Pienessä kuolinpesässä on useita kymmeniä kuolinpesänosakkaita. Kaksi helluntaalaista riitautti testamentin (muut hyväksyi) yli 6 kk tiedoksi saannin jälkeen. Vainajan vanhainkodin sos.hoitaja sanoi, että helluntaalaisilla on omat lakimiehet, jotka riitelevät ns. viimeiseen tappiin. Näin käy. Hakivat sopivan pesänselvittäjän, joka ei tee ratkaisua (riitaa kestänyt yli 2 vuotta). Todistajia kuultiin vuosi sitten tammikuussa, seuraava todistamistilaisuus on nyt tammikuussa, eli vuosi on pelattu riitauttajien hyväksi. Viimeisin kuolinpesän kokous oli huhtikuussa 2010. Pesänselvittäjä varatuomari lupasi kolmeen kertaan ennen viime kesän kesälomaa tehdä loppuselvityksen, ainakin 5 kertaa kesän jälkeen pitkin syksyä "ensi viikolla", sitä ensi viikkoa ei ole ollut vieläkään, vaan antoi riitauttajille marraskuussa mahdollisuuden uuteen riitauttajien valitsemiin todistajiin, eli lääkäreihin, joiden todistus perustuu lääkärinlausuntoihin. Ne oli jo käsittelyssä viimeisimmässä kokouksessa, eli lähes 9 kk sitten.
Aijon tehdä tästä mediajutun, sillä pesänselvittäjä, käräjäoikeuden tuomari toimii täysin puolueellisesti. Kustannuksia kerätään kuolinpesälle koko ajan näin asiaa viivyttämällä. Jo vuosi sitten todistelutilaisuuden jälkeen pesänselvittäjä totesi lakimiehelleni, että testamentti jää voimaan, mutta mitään ei antanut kirjallisesti. Miten tämä voi olla mahdollista? Heidän todistajansa, jopa varatuomari todisti vuosi sitten valehdellen, se todistus ei voinut pitää paikkaansa, jonka hän neuvotteluhuoneesta palattuaan oli kyllä ilmeellään ja käsiä nostamalla = "hyvä" todistanut. Paikalla oli todistamassa myös mm testamentin oikeaksi todistaja, sukulaisia, jotka tapasivat vanhuksen useita kertoja testamentin kirjoittamisen jälkeenkin. Riitauttajat eivät olleet tavanneet vanhusta, toinen ei koskaan, toinen useaan kymmeneen vuoteen, mutta "hyvin tietävät hänet dementoituneeksi", äitinsäkään ei tavannut ainakaan 10 vuoteen ennen kuolemaa. Kuitenkin tämä vanhus ei ollut palvelutalossa edes dementiaosastolla, vaikka sellainen siellä oli, kun testamentti on tehty. N. 4 vuotta myöhemmin siirtyi vanhain kotiin ja suljetulle osastolle. N. 8 vuotta testamentin allekirjoituksen jälkeenkin häneltä olisi joku voinut hakea nimen testamenttiin, ei ollut vielä silloinkaan pahasti dementoitunut, tunsi mm suurimman osan vieraistaan. Kaikkia ei voinut tunteakaan, ei ollut tavannut heitä ties milloin, osan lapsina ollessaan. Itselläni on ollut lakimies käytössä, mutta tässä ei auta näköjään mikään.
Kiitos, toivon palautteita ja onko teillä tiedossa vastaavia tapauksia!
Aijon tehdä tästä mediajutun, sillä pesänselvittäjä, käräjäoikeuden tuomari toimii täysin puolueellisesti. Kustannuksia kerätään kuolinpesälle koko ajan näin asiaa viivyttämällä. Jo vuosi sitten todistelutilaisuuden jälkeen pesänselvittäjä totesi lakimiehelleni, että testamentti jää voimaan, mutta mitään ei antanut kirjallisesti. Miten tämä voi olla mahdollista? Heidän todistajansa, jopa varatuomari todisti vuosi sitten valehdellen, se todistus ei voinut pitää paikkaansa, jonka hän neuvotteluhuoneesta palattuaan oli kyllä ilmeellään ja käsiä nostamalla = "hyvä" todistanut. Paikalla oli todistamassa myös mm testamentin oikeaksi todistaja, sukulaisia, jotka tapasivat vanhuksen useita kertoja testamentin kirjoittamisen jälkeenkin. Riitauttajat eivät olleet tavanneet vanhusta, toinen ei koskaan, toinen useaan kymmeneen vuoteen, mutta "hyvin tietävät hänet dementoituneeksi", äitinsäkään ei tavannut ainakaan 10 vuoteen ennen kuolemaa. Kuitenkin tämä vanhus ei ollut palvelutalossa edes dementiaosastolla, vaikka sellainen siellä oli, kun testamentti on tehty. N. 4 vuotta myöhemmin siirtyi vanhain kotiin ja suljetulle osastolle. N. 8 vuotta testamentin allekirjoituksen jälkeenkin häneltä olisi joku voinut hakea nimen testamenttiin, ei ollut vielä silloinkaan pahasti dementoitunut, tunsi mm suurimman osan vieraistaan. Kaikkia ei voinut tunteakaan, ei ollut tavannut heitä ties milloin, osan lapsina ollessaan. Itselläni on ollut lakimies käytössä, mutta tässä ei auta näköjään mikään.
Kiitos, toivon palautteita ja onko teillä tiedossa vastaavia tapauksia!
Vastaukset 57
Vanhimmat
Toivon, että meidän pikkuperintö saadaan pian jaettua. Hirvittää ajatella, ettei tälläkään tavalla mitään tapahtuisi.
""Kaksi helluntaalaista riitautti testamentin (muut hyväksyi) yli 6 kk tiedoksi saannin jälkeen.""
Käsitin juttusi siten, että testamentin moitekannetta ei ole nostettu, eli 6kk määräajan ylittämisellä ei ole tilanteessanne merkitystä. Pesänselvittäjä/-jakaja on siis jo todennut testamentin olevan voimassa. Erimielisyytenne koskevat siis testaattorin oikean tarkoituksen mukaista perinnönjakoa, jolle ei ole laissa takarajaa määrätty.
Lain mukaan päätös kuuluu käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tehdä osakkaita kuultuaan. Jos testamentin/testaattorin oikeaa tarkoitusta ei saada luotettavasti selvitettyä, niin pesänjakajan tulee hylätä testamentti. Ilmeisesti olet ainoa/suurin testamentin saaja. Sinun etusi on odottaa pesänjakajan päätöstä testamentin tulkinnasta. Vain kaikkien osakkaiden yhteisellä hakemuksella voisitte hakea oikeudelta uutta pesänjakajaa. Pesänjakajan tekemästä jaosta osakkaat voivat 6kk kuluessa nostaa kanteen toisiaan vastaan.
Pesänjakajan kulut otetaan pesästä ennen perinnönjakoa. Yleistestamentin kyseessä ollen perintösi pienenee ehkä eniten, mutta sellaista lain mukainen perinnönjako on, etenkin osakkaat yllättävien testamenttien yhteydessä.
"Pesänselvittäjä/-jakaja on siis jo todennut testamentin olevan voimassa"
Ei ole todennut, vaikka totesikin suusanallisesti n. vuosi sitten pidetyn todistelutilaisuuden jälkeen, että näiden todistelujen perusteella testamentti jää voimaan, paperilla ei lue mitään hyväksymisestä. Mutta riitauttajat yrittävät edelleen kaataa testamentin, eli pesänselvittäjä/-jakaja antoi siihen vielä mahdollisuuden, eli vuoden päähän edellisestä todistelutilaisuudesta. Kysyin käräjäoikeudelta, että eikö pesänjakajalla ole mitään aikataulua, miten asiaa voi viivytellä näin makaamassa hänen pöydällään. Vastaus oli, että "pesänjakajan pitää hoitaa asia joutuisasti". Jos kuolinpesän kokousten väli on lähes 9 kk, ei voi olla enää joutuisuudesta kyse. Totesin, että esim. Töölön lavastettu pankkiryöstö tapahtui syyskuussa, tuomiot langetettiin kahden kk:n päästä, eli marraskuussa.
Sitten sekin, että esim. vainajan sukuselvityksen riitauttaja teki sen uudestaan, löytämättä mitään virhettä, siitä pelkästään postitettiin n. 6.000 sivua suvulle. Sukuselvitys sisälsi mm yhden pesän osakkaan perukirjan, koska hän kuoli ennen tätini perunkirjoitusta ja en ehtinyt saada häneltä allekirjoitettuna kantaa testamentista. Hänen perukirjastaan lähetettiin suurelle suvulle kaikki mahdollinen, mm avioehtosopimus, mitä leski omisti, as.osake, paljonko leskellä on rahaa milläkin pankkitilillä. Samoin tämän pesänosakasvainajan mm ulosmittauksessa olevat velat. Suku oli järkyttynyt, miten tällaista aineistoa voidaan jakaa laajalle suvulle. Luulisi jossain olevan yksilösuojankin, mutta ei näköjään ole.
Itse olin hoitanut tätini asiat, myös raha-asiat. Kaikki aineisto oli tallella. Tein tarkan kirjanpidon, josta näki, että en ollut ottanut mitään tätini tililtä, en edes välittömiä kulujani. Joka ikinen lippu ja lappu tarkastettiin. On monta mapillista aineistoa yli 10 vuodelta, vaikka suurimmalta osalta oli vain tiliotteet, koska on turha säilyttää mm sähkölaskuja, yhtiövastikekuitteja, kun ne kohdistui hänen asuntoonsa. Vuokrat oli maksettu jokaiselta kk:lta. Minusta tehtiin rivien välistä lukien rikollinen, jonka piti todistaa, että en ole sitä.
On aikomus tehdä valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta todennäköisesti turhaan.
"Vain kaikkien osakkaiden yhteisellä hakemuksella voisitte hakea oikeudelta uutta pesänjakajaa"
Tämän tiedän, mutta turha lähteä hakemaan. Osakkaita on tällä hetkellä n. 40 henkilöä, ja nämä riitauttajat eivät tule hyväksymään, eli siitä tulisi pelkästään lisäkuluja ja -aikaa, eikä johtaisi mihinkään.
Eräs tuttu oli mennyt asianajajansa kanssa syömään ja kas vain, siinä pöydässä sattui istumaan muitakin lakimiehiä tai asianajajia. Heistä eräs oli sanonut muille, että nyt sain sellaisen asian hoidettavaksi, että siitä en ihan vähällä luovu. Eli riippuu asiasta ja esim. kuolinpesän varallisuudesta, kannattaako sitä kauan pitkittää, sehän on selvää business-toimintaa tuo asianajo, rahastetaan sieltä, mistä sitä on helpoimmin saatavissa.
