Ruotsinkielisillä ohituskaista yliopistoon
ONKO TÄMÄ OIKEIN?
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas.
Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Ruotsinkieliset voivat siis päästä selvästi huonommalla opinto- ja pääsykoemenestyksellä yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman ansaitsemaansa yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä rasitetaan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %.
Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista?
Jos ei ole, niin olisiko syytä ryhtyä muuttamaan tilannetta?
Suomalaisuuden Liitto ry
Heikki Tala
ONKO TÄMÄ OIKEIN?
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas.
Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Ruotsinkieliset voivat siis päästä selvästi huonommalla opinto- ja pääsykoemenestyksellä yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman ansaitsemaansa yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä rasitetaan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %.
Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista?
Jos ei ole, niin olisiko syytä ryhtyä muuttamaan tilannetta?
Suomalaisuuden Liitto ry
Heikki Tala
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meitä suomalaisia sorretaan meidän omassa maassa. Ei tietenkään ole oikein.
Noiden yllä lueteltujen lisäksi myös muutamissa paikoissa suositaan pitkän ruotsin kirjoittamista perusteettomasti. Helsingin lääkikseen saa 6 pistettä pitkästä ruotsista, eikä sitä voi korvata esim. pitkällä englannilla.
Ruotsin opiskelu on omalla kohdallani ainakin ollut todella aikaa vievää ja turhauttavaa eikä ole tuottanut tulosta. Sain virkamiestutkinnon ryhmätenttinä läpi niillä ulkoa opetelluilla vuorosanoilla, joita oltiin opettajan kanssa ensin tunnilla harjoiteltu ja puoli vuotta päntätty. En silti todellakaan pysty palvelemaan ruotsiksi. Ruotsin opiskeluun kuluneen ajan olisi voinut käyttää hyödyllisempään ja tuottavampaa opiskeluun. Mielestäni ruotsinieliset voisivat itse pitää huolen omista palveluistaan eikä pakottaa meitä suomenkielisiä palvelemaan heitä meille vieraalla kielellä.