Jarska käski blogissaan kaikkia katsomaan hänen esiintymisensä ortodoksisen kirkon liturgiassa, koska se kuulemma todistaa, että hänen kohdallaan sukupuolen korjaaminen olisi täysin mahdotonta: "Minun lihaani ei koskaan muuteta ja liturgiaa katsoessasi käsität aivan hyvin miksi."
http://areena.yle.fi/video/1568100
Lsäksi Ranta uusimmissa kirjoituksissaan kertoo, että transsukupuolisuutta voidaan hoitaa rukoilemisen avulla!
Nythän voisimme kätevästi vähentää hoitojonoja transihmisten kohdalla siten, että jättäisimme ainakin osan sukupuolidysforiasta kärsivistä henkilöistä Aslanin, seurakuntien, lahkojen yms hoidettavaksi!
"Transkokemus käsittääkseni aina tarvitsee vahvat lääkkeet ja minun lääkkeeni ovat rukouksen lääkkeitä"
http://areena.yle.fi/video/1568100
Lsäksi Ranta uusimmissa kirjoituksissaan kertoo, että transsukupuolisuutta voidaan hoitaa rukoilemisen avulla!
Nythän voisimme kätevästi vähentää hoitojonoja transihmisten kohdalla siten, että jättäisimme ainakin osan sukupuolidysforiasta kärsivistä henkilöistä Aslanin, seurakuntien, lahkojen yms hoidettavaksi!
"Transkokemus käsittääkseni aina tarvitsee vahvat lääkkeet ja minun lääkkeeni ovat rukouksen lääkkeitä"
Vastaukset 36
Vanhimmat
jos Ranta pärjää elämässään rukouksen voimalla. Mutta saisi jo lopettaa transsukupuolisuudesta puhumisen kun kerran ei pystynyt lähtemään prosessiin. Eläköön kaikessa rauhassa miehenä ja unohtakoon muut haihatukset. Näistä uskomushoidoistä yritetään päästä tulevaisuudessa eroon lain voimalla.
Eipä tullut tuota Areenaa ja muita jälkiesitysmahdollisuuksia aikanaan vinkatuksi JR:lle että olisi nähnyt vastakkaisen tapauksen. Nyt niitä pätkiä missä olen ollut ihan vaan naisena jossain telkkariohjelmassa ei ole nähtävissä Areenassa, mutta tulossa on.
Ranta näyttää ylevöittäneen transitioitumattomuutensa nyt kristinuskolla, mikä on kiusallista etenkin kristittyjen korjattavien/korjattujen kannalta. Hänen blogiaan lukeva voi kuitenkin helposti huomata, että Rannan kohdalla kyse ei ollut sen ylevämmästä kuin että hän ei uskonut muuttuvansa päätkääntävän hemaisevaksi. Melkoisen pinnallista. Rannalla ei liene sen huonommat lähtökohdat hoidoille kuin muillakaan samanikäisillä transnaisilla, mutta pitää näköjään päästä jos ei nyt marttyyriksi, niin ainakin pylväspyhimykseksi.
ei pitäisi enää tarjota. Minusta vaikuttaa että tässä on kyseessä jonkinlaisesta mielensairaudesta. Eikö tuota henkilöä kukaan suojele itseltään? Hän vaikuttaa olevan äärimmäisen yksinäinen, erakko jopa. Hän ei käy missään eikä tapaa ketään muita kuin mielikuvitustransihmisiä, joiden edunvalvontaa hän nyt on päättänyt hoitaa.
Ihan kauheaa on kun minua naurattaa samalla kun luen hänen blogiaan. Tuntuu ettei saisi nauraa. Säälittää tuo ihminen. Hän tarvitsee apua ja tukea.
Voihan se olla että itse kukin tarvitsee joskus ainakin vähän tukea. Että jos Jari tätä luet, niin älä pahastu, mutta kyllä sun jutut kuulostavat melkolailla vanhanaikaisilta metodeilta. Kyllä sinustakin kauniin naisen saisi hormoonihoidoilla ja pienellä hoidolla. Kauniit silmät sinulla näkyi olevan valmiiksi. Tukkahan ei mikään ongelma ole. Ja jalat sulla on varmaan kunnossa. Etkös sä harrastanut liikuntaa? Niin että mun mielestä kun mä sun kuvaa kattelin, niin ei ole mikään mahdoton urakka. Sinähän jo OLET NAINEN: nythän on kyse pikku jutuista. Mun mielestä henkiset jutut on niitä kaikista isoimpia asioita.
Ensinnäkin tuosta ujoudesta. Olen ujo ja teeveejuttu iski päälle, koska sattui olemaan minun isännöintivuoroni kuvauspäivänä kuten olimme pääisännöitsijän kanssa sopineet vaikka kyllä hänkin oli läsnä.
Jännitin mutta jotenkinhan tuo sujui ja ohjelma oli kivasti leikattu. - Ajattelin sitten kirjoittaa blogissani siitä, koska tämä ortodoksinen kristillisyys on itselleni niin läheinen kilvoitteluasia eikä suinkaan mitään hämärää lahkolaisuutta. Meillä on Suomessa kaksi veronkanto-oikeudellista kirkkoa, joista ortodoksikirkko on toinen.
Olen blogissani kertonut, että korostan myös tieteen merkitystä ja todistusta ihmisyyden kirjosta ja monimuotoisuudesta, joka tuntuu tekevän joiltakin osin Raamatusta lähinnä runoutta.
Ortodoksisuus on valtaisa kirjallinenkin traditio, jonka syvyyksiin tahdon pyrkiä. Elämämme on kaikissa tapauksissa rajallista ja minä olen ehtinyt jo yli viidenkymmenen. En ole täällä aina. Mutta yritän kilvoitella loppuun saakka arvokkuudella.