Sekin minusta oli erittäin outoa, että kun oli ensimmäinen kuolinpesän kokous, minä en saanut puheoikeutta ollenkaan. Kun yritin saada sanoa myös oman mielipiteeni, pesänselvittäjä sanoi, että hän päättää, kuka täällä puhuu ja jos se ei sovi minulle, hän määrää minut ulos kokouksesta. Niinpä jäin ilman oikeutta puheenvuoroon. Riitauttajien sanomisille riitti aikaa, eli koko kokouksen aika. Vaikka minulla oli lakimies mukana, se ei merkitse sitä, että minulla itselläni ei olisi mitään sanottavaa. Minut kaikesta syytetyn on pitänyt vaijeta. Riitauttajista toinen on myös lähettänyt koko suvulle jaettavaksi suoranaisesti itseäni herjaavan kirjeen, joka on täysin perätön. Tosin tekstin perusteella sen oli ainakin puhtaaksi kirjoittanut hänen asianajajansa. Kun samainen ulkomailla asuva kuolinpesän osakas/riitauttaja ei suostunut palauttamaan useampaan kertaan hänelle kirjattuna kirjeenä lähetettyä tietoa testamentista, vei haastemies hänen asianajajalleen sen tiedoksi, jonka asianajaja k.o. henkilön asianajajana kuittasi saaduksi. Myös tästä k.o. asianajaja valittaa, että hänet on johdettu harhaan. Luulisi, että k.o. ammatin omaava henkilö tietäisi, mihin nimensä laittaa. Riitauttajille piti siis testamentti toimittaa haastemiehen välityksellä, kaikki muut hyväksyivät sen ja palauttivat myös allekirjoituksellaan vahvistettuna.
Tarinasi varsinaiset faktat sekoittuvat uusiin "purkauksiisi" ja tilanteeseenne jo edellä vastasin:
"Lain mukaan päätös kuuluu käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tehdä osakkaita kuultuaan."
Yritä nyt vaan rauhoittua ja kerätä uupuneita voimiasi, että jaksat arvioida lakimiehesi kanssa pesänjakajan aikanaan tekemää perinnönjakoa, että nostatko 6kk kuluessa kanteen mielestäsi liikaa perintöä saaneita osakkaita vastaan. Herjaukset yms on syytä käsitellä perinnönjaosta erotettuna, jos on aihettakaan.
Ettekö tiedä, kuinka helluntalaiset ja uskovaiset yllensäkin ovat maailman ahneinta porukkaa! Heille merkitsee kaikkein eniten rikkaus ja valta. Usko ja Jumala ovat heille vain välikappaleita, joiden avulla he pyrkivät saamaan tahtonsa perille.
Helluntalaisten kanssa eläneenä tiedän, millaista helvetillistä menoa se on! Teeskennellään hyvää, mutta lapset pidetään kurissa ja Herran nuhteessa niin henkisellä kuin fyysiselläkin väkivallalla.
Paetkaa, jos kohtaatte uskovaisia!
"että jaksat arvioida lakimiehesi kanssa pesänjakajan aikanaan tekemää perinnönjakoa, että nostatko 6kk kuluessa kanteen mielestäsi liikaa perintöä saaneita osakkaita vastaan"
No mutta kun pesänselvittäjä/-jakaja ei ole tehnyt mitään perinnönjakoa. Sillä hän on antanut riitauttajille edelleen mahdollisuuden todistaa (edellinen oli siis vuosi sitten tammikuussa), että vainajan viimeisin testamentti ei olisi pätevä, vai miksi sitä sanotaan. Testamenttia ei riitautettu siis 6 kk:n aikana tiedoksi saannistä, mutta se yritetään kaataa sen jälkeen kaikin mahdollisin todisteluin tuon 6 kk:n jälkeenkin. Tämähän minusta onkin kummallista, että 6 kk:n moiteajalla ei ole mitään merkitystä, koska testamentin voi riitauttaa senkin jälkeen ja siksi perinnönjakoa ei ole tehty. Siitä tässä on kysymys. Kun vaadimme tuon 6 kk:n jälkeen pesänjakoa, pesänselvittäjä, varatuomari ei sitä tee, vaan kuuntelee edelleen riitauttajia ja toimii näin heidän hyväkseen. Riitauttajat eivät ole perimässä viimeisimmän testamentin mukaan mitään. Testamentin mukaiset perinnönsaajat eivät uskoakseni riitele, koska testamentissa on tarkkaan määritelty, kuka perii mitäkin. Oma osuuteni on suurin (jos ei suuri sekään).
"Herjaukset yms on syytä käsitellä perinnönjaosta erotettuna, jos on aihettakaan"
Tiedän, että tämä herjauskirje ei kuulu perinnön- eli pesänjakoon. Olen vaatinut todisteita k.o. kirjeessä esitettyihin väitteisiin, mutta en ole saanut ensimmäistäkään. Vaikea lähettää, kun ei ole, vaikka kirjallisiin todisteisiin viitattiinkin. Minä en vain sattumoisin ollut se henkilö, joka k.o. kirjeen vai onko ollut useampikin, on lähettänyt. Niihin minulla ei ole osaa, ei arpaa. Mutta tällä menettelyllä on tahdottu minun maine suvussa mustata erittäin loukkaavin sanakääntein. Mm uhataan harkita oikeustoimia minua vastaan. Itse voisin jo harkitakin, kyllä teksti oli niin käsittämätöntä, että ei tosikaan. Tämä herjauskirje oli ehdottomasti vielä luettava kuolinpesänkokouksessa, jotta varmasti tiedetään, mitä riitauttaja minusta ajattelee, vaikka samalla toteaa, että ei edes tunne minua.
Helluntaalaisissa on ihmisiä moneen "junaan", on mm. kiinteistökeinottelijoita, jotka käyttävät uskontoaan uskottavuuskilpenä. On toden totta häikäilemätöntä toimintaa. Mm itselleni on yksi uskonveli aika röyhkeästi valehdellut. Toinen testamentin riitauttaja on myös liikemies, joka käyttää uskoa myös kilpenä. Olen joskus ajatellutkin, että taitaa ateistit päästä helpommin Pietarin avaamasta portista taivasten valtakuntaan, kuin nämä huijarit.
Mutta on aidoissa uskovaisissa myös todella hyvää tarkoittavia ja tekeviä, heitäkin on suvussani. He saavat kaiken kiitokseni ja kunnioitukseni vapaaehtoisesta työstään, jota tekevät pyyteettömästi ilman taloudellista hyötyä.
Testamentin moitekanne tulee nostaa 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta lukien. Testamentin moiteperusteet on kerrottu PK 13:1:ssä.
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
Mistähän siis oikeasti on kysymys, kun puhut testamentin "riitauttamisesta"? Moittia ("kaataa") testamenttia ei voi, jos moiteaika on kulunut umpeen. Ja testamentin pätemättömyydestä päättäminen kuuluu tuomioistuimelle, ei pesänjakajalle. Riidelläänkö testamentin tulkinnasta vai mistä? Tulkinnan ratkaisee pesänjakaja, eikä siinä ole määräaikaa.
"Testamentin moitekanne tulee nostaa 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta lukien"
Moitekannetta EI NOSTETTU 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta lukien!!! Tässäpä olennainen asia. Miksi pesänselvittäjä/-jakaja silti otti siis tuon 6 kk:n jälkeen riittauttajien yritykset todistaa, että testamentin tekijä olisi ollut dementoitunut. Tätä varten oli todistelutilaisuus vuosi sitten tammikuussa, jossa oli siis riitauttajien (=moittijoiden) todistajat, kuten myös henkilöt, jotka todistivat, että hän ei ollut dementoitunut. Missään lääkärinkertomuksissakaan häntä ei ole ruutuun ruksattu dementoituneeksi. Nyt kuolinpesän selvittäjä/-jakaja antoi edelleen näille riitauttajille (=moittijoille) siis vuoden päähän edellisestä todistelutilaisuudesta mahdollisuuden, jossa kuullaan kahta lääkäriä, jotka lausuvat mielipiteensä lääkärinlausuntojen perusteella.
"testamentin pätemättömyydestä päättäminen kuuluu tuomioistuimelle, ei pesänjakajalle"
Näinhän asian pitäisi olla, mutta pesänselvittäjä ei tee ratkaisua, jääkö viimeisin testamentti voimaan, vai siirtyykö asian ratkaisu käräjäoikeudelle. Millä oikeudella hän venyttää asian käsittelyä? Mielestäni on vain yksi ainoa "syy", eli hän kuuluu helluntaalaisten käyttämien lakimiesten ketjuun ja toimii tyystin heidän hyväkseen, ja kuolinpesän kustannusten lisäämiseksi. Nimittäin nämä riitelijät eivät aijo viedä asiaa käräjäoikeuteen, näin olen saanut "puun takaa" kuulla. Siellä he joutuisivat maksamaan minunkin kulut, sillä jos he pystyvät todistamaan tämän henkilön dementoituneeksi, niin jo on ihme ja kumma. K.o. vainaja pyysi kolmeen eri kertaan, että hän vielä kerran haluaa uusia testamenttinsa. Kunkin pyynnön väli oli muutama viikko, ehkä kolmekin. Hänellä oli tarkka tieto, miten hän haluaa testamenttinsa tehtäväksi, ja myös syy, miksi vielä tahtoi sen muuttaa. Jos tällainen henkilö on dementoitunut, niin sitten olen minäkin, en tiedä, mistä kirjoitan. Hän tunsi tutummat henkilöt kuolemaansa saakka, kyseli kuuulumiset, eli lähes 8 vuotta viimeisimmän testamentin teon jälkeenkin. 6 vuotta testamentin teon jälkeen vietettiin hänen 90-vuotispäiviä, jossa hän oli aktiivisesti keskustelussa mukana, ja tunsi suurimman osan vieraista, olivat muualta Suomesta. On hyvä huomioida, että vieraissa oli henkilöitä, joita hän ei ollut tavannut useaan kymmeneen vuoteen.
Testamentin tehdessään hän oli (H:gissä) palvelutalossa avoimella osastolla, josta kävi yksin mm. ulkoilemassa. K.o. palvelutalossa oli erikseen dementiaosasto, jonne hän ei missään vaiheessa joutunut. Sitten jalkohen heikkouden vuoksi joutui n. 3 vuotta ennen kuolemaansa siirtymään vanhainkotiin.
"Riidelläänkö testamentin tulkinnasta vai mistä? Tulkinnan ratkaisee pesänjakaja, eikä siinä ole määräaikaa."
Vaikuttaa siltä, että ei todellakaan ole määräaikaa. Hän tehnee ratkaisun ties monen vuoden päästä tahansa, johon testamentin edunsaajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa, eikä näköjään millään muullakaan taholla. Pääasia, että rahaa saadaan mahdollisimman paljon menemään, liiketoimintaahan tämä lakiasioitten hoito on. Testamentin sisällön tulkinnasta, ei sen muodollisuudesta riidellä, vaan siitä, oliko testamentin allekirjoittaja dementoitunut, vai ei. Todistajina mm vuosi sitten tammikuussa oli testamentin todistaja, joka totesi kysymykseen: oliko testamentin allekirjoittaja teidän mielestänne oikeustoimikelpoinen tekemään testamentin ja että se vastasi hänen viimeistä tahtoaan? Vastaus oli: kyllä, kyllä. Todistajina oli monta, jotka tunsivat k.o. vanhuksen myös testamentin teon jälkeen.
