Minä olen nykyään kuin isä narsistinaiselle. Ihan siltä tuntuu. Koko ajan joutuu selittelemään asioita: siis miksi ei ole sovinnaista tehdä niin tai näin. Ei mene perille. Koko ajan kiukuttelee ja itkeskelee, että jotakin haluaa. Kun annan periksi, niin sitten olen kuin maailman paras isä- hetken aikaa kun on taas muuta mielessä. Ihan kuin lapselle joutuisi painottamaan, että noin ei tehdä, koska toista sattuu tms. Haukkuukin just niin lapsenomaisella tavalla minua, jos en jotain hänen puolestaan tee: "olet tyhmä jne.".
Tämä nainen on vieläpä opiskellut lakia. Aluksi kuvittelinkin, että tässä on itsenäinen ja fiksu nainen, mutta aika nopeasti kuvitelmat karistuivat. Haluaisi tällä hetkellä vauvaa, mutta olen sanonut, että myöhemmin (siis ei koskaan, siltä tuntuu nyt ja järki sanoo). Yleensähän tuostakin asiasta keskustellaan yhdessä, mutta tämä menee niin, että sanoo haluavansa (vähän kuin lelua) ja minä sitten sanon, että en haluaisi vielä ja ovia paiskotaan.
Pakko päästä pois.. Tiedän..
Tämä nainen on vieläpä opiskellut lakia. Aluksi kuvittelinkin, että tässä on itsenäinen ja fiksu nainen, mutta aika nopeasti kuvitelmat karistuivat. Haluaisi tällä hetkellä vauvaa, mutta olen sanonut, että myöhemmin (siis ei koskaan, siltä tuntuu nyt ja järki sanoo). Yleensähän tuostakin asiasta keskustellaan yhdessä, mutta tämä menee niin, että sanoo haluavansa (vähän kuin lelua) ja minä sitten sanon, että en haluaisi vielä ja ovia paiskotaan.
Pakko päästä pois.. Tiedän..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko järkevää pitää naista siinä uskossa, että lapsi tehdään myöhemmin, kun herralle sopii? "Ei kulta vielä, en tahdo, nääs kun sinä olet niin narsisti ja minä joudun olemaan sinulle isänä". Sinä et halua vielä lasta, tiedät naisen olevan narsisti ja silti harkitset lapsen tekoa sellaisen ihmisen kanssa, voi taivas!,..olette molemmat hmm....tosi häröä. Sori, mutta todellakaan en ymmärtänyt yhtään mistä tässä on kysymys?
En tiedä onko ihan diagnoosia mutta...Tuo tapauksesi kuulostaa niin lievältä, että aloin miettimään onko narsisti, vai onkohan mahdollisesti jotain muita tunne-elämän ongelmia...Epävakaata tjn. Jos näin on, terapiasta voisi olla apua.
Ilmeisesti olette olleet yhdessä pitkään(?), kun lapsenhankinta suunnitelmiakin on tehty, joten ihmetyttää, miten tilanne on pysynyt noinkin lievänä tähän asti. Mainitsit vain lapsellisuuden ja kiukuttelut, narsisti on paljon pahempi tapaus. Narsistin kanssa eläminen on normaalin tunne-elämän omaavalle melkoista vuoristorataa, ( jättämisiä, uhkailuja esim. itsemurhauhkailuja, tahatonta, tai tahallista hyväksikäyttöä, pettämisiä (mahdollisesti) jne. )
Näitä kaikkia voi esiintyä myös epävakaassa, mutta narsisti eroaa siitä sillä, että narsistilla on ylisuuri käsitys itsestään.
Et maininnut mitään tällaista...
Tosin narsistejakin on lievästä aina pahanlaatuiseen asti. Toivottomista, sellaisiin joilla on vielä toivoa muuttua. Se täytyy muistaa.
Ihan vertailun vuoksi.
Itse olen törmännyt lähinnä "pelottaviin" narsisteihin. Siis sellaisiin, joiden seurassa porukka hipsii varpaisillaan ja varoo askeleitaan, ettei toinen vain saisi jostain tyhjästä ( vaikkapa lattian narahduksesta ) hillitöntä raivokohtausta. ( eksäni oli tällainen )
Kaikkien muiden ihmisten tuli olla samanlaisia kuin hän, alkaen vaikkapa lempiväristä...
Yksikin eriävä mielipide, poikkipuolinen sana, sait vastaukseksi jäätävän tuijotuksen ja uhkailuja.
Ihana ihminen. :)
Selvä narsisti, ( ehkä jopa psykopaatti. Vaikka tällä henkilöllä oli kyllä "hovi". )
Toinen eksäni sen sijaan, muistuttaa hieman aloituksessa mainittua naista...
Lapsellinen, kaukana pelottavasta, pakkomielle voittaa, täynnä itseään...Siihen lisäksi itsemurhalla uhkailut.
Pidin tätä tapausta joskus narsistina, mutta törmättyäni tuohon aikaisemmin mainittuun henkilöön aloin miettimään olisikohan kyse ollut sittenkin jostain muusta...
Mutta narskuja on erilaisia. :)
Niin, ja narsistinen luonnehan tulee provosoituvasti esille kaikissa luonne-ja mielialahäiriöissä. Vaikka kyseessä olisikin epävakaa, bipo tai mvs, niin onko järkevää ylipäätänsä edes harkita lasta, jos omiakin ongelmia on tarpeeksi?