Kaikkia henkilökohtaisia asioitani en suinkaan nosta esiin blogissani. Erilaisia haavoittumisia ja pelkoja, jotka jäytävät.
Kilvoittelussani ajattelen sisimpäni parasta missä transkokemuksenikin sijaitsee. Uskon että avoimuudella ja rehellisyydellä on merkitystä ikuisuuden perspektiivissä. Kun julkistin transkamppailuani olin jo yli kaksikymmentä vuotta noussut lehtien palstoilla barrikadille. Minulla on sumeilemattoman julistajan verenkäyntri kyllä. - Olen askeetti ja rakastanut aina runoutta enemmän kuin rahaa. En pidä monistakaan kulttuurimme piirteistä ja ne tosiaankin siirryttävät sivuun.
Transsukupuolisuuden kokemus on niin syvällinen ja henkinen ja näkökulmia avaava, että nyky-yhteiskunnan pinnallisuutta ällistelee kaikkien nettimahdollisuuksien keskellä.
Minulla on luottoystäväni. Ne muutamat. Lisääkin voisi olla. Viime kesän tylytys teki hyvin varovaiseksi transihmisten suhteen. En tunnistanut hengenheimolaisiani.
Myönnän kuvitelleeni edunvalvonnasta joskus liian suuria. Vuonna 2007 esittelin professori Lynn Conwaylle jonkinlaista tapaa kertoa transsukupuolisuudesta siitä tietämättömille; hän kehotti työstämään sitä Suomessa - mutta se on jäänyt oman elämän välittömässä kamppailussa.
En nyt ole ominut edunvalvojan roolia itselleni; eihän edunvalvonta ole mitään yhden hengen diktatuuria vaan kollektiivista työtä, jossa jokainen oloissaan etsii arvokkaita vaikuttamisen tapoja.
Arvelen että minun on käyttäydyttävä kuten käyttäydyn ja että tällä tavoin voin pienesti edistää ihmisten tietoisuutta lähialueella. - Koska olen ammatiltani erityisasiantuntija ja projektipäällikkö toimin kyllä työssäni sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa; ja hyväksytysti ja arvostetusti.
Kun sitten joskus ajattelen pientä kotiani munkin keljana, jossa nytkin on lämmin, yösija ja tarpeeksi ruokaa niin se riittää. Tässä, nyt. Ei tätä tarvitse muille mallintaa, mutta miksen omassa blogissani kertoisi omasta elämästäni. Minähän hyväksyn transitiohoidot mutta niillä ei ole enää itselleni merkitystä. Ristinmerkin tehden.
"Minulla on luottoystäväni. Ne muutamat. Lisääkin voisi olla. Viime kesän tylytys teki hyvin varovaiseksi transihmisten suhteen. En tunnistanut hengenheimolaisiani."
Koska olet ollut yhteydessä transsukupuolisiin vain netin välityksellä, olet saanut väärän kuvan meistä. Joillakin joukossamme on hyvin äkkipikainen luonne ja tyyli sen mukainen. Valitettavasti nämä ihmiset ovat niitä aktiivisempia kirjoittajia ja siksi olet saanut väärän kuvan transsukupuolisista. Myös minä toimin aktiivisesti seurakunnassa, vaikkakin evakelisluterilaisessa. Tunnen myös ortodokseja transsukupuolisia. Uskoisin että saisit aivan erilaisen kuvan transsukupuolisista jos tapaisit meitä henkilökohtaisesti. Valitetavasti asuinpaikkakunnallasi ei ole aktiivitoimintaa missä meihin voisit tutustua, joten joudut matkustamaan muualle, tämä kuitenkin kannattaisi. Minullakin on oma ystäväpiirini ja vain harva heistä on transpiireistä. Elämä todellisessa sukupuolessa on avannut silmäni ja elämänlaatu parani valtavasti. Suosittelen että tutustuisit meihin paremmin, etkä vedä johtopäätöksiä näiden muutamien agressiivisten kirjoittajien perusteela.
"En tunnistanut hengenheimolaisiani."
Onhan sinullakin jotain ystävällistä sanottavaa transsukupuolisista!
Kiitos!
Ei tosiaan tunnu sopivan yhteen tieteellisen lähestymistavan kanssa, että tekee johtopäätöksensä teeässien enemmistöstä - Suomessa tuhansista? - muutamien kirjoittelijoiden perusteella. Hieman tulee mieleen se 1800-luvun brittiantropologi joka puuskahti että luoja varjelkoon, pitäisikö minun muka henkilökohtaisesti tavata joitain alkuasukkaita?
Ennen kuin ennätät johonkin tapahtumaan jossa voit tavata transihmisiä, käy toki edes joillakin muilla keskustelupalstoilla. Jos tulee jatkuvasti väärinymmärretyksi, on sitten syytä miettiä miten omaa ilmaisua voisi kehittää.
Osa kohtaamastasi kritiikistä on varmaan johtunut siitä, että monet tiedostavat riskit joita vähemmistön henkilöityminen tiettyyn yksilöön aiheuttaa. Siksi useimmat sukupuolisuudestaan mediassa puhuneet esiintyvät harkiten ja harvakseltaan. Ortodoksina varmaan tiedät, että monista ortodokseista ei suinkaan ollut hyvä juttu, että mediassa ortodokseja edusti lähes poikkeuksetta se sama lupsakka pappi - "Eivät kaikki ole sellaisia!" Ei ole hauska ajatus, että useimmille vaikkapa vaasalaisille tulisi transsukupuolisista mieleen yksi tietty, vaikka sitten kuinkakin mukava tyyppi kaikkine muine henkilökohtaisine ominaisuuksineen. Vaikka kuinka sanoisi puhuvansa vain itsestään, edustaa kuitenkin ryhmää, ja siten esimerkiksi transitioitumattomuuskommenteillaan haavoittaa muita jotka pohtivat asiaa omalla kohdallaan.