En ole ennen kuullut, että dementia olisi parantunut, eli olisi oireillut niin, että myös todistajat samalla olivat dementoituneita, kun testamentti allekirjoitettiin ja oikeaksi todistettiin. Sitähän tässä yritetään todistaa. Tämä on mielestäni täysin uutta auringon alla:)
Johan on merkillistä touhua, jos testamentin pätevyyttä selvitellään pesänjakajan kokouksissa. Kuten totesin, pesänjakajalla ei tällaista valtuutusta ole, asia kuuluu yksinomaan tuomioistuimelle. Ja tuomioistuimeen asia on vietävä 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta, muutoin testamentti saa lainvoiman, vaikka siinä olisi PK 13:1:ssä tarkoitettu virhe.
PK 14:5
"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan."
Jos testamentti on saanut lainvoiman, se on otettava perinnönjaon perusteeksi. Lääkäreiden kuuleminen on aivan turhaa touhua.
Jos pesänjakaja on asianajaja, voit kannella hänesta Suomen Asianajajaliittoon.
Näin olen saanut ohjeen, mutta myöskin tiedon, että siitä saa muodollisen huomauksen, ja se jää siihen.
Koen, että eduskunnan oikeusasiamies olisi oikea taho, josta saattaisi saada jotain tuntuvaa eteenkinpäin. Medialle ainakin annan, uskon, että siitä saa myös jutun.
Piti lisätä vielä, että pesänjakaja on asianajaja ja käräjäoikeuden tuomari!
"pesänjakaja on asianajaja ja käräjäoikeuden tuomari"
Tämä yhdistelmä EI ole mitenkään mahdollinen. Jos asianajaja nimitetään tuomarin virkaan, hän eroaa Asianajajaliitosta. Pitäisin lisäksi äärimmäisen poikkeuksellisena (itse asiassa lähes mahdottomana) sitä, että virassa oleva KäT ottaisi sivuhommakseen noin isoa ja riitaista asianajollista tehtävää. Ei ainakaan voi olla saman käräjäoikeuden tuomiopiirissä, missä virka on.
Täytyy olla jokin väärinkäsitys asiassa.
jos aiot asiaa viedä eteenpäin niin kannattaisi kirjoittaa sana helluntailaiset oikein, ihan vain yst.vinkkinä.
On asianajaja ja varatuomari, oma as.ajotoimisto. Siis käräjäoikeudessa toimii myös puolustusasianajana ainakin. En tunne tätä puolta tarkemmin. Hän perusteli mm asian viivytystä sillä, että jos asia viedään oikeuteen, se tulee hänen hoidettavaksi kuitenkin. Mielestäni asia olisi pitänyt viedä oikeuteen, koska olemme vaatineet jo toukokuussa pesänjakoa siksi, että 6 kk:n aikana testamentin tiedoksi saannista siitä ei tehty moitetta käräjäoikeudelle. Ei hän voi toimia omatoimisena "käräjäoikeutena", näin ajattelee maallikko!
Tätä uutta, vuosi edellisestä todistelutilaisuudesta emme hyväksyneet pidettäväksi nyt tammikuussa, eli ilmoitimme kannan riittävän selvästi. Näillä testamentin edunsaajien kannanotoilla ei ole mitään merkitystä, vaati mitä tahansa. Hänelle on lähettänyt moni muukin pesän osakas vaateen asian loppuun saattamiseksi, mutta mitään vaateita hän ei ota toteutettavakseen.
Jos hän ei toimi näiden meidän näkökulmasta asian riitauttajien hyväksi, niin miksi hän viivyttelee. Ei hänen tehtävä, eikä mielestäni edes ole oikeus ajatella, että käräjäoikeuteen asia vietynä hän joka tapauksessa joutuu tätä asiaa hoitamaan. Jos asiaa hoidettaisiin käräjäoikeudessa, minä saisin oikeusturvavakuutuksesta korvauksen, mutta näin hän "seurakunnan lähettiläinen" toimeksiantajana pitää huolen, että kuolinpesä maksaa ja varsinkin minä, joka en saa oman lakimieheni laskuihin korvausta mistään.
Siis Suomi on oikeusvaltio, mutta kenen hyväksi, on jo toinen asia.
Itse voin pahoin. Kun asia venyy, olen uneton. Mitä lähemmäksi seuraava kokous tulee, sitä ennemmän joudun syömään lääkkeitä, jotta yleensä pystyn nukkumaan. Myös syöpä/melanooma puhkesi viime vuoden aikana, jonka uskomme olevan seurausta tästä henkisestä prässistä. "Onneksi" olin joutunut työttömäksi vajaa vuosi ennen tämän prosessin alkua, töissä en olisi jaksanut käydä tämän prosessin aikana. Tämä vie kaikki voimat. Nyt olen eläkkeellä.
Sekoitat nyt kovin asioita. Käräjäoikeuden tuomareilla ei ole omia asianajotoimistoja, he ovat valtion virkamiehiä. Suomen kielen nimi varatuomari on tehnyt sen, että kaikkia lakimiehiä tavallisessa puheessa kutsutaan tuomareiksi, esim. ruotsiksi asia on paljon selkeämpi. tuomari om domare ja varatuomari on vicehäradshövding, sekaannusta ei voi syntyä. Varatuomari on arvonimi, jonka hovioikeus myöntää hakemuksesta juristille, joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
Kerroit alussa, että pesässä on kymmeniä osakkaita ja että pesä ei kuitenkaan ole rikas. Jos pesän arvo on esim. 100 000€ ja osakkaita on 50, jokaisen osuus on 2000 € (ja pesänjakaja jo vienyt suuren osan), niin kannattaako tuollaisen summan takia yöuniaan menettää tai lääkkeitä syodä?
Korjauksellani tarkensin, että ei ole käräjäoikeudessa päättävä tuomari, vaan joko syyttäjän tai puolustajan asianajaja. Ei ole tarvinnut tutustua näihin asioihin tarkemmin, mutta oppia ikä kaikki. Sen verran on kokemusta, että ei "korppi korpin silmää noki", eli en saa täältä myöskään puolueetonta vastausta, sillä asianajaja ei toisen asianajajan työtä arvostele, hoiti hän työtään kuinka harmaalla alueella tahansa, vastoin hyvän asianajajatapaa (jos sellaista yleensä on käytännössä).
Kuolinpesän selvitys ja jako on hoidettava joutuisasti, mitä se tarkoittaa, montako vuotta, vai onko se loputon? Taidan kuolla itse ennen kuin kuolinpesä on jakokelpoinen, pesänselvittäjä kun on perustellut viivytystään mm työkiireillään ja viime kesän kesälomallaan. Vasta oli joulu, kukas ehtii töitä tehdä ainakaan kuukauteen joulun aikaan ja kohta onkin koululaisten talviloma, jälleen loma on esteenä. Kauankos tässä menee, kun on uusi kesäloma. Lupauksia hoitaa työ ensi viikolla on ollut viime kesästä lähtien. Lupauksia on ollut ainakin yhteensä kahdeksan. Pitäisikö vielä uskoa, että asianajaja pitäisi jossain muussakaan asiassa totuutta, jonka myös toteuttaisi.
Kyse on testamentista, josta ei tehty kannetta käräjäoikeudelle 6 kk:n aikana tiedoksisaannista. Viimeisimmässä testamentissa olen suurin perijä. Pesänselvittäjä/-jakaja ei suostu suorittamaan pesänjakoa, kuulee edelleen kahta kuolinpesän osakasta, ja heidän todistajiaan. Edellinen todistelutilaisuus oli vuosi sitten tammikuussa, nyt on uusi, siis vuoden päästä. Lue myös kirjoitus 5.1. klo 10.55
Ymmärrän, kyse on minun loppuun uuvuttamisesta, sehän asianajajien tärkein tehtävä varmasti onkin. Hyvin onnistuvat tuolla taktiikalla.
Mitä merkitystä on testamentin moiteajalla eli 6 kk tiedoksisaannista, koska sitä ei tarvitse toteuttaa. Pesänselvittäjä/-jakaja rahastaa, se on ainoa motiivi. Olen sopinut alustavasti määrätyn median edustajan kanssa tämän asian julkisuuteen viemiseksi. Eli julkisuudesta tämän asian saa lukea, sillä asianajajat rahastavat häikäilemättömästi, venyttävät asioiden käsittelyä, missä osallisina on tavalliset "pulliaiset", kannattavaa liiketoimintaa. Tämä loukkaa syvästi tämän vanhuksen viimeistä tahtoa, hän tahtoi, että hänen jäämistönsä hoito olisi mahdollisimman vähäistä työn ja kustannusten osalta.
Rikokset selvitetään muutamassa kuukaudessa, kun "häkki heilahtaa", mutta tällaista asiaa ei hoideta edes vasemmalla kädellä, vain ja ainoastaan tunteja ja kustannuksia lisäten euron kuvat "kirstuun kilahtaen" kiilto silmissä.
No, se näkyvin osa asianajajn työstä tapahtuu siellä oikeussalissa, joten pakko heidän on siellä olla, mutta uskoisin (vaikken juristi olekaan) että asianajajat pyrkivät voittamaan juttunsa ja kyllä oikeudessa arvostellaan melko kovin sanoin toisen asianajajan käsityksiä. Asianajaja ajaa asiakkaansa etua, tietenkin lakimiehet voivat sitten oikeussalin ulkopuolella olla hyviäkin ystäviä.
Mutta vielä, onko pesä sen arvoinen, että kannattaa sen vuoksi noin huonosti voida?
En aijo kuolla tämän asian vuoksi, ei siis niin vakava asia ole:)
Olen viimeisen vajaan neljän vuoden aikana kokenut myös hyvinkin raadollisen kokemuksen, josta selvisin voittajana otettuani myös asianajajan. Sitä ei tarvinnut viedä käräjäoikeuteen, sillä vastapuoli olisi saanut negatiivista julkisuutta, suostui vaateisiini, jotka oli enemmän kuin oikeutetut. Tässä tapauksessakin koin, että ihmisarvo on mitätön, vaikka antaisit kaikkesi asioiden hoitamisen eteen. Rehellisyydellä ei myöskään ole arvoa, mutta peräänantamattomuuteni vuoksi rehellisyys voitti ja se maksoi riittävän paljon k.o. yritykselle. Kukaan ei minua kannustanut pitämään puoliani niin pitkälle, mihin menin, mutta omatuntoni kannusti sitäkin enemmän. Omaatuntoa on syytä kuunnella!
Tämä perintötapaus on syvä loukkaus minua ja tätiä kohtaan, jonka viimeistä tahtoa ei tahdota kunnioittaa ja noudattaa. Uskovaiset ihmiset tässäkin tapauksessa ovat häikäilemättömiä, jopa valehtelevat, keksivät juttuja. Pesänselvittäjä/-hoitaja ei toimi puolueettomasti, vaan tietoisesti asiaa viivyttäen, kuuluu k.o. uskonlahkon asianajajaketjutukseen, näin uskon, olinhan saanut ennakkoon siitä jo varoituksen. Menettely on todistanut, että varoitus oli totta. Loukkaavaa tässä on myös se, että olin hoitanut yksin kahden viimeiseksi eläneen vanhukset asiat, käynyt katsomassa yli 30 v. Kertaakaan en pyytänyt ensimmäistäkään korvausta, edes kolikkoakaan. Tätini, jolle olen myös ainoa kummilapsi, tahtoi tehdä varmasti omasta tahdostaan testamentin, jossa olen suurin perijä, mutta en ole ainoa (omaisuus ei mainittavan suuri). On käsittämätöntä, että henkilöt, joista toinen ei ole koskaan tätiä edes nähnyt, toinen ei kymmeniin vuosiin, he "uskovaisina" ihmisinä käyttäytyvät kuin haaskat, jotka tulevat saaliin jaolle, kun kaiken siihen saakka olin hoitanut. Siis tämäkään asia ei ole käräjäoikeudessa, koska pesänselvittäjä/-jakaja viivyttelee tietoisesti pelaten näiden "haaskojen" hyväksi, jos samalla myös oma tilinsä suurenee, ja pesän varat vähenee. Periaatteessa en voi hyväksyä, että ahneus, valhe saisi voiton. Olen aina ollut sitä mieltä, että rehellisyyden pitää voittaa, niin katson, pitää käydä tässäkin.
