Käyttössäni on skanneri EPSON 4990 Photo. Mv-negat saa skannattua loistavasti, mutta värinegat menevät suttuiseksi ja värit suoraan kuin 80-luvun kuvista. Filmit laitetaan erilliseen pidikkeeseen.
http://reviews.cnet.com/scanners/epson-perfection-4990-photo/4507-3136_7-31319257.html?tag=specs
Onko vika skannerissa, käyttäjässä vai ohjelmassa (EPSON scan)..........?
Sitten toinen kysymys. Minkä kokoisia printtejä (jos laadukkaita haluaa) noista negoista saikaan aikaiseksi?
A4 vai suurempaa?
Kiitos!
http://reviews.cnet.com/scanners/epson-perfection-4990-photo/4507-3136_7-31319257.html?tag=specs
Onko vika skannerissa, käyttäjässä vai ohjelmassa (EPSON scan)..........?
Sitten toinen kysymys. Minkä kokoisia printtejä (jos laadukkaita haluaa) noista negoista saikaan aikaiseksi?
A4 vai suurempaa?
Kiitos!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Negoissa on pohjamaski, joka tekee kuvan helposti suttuiseksi. Oletko todella käyttänyt negatiiviasetuksia?
Negatiivia ei lainkaan suositella painokäyttöön, eikä skannattavaksi.
Kokeile asetuksia.
Skannerisi tekee noi 30 Megapikselin tiedotoja, joten kyllä siitä A2:n voi tehdä, jos kuvanlaatu muuten riittää.
Kuvatiedostossa ei tarvitse olla kuin 150 pistettä/ tuumalle suurissa kuvissa, mutta tulostinen tarkkuus pitää olla ainakin yli 1000dpi.
Mikä vitun "pohjamaski"? Nega on nega, katso sanakirjasta, mitä se edes tarkoittaa.
Ja nimenomaan painohommissa vaaditaan mieluummin nega, kuin jokin paperivedos, nega on originaali. Ja nimenomaan parhaan tuloksen skannatessa saa originaalista, ei siitä tehdystä vedoksesta.
Eikä kinonegasta mieluusti tehdä kuin A- nelkkuja, kinonegat liian pieniä suurenettavaksi isoon kokoon, rakeisuus alkaa näkymään, isoihin kokoihin tarkoitetut kuvat kuvataan jollain Hasselilla, suuremmalle filmille.
Ja kuvatiedoston pitää aina olla skannattu suurimmalla mahdollisella optisella resoluutiolla.
Tulostimen resoluutio on mitä on. Asia ei ole ollenkaan yksisellitteinen. Suurkuvatulostimissa resoluutio on luokkaa 1000 X 2400, mutta asioissa muitakin puolia. Esimerkiksi olemassa nollan levyistä, paperirullan pituista printtiä tekevää tulostinta, jonka resoluutio on 100, johtuu "mato- rasterista". käytännössä kestää katsoa parin metrin päästä, ja näyttää valokuvalta, vaikka on itseasiassa varsin harva rasteri.
Perusasiat ihan hukassa sulla. Pieniresoluutioisesta kuvasta ei mitenkään saa parempitasoista interpoloimalla. Jos kuvassa on korkea resoluutio, siitä saa korkearesoluutioisen tulosteen. Pieniresoluutioisesta kuvasta ei saa kuin pieniresoluutioisen tulosteen. Mutta korkearesoluutioisen kuvan voi kyllä tulostaa pienemmälläkin resoluutiolla.
Tajuatko yhtään mitään yhtään mistään. ???? Kommentissasi ei ollut yhtään asiaa oikein.
Sitäpaitsi, painaminen ja tulostaminen on kaksi eri asiaa. Sotket iloisesti niitä keskenään. Jos painetaan 64- linjan rasterikuvaa, lasketaan siihen kerroin ja varmuusvara, eli kuvan resoksi riittää 150 . Tulostushommissa melkein aina asia toisin päin. Kuten kerroin matorasterista, poikkeuksia on. Pitää olla suuriresoluutioinen kuva, pieniresoluutioiseen tulosteeseen-
Mistä ihmeestä teitä "asiantuntioita" oikein sataa?
