Tuttavaperheelle on tulevaisuudessa tulossa omakotitalo sekä tontti perintönä. Perillisiä on kaikkiaan viisi joista kolmella on lievän kehitysvammaisuuden takia edunvalvojat (kunnalta?) Nämä kolme kuitenkin ymmärtävät asiat, mutta silti edunvalvojien sana menee heidän edelleen.
Mikäli kiinteistö halutaan säilyttää tuttavaperheen käytössä(yksi perillisistä), hänen tulisi maksaa muut osakkaat ulos.
Mitä muita laillisia keinoja olisi säilyttää kiinteistö osakkaan/osakkaiden hallinnassa mahdollisimman pienillä kuluilla (perintö/lahjaverot jne.) olettaen tietysti, että muiden perillisten kanssa päästään sopuun.
Olisiko mahdollista säilyttää omaisuus esim. kuolinpesällä ja olla siinä "vuokralla" tai jotain muita keinoja?
Kiitos vastauksista!
Mikäli kiinteistö halutaan säilyttää tuttavaperheen käytössä(yksi perillisistä), hänen tulisi maksaa muut osakkaat ulos.
Mitä muita laillisia keinoja olisi säilyttää kiinteistö osakkaan/osakkaiden hallinnassa mahdollisimman pienillä kuluilla (perintö/lahjaverot jne.) olettaen tietysti, että muiden perillisten kanssa päästään sopuun.
Olisiko mahdollista säilyttää omaisuus esim. kuolinpesällä ja olla siinä "vuokralla" tai jotain muita keinoja?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 12
Vanhimmat
heidän perimässään kiinteistössä? Tämä se oleellinen kysymys jota edunvalvoja miettiin. Vuokratuotton on ainakin oltava se minkä saisi ulkopuoliseltakin. Jos itse olisin edunvalvojana tälläisessä tapauksessa, niin vaatisin pesän jakamista.
Kyllähän laki on sellainen, että kun kuolinpesä on syntynyt, niin ilman testamenttia kaikki perilliset ovat yhdenvertaisia ja heistä kuka tahansa voi vaatia perinnönjakamista.
Kuten jo vastattiin, niin edunvalvojan tulee valvoa päämiehensä etua ja maistraatti valvoo edunvalvontaa. Ellei kehitysvammaisten asuminen tapahdu tässä kuolinpesän talossa tämän talossa asuvan tuttavasi perheessä ja viidennenkin osakkaan suostumuksella, niin todennäköisesti kuolinpesä jaetaan, eli talo myydään.
Perillisten/edunvalvojan ehkä vähänkään ristiriitaisten vaatimusten takia maistraatti vaatinee toimitusjakoa, eli pesään on haettava käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakajan määräys. Osakkaita kuultuaan pesänjakaja voi yrittää osakkaiden/edunvalvojan kesken sopia talon myymisestä maistraatin hyväksymänä tälle tuttavalle. Ellei maistraatti hyväksy menettelyä, niin pesänjakaja hakee myyntiluvan oikeudelta ja myy talon parhaan tarjouksen tehneelle ostajalle. Ostaja voi tietenkin olla tämä tuttavasi.
Vain perinnönjättäjä voisi testamentilla määrätä talon tälle asuvalle tuttavallesi. Rintaperillisten lakiosat (puolet perintöosasta) tai testamentissa määrätyn lakiosaa korkeamman (käyvän) hinnan hän voi maksaa rahana ja saada talon omistukseensa. Testamentilla voidaan määrätä tarkkojakin ehtoja, mutta testamentin saajan ei tarvitse ottaa liian kovilla ehdoilla testamenttia vastaan, jolloin perintö jaetaan pk:n mukaan.
Kyllä edunvalvojan pitäisi toteuttaa päämiestensä tahtoa. Onko kaikilla kolmella eri edunvalvoja?
Jos pesää ei jaeta, kuolinpesä voi vuokrata kiinteistön. Vuokran tulisi olla käypää tasoa, ei välttämättä korkein mahdollinen, mutta käypä.
Se voi joskus olla näiden tahdonkin vastainen. Heidäthän on laitettu edunvalvontaan siksi etteivät osaa tai ymmärrä hoitaa asioitaan. Tietysti hyvään edunvalvontaan kuuluu kuunnella valvottavaa jos tämä on vähänkin järjissään, mutta kokonaisuus ratkaisee valvojan päätöksen. Vaikea kuvitella että tässä tapauksessa olisi valvottavien etu se että jotkut sukulaiset asuisivat puoli-ilmaiseksi perintötalossa.
Sanot: "Nämä kolme kuitenkin ymmärtävät asiat, mutta silti edunvalvojien sana menee heidän edelleen."
Holhoustoimilain henki on se, että rajoituksia ei saa liioitella, kuten 2 luvun oheinen kohta osoittaa:
""Päämiehen asema
14 §
Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.""