Luotto tässä tapauksessa käräjäoikeuden määräämään tuomariin on täysi nolla!!!
Asiaan liittyvät neuvot olet jo saanut niin pätevinä kuin tarinastasi voi irti saada. Uskon päättäväisyyteesi, että sanot viimeisen sanan tässä ketjussa, mutta ehkä vähitellen nimimerkkiäsi toteuttaen. Jaarittelu ei vie asiaasi eteenpäin kun edes ko. tuomiopiiriä ei tiedetä paineen lisäämiseksi pesänselvittäjälle, vaikka ilmoitit julkistavasi koko tarinan tästä tädiltä saamasi testamentin kaatamisesta. Toivotan hyvää alkanutta vuotta, ehkä testamentin tulkintakin tapahtuu jo tänä vuonna.
Kyseessä on Helsinki. Niin, minuahan tässä vedätetään, eli ennenkaikkea rahastetaan. Jos kuolinpesässä ei pidetä edes kokouksia 9 kuukauteen, niin jos esim. tämä ei ole vedätystä, niin mikä sitä sitten on. Sama, että pesänselvittäjä pitää todistajien kuulustelun vuoden välein, niin entistä enemmän on vedätyksestä kyse.
Miksi vakavista rikoksista tuomio saadaan toteutettua jopa muutamassa kk:ssa, mutta tällaisessa asiassa, jossa loppulausuma on ollut pesänselvittäjällä selvä jo vuoden, sitä ei vaan tehdä. Onhan aivan käsittämätöntä, että vainajan tunteneiden ja todistajien todistelut eivät merkitsisi mitään, mutta lääkärit tietävät, vaikka tulkitsevat asiaa vain ja ainoastaan sairaskertomusten perusteella, jotka oli jo loppulausumassa tulkittuina mukana. Kumpikin osapuoli on siis antanut asiasta loppulausumansa ennen huhtikuun 2010 pesänkokousta. Pesänselvittäjä on luvannut antaa oman loppulausumansa kesäkuusta 2010 alkaen ja niitä lupauksia "ensi viikolla" oli koko syksyn. Miten uskottavaa ja hyvän asianajajatavan mukaista tämä sinun mielestä on?
Lisään otsikkoosi "vedät itsesi uuvuksiin". Minun periaate on, että mitä minun uupumisesta, pidän rehellisyyden ja oikeuden mukaisuudesta viimeiseen hengen vetoon kiinni. Rehellisyys on yleensä voittanut, ja uskon siihen edelleen. Tässähän minua uuvuttaa helluntaiseurakunnan edustajat, lakimiehet, jotka riitelevät ns. viimeiseen pisaraan tarkoituksena nitistää pesä tyhjiin, minut henkisesti loppuun, myös taloudellisesti. Tämä on koko asian ristiriitaisin asia, mitä uskovaisuus voi myös olla. Ahneutta, kiusantekoa, häikäilemättömyyttä. Sitä vastaan teen kaikkeni, olen tehnyt ennenkin ja teen jatkossakin. Tämä on myös asia, miksi annan asian medialle. Kuinka moni tietää, jos ei omalle kohdalle satu, mikä kuuluu tämän seurakunnan toimintaperiaatteisiin.
Helluntaalaiset eivät ole kiinnostuneita vanhuksista muuten kuin rahallisesta hyödystä. Antaa maallikkojen hoitaa vanhukset, he tulevat pelastamaan "sielun", ja samalla pyytävät viimeisillä hetkillä allekirjoituksen testamenttiin, sillä "sillähän se sielun taivaaseen pääsy on sinetöity". Tämä tapaus ei suinkaan ole ainoa, vain yksi monista vastaavista vedätyksistä. Heidän lakimiehet voivat tehdä työnsä "sisarilleen ja veljilleen" ilman korvausta, pääasia, että vastapuolelle tulee riittävästi laskua maksettavaksi.
Lisään vielä, että viimeinen, haastemiehen viemä testamentin tiedoksisaanti oli marraskuussa 2008. Siitä 6 kk eteenpäin, eikä kannetta käräjäoikeuteen nostanut kukaan, päättyi toukokuussa 2009. Nyt siis asia on "muhinut" päättämättä ja pesää jakamatta käräjäoikeuden määräämällä pesänselvittäjällä/-jakajalla jo yhden vuoden ja kahdeksan kk. Onko tämä joutuisaa asiankäsittelyä? Hän siis jatkaa itsellään tuota moiteaikaa, sillä mihinkäs tässä olisi kiire, onhan pesässä vielä omaisuutta, mitä myydä ja rahastaa. Jos tämä on Suomen lain mukaista hyvää asianajotapaa, niin mikä sitten on huonoa?
Minua ei lohduta tippaakaan se, että asiasta voi valittaa asianajajaliittoon, turhia liitot, jotka eivät anna muuta kuin huomautuksen. Sama, kun ei anna sitäkään.
niin eikö hän ole pätevä auttamaan sinua? Kannattaisi ehkä myös kääntyä poliisin puoleen, koska kysymyksessä vaikuttaisi olevan pesän varojen "kavallus" tekemällä turhia toimenpiteitä, tai olla tekemättä mitään. En ole lakimies vaan tämä on maalaisjärjellä ajateltu mielipide.
Minulla on lakimies, mutta vastassa on käräjäoikeuden määräämä/hyväksymä varatuomari, joka hoitaa kuolinpesää oman ja riitauttajien "lystin" mukaan. Olen täysin samaa mieltä, tässä rahastetaan kuolinpesän varoja, asiaa viivytetään tietoisesti. Lakimieheni on antanut selvät vastineet, mitä emme hyväksy, mutta mihinkään ei tule vastausta. Esim. kuolinpesän omistama asunto on ollut kesästä lähtien tyhjänä, koska pesänselvittäjä lupasi hoitaa asian jopa loppuun ennen kesälomakautta.
Minua käsitellään näissä kokouksissa kuin olisin joku rikollinen, epäuskottu henkilö. Ensimmäisessä kokouksessa en saanut sanoa mitään, aivan kuin olisin ollut oikeustoimikelvoton, uhattiin heittää salista ulos, kun yritin saada puheenvuoron. Olin työelämässäni melko vaativissa tehtävissä, tein jopa muutamia vastineita asianajajille ja verohallinnon korkeammalle tasolle, en enää muista asetta, mutta ne oli asioita, joiden lain pykälät hallitsin. Nämä perintöasiat on tyystin vieraita.
Koen, että lakimieheni on erittäin pätevä, on antanut niin tyhjentävät vastineet, että parempaa en olisi saanut 2,5 kertaa kalliimmalta asianajajalta. Jos olisin ottanut asianajajan, olisin jo tässä vaiheessa ehkä rahaton, 3 tuntia työtä heillä on 750 - 800 eur. Saati sitten nyt, kun lakimieheni on tehnyt liekö jo viikon tai jopa useamman edestä tunteja, tosin laskutus on ollut minulle suopea. Asianajaja on asianajajaliiton jäsen, ja hinta aivan toista luokkaa, mitä lakimiehen, joka voi olla vähintään yhtä pätevä, mutta ei voi käyttää asianajaja-nimitystä itsestään. Lakimieheni toimii yksin, ja niin ajatellen minulle paras vaihtoehto. No, parhaat saa suositusten kautta, eikä lehtimainoksia lukemalla.
Niin, ja ainoa keino olisi vaihtaa pesänselvittäjä, mutta tässä tapauksessa mahdoton asia toteuttaa. Jokaisen pitäisi hyväksyä, ja nämä riitelijäthän eivät hyväksyisi. Pesässä minua puoltaa erittäin moni osakas, on myös tässä projektissa mukana niin henkisesti tukien kuin myös konkreettisesti. Itse asiassa en tiedä riitelijöiden puolella muita kuin nämä kaksi henkilöä 40 osakkaasta.
>>Itse asiassa en tiedä riitelijöiden puolella muita kuin nämä kaksi henkilöä 40 osakkaasta.
"Mitä ovat nämä "40 osakasta", yleistestamentinsaajia vai perillisiä?"
Kuolinpesän osakkaita, joista kaksi on lähtenyt ns. riitelemään (luonnollisesti eivät ole viimeisimmän testamentin perusteella perimässä mitään), vaikka eivät moittineet käräjäoikeuteen testamenttia 6 kk:n aikana tiedoksisaannista. "Riitelyn" sallii käräjäoikeuden vahvistama pesänselvittäjä/-jakaja, varatuomari, joka ei tee päätöstä, vaan kuuntelee vuoden päästä edellisestä pyytämästään todistelutilaisuudesta. Kyse on, jakaako hän kuolinpesän viimeisimmän testamentin mukaan, jossa on perillisiä 6 ja heidän osuus perintöön on testamentissa tarkkaan määritelty. Pesänselvittäjä/-jakaja siis vitkuttelee päätöstä, ja on sitä tehnyt viime kesästä lähtien. Sitten marraskuun lopussa ilmoitti, että vielä tullaan kuulemaan kahta todistajaa, jotka ovat näkemyksemme mukaan vain ammatti-ihmisiä eli lääkäreitä, eivät vainajaa tarkemmin tunteneita. Netistä poimitun perusteella heistä toinen on myös helluntaiseurakuntalainen, eli tässä on vahvasti helluntaiseurakunnan periaate, että asiasta riidellään niin kauan kuin suinkin on mahdollista jopa keinoja kaihtamatta.
Tämä varatuomari perustelee asian "venyttämistä" mm sillä, että jos asia kuitenkin vietäisiin käräjäoikeuteen, sen käsittely tulisi kuitenkin hänelle. En ymmärrä maallikkona, miksi hänellä olisi oikeus toimia ennakoiden asian käsittelijänä, kuin se olisi "nyt" käräjäoikeudessa, mielestäni ei ole. Ainoa perustelu on se, että näin kustannukset saadaan näiden riitauttajien osalta pienemmäksi, ehkä nollaan, koska hehän käyttävät omia asianajajiaan, jotka tekevät "uskon siskoille ja veljille" työn jopa ilmaiseksi. Samalla voi rauhassa rahastaa kuolinpesän varoja, kiirettä ei ole, jos raha kuolinpesässä riittää.