Tekopyhyyttä. Miksi eräs ei kerro milloin on kääntynyt ortodoksiksi? On myös alkoholisti. Miksi ei puhu siitä mitään? Siinä olisi oikea missio. Miksi kiusata viattomia ihmisiä?
Saan tai ainakin sain roskapostilähetyksiä omaan blogiini silloin kun sen kommenttiosio oli avoin. Niitä oli tympeä poistaa. Flunssa painaa ja kurkistelen tänne nettiin. Niinpä taas yllätän itseni kirjoittamalla.
Minun puhumiseni nyt summaten tästä transasiasta oli kyllä täydellinen ohari. Pääsääntöisestihän asiani on ohitettu vaikenemisella. Ei sitä kukaan ole oikein tahtonut ottaa todeksi. Kuten olen kertonut ylläkin niin olen kirjoittanut satoja ja taas satoja mielipidekirjoituksia lehtiin - viimeksi eilen Pohjalaisessa. Olen myös pienimuotoisesti kirjailija, joten miksi olisin vaiennut; pelannut ehkä helpoimmilla teemoilla ja edistänyt kirjailijan uraani... en olisi kyennyt siihen.
Käsitin että viime kesän besserwisserit olivat nimenomaan vaikuttajia transpiireissä.
Luulen että minua pidetään tosiaan yksinkertaisesti hulluna; jään jotenkin rintamien väliin.
Minulle on elämässä varattu turvamiehen rooli ja transuutisointi siitä päin on koettu ärsyttävänä pelleilynä. Niin tulkitsen.
Kehitys kehittyy enkä osannut nähdä asioita kuten näen näitä rivejä kirjoittaessani.
Toisin sanoen transsukupuolisilla ei ole mitään pelkoa identifioitua kauttani.
Minä olen tyly pärstä, jota on kiva vihata.
Kun ihmiset ovat julkisuudessa heistä tehdään kaikenlaisia johtopäätöksiä. Minulla oli muuta julkisuutta ennen transkysymysten kautta tullutta julkisuutta. - Itsestä päin asiat näkyvät melko johdonmukaisesti.
Luullakseni olen pohjia myöten pohtinut kaikki asiat, jotka liittyvät omakohtaiseen transsukupuolisuuden kokemukseen ja sen kanssa elämiseen - mutta tätä en voi näyttää todeksi. On vain raju mies, joka höpöttelee kummallisuuksia.
- Täällä kirjoittavat ne jotka ovat transitiossa; he kirjoittavat transitioon liittyvistä kysymyksistä. - Mutta ilmiön ääressä on erilaisia tapauksia. Pohtijoita, pähkäilijöitä, salailijoita, surijoita. Ehkä jollekin on hyödyksi seurata edeottamuksiani tuomatta sitä mitenkään esiin.
Jos joku ajattelee, että julkisuuteni olisi tuonut mukanaan jonkinlaista erityistä havaittavaa myötätuntoa, tajua että tuo tyyppi viestii jostain kärsimyksestä päin, niin hän erehtyy. Siten ei ole tapahtunut. Mutta en myöskään kalastellut myötätuntoa vaan tiesin laittavani kaiken peliin.
Mitä ortodoksisuuteen tulee niin ortodoksit saisivat minä mukaan lukien olla ortodoksisempia. Kilvoittelevampia, askeettisempia.
Vielä: me elämme transilmiön pinnassa - sen syvien syntyjuurien historiallisissa vaiheissa mistään transitiohoidoista ei voinut olla puhettakaan. Ne ovat aika uusi mahdollisuus; on täytynyt pystyä jotenkin elämään kokemuksineen silloinkin kun hoitomahdollisuuksia ei ollut.
Palaan julkisuuteen: Ihmiset eivät juuri koskaan tahdo olla julkisuudessa silloin kun asia on sydäntä vihlova eikä sillä pysty keräämään pisteitä itselleen. - Monet rikkaat ja erittäin hyvinvoivat ihmiset karttavat kaikin keinoin julkisuutta ja viettävät ökyelämäänsä omalla tavallaan.
Monta vuotta olet ollut ortodoksi? Oletko päässyt jo täysin raittiiksi?
ihmiset joiden asioihin puututaan julkisuudessa, puolustavat oikeuksiaan. Transsukupuoliset eivät ole puuttuneet kummemmin noihin muihin lehtikirjoituksiisi, mutta siinä vaiheessa kun otit kantaa transsukupuolisuuteen ja kirjoituksissa koettiin olevan virheellisä päätelmiä, asiaan tartuttiin. Olen minäkin vastannut sinulle Pohjalaisessa ja blogiisi, etkä poistanut niitä, joten oletan että hyväksyit ne.
Nuo syyttämäsi bessewisserit jotka kirjoittivat rankinta tekstiä täälläkin, eivät ole varsinaisia vaikuttajia transpiireissä, äänekkäitä kylläkin. Todelliset vaikuttajat tekevät työtään taustalla viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa vuoropuhelussa. Luen itsenikin tähän joukkoon, enkä katso siksi olevani oikeutettu moittimaan toimintaasi vaikka se ei aina ole ollutkaan asialle edullista. Olen vain pyrkinyt antamaan asiallista palautetta ja näiden kuukausien kuluessa todennut että olet myös ottanut huomioon joitakin kirjoittajien esittämiä asioita.
