Onko minun pakko olla työkyvyttömyyseläkkkeellä loppuikäni? Olen 36-vuotias nainen, mutta mitään töitä en vain saa.
Olen saanut kansaneläkettä 24-vuotiaasta. Lapsuuteni ja nuoruuteni olivat hyvin vaikeat. Olen ollut hyvin masentunut. Itsetuntoa minulla ei ole juurikaan.
Se että minut pantiin työkyvyttömyyseläkkeelle hieman päälle parikymppisenä ei todellakaan tehnyt hyvää elämälleni. Se oli murskaus itsetunnolle ja toisaalta se passivoi tehokkaasti.
Olen hakenut töitä kahden eri työvoimatoimiston kautta. Toinen oli tavallinen ja toinen akateemisille tarkoitettu. Asun Helsingissä, joten työpaikkoja luulisi olevan enemmän jollain pienemmällä paikkakunnalla. Olen täyttänyt lukemattomia työhakemuksia siivoamaan, lehdenjakajaksi yms. Olen hakenut mysö useisiin tukityöllistyspaikkoihin, mutta minua ei ole otettu edes niihin.
Olen ihan tavallisen näköinen, siisti, en juo, en polta, en käytä huumeita, ystävällinen luonteeltani, tunnollinen, huolellinen...
Minua on ihmetyttänyt kovasti, etten kelpaa edes siivoamaan, kalanperkaajaksi, pakkaajaksi - ja mitä niitä kaikkia onkaan, joihin olen hakenut. Onko niin, että jos joku ei-enää-nuori, jolla ei ole työkokemusta, leimataan automaattisesti joksikin alkoholistiksi tai narkomaaniksi vai mistä on kyse?
Minun on pakko olla työkyvyttömyyseläkkeellä, vaikka ihan hyvin pystyisin töihin ja tajuan, etten voi odottaa saavani mitään hienoa työpaikkaa.
Olen nyt 36-vuotias, en ole ollut töissä koskaan, FK:n paperit, arka ja hiljainen - onkohan mahdollista että saisin koskaan mistään töitä?
Olen saanut kansaneläkettä 24-vuotiaasta. Lapsuuteni ja nuoruuteni olivat hyvin vaikeat. Olen ollut hyvin masentunut. Itsetuntoa minulla ei ole juurikaan.
Se että minut pantiin työkyvyttömyyseläkkeelle hieman päälle parikymppisenä ei todellakaan tehnyt hyvää elämälleni. Se oli murskaus itsetunnolle ja toisaalta se passivoi tehokkaasti.
Olen hakenut töitä kahden eri työvoimatoimiston kautta. Toinen oli tavallinen ja toinen akateemisille tarkoitettu. Asun Helsingissä, joten työpaikkoja luulisi olevan enemmän jollain pienemmällä paikkakunnalla. Olen täyttänyt lukemattomia työhakemuksia siivoamaan, lehdenjakajaksi yms. Olen hakenut mysö useisiin tukityöllistyspaikkoihin, mutta minua ei ole otettu edes niihin.
Olen ihan tavallisen näköinen, siisti, en juo, en polta, en käytä huumeita, ystävällinen luonteeltani, tunnollinen, huolellinen...
Minua on ihmetyttänyt kovasti, etten kelpaa edes siivoamaan, kalanperkaajaksi, pakkaajaksi - ja mitä niitä kaikkia onkaan, joihin olen hakenut. Onko niin, että jos joku ei-enää-nuori, jolla ei ole työkokemusta, leimataan automaattisesti joksikin alkoholistiksi tai narkomaaniksi vai mistä on kyse?
Minun on pakko olla työkyvyttömyyseläkkeellä, vaikka ihan hyvin pystyisin töihin ja tajuan, etten voi odottaa saavani mitään hienoa työpaikkaa.
Olen nyt 36-vuotias, en ole ollut töissä koskaan, FK:n paperit, arka ja hiljainen - onkohan mahdollista että saisin koskaan mistään töitä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
itselläni on toi eläke nyt päälle 30 . Se on vuoden kerrallaan tehtävä tutkimus ja taas uuden tuen hakeminen ja b-lausunto kanssa. meiänlaiset saa tehdä töitä ainain 350€/kk. kysyin, että se vapautui. jos on muutttunut,
niin kandee käyä tarkistamassa asia. maaliskuun alusta alkaa korotettu eläke 101€ siinä sinulle iloa. :) itsellänikin siis nousee maksu, mutta sitä en tiedä, että paljon laskee asuntotuki. toivon, että vain 50€. loput 50€ laitan sivupankkiini,josta maksan yllätyslaskuja sitten.
