Hei!
Olemme ensimmäisiä talokauppoja tekemässä ja välittäjä tietysti käyttää sitä hyväkseen joka käänteessä.
Kiikarissamme on Tampereen Nekalasta satavuotias hirsitalovanhus, tai asunto tästä pienkerrostalosta ja toisella näytöllä "ohimennen" selvisi että kuten monissa muissakin Nekalan alueen taloissa, tämän talon eteisestä laskeutuvaan pieneen n. 1,5mx1,5m betonikellariin tihkuu (ainakin?) lumien sulaessa vettä, kuulemma n. kymmenisen senttiä. Jonkinlainen vedenpoistosysteemi siellä luultavimmin on, ainakin mitä itse ymmärsin, mutta onko siitä nyt todellisuudessa mitään hyötyä?
Onko tämä ihan hullu hankinta? Asunto on muuten täydellinen, pientä fiksausta vailla oleva timantti, mutta tämä asia nyt huolettaa. Ihan jo jälleenmyynninkin kannalta. Ei kai tuommoista vakuutuskaan korvaa jos sieltä joskus kosteutta leviää?
Kellari on kerrosta alempana asunnon alapuolella wc:n kohdilla, boileri on kellariportaikon puolessa välissä.
Mitä tälle asialle voisi tehdä, missä hinnoissa sellaiset prosessit kulkevat vai kannattaako edes yrittää? Ja onko tuo niin yleistä kuin annettiin ymmärtää?
Olemme ensimmäisiä talokauppoja tekemässä ja välittäjä tietysti käyttää sitä hyväkseen joka käänteessä.
Kiikarissamme on Tampereen Nekalasta satavuotias hirsitalovanhus, tai asunto tästä pienkerrostalosta ja toisella näytöllä "ohimennen" selvisi että kuten monissa muissakin Nekalan alueen taloissa, tämän talon eteisestä laskeutuvaan pieneen n. 1,5mx1,5m betonikellariin tihkuu (ainakin?) lumien sulaessa vettä, kuulemma n. kymmenisen senttiä. Jonkinlainen vedenpoistosysteemi siellä luultavimmin on, ainakin mitä itse ymmärsin, mutta onko siitä nyt todellisuudessa mitään hyötyä?
Onko tämä ihan hullu hankinta? Asunto on muuten täydellinen, pientä fiksausta vailla oleva timantti, mutta tämä asia nyt huolettaa. Ihan jo jälleenmyynninkin kannalta. Ei kai tuommoista vakuutuskaan korvaa jos sieltä joskus kosteutta leviää?
Kellari on kerrosta alempana asunnon alapuolella wc:n kohdilla, boileri on kellariportaikon puolessa välissä.
Mitä tälle asialle voisi tehdä, missä hinnoissa sellaiset prosessit kulkevat vai kannattaako edes yrittää? Ja onko tuo niin yleistä kuin annettiin ymmärtää?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kellareissa melko yleinen vaiva. Niistä pääsee eroon kaivutöillä, pikeämisellä ja patolevyillä/salaojilla. Myös koko kellarin tarpeellisuus voidaan ottaa puntariin samalla, nykyisin kun on jää/viileäkaapit hoitamassa kellarin virkaa.
Heippa, kiitos viestistäsi!
Ajattelinkin ettei se varmaan ennenkuulumatonta ole, muttei kovin mukavakaan vaiva jos tosiaan kosteus leviää...
Henk. koht. me emme tuota kellaria tarvitse, ehkä ainoastaan tuon "portaikon" säilytystilaksi koska boileri on siellä, eikä siellä pohjalla muuta ollut kuin seinät, lattia ja putkia.
Olisiko kokonaan kellarin pois käytöstä ottaminen iso prosessi? Mikä siihen olisi helpoin ja halvin ratkaisu? Meinaan noita putkiakin, ei kai sitä silloin voi kokonaan betoniin valaa...
Ja salaojien uusiminen tai muut isot muutokset tuskin tulee kysymykseen, ei taida oy:n omistajalla olla siihen halua...
Selvittäkää nyt kuitenkin vielä huolellisesti mitä remontteja on tehty ja mitä suunnitteilla, mahdollisine kustannusarvioineen. Eihän tuollaisessa vanhassa talossa mitään yllättävää muutoin voi tulla, jos ei tähän mennessä ole rakenteisiin elämisen vuoksi mitään aiheutunut. Vesivaurioita on voinut tuolla iällä tulla ja niistäkään ei mitään hätää jos on korjattu oikein. Serkkujen kotipaikka on yli 200 vuotta vanha hirsirunkoinen talo, jota on koko olemassaoloajan huollettu tarpeen mukaan ja kunnossa on varmaan vielä seuraavat 200 vuotta
Tajousta tehdessä sopimukseen laitettiin että vaatimuksena kuntotarkastus ja jos sieltä jotain piilovikoja löytyy on myyjällä oikeus korjata ne tai kauppa raukeaa. Eli kuntokartoituksessa varmasti löytyisi mahdolliset kosteusvauriot jos semmoisia on. Epäilyttää toki että kun vettä tihkuu kellariin, ei se ainakaan hyväksi ole, mutta vanhat talot on vanhoja taloja ominaisuuksineen, minä sen ymmärrän kyllä...