"Pohjamaskilla" tarkoitetaan hopeahalogeeneja.Kuvat voi scannata negasta tai pinnasta, hyvä pinta originaali on helpompi scannata, rakeisuus ei ole ollut vuuosikausiin ongelma.64 linjasta rasterikuvaa ei ole olemasskaan (tokastisessa järjestelmässä linjatiheys voi vaihdella)
Matorasteri? mikä tämä on, joku vitsi?
"Mistä ihmeestä teitä "asiantuntioita" oikein sataa? "
Sitä minäkin ihmettelen.
Et vain osaa lukea ja keksit sellaista, jota en ole koskaan sanonut.
Jos et osaa, et vain osaa. Jos ei tiedä mistään mitään, miksi esiinnyt "tietoviisaana"?
Tällä palstalla aloittelijat kyselevät alkeita, ja näyttää olevan, että samanlaiset aloittelijat vastailevat. meneppäs takaisin amikseen ja palaa muutaman kymmenen vuoden kuluttua takaisin palstalle.
"Stokastisen rasterin linjatiheys" Buahahahaaaaaaaa
"64 linjaista rasterikuvaa ei ole olemassakaan" Buuuuahhhahhahhaahahaaaaaa
"Mikä on matorasteri" Hahhahhahhahhhaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Joopajoo, onneksi teitä asiantuntioita on palstalla neuvomassa aloittelioita.
"Mikä vitun "pohjamaski"? Nega on nega, katso sanakirjasta, mitä se edes tarkoittaa.
...
Mistä ihmeestä teitä "asiantuntioita" oikein sataa? "
Amen.
- väärät asetukset skannerissa, skannereissa on usein valmiit asetukset yleisimmille neganvalmistajille
– nega väärin puolin, skannaa emulsiopuoli skannerin kennoon (alas)päin
– suttu on itse negassa
Itselle tuli ensimmäisenä mieleen sanasta "suttuisuus", nimenomaan, että nega on väärinpäin.
Skannerin negasetukset vaikuttavat sävyihin. Joku Fuji on sinertävä, Agva oranssi, kuva voi olla kummallisen näköinen, väärillä asetuksilla. Mutta sen voi korjata kuvankäsittelyssä, eli se ei niin vakavaa.
Negatiivi voi tietenkin olla viallinenkin, kehitetty kehnosti, tai mennyt pilalle ajan kuluessa.
Tai sitten se voi yksinkertaisesti olla hyvin herkkä, eli luonnostaankin rakeinen.
Ja olemassa sekin mahdollisuus, skannerissa jotain vikaa. Vian täytyisi kuitenkin olla ohjelmallinen, jos MV- negat skannautuvat ok.
”väärillä asetuksilla. Mutta sen voi korjata kuvankäsittelyssä”
—on todella typerää jättää skannerin ”maskinpoisto” käyttämättä ja kuvitella poistavansa värivirheet kuvankäsittelyssä. Korjaus pitäisi tehdä erikseen kullekin värikanavalle, eipä helposti onnistu harrastelijalta.
Täyttä tuubaa taas. Kuvankäsittely samoin kuin skannaus on ihan rutiiniuttuja. Jos nega on paska ja skannataan väärin, sitä joutuu käsittelemään. Jos nega on hyvä ja hyvin skannattu, se on siinä.
Ja tottakai kaikki kolme värikanavaa käsitellään aina, ihan tavanomaista. Tajuatko, kun ekakertalainen vääntelee sävyjä, se säätää kaikkia kolmea värikanavaa samaan aikaan. Ei niitä tarvitse ammattilaisenkaan vääntää erikseen kuin poikkeustapauksissa. Lähinnä terävöittämiseen bluen kautta.
Niin, jos ei osaa skannerin manuaalia lukea ja pitää udella netistä neuvoja, voihan se olla vaikeaa. Mutta kun kysymys olikin siittä, että mv- negat skannautuvat oikein ja värinegat ei, siitä kyse. Aloittajahan osaa skannata, mutta sillä käsissään ehkä kelvottomia negoja tai viallinen skanneri.
