Minulla on ollut viimeisten 2 kk aikana outoja tuntemuksia rinnasssa, ensin alkoi puristava tunne ja hakeuduin lääkäriin. Sain lähetteen vatsalaukun tähystykseen koska epäilevät, että kivut ovat vatsaperäisiä. EKG:ssä näkyi varhainen prepolarisaario mutta se on ollut jo kauan eikä siis kuulemma siski ole vaaraksi.
Nyt levossa ollessa tunnen oman sydämensykkeen kokoajan heräilenkin öisin tähän tunteesen ,nämä oireet ovet siis kokoajan,ei hetken "pyrähdyksiä" ja välillä olo on sekava. Tupakoinnin olen lopettanut jo useita kk sitten ja alkoholia käytän 1-3krt vuodessa.
EKG:stä ei ole löytynyt siis mitään vikaa, mutta nämä oireet häiritsevät elämää ja huolestuttaa.
Nyt levossa ollessa tunnen oman sydämensykkeen kokoajan heräilenkin öisin tähän tunteesen ,nämä oireet ovet siis kokoajan,ei hetken "pyrähdyksiä" ja välillä olo on sekava. Tupakoinnin olen lopettanut jo useita kk sitten ja alkoholia käytän 1-3krt vuodessa.
EKG:stä ei ole löytynyt siis mitään vikaa, mutta nämä oireet häiritsevät elämää ja huolestuttaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mies vai nainen ja minkä ikäinen, mutta näillä sivuilla (kohdasta kysy asiantuntijalta) saa näkyviin lääkäreiden yleisvastauksia sekä ihmisten lähettämiä kysymyksiä ja lääkäreiden vastauksia. Voit löytää omiin oireisiisi sopivan kuvauksen (vaikka olisit mies, ei haittaa).
www.naisensydan.fi
eli googleta naisensydan.
Itselläni oli samanlaisia kokemuksia, kun aloin sulffakuurin joitakin vuosia sitten. Piti siirtyä tavallisiin antibiootteihin. Varmaan muillakin lääkkeillä voi olla samanlaisia vaikutuksia.
Mies ja ikää 30
Ota käyttöön linkissä mainitut probiootit ja tee rasvaremontti!
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Usein_kysytty_maitohappobakteereista.html
Samaa vikaa itsellänikin ollut viimeiset kolme kuukautta. Lisäksi leposykkeeni laskee ajoittain alle viidenkymmenen. Tämä tapahtuu myös töissä päätteen edessä työskennellessä tai palaverissa istuessa eli ei nyt aivan maksimaalisessa lepotilassa. Lisäksi tuota sykkeen jumpsutusta saa kuunnnella aina iltaisin nukkumaan mennessä ja sitten pitkään unta odotellessa. Päivälläkin pystyn sykkeeni laskemaan tunnustelematta sitä mistään. Varsinkin matalan sykkeen aikana olo on jotenkin "pysähtynyt" ja "sekava".
Vuorokauden EKG:ssa ei mitään kummallista. Kaikki verikokeet toistaiseksi kunnossa. Viikon päästä olen menossa rasituskokeeseen. Seuraava on sitten varaan tuo vatsalaukkupuoli. Vaikka ei minulla mitään närästystä olekaan.
On se kummaa hommaa, kun ei aikaisemmin ole mitään flunssaa pahempaa sairastanut ja sitten heitetään niskaan tällainen kummajainen, johon ei löydy diagnoosia, mutta oireet haittaavat elämää. Lisäksi tietty tuo huolestuminen päälle.
Kuvittelin aiemmin että homma menee siten että kun ihminen sairastuu, hän menee lääkäriin ja lääkäri määrää joukon kokeita. Tämän jälkeen ihminen saa diagnoosin ja useimmissa tapauksissa sairautensa mukaisen lääkityksen. Nyt olen jäänyt limbotilaan. Oireita on, mutta mitään varsinaista vikaa ei löydy, eikä siis diagnoosiakaan. Lääkäri vaan on aina tyytyväinen kun mitään vikaa ei jostain tutkimuksesta löydy.
Itse olisin lähes helpottunut, jos löytyisi jokin vika, jonka hoitamiseen voisin keskittyä. Nyt sitä saa aina edellisen puhtaan koetuloksen jälkeen suorastaan ruinata että tutkitaan nyt vielä lisää, koska eivät nämä oireet pelkällä puheella katoa. Pitkäpiimäistä hommaa.