Voi sitä onnea, kun vajaa kolme kuukautta sitten syntyi esikoiseni
Vauva leikkii yksin
päädmam
7888
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lapsen on hyvä jo varhain oppia leikkimään yksin. Ei aikuisen pääasiallinen tehtävä ole olla leikkikaveri. Ajattele millainen riiviö sinulla on käsissäsi vuoden parin päästä jos opetat lapsesi siihen, että äiti on aina käytettävissä oleva leikkikaveri? Aika tuskaiseksi voi elämä mennä.
Lähipiirissäni on juuri tällainen 2-vuotias tapaus, joka on täysin viihdytettävä. Aikuisilla ei hetken rauhaa. Mökillä ollessamme ihmettelivät ääneen, kuinka meidän 1-vuotias viihtyi itsekseen hiekkalaatikolla. Ei heidän lapsensa vaan... No ei kai viihdy kun vanhemmat hössöttävät ja tuputtavat "virikkeitään" koko ajan vieressä!
Eli vastaus on ei, et todellakaan aiheuta mitään traumoja lapsellesi.
Joo kyllä meilläkin poju on leikkinyt itekseen. Miten muuten useampilapsisen perheen äiti pystyisi tekemään yhtään mitään muuta? ja tämän takia traumatisoituneita lapsia olisi sitten useammassa perheessä... Olet vaan just noin eli kun tulee hätä niin menet apuun ja tietysti myös joskus leikit lapsesi kanssa ja sitten kun vähän kasvaa niin onkin jotenkin kivempi leikkiä kun lapsi oppii ryömimään lelujen luokse ja on vuorovaikutuksessa enemmän, nauraa ym. Lapsen pitää oppia myös itse löytämään viihdykettä ympäristöstään, ei niin että joku ne koko ajan hänelle keksii. Muuten olet kyllä todella helisemässä leikki-ikäisen kanssa!! Ei kai kukaan jaksa koko aikaa olla laulamassa ja heiluttamassa leluja...
Ehkä kyse on vaan siitä että kun olet tietokoneella niin sulla on huono omatunto. Vai tuleeko esim. myös silloin kun teen jotain mielestäsi ja yleisesti ajatellen "Oikeasti Hyödyllistä" kuten laitat pyykkiä kuivumaan tai teet ruokaa tms..? Mulla ainakin on just niin että kun katon telkkaria tai olen koneella ja lapsi (nyt 7kk) leikkii itekseen ni on vähän huono omatunto välillä mutta ei silloin kun teen kotitöitä lapsen leikkiessä itekseen. Samalla tavallahan se on silloin ilman leikkikamua. Pääasia että olet turvallisesti lähietäisyydellä ja menet hätiin jos tarve vaatii.
Meillä tuo pikkuinen on pääsääntöisesti ollut hyvin seurankipeä, eikä ole ollut toivoakaan leikkihetkistä yksinään. Mutta joskus silloin 3kk-5kk välillä oli hetki, jolloin hän saattoi viihtyä yksikseen esim. leikkimatolla ja minä saatoin käväistä äkkiä koneella tmv. Välillä sitten soimasin itseäni tästä. Jossain törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin, että vanhempien pitäisi oppia antamaan lapselle myös omaa tilaa tutustua maailmaan ja leikkiä. Eli ei siis olla kokoajan tyrkyllä sirkuspellenä. Siinä artikkelissa sanottiin, että jos lapsi on tyytyväinen , ollessana yksin vanhemman valvovan silmän alla, niin hänen voi huoletta antaa leikkiä itsekseen. Sitten, kun hän taas seuraa kaipaa niin kyllä hän siitä ilmoittaa. Meillä tuo vaihe oli lyhyt ja nyt 1,5v. lapsen kansas on ihan turha haaveilla käyvänsä koneella muutoin kuin hänen nukkuessaan.
Joten vietä vain lyhyitä lepohetkiäsi ihan miten haluat. Ei siitä varmasti traumoja tule, jos lapsi on esim. sitterissä vieressäsi leikkimässä ja huikkailet hänelle välillä. Ei varmasti kukaan jaksa taukoamatta pölpöttää vauvalle. Ja jos kielellistä kehitystä haluat ajatella niin laita vaikka lastenlaulu cd taustalle soimaan.
Voi kun nyt tipahti iso taakka harteilta! :) Ihana kuulla, että nuin pienen lapsen voi huoletta jättää leikkimään itsekseen, jos vain viihtyypi. Enkä aiheuta minkäänlaisia traumoja.
Kuten joku aikaisemmin tuli maininneeksikin, huono oma tunto on ainoastaan silloin, kun en tee mitään "hyödyllistä", eli istun koneella/katson telkkaria. Silloin kun laitan ruokaa tms, huonosta omasta tunnosta ei ole tietoakaan. Ruokaa laittaessani lapseni on mukana keittiössä sitterissä ja joko katselee kun touhuan ja välillä kerron mitä teen tai juttelee leluilleen. Tällöin minusta tuntuu, että olen lapseni kanssa ja hän voi katsella touhujani, eli sama kuin olisin pitämässä hänelle seuraa. Huono omatunto on siis ainoastaan silloin, kun en kiinnitä lapseeni huomiota vaan kirjoittelen esimerkiksi vastausta tähän viestiin :) Silloin tuntuu, että lapseni kuvittelee, ettäolen hylännyt hänet, vaikkei asia todellakaan niin mene.
Olen siis se joka mainitsi siitä "hyödylllisyydestä" ;oD
Tuli kans mieleen kun joku laitto tosta musiikista, että meidän lapsi tykkää jos on musiikkia joko tekkarista tai cd:ltä. Joskus kun laitan cd:n niin poju kääntyy kattomaan telkkariin päin että sieltäkö kuuluu! :D Joskus jos ei viihtyisi itekseen mutta mulla itelläni on jotain kesken esim. just ruuanlaitto tai siivous niin laitan lastenlaulu-levyn pyörimään ja laulan mukana niin pojukin tykkää kuunnella. Enkä siis laula kovin hyvin edes! :D
meillä kotona 1v9kk ikäinen taapero ja 2,5kk ikäinen vauva ja en mitenkään ehdi viihdyttää tarpeeksi vauvaa koska minun on hoidettava, puettava, syötettävä esikoinen, tehtävä ruoat ja kotityöt myös. Ja ajattelepas suurperheen arkea, ei ne siellä ehdi viihdyttää erikseen jokaista lasta. Vauva viihtyy hyvin sitterissä vieressä kun teen ruokaa tai syötän esikoista, mutta tietysti aina välillä lepertelen ja pidän vauvaa sylissä...haluaisin kyllä enemmän aikaa vauvan kanssa, mutta se ei ole mahdollista meillä kun on kaksi pientä lasta ja koti hoidettava!
tosi kamalaa