Mä oon miettinyt jo pidemmän aikaa, oonko
ainut lajiani jos myönnän olevani äärimmäisen
omistushaluinen ja mustasukkainen kun kyseessä on
mun jätkäfrendi. Se ei oo niinkään epävarmuutta
tms. sillä mä luotan jätkääni...eikä se myöskään
oo alemmuudentunnetta...en siis koe olevani
mitenkään huonompi tms. muihin muijiin
verrattuna. En tunne käsitettä "kateellisuus",
mutta edellämainitut kaks asiaa oon oppinut
tuntemaan sitäkin paremmin. En oo koskaan aiemmin
ollu kenestäkään mustasukkanen enkä oo tuntenu
tarvetta olla omistushalunen...tässä suhteessa se
on jotenkin vaan tullut esille...rakastan
jätkääni ja oonkin yhdistänyt ko. asiat
rakkauteen/rakastamiseen. Eiks rakkauteen
jollakin tavalla kuulu tietynlainen
mustasukkasuus ja omistushaluisuus? Eiks ne oo
eräänlaisia rakkauden/rakastamisen
ilmenemismuotoja vai oonko poikkeus??????
ainut lajiani jos myönnän olevani äärimmäisen
omistushaluinen ja mustasukkainen kun kyseessä on
mun jätkäfrendi. Se ei oo niinkään epävarmuutta
tms. sillä mä luotan jätkääni...eikä se myöskään
oo alemmuudentunnetta...en siis koe olevani
mitenkään huonompi tms. muihin muijiin
verrattuna. En tunne käsitettä "kateellisuus",
mutta edellämainitut kaks asiaa oon oppinut
tuntemaan sitäkin paremmin. En oo koskaan aiemmin
ollu kenestäkään mustasukkanen enkä oo tuntenu
tarvetta olla omistushalunen...tässä suhteessa se
on jotenkin vaan tullut esille...rakastan
jätkääni ja oonkin yhdistänyt ko. asiat
rakkauteen/rakastamiseen. Eiks rakkauteen
jollakin tavalla kuulu tietynlainen
mustasukkasuus ja omistushaluisuus? Eiks ne oo
eräänlaisia rakkauden/rakastamisen
ilmenemismuotoja vai oonko poikkeus??????
Vastaukset 60
Vanhimmat
Liika omistushaluisuus on hyvä konsti päästä eroon
poikakaverista!
mut jos omistushaluisuus ei oo liian
voimakasta...??? eikä jätkäkään oo täysin
omistushaluisuuden/mustasukkaisuuden
ulkopuolella...se on samanlainen...viestiiks
sellanen vaan suhteen lujuudesta ja
molemminpuolisesta rakastamisesta vai mitä se sit
on?
..asiat ois toisin päin..jätkä ois liian
omistushaluinen..sekin tappaa joidenkin ihmisten
suhteen..mulla on pari kaverii joiden jätkät oli
mahottoman mustasukkasii ja omistishalusii..ne ei
oo enää yhessä..siis kummatkaan mun kavereista ei
oo jätkiensä kanssa enää..toinen on jo löytäny
uuden jätkän..toisella haku päällä..Mä kyllä
sanon sen et mä en tajuu teitä jätkii ollenkaan...
"sit oikke, ni oikke" =D
Aivan..ei se tietenkään oo mitenkään
poissuljettua, että jätkä on se osapuoli, joka
potee mustasukkasuutta ja omistushaluisuutta.
Jotenkin tuntuu, että jätkä on siinä asiassa
vielä pahempi. Tää nyt on ihan mieletöntä
yleistämistä, mutta jätkillä tollanen saattaa
esiintyä väkivaltaisuutenakin. Muistan ainakin
omakohtasia kokemuksia, joissa jätkä sai
hillittömiä raivareita pelkästään siitä jos
puhuin toisen jätkän kanssa ja sit saatto tulla
hirveet mättöö. Se on kyl jo aika ääritapaus mun
mielestä. Molemminpuolinen, tietynasteinen
mustasukkaisuus/omistushaluisuus on mun mielestä
kuitenkin jollain tavalla vaan plussaa. Mulle
ainakin välittyy siitä sellanen kuva, että sillon
toisesta välittää aidosti ja kunnolla. Mä oon
törmännyt noihin juttuihin vasta puolen vuoden
yhdessäolon jälkeen...kai siin sit tulee jotenkin
sellanen vahvempi side varsinkin kun huomaa, että
jätkä ois ihan vakavasti otettava
aviomiesehdokas...sillon ei ihan helpolla luovuta
vaan ollaan valmiita jopa taistelemaan siitä
(kuulostaa hirveeltä esineellistämiseltä)...mutta
mitäpä sitä ei rakkautensa eteen tekisi??? En
puhu nyt sellasesta
omistushaluisuudesta/mustasukkasuudesta, että
rajoittaisin millään lailla jätkäfrendini
elämää...päin vastoin saan jopa patistaa sitä
näkemään välillä frendejään kun se haluis aina
vaan olla kahdestaan...en haluu riistää toisen
ihmisen elämää seurustelusuhteen myötä...never...