Edunvalvonnassa oleminen ei siis aina tarkoita sitä, että edunvalvoja voisi päättää päämiestensä mielen vastaisesti heidän perinnöistäkään. Asiassanne on varmaan olemassa lääkärinlausunto ja sen perusteella on holhoustoimen hakemuksesta tehty päätös edunvalvonnasta. Päätöksessä on varmaankin määritelty päämiesten/edunvalvojan oikeudet tarkemmin. Voi siis olla, että nämä lievästi kehitysvammaiset voivat jopa itse määrätä kuolinpesän pitämisestä jakamattomana. Virkaedunvalvojat tuskin vapaaehtoisesti rutiineistaan poikkeavat ja liiemmin tyytyvät päämiestensä mielipiteisiin, jos on vähänkään "virkavirheen" vaaraa.
Edunvalvonnasta on pitkä harppaus vajaavaltaiseksi julistamiseen ja silloinkin päämiehet saavat itse päättää ansaitsemistaan rahoista, sekä pääomansa tuotoista, mutta ei perinnönjaosta jne. Tästä määrätään 3. luvussa.
Vedän siis hiukan pakille, että edellä vastaamani toimitusjako ja myynti olisi ainoa vaihtoehto ilman testamenttia.
Veljeni on lievästi kehitysvammainen ja hänellä oli ollut toistakymmentä vuotta holhooja.
Maistraatti kuitenkin yllätti ja ehdotti että jospa tämä holhous purettaisiin ja veljeni päättäisi jatkossa omista asioistaan.
Tietenkin hänen perään pitää katsoa mutta vuositiliot yms. jäivät pois.
Olisiko tuossa se raja milloin kuullaan holhottavan mielipidettä.
Vielä lisätietona: kiinteistön myymisestä saatavat rahat eivät menisi kokonaisuudessaan näille kolmelle kehitysvammaiselle vaan ne menisivät kunnalle, koska ainakin yksi heistä on saanut avustuksia niin paljon, että koko summa menisi suoraan (tai ajan saatossa) näiden avustustukien menettämiseen. Tällä hetkellä kiinteistössä asuu yksi perillisistä, mutta myös muut vierailevat ja viettävät usein aikaa siellä.
Mikäli kaikki perilliset yksimielisesti päättäisivät, että kiinteistö halutaan pitää, silloin ilmeisesti tulisi maksaa perintö- tai lahjaverot ja osa osakkaista ei voisi maksaa tällaisia summia. Tällöin myös asunto menisi myytäväksi.
Onko mitään keinoa millä asunto voitaisiin säilyttää perillisten hallinnassa (olettaen, että kaikki ovat halukkaita). Ongelmaksi tässä on muodostumassa se, että perintöverot ovat liian suuret ja toki myös tämä edunvalvonta-asia.
Eräs keino voisi olla se, että vanhempien ollessa vielä elossa, testamenttiahan voi muuttaa sillä tavalla, että koko paketti testamentataan yhdelle tai kahdelle ei-kehitysvammaiselle osakkaalle.
Tästä saatavat hyödyt olisivat:
1. Edunvalvojat ei voisi vaatia kiinteistöä myytäväksi.
2. Kiinteistö säilyisi myös muiden käytettävissä, koska heillä on hyvä välit keskenään.
3. Kunnalle ei tarvitsisi maksaa mitään. Tosin myös kehitysvammaisilla ei olisi mitään osuutta perintöön mikäli kunta ei saisikaan vietyä kaikkea.
Haitat olisi:
1. Perintövero on silti maksettava ja se lankeaisi suoraan kahdelle/yhdelle.
2. Mikäli tästä paketista haluttaisiin myöhemmin maksaa silti rahaosuuksia (joita ei laillisesti siis olisi mahdollista vaatia) muille, tästä joutuisi maksamaan ilmeisesti lahjaveron. Silloinhan tavallaan maksaisi verot kahteen kertaan.
Olisi erittäin hyvä asia mikäli kiinteistöä ei tarvitsisi myydä, koska kaikilla näillä perillisillä on historia siellä ja myynnistä saatavat hyödyt eivät olisi suuria kaikille osakkaille.
Kommentteja? Kiitos!
näille valvottaville, eli ei heitä kokonaan voida syrjäyttää.
Miten kunta tähän asiaan kuuluu? Mitä se on viemässä?
Kunta olisi perimässä myönnettyjä avustuksia takaisin. En tarkalleen tiedä mistä avustuksista on kyse, mutta mahdollisesti jotain kotipalveluita, siivousta/ruoanlaittoa.
Mutta tuleviin palveluihin ja tukiin voi omaisuus tietenkin vaikuttaa. Ja ihan oikeihan se on, eihän voida olettaa että yhteiskunnan kaikkia tukia saa nekin joilla on siihen itse varaa.