Korjaus aloitusviestiini kohtaan " joten työpaikkoja luulisi olevan enemmän jollain pienemmällä paikkakunnalla.". Sieltä unohtui kuin-sana.
Tiedän että voisin käydä töissä tiettyyn summaan asti menettämättä tukeani. Toisaalta haluaisin kovasti, ettei minun tarvitsisi nostaa kansaneläkettä ollenkaan, että saisin töitä.
Eihän tämä hääppöinen ole tämä kansaneläke, noin 580 e/kk asumistukea n.190 e/kk. Ei muita tuloja eikä omaisuutta. Jo ihan taloudellisesti olisin halunnut töihin, mutta ennen kaikkea koska en jaksa tätä. Hyödyttömyyttä, että ei kelpaa minnekään, vaikka pystyisin kyllä käymään töissä.
Eläkkeeni on siis pysyvä, sitä ei tarkisteta mitenkään. Voisin kyllä itse purkaa sen milloin vain (tietääkseni), mutta sitä ennen minulla pitäisi tietenkin olla työpaikka.
Olen olut erittäin tehokkaan yhteiskunnallisen syrjäyttämismekanismin kohteena. Tuntuu, ettei täältä pääse mitenkään pois. Ei mitenkään????!!!
Täysin typerä systeemi jo sitäkin ajatellen, että saan kansaneläkettä masennuksen takia, mutten muutamaa terapia vuotta lukuun ottamatta ole ollut muuten missän hoidossa tai kuntoutuksessa. Yritin joskus käydä psykiatrian poliklinikalla mutta se oli ihan huuhaata.
Olen ollut vuosikausia ilman mitään hoitokontaktia ja ilman lääkkeitä enkä niitä kaipaakaan, vaan työpaikan. Mutta sitä en saa. Toisaalta en tarvitse psykiatrista tukea yms arjessa, on ystäviä, miesystävä ja kaikkea. Työpaikkaa en vain saa kai koskaan.
Moni olisi tosi tyytyväinen sinun asemassasi.
Saa olla vapaasti eikä pakoteta mihinkään turhiin työllisyyskursseihin tms.
Jos elämä tuntuu tyhjältä ja sinulla on miesystävä tee vauva.
Lapsen myötä elämä saa aivan uudet ulottuvuudet, tutustut uusiin ihmisiin lapsen kautta, tunnet itsesi tarpeelliseksi jne.
Jos vauvanteko ei onnistu tai kiinnosta, hanki koira tai kissa jonka kautta saat puuhaa, kavereita ja harrastusta.
Kun kerran asut Helsingissä, mikset hakisi Seureen keikkatöihin? Ainakin siivoojan keikkaa tuntuu olevan melko paljon tarjolla.
Kuinka sinut oikein työkyvyttömyys eläkkeelle oikein laitettiin parikymppisenä. Ei kai ketään voi vasten omaa tahtoaan eläkkeelle siirtää vai oliko työkyvyttömyyseläkkeelle laittamisessa sinun kohdalla joku syy esim masennus tms mutta luulisi yhteiskunnan haluavan kuntouttaa ihmisen ennemmin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämistä tekevän. Mutta eihän työkyvyttömyyseläkkeelle aivan helposti pääse pitää olla 300päivää vähintään sairauspäivärahalla ja sitten asiaa arvoidaan asioita uudestaan.
moi mua loukkaa se kun ihkisiä laitetaan työkyvttömyyseläkkeelle
omat on haittansa siinäkin joa sieltä eläkkeeltä johonkin töihin pääsee ja sitten ne työt loppuukin... uutta ei saa ja takaisin eläkkeelle ei todellakaan ole asiaa.Toki voi vähän aikaa kokeilla työtä, mutta jos sen pysyväksi vaihtoehdoksi ottaa niin kusessa ollaan, nykyisin kun ne työpaikat tuppaa olla hyvinkin lyhytaikaisia.
Itse olen onnellisempi kuin koskaan elämäni aikana kun pääsin 2,5 vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle.Olen nyt 37 vuotias.Mua yritettiin kuntouttaa 8 vuotta kunnes pääsin hakemaan kuntoutustukea.Voin nyt paremmin kuin koskaan aikuis-iällä.Masennusta yms. ei enää ole.Saa vihdoin nauttia elämästä ilman stressiä ja ahdistusta.Työelämään en haikaile,kun en siellä ole ollut kuin muutaman kuukauden.