Mustasukkaisuus ja omistamisen halu ovat
sairauksia. Niistä voi kyllä parantua jos hakee
apua riittävän ajoissa. Ja haluaa parantua.
Mustasukkaisuus ei mitenkään voi olla suhdetta
parantava tekijä. Tietty sen puuttuminen
kokonaan, voi myös olla merkki siitä ettei
välitetä riittävästi. Mutta jos tuntee
mustasukkaisuutta ns. kohtuullisessa määrin (siis
siten ettei siitä tarvitse esim. täällä
kirjoitella vaan sen kanssa tulee toimeen eikä se
aiheuta minkäänlaisia näkyviä saati sitten
voimakkaita tunnereaktioita normaalielämässä)
niin se on ihan tervettä. Mutta jos se
hankaloittaa molempien suhteessa elävän elämää,
silloin se on haitaksi ja siitä on pyrittävä
eroon.
Et halua rajoittaa jätkäs elämää..never..,
joudut jopa patistaan ulos.. mutta oot sitten
äärettömän omistushaluinen/mustis. Anna mä arvaan,
kun se on ollu ulkona jatkuu sun murjotus vielä
pari päivää. Sitten ihmetellään miksei se tapaa
kavereitaan. Suunnittelit siitä vielä aviomiestäs.
Mieti nyt vähän, jos jo nyt suhteen hehkeimmässä
vaiheessa oot mustis, entäs 20 vuoden päästä. Ei
mustasukkasuus kuulu terveeseen suhteeseen,
helposti se vaan paisuu ja paisuu. Toivottavasti
et oo muuten mun tyttöystävä :(
=>oot mun poikaystävä ;)
musta on kiva käydä bilettää tyttökavereiden
kanssa ja siksipä musta on kiva, kun myös mun oma
kulta käy vähän dokailemassa omien kavereidensa
kanssa. Päädytään melkeen aina illan päätteeksi
samaan sänkyyn nukkumaan.. kuka missäkin
kunnossa. Eli mun ei tarvi olla mustasukkanen
( en kyl olis muutenkaan ) Musta olis hirveetä,
jos joku rajottais mun biletahtoa.. tietty jos
ollaan sovittu yhteisestä illasta, ni ollaan
yhessä ja mielellään viimehetken biletyskutsuista
vois neuvotella, et se on sit taas v***umaista,
jos toinen ei enää keksikään tekemistä ja jäis
sit pe- tai la-illaksi yksin. Toisen elämän
rajottaminen saa hänet menemään vielä enemmän..
se saa tuntemaan "mä meen jos mä haluun"-
fiiliksen. Mitä enemmän antaa vapauksia, sitä
enemmän mua arvostetaan reiluna muijana ja mun
kans halutaan olla enemmän.. ja jos ei petä
luottamusta, ni sillo sitä kans on jäljellä..
Ei tarvitse täällä keskustella...luulisin, että
kyseinen henkilö ehkä halusi jakaa mielipiteitä
muiden kanssa jotka tuntevat samalla tavalla tai
halusi apua!
Jos "avun" (paremmin sanottuna) neuvon pyytäminen
on susta väärin tehdä netissä niin älä lue
sellasia juttuja...tai ainakaan rupea
arvostelemaan jos ei kerta kiinnosta!
Mun mielestä jos on omistushaluinen ja se menee
liiallisuuksiin, ni sit luultavasti se kumppani
kyllästyy ja tuntee ittensä ahdistetuks. Vaikka
tarkottais vaan hyvää ja selittäis et "mä
rakastan sua niin paljon" ja ajattelee et no nyt
kun ollaan yhdes ni ollaan sit kunnolla. Ja jos
on tosi mustasukkanen ni se on mun mielestä
sairasta....
Suhde on terve, jos mustasukkaisuutta löytyy..
hieman.. Jos suhteessa ei olisi lainkaan
mustasukkaisuutta, olisi suhde välinpitämätön.
Mutta jos se alkaa mennä yli, on se jo sairaus!!