Täällä kirjoittavat myös transition taakseen jättäneet ihmiset omista kokemuksistaan, ei pelkästään transitiossa olevat. Oma transitioni on takanapäin useamman vuoden päässä, joten osaan ottaa asiassa jo etäisyyttä eläessäni "aidan toisella puolella". Kysymyksiä tekevät innokkaimmin transitionsa aloittavat koska tämä keskustelupalsta on helposti löydettävissä, eikä vaadi reksiteröitymistä. Moni asiaa miettivä on hyvin arka rekisteröitymään mihinkään koska pelkää syrjintää ja väheksymistä.
Suosittelen edelleenkin että tutustuisit myös henkilökohtaisesti muihin transsukupuolisiin, mieluiten useampaan maltilliseen henkilöön joiden kanssa pääsisit rakentavaan vuoropuheluun.
Aina vain flunssa painaa ja aina vain jotakin kirjoitan. - Keskeisesti minua kiinnostaa ilmiön alkuperä. Siis kokemus silloin kun se alkuperäisenä ilmaantuu. Tietenkin on mielenkiintoista PÄÄTÖS, siis kun ihminen tekee päätöksen lähteä transitioon; että mihin hän sen perustaa ja minkälaisen analyysin kautta hän siihen tulee. Kaikissa tapauksissa on kysymys päätöksestä. Jokainen ottaa hoitoihin omat askeleensa ja minulta ne jäävät ottamatta. Ilmiön alkuperän suhteen kuitenkin kaikki transkokemuksen kokeneet ovat samalla viivalla. Hoitoihin menneet eivät tiedä siitä enemmän mutta toki he tietävät transitiosta enemmän kuin siinä olevat tai sen läpikäyneet. - Suuri yleisö tekee tässä virheen auktorisoidessaan transilmiön alkuperän suhteen enemmän niitä jotka ovat transitioituneet! - Oletan niin tapahtuvan ja tulevaisuudessakin transition läpikäyneet saavat mediassa ilmiöstä kertojan keskeisen paikan.
Minä olen kertonut julkisuudessa transkokemuksestani. Olenhan siihen oikeutettu.
Tuolla joku kysyy sitä kuinka kauan olen ollut ortodoksi. - Kuljin pitkän taipaleen ortodoksisuuteen. Aluksi luin paljon. Taival alkoi 1990-luvun puolessa välissä luterilaiselta pohjalta. Matka tiivistyi ja vuonna 2005 vietin joitakin päiviä Valamon luostarissa tavaten myös arkkimandriitta Sergein. Ryhdyin käymään ahkerasti Vaasan kirkossa ja minut otettiin mukaan erilaisiin isännöintitehtäviin vaikka en vielä kirkkoon kuulunutkaan. Ortoksiseen kirkkoon liitytään lukuvuoden kestävän katekumeeniopetuksen kautta. Vielä senkin jälkeen mietin asioita ja liityin sitten kirkkoon jäseneksi vuonna 2008. Olen etsinyt hengellisyyttä elämässäni monin tavoin. Kauan. Ainahan olen kirkkoon kuulunut. Rukouksen syvyyden löysin erityisesti tutustuttuani igumeni Haritonin teokseen Jeesuksen rukous. Yleensä ottaen rukouksen merkitys valaistui ortodoksisuuden puitteissa.
Mitä alkoholin käyttöön tulee niin kaipa avoimuudessani siitäkin kirjoittaisin, jos se olisi minulle ongelma.
Mutta jokainen meistä on kolhuja eri tavoin taipaleellaan kärsinyt - ainakin monet. Ortodoksisuus on nimenomaan kilvoittelua katumuksessa. Athosvuoren munkkien rukous kuuluu kaikessa lyhykäisyydessään seuraavasti: - Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä.
Ei ole mitään tietä hengellisyyteen muuta kuin katumuksen ja kärsimyksen kautta. Ylpeyden murskaantumisen ja sen paikalle syntyvän nöyryyden kautta.
Aivan loppujen lopuksi kysymys sukupuolesta ei ole se kaikkein oleellisin - vaan kysymys sielun pelastuksesta. Muistelen jonkun metropoliitan kysyvän aina kohdatessaan toisen ihmisen: - Mitä sinun sielullesi kuuluu?
Tuo on polttavin ja tärkein kysymys. Kaikille tämän palstan lukijoille ja kirjoittajille tuon kysymyksen voi osoittaa tässä ja nyt.
KORJAUS: Tuossa yllä on väärin muokattu lause. Tarkoitin että transitiossa olevat tai transitioituneet tietävät hoitoprosessista enemmän kuin siinä olemattomat. Ilmiön alkuperästä he eivät tiedä enempää kuin esimerkiksi minä, joka säilyn alkutilanteessa.
mutta jossakin samanlaisia. Minulla päätös transitioon lähdöstä estyi perhesyiden vuoksi vuosikymmeniä vaikka koin sukupuoliristiriitaa varhaisnuoruudestani saakka. Kun perheestä johtuneet esteet poistuivat, tein ratkaisun enkä antanut fyysisten ominaisuuksien olla esteenä. Tärkeintä oli oma rauha ja henkinen tasapaino. Tämän olen myös saavuttanut kun saan elää omana itsenäni. Olen sitä mieltä että jos kokisit todellakin vakaasti sukupuoliristiriitaa, mielessäsi asettamasi esteet eivät olisi syynä nykyiseen ratkaisuusi.
Opin nopeasti että media haluaa vain käyttää hyväksi transihmisten erikoisuutta ja olen rajoittanut tarkasti milloin ja mihin annan haastatteluja. Eiköhän tilanne rauhoitu jos muutkin noudattaisi samaa periaatetta.
Siinä olemme ehkä hieman samanlaisia että transitio näköjään herätti minussakin uskonnollisuuden vaikkakin pienemmissä puitteissa.