Helluntaiseurakunta on varakas, koska he keinoja kaihtamatta hakevat kuolinvuoteeltakin nimen testamenttiin, ja todistajat on luonnollisesti mukana, näin on saatu esim. iso maatila seurakunnalle, tämä on varmaa tietoa, eikä varmasti ole ainoa tapaus, näitä riittää, ja siksi tämä mielestäni häikäilemätön toiminta on saatava yleiseen tietoon. Tietoon myös siksi, että omaisuuden voi antaa ennakkoperintönä ja jättää itselleen elinikäinen hallintaoikeus. Näin iäkäs ihminen vielä omatoimisena voi varmistaa omaisuutensa sinne, mihin on halunnutkin. Tätä menetelmää ei ole ns. markkinoitu, mutta on varteenotettava menettely, sillä väärinkäytösten ja häikäilemättömien menettelytapojen määrä ei varmasti tule vähenemään. Esim. tässä tapauksessa eräs kuolinpesän osakas (helluntaalainen) oli tullut tädin luo ja täti sanoi, että oli paperit valmiina ja pyysi ennakkoperintönä määrättyä osaa hänen omaisuudestaan. Hän ei suostunut, paremminkin pahoitti mielensä, miksi hän ei saisi omistaa omaisuuttaan niin kauan kuin hän elää. Vanhalle ihmiselle, joka on pienen omaisuutensa säästänyt, on mielestäni törkeää tulla edes kysymään omaisuutta. K.o. henkilö on jyrkästi kieltänyt pyytäneensä mitään, mutta uskon tätiä, hän ei olisi tällaista sanonut, jos sille ei ollut todellisuuspohjaa. Täti ei valehdellut, jos hän ei jotain tahtonut sanoa, hän vaikeni. Helluntaalaisissa on myös todella häikäilemättömiä ihmisiä, valehtelu on hyvin sallittua uskon varjolla. Hävettävää, totean!
Mitä tarkoitat sillä että pesänjakaja (oikeuden määräämästä pesänjakajastahan on kyse?) sanoo, että juttu kuitenkin tulee hänelle? Tietenkin hän pesänjakajana (jos hän sellainen on) on mukana käsittelyssä, mutta en oikein ymmärrä mitä tarkoitat?
helluntailainen, ei mikään helluntaalainen=)
Kysymys kuului:
"Mitä ovat nämä "40 osakasta", yleistestamentinsaajia vai perillisiä?"
Vastauksesi:
"Kuolinpesän osakkaita"
Siis: "40 osakasta ovat kuolinpesän osakkaita." Eipä tuo asiaa selvennä!
Kuolinpesän osakkaita ovat a) lakimääräiset perilliset ja b) yleistestamentin saajat (ja lisäksi eloonjäänyt puoliso, kunnes ositus on toimitettu, ellei avioehdosta muuta johdu). Perilliset eivät ole osakkaita enää sen jälkeen, kun heidät perinnöstä pois sulkenut testamentti on saanut lainvoiman.
>>Kyse on, jakaako hän kuolinpesän viimeisimmän testamentin mukaan, jossa on perillisiä 6 ja heidän osuus perintöön on testamentissa tarkkaan määritelty.>Kyse on, jakaako hän kuolinpesän viimeisimmän testamentin mukaan
Viimeisimmässä testamentissa on kumottu kaikki aikaisemmat testamentit. Mutta nämä ns. riitelijät yrittävät saada viimeisimmän testamentin kumottua ja huomattavasti vanhemman voimaan, jossa he olivat jokseenkin ainoat perijät. Vanhus tahtoi muuttaa vielä (k.o. vanhan) testamenttinsa, koska hän ei tuntenut näitä testamentin mukaisia edunsaajia, eivät pitäneet häneen mitään yhteyttä, ei edes joulukorttia. Toinen heistä ei ollut koskaan edes tavannut tätä tätiä.
"Tällaisen tulkintakysymyksen ratkaisee pesänjakaja, eikä sillä ole määräaikaa"
Se on havaittu, että käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjällä/-jakajalla ei ole määräaikaa. Hän ilmeisesti viivyttää asiaa jälleen puoli vuotta eteenpäin, tuleekin ajankohtaiseksi kesäloma ja työkiireet, kuten perusteluna on ollut tähänkin asti. Siis kuolinpesän selvitys ja jako tehdään, jos milloin sattuu asia kiinnostamaan.
Niin, montako osakasta kuolinpesässä on, koska mitään testamenttia ei pesänselvittäjä ole päättänyt noudatettavaksi. Mielestäni siinä on 40 osakasta, koska tässä tilanteessa kaikki ovat vielä lakimääräisiä pesänosakkaita.
Haluan vastauksen siihen, että miksi 6 kk:n moiteajalla viimeisimmän testamentin tiedoksisaannista ei ole mitään merkitystä, pesänselvittäjä voi pitää itsellään asiaa avoinna aivan oman mielivaltaisen tahtonsa mukaan. Olen saanut käräjäoikeudelta kysymykseeni vastauksen, että pesänselvittäjän on tehtävä työ joutuisasti, mutta tässä tapauksessa joutuisuus on 2 - 5 vuotta, vai liekö enemmänkin, ehkä loputtomiin. Jos kuolinpesän kokousten välikin on jo 9 kk. Pesänselvittäjä/-jakaja on luvannut ainakin 8 kk:n ajan hoitaa asian jos ei samalla viikolla, niin ainakin ensi viikolla. Näitä lupauksia on ollut niin paljon, että hyvä, kun olen kaikki kirjannut ylös. Niitä on eri henkilöille annettu, jopa minulle, eikä yhtäkään lupausta ole käytännössä toteutunut.
Haluan myös kysyä, onko tämä hyvää asianajajatapaa, vai ei?
Kiitos, tahdon vastauksia, jos teillä on mielipiteitä!
Anteeksi kaikki kielioppivirheet, niillä ei kaikesta päätellen pitäisi olla merkitystä varsinaiseen asiaan. Helluntaalaisuus ja helluntailaisuus, kumpiakin olen nähnyt käytettynä. Onneksi en kuulu tähän uskonlahkoon. Jos nyt sattuisin kuulumaan, niin eihän tätä riitaa olisikaan.
"Mitä tarkoitat sillä että pesänjakaja (oikeuden määräämästä pesänjakajastahan on kyse?) sanoo, että juttu kuitenkin tulee hänelle?"
Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja on itse perustellut vastauksessaan yhdelle asian käsittelyn kiirehtijälle, että jos joku veisi tämän asian käräjäoikeuteen, niin käräjäoikeus palauttaisi asian käsittelyn hänelle kuitenkin. Siis hän tähän vedoten ottaa uudet todistajat vuoden päästä edellisestä. Ehkä ensi vuonna tammikuussa on jälleen uudet todistajat jne. Näinhän asiaa saa venytettyä niin kauan, kuin kuolinpesässä varallisuutta riittää. Tottahan se pitää lopettaa siinä vaiheessa, jos siitä ei enää saa omiaan pois. Sitä tämä menettely todistaa, eli puhdasta rahastusta.
Minä maallikkona ajattelen niin, että asia olisi pitänyt viedä käräjäoikeudelle, eli pesänselvittäjän olisi pitänyt tehdä ratkaisunsa jo yli puoli vuotta sitten, koska keväällä hän sai ns. loppulausumat ja lupasi tehdä oman ratkaisunsa ennen kesälomaansa. Jos se ratkaisu ei tyydyttänyt kuolinpesän osakkaita, asia olisi pitänyt viedä keräjäoikeudelle. Millä oikeudella tällaista asiaa venytetään ja vanutetaan, vai onko ymmärrettävä, että varatuomarina on niin asiaansa taitamaton ihminen, että ei pysty edes tällaista ratkaisua tekemään. Siitä ei ole kuitenkaan kysymys!!!
Tarkennan vielä, että jos pesää käsiteltäisiin enää viimeisimmän testamentin perusteella, niin kokouksiin kaiken ymmärryksen mukaan kutsuttaisiin enää testamentissa mainitut henkilöt. Mutta näin ei ole, kokouksiin kutsutaan kaikki lakimääräiset kuolinpesän osakkaat, heille myös on lähetetty pöytäkirjat liitteineen. Eli postitettuja sivuja on lähetetty pitkälle yli 10.000 sivua. Pöytäkirjoihin on mm liitetty liitteeksi esim. vanhainkodin esite (monta sivua), vaikka sillä ei ole mitään tekemistä tämän kuolinpesän käsittelyn kanssa, viimeisin testamentti oli tehty monta vuotta aikaisemmin, mitä tämä vanhus siirtyi vanhainkotiin. Ja vaikka olisi tehnyt testamentin vanhainkodissa, mitä tekemistä k.o. vanhainkodin esitteellä (valokopioina) on tämän asian selvittämisessä. Liitteinä on täysin turhaa, asiaan kuulumatonta materiaalia. Tämä myös todistaa sen, että rahastus on yksi olennainen osa kuolinpesää.
Kyllähän tuo pesänjakajan toiminta kertomasi perusteella aivan merkilliseltä vaikuttaa.
Kerroit aikomuksestasi kannella pesänjakajasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeampi paikka on oikeuskansleri, joka lain mukaan valvoo asianajien toimintaa. Nopeammin asia selvittely käynnistyisi, jos teet kantelun suoraan Asianajajaliittoon; sinne nimittäin oikeuskanslerikin asian ohjaa, jos katsoo kantelun perustelluksi.
http://www.okv.fi/suomi/ok13f.htm
Niin vaikuttaa täysin käsittämättömältä myös lakimiehestäni. Kuolinpesän osakkaista hyvin moni on ottanut minuun yhteyttä, että miksi tämä asia voi vieläkin olla keskeneräinen.
Pöytäkirjat liitteineen ovat olleet aivan käsittämättömiä, sivuja n. 70 - 120/osakas. Moni kuolinpesän osakkaista ilmoitti, että he eivät halua kotiinsa tällaisia paksuja nivaskoja, jotka hädin tuskin mahtuvat edes postiluukusta. Siksi ilmeisesti viimeisin pöytäkirja huhtikuulta lähetettiin ilman liitteitä ja kuka sitten tahtoo päättömän määrän liitteitä, voi pyytää ne erikseen lähetettäväksi.
Olen saanut ymmärtää, että asianajajaliitto antaa huomautuksen k.o. asianajajalle (varatuomarille), ja se jää siihen, eli ei mitään käytännön vaikutusta. Siksi tahdon tällaisen asian käsittelyn tuoda julki ja viedä muutenkin eteenpäin, sillä en suinkaan ole ainoa, jossa pelaa k.o. uskonlahkon asianajajaketjun tietoinen vedätys.