"Pohjamaskilla" tarkoitetaan hopeahalogeeneja
Negoissa on pohjamaski, joka tekee kuvan helposti suttuiseksi
Sitäpaitsi, painaminen ja tulostaminen on kaksi eri asiaa
em väitteissä ei ole totuuden häivääkään
on kai ihan ivaa kun täällä leikii asiantuntijaa
– ns. maskilla tarkoitetaan värillistä muovikalvoa johon emulsio (valoherkkä materiaali) on kiinnitetty
(diassa vastaava kalvo on väritön)
– maskilla ei ole vähäisintäkään vaikutusta suttuisuuteen jos skannaus tehdään ns. emulsiopuolelta
– painaminen on yksi monista tulostus/monistuskeinoista, ne ovat ihan sama asia
(digipainaminen on lasertulostusta)
Mistä se tulee, että joillakin on tarve ulostaa tänne perättömiä vouhotuksia?
mene kuule ammattikouluun takaisin. Perusasiat opetwetaan ensimmäisenä syksynä.
"painaminen ja monistamine on sama asisa!" Buahahahhahhaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Meneppä nyt googleen ja etsi vaikkapa hakusanoilla "eri tulostusmenetelmät" ja "eri painomenetelmät".
Mistä teitä "osaajia" oikein sataa ?
mikä ero on digipainamisella ja lasertulostuksella?
Ihan kaikki painokoneet on tulostimia, mutta kaikki tulostimet ei oe painokoneita
vai kopiokoneita:
http://www.xerox.com/digital-printing/printers/enus.html
Katsoin linkkiäsi. Linkissä saatoi verrata Epsonia ja minulla olevaa pari vuotta vanhaa Canon 8800F-skanneria, silloin 130 €. Sinun skanneri on noin neljä kertaa kalliimpi, joten sillä pitäisi saada skannattua paljon omaani parempaa laatua. Mitä ne olisiva? Vertailutaulukko oli epäuskottava. Tarvittaessa oli jätetty asioita selvittämättä. Uskon kuitenkin, että skannerisi joka on moninkertaisesti kalliimpi, on monessakin asiassa omaani parempi. Omallani voi skannata 1200 ppi tiedostoja. Jos ymmärsin oikein, vertailutaulukko sallii Canonille 11,7" kokoisia vedoksia - vai tarkoittako se kuvatiedoston fyysistä kokoa? Oli miten oli, itse teen korkeintaan A4 kokoon, mutta yleensä tulostan kokoon 10x15 vedokset.
Filmiaikana ei kinokoosta yleensä tehty aihioita (oli termi mikä sitten oli) kirjoihin tai suurikokoisia suurennoksia, lukuunottamatta Kodachrome 25 diaa. Syyksi sanottiin olevan rakeisuus. No, miten nykyisillä skannereilla sitten saisi parempaa jälkeä. En usko, että ero on suuri tai merkittävä. Varman joku tosi ammattilainen osaa, mutta välineet ja osaminen pitää olla kalliimpaa hintaluokkaa.
Sitten se eka kysymys. Epäilen muitten täällä jo osuneen oikeaan. Asetukset on pielessä. Filmeissä ja niiden kehitystekiinoissa oli eroja. Niin oli MV- ja värifilmien prosesseissakin. Ei niistä erimerkkisistä filmeistä siten voi samoilla asetuksilla saada samaa skannauslaatua. Mv-filmin kehityskin oli kaikilla omansa. Kone ei tiedä, mitä haluat, vaan se käyttää juuri niitä asetuksia, mitkä sille on määritetty. Mikä sitten on oikein? Täällä Sinulle ei voi kukaan neuvoja antaa. Ne riippuvat Sinun tavastasi tehdä ja toimia, ei minun tai kaverin. Kokeile. Suosittelen esim seuraavaa: laita kaikkia vivut asentoon fifty-sixty. Skannaa yksi ruutu ja tee siitä näillä alkuasetuksialla jpg-tiedosto nro #0. Sitten skannaat saman ruudun toiseen kertaan ja muutat vain yhtä skannerin vipua selvästi (tai mitä liukusäätimiä ne ovatkaan). Muista palauttaa eka vipu alkuasentoon, siihen fifty-sixty kohtaa. Tee tästä uudesta jgp-tiedosto #1 täsmälleen samoilla kuvaeditorin säädöillä. Kirjoita muistiin tekemäsi muutokset. Ylin vipu #1, toinen #2 jne. Toivottavasti voit automatisoida edes kuvaeditoirin toistot, eli vakioasetukset. Toista uudelleen ja uudelleen, kunnes kaikki säädöt ja niiden vaikutukset näkyvät. Tämähän on tiedettä.