"Keskeisesti minua kiinnostaa ilmiön alkuperä. Siis kokemus silloin kun se alkuperäisenä ilmaantuu. Tietenkin on mielenkiintoista PÄÄTÖS, siis kun ihminen tekee päätöksen lähteä transitioon; että mihin hän sen perustaa ja minkälaisen analyysin kautta hän siihen tulee. Kaikissa tapauksissa on kysymys päätöksestä. Jokainen ottaa hoitoihin omat askeleensa ja minulta ne jäävät ottamatta. "
Siinäpä se kun ei ole mitään ilmiötä. Miten sitten voi kokea ilmiötä jos sellaista ei edes ole? Minä olin oko elämäni ollut tyttö/nainen jolla oli totutusta poikkeavat sukupuolielimet ja olin kärsinyt siitä monin tavoin, siksi päätin hakea lääketieteellistä apua. Tokihan siinä oli sitä kautta taustalla myös sosiaaliset vaikuttimet ja oma seksuaalisuus. Minulle koko asia ei ole kuitenkaan sen kummempi juttu kuin mikään muukaan krooninen sairaus josta paranee leikkauksella. Transsukupuolisuus F 64.0 on siis pelkkä diagnoosi joka oikeuttaa hoitoihin, eikä mitään muuta. Asia on täysin verrattavissa muihin syntymässä saatuihin kehon epämuodostumiin jotka voidaan lääketieteen avulla parantaa. Tuo diagnoosi ei siis ole voimassa enää sairauden parannuttua, kuten mitkään muutkaan diagnoosit vastaavassa tilanteessa.
Huomaatko nyt miten eri tavoin ajattelememme tästä koko asiasta?
Kirjoituksistaan päätellen Ranta ottaa tämän "ilmiön" annettuna, itsestäänselvänä kokonaisuutena, joka on käsitteellisesti puhdas ja täysin looginen luokka, vaikka onkin kiinnostunut alkuperistä. Tästä ei vain ole kyse. Tällaiseen lähestymistapaan nojaavaa tutkimusta on tehty hyvin paljon, mutta syy miksi siinä ei ole päästy vuosikymmenten aikana puusta pitkään on se, että kyse ei ole tarkasti rajattavasta ilmiöstä sinänsä, vaan sukupuoleen liittyvien käsitejärjestelmien kanssa ja välillä pelaamisessa. Mikään tutkimus, joka ei ensin lähesty noita oletettuja juuria määritelmällisesti ja kriittisesti, ei tuota kovin merkityksellistä tietoa kuin siinä sivussa ja yleensä vahingossa tekemissään huomioissa, joita ei itse tyypillisesti tunnista. Tämä on myös se lähtökohtaisin ongelma, mikä psykiatriaan ja kaikkiin hoitojärjestelmiin ja juridiikkaan liittyy, miksi ne ovat joutuneet käymään jatkuvia kamppailuja hoidettavien ihmisten kanssa. Samoin tämä ongelma liittyy aina erittäin pohjimmaisella tavalla keskusteluihin, transaktivismiin ja sen kautta toteutettuun politiikkaan.
Verrattuna siihen mitä tunnen ulkomailta löytyvää keskustelua ja aktivismia, minusta näyttää siltä että Suomessa sekä trans- että erilaiset queer-keskustelut ovat omituisella tavalla lastenkengissään. Täältä tuntuu puuttuvan yleisellä tasolla tyystin kyseenalaistus ja kriittisemmät kannanotot, poislukien muutamat harvat yksilöt. Monet asiat vain omaksutaan ja tuntuu olevan paljon asioita, joissa vallitsee hiljaisuus, vaikka iso osa väestä niitä kohtaa joko konkreettisesti tai vähintään ajatuksissaan selvitellessään paikkaansa. Ehkä siinä on sitten jotain kovin suomalaista hiljentymistä ja konservatiivisuutta, en tiedä.
Olet väärässä siinä, että kykenisit jostain käpykaartista hoitamaan transsukupuolisten edunvalvontaa. Edunvalvonta on konkreettista yksilölle annettavien hoitojen ja taloudellisten asioiden hoitoa. Transsukupuolinen ei tarvitse holhousta vaan tietoa siitä miten hän voi taistella oikeuksiensa puolesta. Valitettavasti joudumme elämään yhteiskunnassa sellaisessa asemassa, joka edellyttää jokaiselta tappelua oikeuksiensa puolesta. Nyt näyttää että jotain edistystä Kelan suunnalla tapahtuu, mutta siinäkin Kela on hylännyt taistelussa jo hävinneet asemansa.
Oikeuksien puolesta taistelu on henkilökohtaista ja jos joku sitä koordinoi löyhästi niin se on Trasek ry, et sinä Jari pikku pallero. Sinä et tiedä oikeasta sodasta yhtään mitään. Sinä et ole ollut transsukupuolinen kuin mielikuvitusystäväsi kanssa.
Tuo ilmaisu synnynnäisestä viasta täsmää minuunkin täysin. Nyt kun television Fakta-kanavalla aloitettiin päivittäiset uusinnat transsukupuolisten korjausleikkauksista, siellä hyvin yleisesti leikatut kokevat voimakasta euforiaa ja tulkitsevat syntyneensä uudelleen leikkauspäivänä. Itse herättyäni Töölön sairaalassa korjausleikkauksen jälkeen koin että synnynnäinen vikani on nyt korjattu. Mitää euforiaa en kokenut, kuten en koe minkään muunkaan leikkauksen jälkeen (niitä on viime vuosina ollut runsaasti).