Lähtökohta "riitauttajien" asianajajalla oli jo se, että "onko asioiden käsittely ylipäätään minun kanssa mahdollista". Olen ollut suuressa ja keskisuuressa yrityksessä vastuullisissa tehtävissä ns. ylempänä toimihenkilönä, enkä työurani aikana kukaan tullut toteamaan, että minun kanssa asioiden käsittely ei olisi ollut mahdollista. Päinvastoin sain kiitosta luotettavasta,tarkasta hyvinhoidetusta työstä myös tilaajien taholta kuin esim. verohallinnosta. Minuun "iskettiin rikollisen leima" rivien välistä lukien, ja siksi tämän pesän käsittelyn yhteydessä minua käsiteltiin kuin jotain kavaltajaa, rikollista, joka on varmasti vetänyt jotain omaksi hyväkseen. Tämä on ollut toinen raskas asia, joka on henkisesti lyönyt minua, uuvuttanut, mutta ei suinkaan lannistanut, päinvastoin, sitä suuremmalla syyllä k.o. uskonlahkon menettelytavat tarvitsevat julkisuuteen tulon.
millaisesta perintörahamäärästä on kyse, kun noin laajaa ja raskasta työtä tehdään perintöä jaettaessa. Ja tuomaritkin vievät osansa.
muuten olisivat asainajajat jo lopettaneet riitelyn. Se yleensä lopetetaan silloin kun pesän rahat ovat lopussa. Sen jälkeen maksumiehiksi joutuvat riitelijät, ja jos heillä ei ole mistä ottaa, niin jäävät asianajajat nuolemaan näppejään. Siihen he eivät asioita päästä.
Mutta on periaate, totuudella on oikeus voittaa, eikä kieroudella!
Nyt on jo pakko kirjoittaa lisää. Oli pesänselvityskokous, jossa lääkäri 8 vuoden takaa (siis viimeisin vastaanotto v. 2003) oli todistamassa. Että voi "asiantuntija" puhua potaskaa, eli taisi olla lahjottu todistelu. Tämä vainaja oli kuulemma jo v. 1995 keskivaikeasti dementoitunut, joten oli hänen mukaansa jo silloin testamenttauskyvytön. Kuitenkin vanhus oli samana vuonna päässyt palvelutaloon, josta muutaman vuoden kuluttua siirrettiin avoimelle osastolle (huoneessa mm hella ja jääkaappi, astioita ymv), koska tuo aikaisempi osasto muutettiin suljetuksi dementiaosastoksi. Vuoteen 2004 tämä vanhus oli siis avoimella osastolla, hänellä oli lukitun huoneensa avain, joka sopi myös palvelutalon ulko-oveen. Hän asioi palvelutaloon muutettuaan mm apteekista kävi ostamassa lääkkeensä, pankissa maksoi laskunsa ja nosti käteistä, käveli ulkona itsekseen, kävi siskoaan katsomassa läheisessä sairaalassa kävellen löytäen oikean osaston ja huoneen. Jalkojen heikettyä ulkoilut vähenivät, mutta osasto oli edelleen avoin. K.o. lääkäri totesi mm, että vanhus pääsi k.o. palvelutaloon, koska oli dementoitunut, unohti sähkölevyn päälle, unohti avaimet. Minä lähimpänä omaisena en havainnut merkkiäkään dementiasta, en unohduksista, mutta tiesin vaikean astman ja useat astmakohtaukset, vatsan kanssa ongelmat, eli joutui usein itse soittamaan ambulanssin, jotta pääsi sairaalaan. Itse asuin n. 20 km:n etäisyydellä hänestä ja päivät töissä, joten kävin hänen luona kotonaan harvemmin, pärjäsi yksin, jos ei olisi ollut pahaa astmaa ja vatsaongelmia.
Kun tässä todistelutilaisuudessa "tiesin liikaa", pesänselvittäjä ei antanut minulle lupaa kysyä ja sanomasta totuuksia, eli en saanut enää puheenvuoroa, vain avustava lakimieheni sai kysyä. Eihän hän kaikkea tiennyt, mitä minulla oli 13 vuodelta tietoa siis vuodesta 1995 alkaen, jolloin siistyi palvelutaloon.
Pesän osakkaita oli useampi läsnä, jotka puhuivat totuutta, ennen v. 2008 kuolemaa, hän mm. edelleen tunsi ihmiset, keskusteli siinä hetkessä, vaikka muisti olikin heikentynyt huomattavasti. Hän ei ollut edes silloin pahasti dementoitunut. Itse kävin häntä katsomassa arviolta 600 - 700 kertaa 13 viimeisen vuoden aikana, yhtenäkään kertana, enempää kuin muidenkaan sukulaisten (kävivät 1 - 2 kertaa/vuosi) käydessä hänen luonaan, hän ei olisi tuntenut vieraitaan ja kysynyt kuulumisia ja keskustellut koko ajan siinä ajassa. Todistava lääkäri väitti, että kyllä dementoitunut saattaa hetken ollakin siinä ajassa, mikä on meneillään, mutta pian elääkin lapsuutta tai nuoruutta, sota-aikaa jne.
Yksi pesän osakkaista kysyi pesänselvittäjältä, varatuomarilta, että eikö sukulaisten todistamisella ole mitään merkitystä, jotka kävivät kuolemaan saakka häntä tervehtimässä ja tunsivat ja tiesivät hänen henkisen vireytensä, eli hän ei ollut dementoitunut. Tämä varatuomari sanoi, että todistajien määrällä ei ole mitään merkitystä. Luulisi olevan, jos yli 10 ihmistä kävi häntä tapaamassa ja kaikki totesi samaa. Riitauttajista ei kukaan ollut tavannut tätä vanhusta 10 vuoteen ennen kuolemaa.
H:gin kaupungin palvelutalon kartoituksen mukaan hän oli asukas "paremmasta päästä" v. 1995. Vanhuksen suurin ongelma oli turvattomuus, (koska asui yksin ja sairasti paljon). Sitten oli taas käsittämätöntä, oli avuton ja vaikka mitä, kuten lääkäri yritti myös todistaa. Kuitenkin esim. v. 2004 psyykkinen tila: normaali, asiallinen, tasapainoinen, kommunikoi muiden kanssa. terveydentilaansa liittyen ei dementoitunut kohtaa oltu ruksattu laisinkaan. Kun sitä kysyttiin yhden sivun osalta, e.m. lääkäri sanoi, että lääkäreillekin sattuu erehdyksiä, huolimattomuutta, se on jäänyt ruksaamatta.
Tämä vainaja oli vanhainkodissa elämänsä 3 - 4 viimeistä vuotta.
Näin sitä kuolinpesiä todistetaan ja asioita hoidetaan todella uskottavasti. Hyvin lääkäri "muistaa" yhden potilaan asiat yllättävän hyvin:) Mutta usko, tuo kaiken autuus helluntailaisissa on "pettämätön", nimittäin usko siihen, että sen uskonnon voimalla voi tehdä mitä vain.
Jos kirjoituksesi kuvastaa puhetyyliäsi, niin voisiko olla, että puhut niin paljon, ettei kukaan saa siitä selville olennaisia asioita, ja sen takia puhumisesi estetään, koska se olisi ajan tuhlausta.
Yritäpä tiivistää äskeinen litaniasi pariin, kolmeen selkeään virkkeeseen. Ihan oman ajattelusi selvittämiseksi. teen samaa oman pesämme suhteen. Minullakin on tuota puheripulia. Se voi olla epämiellyttävää toisille.
Tuo kaikki kertomasi on aivan tarpeetonta "vedätystä", kuten itse luonnehdit. Et ole tainnut ottaa vakavasti sitä, mitä aiemmin olen sinulle kertonut. Kun testamentti on lainvoimainen, on turhaa ajan ja rahan haaskausta kuulla lääkäreitä testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta. Lainvoimainen testamentti on pantava täytäntöön, vaikka kuinka todisteltaisiin, että testaattori ei ollut ymmärtänyt, mitä teki. Eikö avustajasikaan tätä tiedä?! Jos taas testamentti ei olisikaan lainvoimainen, todistelu on tehtävä moiteoikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa, ei pesänjakajan kokouksissa. Eikö avustajasi tätäkään tiedä?!
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9571775/47488220
Lakimieheni/avustajani tietää, mutta hän ei voi mitään, koska pesänhoitaja antaa näille riitauttajille mahdollisuuksia koko ajan. Olemme vaatineet pesän jakamista ja ratkaisua, mutta pesänhoitaja ei siihen suostu.
Nytkin tämä pesänhoitaja/varatuomari/asianajaja sanoi, että minä voin kyllä tehdä valituksen asianajajaliittoon, mutta tässä toiminnassa ei ole mitään poikkeavaa, "laitonta". Viiveetkin johtuvat vain hänen työkiireistä. Hän oli tehnyt ratkaisun viime vuoden lopulla meidän hyväksi (avustajani kertoi jo silloin), mutta kun vastapuoli sai sen tietää, he päättivät tuoda "todistavan" lääkärin puhumaan valmiiksi syötettyä palturia, ja pesänjakava suostui tähänkin. Nyt pitäisi antaa tuosta päättyneen viikon todistelutilaisuudesta loppulausuma jopa ennen helmikuun puoltaväliä, mutta en usko laisinkaan. Miten näin nopeasti kiireinen asianajaja/varatuomari ehtii asiaa käsitellä, kun 9 kk meni edellisestä kokouksesta työkiireiden vuoksi. Siis seuraava kokous pitäisi olla jo helmikuussa.
Käynnistän kyllä valituksen laatimisen oikeuskanslerille, kuten neuvoitkin. Kiitos siitä!
Jos voi vain esittää kysymyksiä, eikä sitä voi mitenkään perustella, niin mitä merkitystä sillä on?
Ei voi etukäteen tietää, mitä todistaja tulee puhumaan, hän ihme kyllä sai ihan rauhassa kertoa koko työhistoriansa lie jokaista terveyskeskusta myöten. En tiedä, kuka sitä tietoa tarvitsi. Muutkin kysyjät saivat perustella kysymyksensä, mutta minä en olisi saanut. Jostain syystä tämä perustelu ei ollut sallittua myöskään sisarelleni, eikä miehelleni, joka oli valtakirjalla edustettuna. Veljeni kysyi ja perusteli sen sitten. Ehkä minulla oli väärä lausejärjestys. Mutta olinhan myös todistajalle suurin "uhka", koska tiesin todellisen taustan kaikista parhaiten.
Muuten minulta kysyttiin, onko minulla lääketieteen koulutusta? Vastaus: EI. En ymmärrä tuota kysymystä muuten kuin, että olen kuin joku "insuliinisurmaaja", mutta tässä tapauksessa huumaaja, jotta tädin pää olisi saatu ymmärtämättömään tilaan. Sanottiinhan jo perunkirjoituksessa, että "mitähän lääkettä tälle tädille on syötetty, jotta hänet on saatu testamentti allekirjoittamaan". Kuulijoita oli useampi todistamaan, mutta k.o. henkilö "vakuutti, että minä en ole sellaista sanonut". Näin vakuuttavaa!
En oikein tiedä, miten tällaisen asian, jossa pesänselvitystä koskevia asiapapereitakin on toistakymmentä senttiä korkea pino, voisi lyhyesti ja ytimekkäästi kirjoittaa.
sen voi esittää lyhyesti. Jos on vain epämääräisiä tunteita, että jotain on tehty väärin, ja se antaa sysäyksen yhä uudelle sanatulvalle, tosiasiat hukkuvat sanojen joukkoon ja kuulijat pyörittelevät silmiään.
Jos minäkään en jaksa lukea sepustuksiasi läpi, vaikka minulla olisi aikaa ja kiinnostusta ja olen hengessä 'sinun puolellasi', entä ne, jotka ovat sinua vastaan, ne, joilta etsit apua, ja ne, jotka päättävät? Juu, tee vain valituksia, mutta yritä löytää ongelman ydin ensin, tai muuten sekin valitus epäonnistuu, kun lukija ei saa tolkkua.
