Kysyisin aika monimutkaista asiaa. Äitini haluaa perinnönjaon selväksi ennen kuolemaansa, ja koska emme ole muuten varakkaita, lahjavero ym. ovat liian suuret. Kyseessä on muutaman hehtaarin metsätila, jossa on asuinkiinteistö. Niinpa olemme harkinneet kauppaa hallintaoikeudella ja keskinäisellä lainalla. Tietäisikö joku, onko niin mahdollista tehdä?
Käsittääkseni ensin pitäisi selvittää tilan käypä arvo. Saako verottaja laskennallisella menetelmällä arvon edes sinnepäin kohdalleen, vai olisiko parempi käyttää kiinteistövälittäjää, ja arvioidaanko metsä erikseen?
Tarkoituksena on siis jättää äidilleni hallintaoikeus tai vähintäänkin syytinki. Millaiset ovat näiden verovaikutukset? Tarkoitus olisi saada kauppahintaa (tai lahjan arvoa) alemmaksi, jottei suvun kotipaikka menisi kruunulle. Ja tietysti turvata äitini loppuelämä.
Jos hallintaoikeus jää äidilleni, kuka hakee mahdolliset rakennusluvat? Päärakennus on tarkoitus remontoida ja laajentaa n. kaksinkertaiseksi.
Tilan mahdolliset tulot ilmeisesti kuuluvat hallintaoikeuden omistajalle. Entäpä menot? Tarkoitan lähinnä remonttikuluja.
Remontin myötä kiinteistön arvo tietenkin nousee huomattavasti. Tuleeko hallintaoikeuden aikana tehdystä isommasta remontista veroseuraamuksia omistajalle, jos sen kustantaa hallintaoikeuden haltija?
Mitä veroja myyjä maksaa kaupasta? Äitini on ostanut tilan veljeltään todennäköisesti markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla. Asuinrakennuksessa ei ole tehty (vielä) remonttia, joten sen arvo ei ole noussut. Metsät on hakattu, joten niidenkään arvo ei ole noussut, vaan päinvastoin laskenut.
Miten määritellään keskinäisen lainan kohtuullisuuden, ts. miten suuri se voi olla? Ja millaisella laina-ajalla (huomioidaanko esim. lainanantajan odotettavissa oleva elinikä tai lainanottajan tulotaso)? Kuka lainan kohtuullisuuden arvioi ja koska?
Miten turvataan myyjän mahdollisen lesken loppuelämä? Äidilläni ja hänen miehellään on avioehto. Miehellä ei ole muuta omaisuutta. Jos äitini kuolee ennen häntä, jääkö hänelle oikeus yhteiseen kotiin, kuten leskelle ilmeisesti yleensä jää, vai tulisiko hänelle tehdä syytinkisopimus äidin hallintaoikeuden lisäksi?
Kuka hoitaa tilan paperi- yms. asiat siinä tilanteessa, että hallintaoikeuden haltija on esim. sairaana tai dementoitunut?
Käsittääkseni ensin pitäisi selvittää tilan käypä arvo. Saako verottaja laskennallisella menetelmällä arvon edes sinnepäin kohdalleen, vai olisiko parempi käyttää kiinteistövälittäjää, ja arvioidaanko metsä erikseen?
Tarkoituksena on siis jättää äidilleni hallintaoikeus tai vähintäänkin syytinki. Millaiset ovat näiden verovaikutukset? Tarkoitus olisi saada kauppahintaa (tai lahjan arvoa) alemmaksi, jottei suvun kotipaikka menisi kruunulle. Ja tietysti turvata äitini loppuelämä.
Jos hallintaoikeus jää äidilleni, kuka hakee mahdolliset rakennusluvat? Päärakennus on tarkoitus remontoida ja laajentaa n. kaksinkertaiseksi.
Tilan mahdolliset tulot ilmeisesti kuuluvat hallintaoikeuden omistajalle. Entäpä menot? Tarkoitan lähinnä remonttikuluja.
Remontin myötä kiinteistön arvo tietenkin nousee huomattavasti. Tuleeko hallintaoikeuden aikana tehdystä isommasta remontista veroseuraamuksia omistajalle, jos sen kustantaa hallintaoikeuden haltija?
Mitä veroja myyjä maksaa kaupasta? Äitini on ostanut tilan veljeltään todennäköisesti markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla. Asuinrakennuksessa ei ole tehty (vielä) remonttia, joten sen arvo ei ole noussut. Metsät on hakattu, joten niidenkään arvo ei ole noussut, vaan päinvastoin laskenut.
Miten määritellään keskinäisen lainan kohtuullisuuden, ts. miten suuri se voi olla? Ja millaisella laina-ajalla (huomioidaanko esim. lainanantajan odotettavissa oleva elinikä tai lainanottajan tulotaso)? Kuka lainan kohtuullisuuden arvioi ja koska?
Miten turvataan myyjän mahdollisen lesken loppuelämä? Äidilläni ja hänen miehellään on avioehto. Miehellä ei ole muuta omaisuutta. Jos äitini kuolee ennen häntä, jääkö hänelle oikeus yhteiseen kotiin, kuten leskelle ilmeisesti yleensä jää, vai tulisiko hänelle tehdä syytinkisopimus äidin hallintaoikeuden lisäksi?
Kuka hoitaa tilan paperi- yms. asiat siinä tilanteessa, että hallintaoikeuden haltija on esim. sairaana tai dementoitunut?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Esittämiisi kysymyksiin sen paremmin vastaamatta, eikö olisi yksinkertaisinta että äitinne lahjoittaisi tilan teille osissa eli vaiheittain? Muutaman hehtaarin metsätila vanhoilla rakennuksilla ei yleensä ole rahassa mitattuna kovinkaan arvokas. Lahjoitukset voisi esim. oman pankinjohtajan opastuksella jakaa sen suuruisiin vuosiosuuksiin, että verokohtelu olisi mahdollisimman kevyt. Keskinäiset lainat teettävät vain ylimääräisiä laskutoimituksia, hallintaoikeudet taas ovat kiinteistön käytön ja omistamisen kannalta hiukan hankalia rasitteita. Kun kiinteistö on kokonaan siirtynyt teille, eikö äitinne voisi asua teillä vuokralla? Tällöin loppukin omaisuus siirtyisi lapsille vuokran muodossa vähitellen ja riittävän ajoissa, ja ehkä voitaisiin välttyä ainakin isommilta kertaluonteisilta veronmaksuilta.
olisi parempi. Olisi aikas työläs ja kalliiksi tuleva tapa.
Aloittajan kannattaa hiukan uhrata rahaa asiantuntija-apuun. Jokainen tapaus on omansa eli se mikä kannattaa jossain ei sovi toiseen
Leskelle jää elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteisesti asumaan ja yhteisesti tai vain vainajankin omistamaan kotiin ja koti-irtaimistoon. Suunnittelemiisi kodin lahjoittamiseen ja myyntiin tarvitaan puolison suostumus. Ennen kuin on aihetta vatvoa vaihtoehtojasi, niin selvitä oleellisin asia, että suostuuko äitisi mies järjestelyihinne. En nyt ehdi selvitellä enempää.
mamman uudella puolisolla ei nyt ole oikeuksia. Lapset omistanevat jo isansa perintona puolet tilasta
Toki näin oleellinen asia on jo selvitetty. Äitini mies suostuu järjestelyyn kuin järjestelyyn.
Pitkän aikavälin lahjoituksia ei ole harkinnassa. Äitini haluaa koko sopan selväksi kerralla.