Transsukupuolisen ei tarvitse tehdä päätöstä siitä että onko transsukupuolinen vai ei, luonto on tehnyt sen päätöksen ihmisen puolesta. Ainoa päätös joka joudutaan tekemään on MILLOIN korjausprosessiin lähdetään, ei sitä lähdetäänkö vai ei.
Toistit saman virheen kuin Rantakin. Transsukupuolisuus on sana ja idea, ei mikään luonnon päättämä selkeä sukupuolilaatikko tai ominaisuus. Transsukupuolisuus ei ole yhteneväistä edes niissä ihmisissä, jotka kulkevat reittinsä psykiatristen hoitojärjestelmien kautta ja saavat samat diagnoosit. Vaihtelevuus on suurta ja maailmanlaajuisesti ihmisten ratkaisut tällaisissa sukupuolifiiliksissä riippuusekä henkisesti että kehollisesti paljolti kulttuurista, elinoloista, vaihtoehtojen määrästä, sukupuolikäsityksistä, jne. Samoin kehollisissa fiiliksissä ja tarpeissa on ihmisillä paljon eroa. Edes meillä kaikki eivät ota tasan samaa hoitopakettia. Onhan näihin jotkut lumelääkärit yrittäneet kehitellä jotain primääri-sekundääri jakoa, mutta se nyt on naurettavaa asennelatautunutta soopaa eikä vastaa todellisuutta mitenkään.
Minusta hoidot pitäisi ehdottomasti säilyttää ja kehittää vieläkin eteenpäin, mutta romuttaisin transsukupuolisuuden luokan ja idean sen epätarkkuuden ja stigmatisaation takia. Trans on vain leima itsessään, eikä sellaisenaan hyvä. Näitä hoitoja voisi ihan yhtä hyvin toteuttaa jonkun neutraalin sukupuolihoidot -nimikkeen alla, tms. Trans on yhteiskunnalle aina trans, pelkistetty ja stereotypisoitu ajatus, aivan yhdentekevää onko loppuosa -vestiitti, -sukupuolisuus, -gender vai mikä tahansa. Samaan sumppuun laitetaan kaikki, vaikka mitään tällaista yhteneiväisyyttä ei alkuunkaan välttämättä ole.
Kaikki transalkuiset määritelmät ovat vain sananhelinää, ihminen on sellainen miksi itsensä tuntee. Transvestiitti nimitys on sinällään pysyvä että kyseinen ihminen ei pyri tilastaan pois. Myös transgenderkin on samantapainen nimitys. Transsukupuolisuus taas on väliaikainen nimitys joka poistuu kun kyseinen henkilö saa hoidettua korjaushoitonsa haluamaansa pisteeseen. Lopputulos voi sitten olla joko lähempänä transgenderiä tai sitten selvästi naisena tai miehenä.
tee. Olen siis lyhyt, vaikka olen 196cm.
Tuo Heli Ilweksen kommentti on oikein loukkaamisen klassikko.
Kun ihminen tuntee itsensä transsukupuoliseksi toisin sanoen naiseksi miehen anatomiassa tai mieheksi naisen anatomiassa niin minä kysyn miten tämä on mahdollista. Voisiko autiolle saarelle jätetty mies tuntea itsensä naiseksi, jos ei ole koskaan naista nähnytkään? - Oman kipeyteni asian ääressä olen ilmoittanut, koska olen käynyt tutkimusvaiheen läpi. TAYSin transtutkimusvaihe ei antanut vakuutta mistään. Sen metodiikka on psykiatrista.
Harry Benjamin kirjoitti aikanaan teoksen The Transsexual Phenomenon. En ole sitä lukenut, mutta siitä tuo ilmiösana.
Transilmiön piiriin eivät kuuluu ainoastaan ujostelemattomat transitioihmiset vaan myös arat ja ujot vaikenijat. On ihmisiä jotka menevät hautaan salaisuutensa kanssa. Toivon että jotkut saavat lohtua blogistani. En ole ainoastaan nähnyt itseäni transitioihmisten edunvalvojana.
Trnasitioihmisissä on ilmeisesti sokeutta nähdä ilmiön monipuolisuus ja sen monet vaikutukset yhteiskunnassa. Ainakin joissakin kellokkaissa.
Se että pyrkii rikkomaan keskustelukieltoa eli tabua on jo edunvalvontaa suuresti. Tästä tietenkin on matkaa hoitokysymyksiin liittyvään edunvalvontaan. Edunvalvonta on nähtävä koko laajuudessaan.
"Voisiko autiolle saarelle jätetty mies tuntea itsensä naiseksi, jos ei ole koskaan naista nähnytkään?"
Kyllä, mutta hän ei tietäisi sitä outoa tunnettaan naiseudeksi, nimi puuttuisi. Transsukupuolisuudessa on ratkaisevaa se että fyysinen ulkomuoto koetaan vääräksi ja se halutaan korjata. Autiosaaren mies kokisi samaa.
"TAYSin transtutkimusvaihe ei antanut vakuutta mistään. Sen metodiikka on psykiatrista."
Tutkimusvaiheen ei pidäkään vakuuttaa, oma sukupuoli pitää olla itsellä jo aiemmin varmentunut. Tutkimuksissa tämä oma tuntemus todetaan ja sen perusteella annetaan hoitoihin oikeuttava diagnoosi.
Tutkimusmetodi on todellakin vielä psykiatrinen kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole. On kyllä tutkittu mahdollisuutta tutkia somaattisia ominaisuuksia sukupuolen perustaksi, mutta tämä ei vielä onnistu elävällä ihmisellä.
"Tästä tietenkin on matkaa hoitokysymyksiin liittyvään edunvalvontaan. Edunvalvonta on nähtävä koko laajuudessaan."