Tiivistän asian sisällön ja kulun ranskalaisin viivoin ilmaistavaksi. Luulen hallitsevani virallisen asian esittämisen, tätä nettikeskustelua en ole sellaiseksi sisäistänyt. Toisaalta vastineet pesänselvityskokouksiin ovat olleet 20 - 30 sivua, jos ei enemmänkin siis yhdeltä osalpuolelta, joten eivät kovin lyhyesti ole hekään pystyneet asiaansa ilmaisemaan, esim. yksi pöytäkirja liitteineen 72 sivua.
Siskoni oli katsonut kellosta, kuinka kauan tämä todistava lääkäri oli kertonut kokouksen alussa työhistoriaansa, eli ilmaisi CV:n hyvin yksityiskohtaisesti. Pelkästään siihen oli vara käyttää aikaa 20 min, siis tietoa, jota kukaan ei tarvinnut, ei kysynyt ainakaan sillä tarkkuudella.
"Jos testamentti on saanut lainvoiman, se on otettava perinnönjaon perusteeksi. Lääkäreiden kuuleminen on aivan turhaa touhua."
Me emme voineet estää pesänselvittäjän lupaa tuoda lääkäri todistamaan, joten hän tuli. Piti tulla kaksi lääkäriä, mutta oletamme, että hän ei suostunut suoranaiseen valehteluun. Kun meille tavallisille maallikoille todistelutilaisuudessa 1/2010 sanottiin, että sinä joko tiedät tai et tiedä, niin tämä todistava ylilääkäri todisti mm sanoen: "maalaisjärjellä ajatellen" (tämä yhden kerran), sitten "veikkaisin" (kaksi "veikkausta" todisteluna). Vastapuolen asianajaja sai johdatella tekemänsä kysymykset. Minä en saanut edes perustella kysymyksiäni.
Vastapuolen asianajaja kysyi lääkäriltä ensimmäisenä, että "nythän tässä on dementiasta kysymys. Ylilääkärin vastaus: "95 sairaalassa ei potilaan dementian vuoksi saada epikriisiä". (Milloin potilas itse kertoo oman epikriisinsä, uutta minulle). Seuraava kysymys: "Joissain noissa papereissa lukee määrittämätön dementia". Vastaus: "Oliko Alzheimer tai verisuonipohjainen dementia". Lääkäri toteaa jo tässä, että "vainajalla on jo tuolloin todettu dementia", siis v. 1995. Kysymys: miten dementia on edennyt (siis vuodesta 95)? Vastaus: "yleensä se on tasaista alamäkeä. Ne taidot, mitkä on viimeksi opittu, tuhoutuu ensimmäisenä". Kysymys: "keskivaikea dementia jo 95?" Vastaus: "tai ainakin sen alkupuoli". Kysymys: "Onko harhaisuus lisääntynyt, kun dementia on edennyt v. 95 lähtien?" Vastaus: "se etenee jatkuvasti, kunnes kuolema koittaa". Vastaus: "10/97 sairaanhoitajat ovat havainneet, että siellä olis joitain muistijälkiä kuitenkin". Toteaa myös, että "on keskivaikean huonommalla puolella 10/97"
Kun jossain paperissa todetaan, että tämä vanhus oli parhaasta päästä, todistaja sanoi, että "potilasaineistoon nähden, siellä oli myös täysin vuodepotilaita". K.o. osastolla ei ollut yhtään vuodepotilasta, asukkaiden piti olla omatoimisia, huolehtia ruokailu- ym ajoista, tulla itse. Dementikoille oli oma suljettu osasto, jossa tätini ei ollut päivääkään.
1.2.95 lääkärin lausunto laitoshoitoon sijoittamista varten: psyykkinen tila: muisti "huono", "asiallinen", mutta "ei dementoitunut", käyttäytyminen: "ei poikkeava". hoitopaikan tarve: "vanhainkoti", "ei pyskogeriatrian osasto" eli suljettu.
Kun ruksi puuttui dementia-ruudusta useammankin kerran, "ne oli todistajan mielestä lääkärin unohduksia tai konekirjoittajan virheitä".
11/1997 lääkärin lausunto taksisetelien hakemista varten: "Senilitas" (vanhuuden heikkous). "Käytö hakija saattajan kanssa vastaanotolla": Ruksi "EI". Jos vanhus olisi ollut dementoitunut jo 2 vuotta aikaisemmin, suostuisiko lääkäri kirjoittamaan todistusta taksiseteleitä varten, ihmettelen.
4/2003 muistitesti: 10/30 Todistajan mukaan "10 pistettä on arvauksen tulos". Menetti 5 pistettä, ei ollut matemaattinen henkilö, kaikki väärin, myös 5 pisteen menetys, kun sanaa ei kirjoittanut väärinpäin oikein. Saadut 10 pistettä eivät ole arvauksia, ne edellytti muistia ja tietoa. 10/30 todistajan mukaan "maalaisjärjellä katsottuna ei ole ollut oikeustoimikelpoinen", siis huhtikuussa 2003 2,5 vuotta testamentin teon jälkeen.
15.7.2003 ei vieläkään rastia dementoitunut ruudussa.
7/2003 vanhusta koskevissa papereissa lukee ensimmäisen kerran "dementia senilis", mutta "psyykkinen tila: "ei dementoitunut", kuitenkin "hätäinen" rasti ruudussa
2/2004 täytetty lomake: Psyyke/käytös: "normaali, asiallinen, tasapainoinen, kommunikoi muiden kanssa"
Sama lomake: muisti: "muistamaton, ei orientoitunut aikaan/paikkaan, ihmisten tunteminen vaikeaa".
Tämä ei pidä paikkaansa, tunsi kaikki vieraansa, muisti mm. huoneensa, vuoteensa, ruokapöytäpaikkansa, kaikki kuolemaansa saakka.
Ensimmäisen kerran F03 "määrittämätön dementia" 2.2004, sama myös kuolintodistuksessa. Kuolintodistuksessa 6/2008 teksti: "Muutama päivä... jäänyt vuodepotilaaksi, ei kovin hyvin vastaile kysymyksiin" Vastaisiko 13 vuotta aikaisemmin jo keskivaikeaa dementiaa sairastanut henkilö yleensäkään kysymyksiin kuolinvuoteellaan. Häneltä ei olisi kysytty, jos hän olisi ollut täysin dementoitunut, kuten todistajan "todistelujen" pitäisi osoittaa.
Kävin vanhusta katsomassa n. kerran viikossa eli yli 600 kertaa v. 1995 lähtien, sekä muut sukulaiset harvemmin. Olisi olettanut, että hän olisi edes kerran ollut jossain muussa ajassa, kuin siinä, mitä elettiin vierailujen yhteydessä. Todistajan mukaan dementoitunut ihminen saattaa palata hetkeksi, lyhyeksi aikaa kuluvaan hetkeen, mutta sitten jälleen palautuu esim. lapsuuteen, sota-aikaan, kauas menneeseen.
Tässä muutamia otoksia todistamisen tarkoitushakuisuudesta, jolla ei ollut yhtäläisyyttä juuri nimeksikään k.o. vanhukseen.
Teenkö valituksen Valviraan, vai onko tämä suoraan poliisin asia?
siis kuinka suuresn summan takia taistelet vai onko asia periaatteellinen? Yhdyn kyllä siihen että ko. lahko toimii epäeettisesti. Voimia!
Jos tätisi omaisuus on vaikka 200 000 e ja jakajia 40, saisit vain 5000 e! onko vaivan väärtti.
Omaisuus on n. 100.000 eur, josta minun osuus testamentissa n. 80 %. Pesässä on osakkaita paljon, mutta viimeisintä testamenttia yritetään kaataa keinoja kaihtamatta. Olen tehnyt koostetta todistavan lääkärin "todistamisesta". Täti kävi aikanaan k.o. lääkärin vastaanotolla 44 kertaa. Lääkäri kuunteli ja antoi lääkityksen aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Ihmeellistä näin jälkikäteen ajatellen, hän ei huomannut vastaanotoillaan tätiäni dementoituneeksi, kun täti vielä meni itse ja yksin vastaanotolleen ja maksoi esim. vastaanottomaksun aina käteisellä. Tämä siis vuosina 1995 - 2002.
Nyt sama lääkäri todistelee, että tällainen dementoitunut henkilö ei edes ymmärrä, onko kyseessä vuoden 95 markat, vai 35 markat. Samoin hän perustelee dementiaa mm sillä, että "ainakin pelko-oireita tuli esille. Mm ihan yksinkertainen korvatutkimus, eli siinähän on silloin jonkinasteinen ainakin harhaluuloisuushetki, koska yhtäkkiä siirtyy pelko niin voimakkaasti johonkin perustutkimukseen". Tämä siis sanasta sanaan todisteluaineistoa. Tätä ei juurikaan voisi uskoa lääkärin sanomaksi, jos henkilö tulee valittamaan kipeää korvaansa ja pelkää, kun sitä arkaa korvaa aletaan tutkia. Dementiaahan sen on pakko olla:)
Erikoisinta onkin se, että nyt 10 - 15 vuoden kuluttua tämä lääkäri tekee diagnoosin, "muistaa" potilaan enemmän kuin hyvin, mutta ei havainnut aikanaan vastaanotollaan samaa henkilöä dementoituneeksi. Jostain syystä hänen todistelu tuki täysin riitauttajien tahtoa, mitä halusivat tämän lääkärin todistaa.
Olen tehnyt aika ison työn, sillä teen kantelun mm tästä lääkäristä Valviralle. Jossain on lääkärilläkin etiikan ja moraalin raja, mitä voi sanoa, mitä ei. Kun minun koneiston saa käyntiin, se käy täysillä loppuun saakka. Tätini luonteen vielä muistaen, tämä on velvollisuuteni. Ja onhan minulla aikaa, toisaalta myöskin työni kautta kokemusta tarkasta raportoinnista ja vastaavasta. Menetän ainoastaan tulostuspapereita paljon, laservärikasetista väriä. Käyttämälleni ajalle en laske mitään arvoa.
Sitten tulee myös pesänselvittäjä, hän tulee saamaan myös osansa. Näitä nimittäin on uskoakseni pilvin pimein, mutta harva lähtee tällaiseen prosessiin, sillä aikaa, kärsivällisyyttä ja taitoakin tämä vaatii.
Sitten teen lyhennetyn yhteenvedon suurelle suvulle, jonne riitauttajat ovat minut mustamaalanneet ties vaikka miksi. Saatan jopa harkita kunnianloukkauskannetta, sillä niin perättömiä tietoja minusta on annettu suvulle, että olisivat vielä senkin ansainneet.
Niin ja medialle saan varmasti. Jos tällaisia epäkohtia ei kukaan pengo ja tuo julkisuuteen, niin edes hetkeksi voi tulla aika, että ihmiset ymmärtävät, mitä meidän lakimiehet "pelleilee" kustannuksellamme. Nythän ei pesänselvittäjän olisi pitänyt edes hyväksyä tällaista todistelutilaisuutta, jossa riitauttajan asianajaja johdatteli kaikki kysymykset aloittaen siitä, että nythän tässä on dementiasta kyse, eli näin lyötiin "pohjat" koko todistelutilaisuudelle.