Mitään kummempia remppoja ei ole tulossa kuin ulkoseinien ja sokkelien maalausta tänä/tulevina vuosina
Kellarissa on pumppu joka napsautetaan päälle jos vettä tulee. Mietimme vaan sitä että onko tämä myyntitilanteessa sitten kovin hyvä valtti, loppuikää kun tuossa tuskin asuttaisiin... Täytyisi löytyä sitten semmoinen ostaja joka ymmärtää satavuotiaan talovanhuksen olevan hieman erilainen kuin 2000-luvun betonilaatikkokerrostalot.
Olisiko tuohon sellainen ratkaisu mistään kotoisin, että aina kun vettä on kellarissa ollut, esim. keväisin, sen jälkeen laittaisi "just in case" kuivauspuhaltimet pöhöttämään sinne jos yhtään näyttää että kellari jää kosteaksi? Eikö asia pitäisi sillä hoitua siksi aikaa kunnes kevät koittaa uudelleen, kun tuota ongelmaa on melko mahdotonta poistaa ilman isoja maankaivuita..?
En osaa selittää asioita lyhyesti, anteeksi siitä. :)
En kyllä luottaisi enää kuntokartoituksiin, ihan huuhaa hommaa. Jos kosteusmittauksia teette niin vaadi ne pinnan sisältä, eli reikiä sinne tänne. Pintamittauksilla ei ole mitään virkaa, nimimerkillä kokemusta on. Harmi vain etten tajunnut tuota aikaisemmin, nyt sitten kärsin asunnosta jossa on kosteusvaurio. Lisäksi tiedän mitä kevättulvat aiheuttaa kellareille, meidän kotitalossa oli sama ongelma aina keväisin, loppujen lopuksi selvisi, että koko talo on yltäpäätä homeessa.
Olkaa varovaisia, ERITTÄIN varovaisia!! Ja luetuttakaa raportit asiantuntijalla, vielä parempi jos saatte asiantuntijan mukaan kartoitukseen! Olkaa erittäin kriittisiä taloa tutkiessa, eritoten kellarissa, jos näkyy mitään ylimääräistä kasvustoa niin jättäisin oston siihen.
Oli meilläkin muuten pumppu tulvimisen varalle mutta eihän se mitään muuta tee kun sen, että vedet saa pois. Vahinko onkin tapahtunut jo ennen kuin se vesi ehtii lattialle.. Ja toisekseen, se pumppu ei kuivata rakenteita.
Älkää hyvät ihmiset osoko tuota asuntoa. Olen itse kerran mennyt moiseen hyalpaan ja sen jälkeen sairastunut homeastmaan ja menettänyt terveyteni. Siitä on jo n. 12 vuotta kun pääsin tuosta as unnosta mutta en ole vieläkään päässyt oireilusta. Syon päivittäin antihistamiinejä ja olen alkanut oireilla kaikista hajusteistakin. Zeoliittiä sisältäviä pesuaineta ei voi meillä enää käyttää. Harmittaa tuo ihmisten jymäyttäminen. Älkää ottako lopuniäksenne sairautta kaveriksenne kun tässävaiheessa sen voitte vielä välttää.
Tiedän että astma on vakava vaiva, veljelleni ja siskolleni tuli lievä astma hometalosta. Jos kosteutta kuntokartoituksessa löytyy, asia täytyy tietysti miettiä uudelleen. Kellari onneksi ei ole suorassa yhteydessä asuintiloihin, mutta eihän kosteus ikinä ole hyvä juttu..
Ei missään nimessä välittäjän kautta hankittua kuntotarkastusta ja kun sitten saatte sen lausunnon niin käykää se läpi tarkastuksen tehneen kanssa ja pyytäkää selvennys joka-ikiseen mainintaan, niin että mitään ei jää epäselväksi ja mahdollisesti haitaksenne jos jotain myöhemmin ilmenee.
Välittäjän kautta tilattuna, kuntotrkastaja tekee lausunnon niin että siihen lisätään maininnat ettei tarkastus koske mahdollisia piileviä vikoja tms, eli vastuu on pois tarkastajalta. Välittäjä haluaa lausunnon sellaiselta tarkastajalta, joka ei ainakaan tee lausuntoa sellaiseksi että kaupanteko peruuntuu. Siksi tarkastaja kirjaa siihen kaikkea mahdollista paikkansapitämätöntä, koskien seiniä, alapohjaa tai kattoa, nämä ovat riskeinä tai keromuksina siitä missä yleensä saattaa vaurioita olla.