Tämä on ollut voimakkaasti keskustelua aiheuttanut kysymys. Kaikkien sairausryhmien sisällä ei pidetä ihmisistä jotka julistautuvat edunvalvojaksi, vaikka se rajoittuukin vain omien (mahdollisesti väärienkin) mielipiteiden esittämisenen. Usein tällaista henkilöä pidetään oman pesän likaajana, kuten ilmeisesti tässäkin tapauksessa.
Missä Sinä pyrit rikkomaan keskustelukieltoa? Et tapaile ihmisiä ollenkaan. Kirjoitat vain blogia ja käyt täällä. Ai niin paikalliseen sanomalehteen lähetät sähköpostia ja he käyttävät sitten sinun vanhaa valokuvaa.
Kylläpä se poliitikonkin työ olisi helppoa jos sen voisi näin hoitaa, kansalaisia tapaamatta. Kansanedustajahan on edunvalvoja. Ja arvaas mitä---
taidanpa tietää että POLIITIKOKSI tässä tähdätään. Eiköstä niin?
Olisipa se, olisipa se mukava paikka. Saisi pikkuisen lisää julkisuutta jota tässä nyt ollaan kovasti vailla. Eiköstä niin, Jartsa? Eipä sitä koskaan tiedä mistä suunnalta tuuli tuulee: tuuleeko pohjoisesta vaiko lännestä. Ehkäpä eduskunnasta.. Menepä kiilloittamaan kauniit miesten tanssikenkäsi. Ne mustat vaikka. Tangomarkkinoilta tutut. Ovat sitten valmiina, jos tulee kutsu.
Minä teen jo transsukupuolisuuden politiikkaa.
Elämässäni vuorottelevat ortodoksinen hiljaisuuden kaipuu ja toisaalta vaikuttamisen halu.
Tuota eduskunta-asiaa olen vakavasti harkinnut, mutta kirjoitan toistaiseksi vasta itselleni ohjelmaa, joka sisältää transsukupuolisuuden teeman lisäksi syvällisiä ekologisia huolenaiheita ja pyrkimystä muuttaa askeettisuutta elämän totuudeksi Suomessa.
Olen eri tavoin ollut julkisuudessa ja saanut maistaa sen seurauksia. Siinä on omat puolensa, mutta jos sen kautta pystyy toimimaan edunvalvojana elämän tärkeissä kysymyksissä niin hinta kai on maksettava.
Nyt muuten on koko ajan muistettava että transsukupuolisuuden asia EI ole ole yhtä kuin transitio. Media tykkää transitiosta, koska sitä voi valokuvata. - Minun sisäisyyttäni ei toistaiseksi kukaan ole kyennyt filmaamaan.
En ole koskaan pyrkinyt puuttumaan lehtien tapaan julkaista juttujani.
Mitä musiikkiin tulee niin tangossakin on puolensa. Mutta tärkeämpiä ovat esim. David Bowie, Marc Bolan, Hurriganes, King Crimson, Yes, Eva Cassidy, Billie Holiday, Diana Ross, Cher, Bob Marley... jos nyt esim. Eva Cassidy sattuisi olemaan vieras niin suosittelen tätä varhain melanoomaan kuollutta luomunaista erittäin lämpimästi.
"Suosittelen melanoomaan kuollutta luomunaista" - pomminvarma vaalilause vakavasti otettavalle ehdokkaalle!
Etkö ole vieläkään oppinut, että esimerkiksi luomunainen on pitkälti halventava ja loukkaavan transfobinen tai oikeammin cisseksistinen ilmaisu meikäläisten parissa varsin yleisesti? Tiesit toki mitä cisseksismi tarkoittaa?
Miksi käytät tuollaisia negatiivisia ilmaisuja, vaikka yrität ajaa "meidän" asiaa? Se ei anna mitään järin hyvää kuvaa. Vai onko luomunainen sinusta jotenkin validi tai "tieteellinen" ilmaisu?
"Tuota eduskunta-asiaa olen vakavasti harkinnut, mutta kirjoitan toistaiseksi vasta itselleni ohjelmaa, joka sisältää transsukupuolisuuden teeman lisäksi syvällisiä ekologisia huolenaiheita ja pyrkimystä muuttaa askeettisuutta elämän totuudeksi Suomessa."
Tuon transsukupuolisuusteeman voit jättää pois ohjelmastasi. Kevään eduskuntavaaleissa on jo paljon sinua parempi ehdokas listoilla. Toivotaan että saa runsaasti ääniä ja tulee valituksi ensimmäisenä eduskuntaan.
"Minä teen jo transsukupuolisuuden politiikkaa."
Sinä et tee transsukupuolisuuden politiikkaa, koska sinä et ole poliitikko etkä transsukupuolinen.
"Elämässäni vuorottelevat ortodoksinen hiljaisuuden kaipuu ja toisaalta vaikuttamisen halu."
Minusta taas ortodoksit ovat hyvin meluisa porukka. Kirkonkellotkin kalkattavat niin että korvat hajoavat. Vähän samanlainen olet sinä.
"Tuota eduskunta-asiaa olen vakavasti harkinnut"
Toivottavasti on samanlaista harkintaa kuin se sinun transprosessisi, eli ei tule mitään. Minä taas olen lupautunut SKP:n listoilta lähtemään muutosvoimaksi.
"kirjoitan toistaiseksi vasta itselleni ohjelmaa, joka sisältää transsukupuolisuuden teeman lisäksi syvällisiä ekologisia huolenaiheita ja pyrkimystä muuttaa askeettisuutta elämän totuudeksi Suomessa."
Lukuisilla suomalaisilla köyhillä askeettisuus on elämän todellisuutta, mutta eihän sellainen sinua liikuta, kun sinä elät ihan omassa unelmamaailmassasi.