Hupsheijaa.....ei taida olla tämä palsta välttämättä oikea palsta kertoilla NOIN tarkkaan jonkun henkilön terveystietoja. Alkuperäisellä kysyjällä on avustaja, kannattaisi ennemmin kääntyä hänen puoleensa eikä käräjöidä juttua nettipalstalla.
Kirjoittelet tänne epäolennaisuuksia periaatteesta, mutta et kerro, miksi avustajasi ei puutu siihen, että lainvoimainen testamentti on pantava täytäntöön. Valistin sinua tästä jo 22. tammikuuta seuraavasti:
"""Jos testamentti on lainvoimainen ...
Tuo kaikki kertomasi on aivan tarpeetonta "vedätystä", kuten itse luonnehdit. Et ole tainnut ottaa vakavasti sitä, mitä aiemmin olen sinulle kertonut. Kun testamentti on lainvoimainen, on turhaa ajan ja rahan haaskausta kuulla lääkäreitä testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta. Lainvoimainen testamentti on pantava täytäntöön, vaikka kuinka todisteltaisiin, että testaattori ei ollut ymmärtänyt, mitä teki. Eikö avustajasikaan tätä tiedä?! Jos taas testamentti ei olisikaan lainvoimainen, todistelu on tehtävä moiteoikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa, ei pesänjakajan kokouksissa. Eikö avustajasi tätäkään tiedä?!"""
Tee nyt hyvä mies/nainen se kantelu pesänjakajasta mieluummin kuin lääkäristä! Ja vaihda avustajasi, jos hän ei saa mitään aikaan.
Olen ottanut ihan riittävän vakavasti, mutta tiedät itsekin, että pesänjakaja on meidän yläpuolella. Siis emme voi sille mitään, jos hän ei vaatimuksista huolimatta suostu jakamaan pesää. Uutta pesänjakajaa on mahdoton hakea, koska osakkaita kuolinpesässä on paljon. Siis Valviralle kantelun olen laatinut, toimitan sen eteenpäin. Jos nyt pesänjakaja ei tee ratkaisua kk:n sisällä, teen välittömästi hänestä kantelun. Hänen kokouksessa menettelynsä on jo sinänsä kantelun arvoinen. Viimeisin kokous on äänitetty ja meillä on myös se cd:llä, joten todisteluaineistosta ei ole sen osalta puutetta.
Nyt vahvistun, sillä tiedän, että tämä projekti on ollut läpikäymisen arvoinen. Voihan se olla, että tätä jauhetaan vielä ties missä oikeusasteessa.
Seuraavaksi laadin oikeusasiamiehelle kantelun pesänhoitajan toimista.
Aineistoa siihen olen kirjoittanutkin, se pitää päivittää ajantasalle.
Saatan myös tehdä jopa kunnianloikkauksesta kantelun, sillä minut määriteltiin mm tässä lääkärin todistelutilaisuudessa dementoituneen vanhuksen manipuloivaksi, uhkailevaksi, pelättäväksi henkilöksi, jolloin vanhus pelätessään tekee, mitä "vaaditaan". On jopa väitetty, että mitähän lääkettä olen syöttänyt tälle tälle vanhukselle. Koko suurelle suvulle on lähetetty täysin perätön kirje, jossa minut on mustamaalattu omanedun tavoittelijaksi. Eli muun henkilön lähettämä kirje on käsitelty, kuin minä olisin sen lähettänyt.
Nyt en enää hoppuile, kuolinpesän omistama asunto on annettu vuokralle, eli siitä on tuloja, ei pelkästään menoja. Näin olisimme tehneet jo heti, jos olisi tiedetty, mihin tämä johtaa.
Teen kantelun sekä pesänjakajasta, kuin tästä lääkäristä. Lääkäri kun todisti mm. itsensä n. 10-15 vuotta sitten tekemäänsä sairaskertomusta vastaan. Hän väitti todistelussaan asioita, joita ei lue missään lääkärin lausunnoissa. Mm täti oli hänen mukaansa dementoitunut, koska ei Marian sairaalaan hakeuduttuaan pystynyt kertomaan epikriisiä (60 vuoden ajalta, sairastui hyvin nuorena tuberkuloosiin). Tätini oli sentään käynyt sairaskertomuksen mukaan hänen vastaanotollaan 44 kertaa, eikä tämä todistanut lääkäri ollut häntä tuona aikana diagnosoinut dementoituneeksi. Nyt hän sen tekee siis 10-15 vuoden kuluttua, kun viimeisimmästä vastaanottokäynnistä on kulunut 9 vuotta. Kun hän todistelussaan kumoaa itsensä kirjoittaman sairaskertomuksen tietoja, niin mihin enää voisi luottaa, ei mihinkään. Henkilön menneisyyttä on vaikea toiseksi kirjoittaa vuosien kuluttua.
Vastapuoli oli taas sitä mieltä, että kun minulla ei ole lääketieteen koulutusta, en voi tietää, milloin vanhus on dementoitunut, milloin ei. Todentotta tiesin, sillä käydessäni toista tätiäni 20 vuoden ajan katsomassa sairaalassa dementiaosastolla, ei jäänyt epäselväksi, mitä dementia on. Todistaneen lääkärin mainintoja, jossa dementoitunut ei tiedä, onko hän 11 vuotias, ja elääkö vanhemmat ja sisaret. Samoin, jos valon näki ikkunasta, saattaa hyvinkin luulla, että nyt H:kiä pommitetaan, on päästävä Ruotsiin pakoon, tai tuli vasta paimentamasta karjaa. Tässä muutama vertaus, mitä tämä lääkäri kuvaili dementoituneesta vanhuksesta. Kävin sentään tätiäni tapaamassa yli 600 kertaa, ja hän oli joka ikinen hetki siinä ajassa, muisti heikkeni, mutta järki säilyi kuolemaan saakka. Samaa todistavat henkilöt, jotka myös kävivät häntä tapaamassa elämänsä loppuun saakka. Vastapuoli ei käynyt laisinkaan 10 viimeiseen vuoteen, eikä heistäkään kuin yksi henkilö muutamia kertoja sitä ennen. Viimeiset todistelut heiltä on v. 1997. Vaikka en olisi käynyt tätejäni katsomassa usein, pidän itseäni vielä havaintokykyisenä, eli uskon erottavani, milloin ihminen on ajatusmaailmaltaan pois tästä ajasta, milloin ei.
Olen jonkin verran kirjoittanut muun asian yhteydessä mediaan, ja tiedän, että tämän saan varmasti ja on korkea aika saadakin julki, koska yhteiskuntamme epäkohtia on syytä penkoa jatkuvasti. Lääkäriä velvoittaa on etiikka, jota hänen pitää noudattaa. Toisaalta totuutta pitäisi myös puhua, sillä eihän tällainen tilaisuus ole mikään viihteellinen standup-tuokio. Olen kirjoittanut tänne siksikin, että ihmiset heräisivät ajattelemaan, miten asioitamme käsitellään ja päätetään, jos niihin ei itse paneudu ja luottaa sokeasti, että kaikessa noudatettaisiin lakia ja esim. hyvää asianajajatapaa.
Totean vielä, että lakimieheni laatima vastine oli 19 sivua pitkä, joten se oli erittäin perusteellinen. Vastapuolella se oli 3-sivuinen, jossa "lytättiin" kaikkien puolellani olevien todistajien (on sentään ainakin 10 henkilöä) lausunnot nollaksi.
Ajatteletko, että tässä vainajan henkilöllisyys jotenkin tulisi tietoiseksi. Sitä paitsi tätä tietoa on levitetty laajalle suvulle ihan ilman minua ja nimien kanssa, joten ei hätää. Niin, ja onko tuossa jotain salaista, mikä ei olisi jotenkin yleistä tai hävettävää? Dementoituneita on vaikka kuinka, olennaisinta on, että vainaja ei ollut dementoitunut, ei ainakaan minkään lääkärin lausunnon mukaan testamenttiaan tehdessään eikä useaan vuoteen sen jälkeenkään. Eli lääkäri, jonka valheellisesta todistelusta on maksettu, on täysin käsittämätön asia. Kun lääkäri vielä todistaa itsensä aikanaan laatimaa sairaskertomusta vastaan, jonka tyhmempikin jo huomaa, niin onhan aikoihin eletty.
On täysin eri asia, että sama taho levitti eräästä kuolleesta pesän osakkaasta tiedot, kuinka paljon hänellä oli ulosmittauksessa velkoja, ei nimittäin ollut mitenkään tavallisen pulliaisen ulosmitattava määrä enimmilläänkään. Levitettiin avioehtosopimus, lesken varallisuus, mm. pankkitileillä olevat rahat ym., ja ihan laillisesti nimien kanssa.
Käykö täällä joku käräjiä?
Se on nähty että pesänjakajat ja asianajajat saavat tehdä mitä haluaa!!! kuka puolustaa sitä heikompaa, jolle ei suotaisi vanhempiensa tarkkaan ja kituuttaen säästettyä perintöä?
Pesänjakajat pitää saada kuriin. Ei saa loputtomasti viivyttää. Mehän hänen palkan maksamme joten meillä myös oikeus vaatia kunnollista kohtelua ja jako kohtuullisessa ajassa.
Tuomarit on pelkkoä omahyväisiä rosvoja. Helpostakin työstä maksettava sama helvetillinen hinta. Voisin itsekin hoitaa veroasiat, eivät ole vaikeita. joku yhden eläkeläisen veroilmoitus tms.
Siksi juuri haluan tehdä tästä mediaan esimerkin, miten asianajajat ja varatuomarit rahastavat tavallisen ihmisen kustannuksella. Asianajajat on niin härskejä, että sitä ei voi kuvitella ennenkuin on itse sen kohteeksi joutunut.
Itselläni ei ole asianajajaa, mutta lakimies, joka hallitsee tehtävänsä, näkee asian minun kannalta oikein ja mikä parasta, ei laskuta turhasta, sen talouteni kestää oikein hyvin. Siksi päätinkin, että katsotaan, miten räikeää tämä toiminta voi olla, saan todistusaineiston, joka ei kestäisi julkisuutta, mutta siitähän minun ei tarvitse välittää, sillä niin todistava lääkäri kuin asianajajat ovat "julkista riistaa" myös tällaisissa asioissa, joten nimet esiin ja menettelyt, miten asioita venytetään ja vanutetaan.
Voisi sanoa, että kokemusta on muusta yhteydestä. Johan silloin hätä tuli, kun aijoin viedä asian käräjäoikeuteen, eli nostaa kanteen. Ihmeesti löytyi sovinnon halua ja rahaakin riittävästi, jotta yrityksen nimi säilyisi. Pahat kellot nimittäin aika kauas kumajaa:)
Tämä on minulle periaatekysymys, ja nyt vien sen pohjamutia myöten eteenpäin! En rahasta tee tätä, mutta oikeudesta. En kumartele uskovaisten härskiyttä, jota on käytetty raadollisesti.mm minun maineeni pilaamiseen sekä tätini tahdon häväistykseksi.