Jos maininta on jostain näistä niin tutkikaa erittäin huolellisesti mainittu alue/kohta ja pyytäkää silloin mukaan joku itse palkkaamanne insinööri. Se 100-250 euron satsaus kannattaa, tai halvempi jos teillä on joku tuttu asioita tunteva.
Jos kuntotarkastaja tekee lausunnon myynnin edstämiseksi ja varmistaen siten jatkossakin toimeksiannot kyseiseltä välittäjältä, hän kirjaa lausuntoon nimenomaan "riskeja" kyseisessä rakennuksessa, jolloin teille on niistä tullut tieto ennen kaupantekoa, tuolloin on teillä vastuu joko tutkia tai olla tutkimatta lisää. Tällä välittäjä ja kuntotarkastaja välttävät vastuunsa jatkossa ja mahdollinen riita on vain sinun ja myyjän välillä, jolloin tehty kuntotarkastus ja sen "riskimaininnat" pelastavat myyjän korvauksilta, löytyy hometta tai lahoa mistä vain.
Riskimaininnat tulevat yleensä lausuntoon siksi että tarkastaja on havainnut tutkiessaan jotain vaiurioita tai merkkejä niistä mutta ei voi kirjoittaa niitä lausuntoonsa. Sen jälkeen loppuisi työt kyseisen tilaajan (välittäjä) toimesta.
Välitäjä ei saa rahaa (välityspalkkio) jos kohde osoittautuisi myyntikelvottomaksi.
Kuntatarkastaja ei saa jatkossa rahaa jos välittäjä menettää, hänen syystään. kaupan.
Ostin itse aikoinani kämpän saman ikäisestä hirsitalosta, vieläpä samalta alueelta. Ei pitänyt olla vikaa missään, eikä pitänyt olla mitään suuria korjauksia taloyhtiön taholta tulossa. Vaan toisinpa kävi. Samankaltainen homma kellareissa johti siihen, että talo jouduttiin pistämään todellakin uuteen uskoon. Koko kellarikerros jouduttiin uusimaan ja talo keikkui terästolppien varassa jonkun aikaa. Perustukset uusittiin ja samalla huomattiin, ettei perustuksen ja hirsikerran välissä ollut bitumia tms. estämässä kosteuden nousua hirsiin = sitten uusittiin lahonneita hirsiä. Taloyhtiö joutui ottamaan valtavat määrät lainaa ja oma osuuteni lähes tuplasi kämpästä maksamani hinnan. Ei kovin kiva juttu.
Hommassa oli kaksi puolta. Maksoi aivan sikana puhumattakaan mitä oli olla vuoden helvetillisen remontin keskellä. Toisaalta, talo on loistavassa kunnossa nyt, arvokas vanha talo hyvällä paikalla. Kun muutin isompaan asuntoon sain sellaisen hinnan asunnosta, että sain omani pois. Mutta olin asunut siinä vuosia, joten normi hinnannousu ei myynnissä näkynyt.
Jos tunnet jonkun rakennusmestarin/ kokeneen timpurin yms. pyydä häntä mukaasi tekemään arviota tilanteesta. Kuntotarkastukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Ne eivät paljasta homevaurioita eivätkä auta mahdollisessa riitatilanteessa. Noin vanhoihin asuntoihin löytyy kyllä myöhemminkin ostajia, aina on niitä jotka arvostavat vanhaa ja ymmärtävät vanhojen asuntojen kommervenkit. Betonikuutioasujat ovat asia erikseen.
Kannattaisi teettää kunnon tutkimukset kosteus ja homevauriotutkijalla, sellaisella jolla on riittävä tietotaito erityisesti rakennusten mikrobiologiasta ja yleensa kosteusasioista.Monenlaista ja kirjavaa vaan on osaaminen ei pelkkä insinöörin koulutus riitä vielä mihinkään kun tutkitaan kosteus ja homevaurioita.Valitettavasti sellaisia hyviä tutkijoita on vaan vähän että ihan on tuuripeliä kuinka hyvän tutkijan saa paikalle.
Olen kysynyt tarjousta rakennustarkastus.fi sivujen kautta, ja arvioivat että 1000€ sis alv. ja ilmeisesti myös porauksia joita edellytin tarjouskyselyssä. Heidän sivut olivat ainoat jotka perusteellisesti selvittivät mitä tekevät, joten sinällään vaikutti ihan luotettavalta.
Tätyy katsoa saammeko tarjouksen tehtyä niin että jos kosteutta löytyy emme asuntoa osta ja kuntokartoituksen maksaminen jää myyjälle.