Nyt porvarit hassaavat suomalaisten köyhien rahat konkurssimaiden porvarien tukemiseen. Se on kymmenluvun versio Prahan syksystä. Ihmisoikeusrikollisvaltiot Islanti ja Kreikka saisivat vastata kansalaisilleen poliittisista virheistä, nyt sen sijaan ristiriidat tukahdutetaan ulkomaisella velkarahalla.
"Olen eri tavoin ollut julkisuudessa ja saanut maistaa sen seurauksia. Siinä on omat puolensa, mutta jos sen kautta pystyy toimimaan edunvalvojana elämän tärkeissä kysymyksissä niin hinta kai on maksettava."
Kukaan täällä ei ole sinua halunnut edunvalvojaksi.
"Nyt muuten on koko ajan muistettava että transsukupuolisuuden asia EI ole ole yhtä kuin transitio. Media tykkää transitiosta, koska sitä voi valokuvata. - Minun sisäisyyttäni ei toistaiseksi kukaan ole kyennyt filmaamaan."
Ehkäpä skitsofrenia löytyy aivoskannauksella.
"luomunaista erittäin lämpimästi. "
Kuten täällä on jo todettu, meidän edunvalvojamme ei käytä tuollaisia halventavia ja ideologisesti värittyneitä termejä, mutta sinä oletkin ilmeisesti äärioikeiston edunvalvoja. Samanlainen nilja kuin Soini.
millä listalla Kolmois-S on. Samassa vaalipiirissä on tiemmä toinenkin meikäläinen pienpuolueen ehdokas. Edellä kai kuitenkin viitattiin kolmanteen tyyppiin, jolla on entuudestaan taustaa ja suosiota politiikassa ja jonkinlaisia mahkujakin, joskaan puolue-vaalipiiri-yhdistelmä ei ole suotuisin mahdollinen. Onkohan vielä muita?
Tärkeintä ei voi missään mielessä olla läpimeno, vaan eduskunnan seiniä on levennettävä niin, että kaikki mahtuvat sisälle eikä kukaan jää tahtomattaan ulos ja vaaleissa tärkeintä ei ole oma tulos, vaan toisten tulosten analysointi.
Jari Ranta taas ajattelee, että kaikkien pitäisi olla poliittisesti yhdenmukaisia, niin ettei kukaan erottuisi poliittisena friikkinä. Vaalit, saati sitten äänestys, eivät ole tärkeintä lainkaan, pääasia, että pohdiskelee vaaleja omassa pääkopassaan.
Torkkupeittojen sijaan voitaisiin antaa Sakon kivääri. Eduskuntatalon portailta voitaisiin ammuskella citykaneja Mari Kiviniemen johdolla.
Eduskuntataloon pitää saada solarium, että eduskunta saa vähän eteläisempää väriä.
Muutama seikka olisi hyvä saada perille Rannalle:
1) Kukaan ei räksytä hänelle sen vuoksi että Ranta ei transitioidu ja räksyttäjä itse transitioituu, vaan sen vuoksi että monet Rannan jutut perustuvat puutteelliseen tai virheelliseen tietoon ja vinksahtaneeseen päättelyyn (ja senkin vuoksi että joidenkin mielestä Ranta antaa transihmisistä friikin kuvan). Kaikki tietävät että on diagnoosin saaneita jotka jostain syystä eivät transitioidu ja vielä enemmän muita sukupuolivähemmistöläisiä joilla ei ole siihen tarvettakaan. Transihmisten edunvalvonta on pitkälti transitioituvien edunvalvontaa yksinkertaisesti siksi, että transitioituvilla on paljon erityistarpeita joiden täyttämisessä on ongelmia.
2) Kaikki tietävät että korjatulla ja korjausta tarvitsemattomalla ihmisellä on joitain fysiologisia eroja, mutta kaikki (ainakin asianosaiset, toivottavasti) tietävät myös että tämä fakta ei ole relevantti henkilön sukupuolen kannalta. Joten turha pitää meteliä kenenkään "luomuisuudesta".
3) QUIET DIGNITY. Tätä Ranta aina siteeraa mutta näyttää itse pitävän parempana periaatetta LOUD RIDICULITY - ja vielä ylpeilee sillä kuinka paljon ääntä hänestä lähtee!
Jos joku osaa irroittaa seuraavan aloituksen omaksi jutukseen täällä sivustolla niin tehköön sen.
Itselleni musiikki on välttämätöntä.
Mainitsen tässä kaksi levyä ja yhtyeen, joka on alle parikymppisestä ollut tärkeä.
King Crimson ja levyt In the Court of the Crimson King ja Red. Ne ovat peilanneet ahdistuksiani ja epätoivoani ja niissä on surullista kauneutta.
Mitä Sinä kuuntelet? Mikä on Sinulle totta puhuen tärkeää musiikin saralla?
Ehkä yhdessä saisimme aikaiseksi musiikkikirjaston, joka on musiikillista kaikkien sielunhoitoa ja edunvalvontaa.
Tosin koko Ranta on trolli. Maksaakohan ortoroksikirkko hänelle rahaa tästä myyräntyöstä?
Ajatus siitä että vapaaehtoistyötä hetkittäin hyvinkin paljon tekevä ortodoksi saisi maksua siitä on erityisen loukkaava.
Ortodoksisuus tarkoittaa sitä että yritän elää katumuksessa ja kilvoittelussa, joka on hyvin vaikeaa. Olen virheellinen, virheitä tehnyt, syntinen ihminen. Tämä ei tarkoita että pitäisin transsukupuolisuutta syntinä.
Minun lienee taasen tarpeen kavahtaa tätä sivustoa.