Jos/kun meillä on vain yksi- ja ainoa elämä täällä, ainakin täällä maan päällä, niin miksei tekisi siitä niin hyvää, kuin vain ikinä pystyy. Olen jo pitkään miettinyt tämän unelmani toteuttamista ja tänä vuonna aion toteuttaa sen, nimittäin muuttaa pois kaupungista maalle asumaan. Maalla minua odottaa perinnöksi tuleva kesämökki.
Hiljainen paikka, ei naapureita ihan nurkan takana. Säästöjä on jonkun verran ja eiköhän osaaava- ja työhaluja omaava aina töitä saa. Maalla voisi viljellä perunoita, kasviksia, kalastella ym.
Olen aina viihtynyt maalla, sen hiljaisuudessa paremmin, kuin täällä pääkaupungissa, missä nyt asun.
Onhan minulla muutama kaveri täällä, mutta maalla saisi olla toisenlaisessa rauhassa, kokonaan luonnon keskellä. Olen valmis luopumaan monista asioista, jotta saisin toteutettua sen, mistä olen aina haaveillut.
Kaupungissa on kiire, melua, stressiä, tyytymättömiä ihmisiä, yksinäisiä ihmisiä, jotka haluaisivat pois oravanpyörästä, mutta eivät pääse. En halua elää häkkieläimenä koko ikääni, kerrostalossa, jossa ei saa loppujen lopuksi tehdä juuri mitään. Maalla omassa rauhassa, luonnon keskellä olisi enemmän itseäni kiinnostavia asioita, vaikka se voisikin tarkoittaa myös yksinäisyyttä.
Onko muilla samoja ajatuksia/haaveita?
Laittakaahan tänne mietteitänne :)
Hyvää ja uudistusmielistä uutta vuotta kaikille!
Hiljainen paikka, ei naapureita ihan nurkan takana. Säästöjä on jonkun verran ja eiköhän osaaava- ja työhaluja omaava aina töitä saa. Maalla voisi viljellä perunoita, kasviksia, kalastella ym.
Olen aina viihtynyt maalla, sen hiljaisuudessa paremmin, kuin täällä pääkaupungissa, missä nyt asun.
Onhan minulla muutama kaveri täällä, mutta maalla saisi olla toisenlaisessa rauhassa, kokonaan luonnon keskellä. Olen valmis luopumaan monista asioista, jotta saisin toteutettua sen, mistä olen aina haaveillut.
Kaupungissa on kiire, melua, stressiä, tyytymättömiä ihmisiä, yksinäisiä ihmisiä, jotka haluaisivat pois oravanpyörästä, mutta eivät pääse. En halua elää häkkieläimenä koko ikääni, kerrostalossa, jossa ei saa loppujen lopuksi tehdä juuri mitään. Maalla omassa rauhassa, luonnon keskellä olisi enemmän itseäni kiinnostavia asioita, vaikka se voisikin tarkoittaa myös yksinäisyyttä.
Onko muilla samoja ajatuksia/haaveita?
Laittakaahan tänne mietteitänne :)
Hyvää ja uudistusmielistä uutta vuotta kaikille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan samat fiilikset minulla. On sen verran perintörahaa, että voisin tuon toteuttaa. Omistan myös mökin, mutta siellä en tosin ole viitsinyt käydä. Asun myös Helsingissä omistusasunnossani. Koulutusta on, muttei oikein halua tai tahtoa tehdä töitä oravanpyörässä. Oma kasvimaa oli myös mökilläni, mutta se on nyt kasvanut umpeen.
Täysin samoilla linjoilla, joskin mieli välillä ailahteva tämän asian suhteen. Nuori (nainen) kun olen, tykkään myös käydä välillä yöelämässä, keikoilla jne, mutta tämä normaali arki vaan olisi niin paljon parempaa maalla.. Omassa pihassa voisi kaikenlaista touhuta ilman kyylääviä naapureita, jotka katsovat pitkään jos vaikka satut ovimaton lakaisemaan. Lumityöt, ruohonajo, maalaus, korjaustyöt .. eipä juuri kerrostalossa, etenkään vuokra-asunnossa tällaisia tehdä. Tuntuu tosiaan ihan siltä kun häkissä olisi eikä ulos pääse.
Vaan kun en tiedä, mikä tässä elämänvaiheessa olisi järkevintä . . Omaisuutta ei vielä ole, eikä maataloon tarvittavaa rahatukkua ihan sormia napsauttamalla saa. Tietysti lainaa saa pankista, mutta mistäs vakityö ..
Tässä minun oravanpyöräni.