Jos muutat useita monimuuttujan tekijöitä samalla kertaa, et tiedä mikä niistä useista kulloinkin vaikuttaa lopputulokseen. Sitten kun opit näkemään jokaisen säädön vaikutuksen, osaat toimia toiseen skannattavan ruudun kanssa oikein. Työlästä, mutta ehkä ainoa tapa. Eri filmimerkit pitää opetella erikseen. Sekin on muuttuja. Oli loivaa ja jyrkkää, erilaista dynamiikkaa ja värilämpötilaa. Jotkut käyttivät suotimia jne. Epäilen, että kalliin skannerisi mukana tuli yhteystietoja maksullisiin ajureihin, joilla saa skannattua erimerkkisiä filmejä. Trial-and-error menetelmä on halvin.
Yhtä helppoa kuin valouvaus. Pitää vaan tietää mitä tekee. Muutaman vuoden harjoittelun jälkeen osaat.
Vaikka filmissä näkyy filmin valmistaja ja herkkyys, se ei muuta itse filmiä miksikään. Mun mielestä pitää unohtaa aina kaikki ohjeasetukset ja skanata nega siten, että se yksinkertaisesti on on hyvin skannattu.
Nykynuorisolla taipumus heti kirjoitella nettiin ja pyytää suoria ohjeita joka asiaan, tää googletus. Tosiasia on, että jokainen kuva on yksilö. Nega voi olla pilalle valotettu alunperin, se voi olla kehitetty väärin, se voi olla kiinnitetty kehnosti. Siitä vain nykytekniikalla voi kaivaa informaatiota esiin. Parashan aina on alivalotettu nega tai kuva, siinä on materiaalia olemassa. Puhkipalanut on sitten puhkipalanut, ei siihen voi keksiä sisältöä.
Skannaaminen on pelkkää valokuvausta itsessään. Reprotaan kuvia tai dioja tai negoja. Mutta jotenkin nämä nykypäivän "asiantuntiat" sekoilevat ohjelmistojensa ja ajureittensa kanssa ninn, että eivät osaa edes skanneria käyttää.
Niin, itellä vieläkin jossain varastossa suurennuskoneet ja kehityspurkit. Veivireprosta se alkoi, sitten joskus oli muutaman sadan tonnin automaattitarkenteinen Agfa, kameroita ollut Zenithistä Nikoniin. Nyt enenpi eläkepäivillä kilpailukuvia ja kuvankäsittelyä satunnaisesti. Kuvankäsittelyn tultua kotikoneiden kautta yleiseksi, kuvan laatu on laskenut. Määrä lisääntynyt valtavasti, mutta kun se sisältö... Noh, onneksi suurin osa tänään otetuista kuvista tulee häviämään, koska niistä ei ole kunnon vedoksia ja joku ulkoinen kovalevy hajoaa muutamassa vuodessa ja romput korrosioituvat melko pian.
Meinaan vaan, tulevaisuudessa "skannaaminen" tämän päivän tuotoksista on mahdotonta, koska mitään skannattavaa ei ole olemassakaan jonkun sadan vuoden kuluttua.
Se on mun mielestä kuitenkin aina sama asia. Aika/aukko/syvyysterävyys. Ja filminä Illford :DDDDDDDDDDDDDDD
Muts siis. Nuoriso ei ymmärrä perusasioita. Ne sekoilee softineen ja koneineen. Ne ei tajua alkeitakaan, mutta viisastella pitää.
Muistui mieleen, jotain 25 vuotta vanha juttu. Silloin kaupunkiin tuli ensimmäinen skanneri. Piti purkaa kivitalon seinä auki, että se saatiin nosturilla nostettua reproon, se oli niin suuri. Nyt saa satasella marketista skannerin.
Ei mua tosiaan kiinnosta pentujen kanssa änkyttää, mutta kun alkaa tulemaan täyttä paskaa "neuvoksi" se ottaa ammattilaisella oikeasti päähän.
Niin sun mielestä. Et sitten ole noihin vuosiin oppinu faktoja.
Et sä mihinkään näyttelyihin kuitenkaan kykene.
Ite jus kerroit, et sun kehityskamat on jossakin hukassa.
Juttu meni ja menee yhä ASA-T-A. Aukko ja syväterävyys on nääs edelleen samaa kauraa.
25 vuotta sitten oli 1985, jolloin oli jo skannereita vaikka kellä.
Sulla taitaa olla muisti hävinny pulloon ajat sitten. Keskity vaan pillereihis.
Vuonna 1985 PC oli hädin tuskin rantautunut Suomeen kolmisen vuotta aikaisemmin. Ei ollut PC:hen eikä Mac:iin skannereita, ei ainakaan tavallisen palkansaajan rahoilla hankittavissa.
Ostin ekan tietokoneen muistaakseni syksyllä 1984 tai alkuvuodesta 1985. Se oli Amstrad PC jossa muistaakseni 584 kb muistia lisärahalla sain matikkaprosessorin ja 20 Mb kovalevyn. Kaksi käyttöjärjestelmää, joista toinen DOS. Hiiri toimi sillä toisella käyttöjärjestelmällä Lotus 123:n ja Symhonyn kanssa kuten vasta paljon myöhemmin Windowsissa.
Siihen aikaan oli jo ihmisillä varsin yleisesti ollut jokitakin vuosia IBM PC- ja IBM XT-koneita ja joku italialainen peli. En tunne skannereiden historiaa, mutta miksei olis jo niitäkin ollu ainakin kirjapainoissa. Mm. kameroissa käynnisty kovaa vauhtia automaation hyödyntäminen. Muistelen, että me Canon F-1 ja F-1 New käyttäjät paheksuttiin zoomien ja autofokuksen tuloa, tyhmää. PC:t ja tietotekniikka rantautuivat kovaa vauhtia sitä mukaa, kun ihmiset pääsi eroon ennakkoluuloistaan ja vanhanaikaisista käsityksistänsä. Kehitys kehittyy.
Siihen aikaan tehtiin töitä sekaisin vanhojen menetelmien ja tietotekniikan kanssa. Sitä mukaa kun tietotekniikkaa alkoi olemaan tarjolla, perinteiset tekniikat alkoivat väistymään. Ja se oli niin saatanan kallista, että suurimmat talot kulkivat eturivissä, pikkupainot oli vielä -90 luvun alussakin ilman tietokoneita, jos firmaan ostettiin kone, se meni johtajan pöydälle ja se koitti opetella pasianssia. Reprossa jätkät väänsi kamerankampea.
Itellä ollut hyvä tsägä kun heti ensiaaltoon pääsi kiinni. Mutta tuli vanhakin tutuksi. Nuorisolla ust ongelmana kun ne keskittyy nippelitekniikkaan ja sivuseikkoihin. Tajuamatta kokonaisuutta. Tai tajuamatta mistään mitään. Hohhoijaa, Alkoi väsyttämään taas toi yksi tyyppi, mikä ei erota painamista tulostamisesta :DDDDDDDDD
leimasimella kuvioita paperiin niin onko se painamista vai puuhastelua.
entä metalligrafiikka tai ns. painokankaat jotka kuvioidaan mustesuihkulla – tulosteita vai painettuja?
”mikä ei erota painamista tulostamisesta :DDDDDDDDD”
http://www.kenrockwell.com/epson/4990.htm
http://translate.googleusercontent.com/translate_c?hl=fi&sl=en&u=http://www.photo-i.co.uk/BB/&prev=/search?q=Epson Perfection 4990 photo scanner&hl=fi&sa=G&prmd=ivns&rurl=translate.google.fi&usg=ALkJrhjOnakFhWECku5VB9vgc31kWqU-7w
http://translate.googleusercontent.com/translate_c?hl=fi&sl=en&u=http://www.photo-i.co.uk/BB/viewforum.php?f=3&sid=467ded2add38e2bcf78420dcdfda7e1e&prev=/search?q=Epson Perfection 4990 photo scanner&hl=fi&sa=G&prmd=ivns&rurl=translate.google.fi&usg=ALkJrhg3C6xUkyLPcqM1d91C27OqlQsiIg