Jos mustasukkaisuuspuuskassa käy käsiksi, vaatii
se jo psykiatrista hoitoa.. en usko, että sun
tapauksessa oot käyny keneenkään muijaan käsix
ollessas mustasukkanen omasta kundistas ( tai
emmä tiiä..) itse jouduin hyökkäyksen kohteex
viikonloppuna ja nyt oon nostamassa syytettä mun
kaveria ( nykyisin ex-sellasta ) kohtaan..
Tsemii sulle elämään, mut älä anna
mustasukkasuutes vahingoittaa ketään!!!
niin no syytettä on aika vi***maista nostaa
kaverista..tiedätkö?
oot varmaan aika lailla päästäs viellä itsekkin.
miten mustasukkaisuudesta pääsee kotikonstein
eroon-sillä omakin elämä menee hukkaan jos se on
vain toisen ihmisen valvomista-itse ei pysty
nauttimaan elämästä -mustasukkainen ei ymmärrä
että toinen voi kärsiä siitä vahtimisesta-saattaa
jopa luulla että hän pitää siitä ja on mielissään
kun toinen välittää ihan mielettömästi -kuka on
sairas-ja voiko olla rakkautta ilman
mustasukkaisuutta jos rakastaa ei halua menettää
tätä henkilöä siksi kai valvoo..mutta eihän
ketään voi kyllä omistaa...ja jos toinen
menisikin vieraisiin -tosi rakkaus on sitä että
hyväksyy toisen sellaisena kun toinen on-
tärkeintä on kysyä itseltä-rakastanko minä..
v***umaista tai ei, ni kukaan ei lyö mua
joutumatta siitä vastuuseen.. ei tuntematon, eikä
varsinkaan so called kaveri.. Ketään ei saa
lyödä!! Taitaa omassa päässäs olla vikaa..
mä olen todella mustis ja omistushaluinen samoin
on miehenikin. Mutta osaamme molemmat joustaa
tarpeen tullen. Joskus tosin tuntuu että
mustasukkaisuus viestii siitä ettei luota toiseen
tarpeeksi...enkä enää uskallakkaan luottaa
täysillä vaikka haluaisin. Eli loppujen lopuksi
on kysymys sisäisestä pelosta:"mitä jos toinen
pettää tai jättää tai en olekkaan tarpeeksi hyvä
hänelle...jos hän löytääkin jonkun paremman kuin
minä". Näitä kysymyksiä on varmasti jokainen
jossain elämän vaiheessa miettinyt. Olemme kyllä
puhuneet asioista, mutta silti voin sanoa etten
ole ennustaja...enkä myöskään ajatustenlukija.
Helpoiten tämänkaltaisesta ongelmastakin selviää
sillä ettei mieti liikaa mitä toinen voisi haluta
vaan luottaa siihen että juuri sinä hyvine ja
huonoine puolinesi olet se mitä hän haluaa.Toki
ripaus mustasukkaisuutta on kivaa esim.
tilanteessa jossa kultasi ottaa lähelleen tyyliin
hän on minun, kun joku toinen mies/nainen katsoo
tai yrittää iskeä, ja sellainenhan on aivan
suotavaakin. Nauttikaa kesästä ja rakastakaa
toisianne! =)
Totta sepustat... Kerronpa vähän meidän
tapauksesta. Mä olin äärettömän mustis ja välillä
se meni ylikin(vittulin, mökötin, huusin ja
uhkailin erolla). Kunnes pahin oli tapahtua,
miehellä palo pinna ja sano että nyt saa riittää
ja lähti...:( Vasta silloin tajusin... Juteltiin,
itkettiin ja haluttiin jatkaa, MUTTA vain ehdolla
että yritän LUOTTAA!!! En ollut tajunnut kuinka
satutin rakastani ja tein hänet onnettomaksi. Hän
koki mustasukkaisuuteni juuri niin etten luota
häneen, ja sitähän se onkin ja myös pelkkoa että
löytää "paremman".Ja mikä pahinta pettäisi selän
takana.Eli on pakko opetella luottamaan ja miksi
hänkin olisi kymmenkunta vuotta kanssani jaksanut
jos ei rakastaisi :)Ei se sitä tarkoita ettei
rakastaisi jos ei himomustis olekkaan vaan sitä
että toinen LUOTTAA sinuun, tuntee että teidän
suhde on vahva ilman epäilyjä, sillä
mustasukkaisuushan on juuri luottamuspulaa ja
epävarmuutta suhteen kestämisestä. Ja turha
piruja on seinille maalailla ennenaikojaan, jos
ikävää tapahtuu se tapahtuisi varmasti muutenkin.
Mutta tottakai tuntuu hirmu hyvälle kun esim. mun
mies osoittaa tän "omistus-suhteen" juuri niin,
että jos juttelen jonkun miehen kanssa baarissa,
hän tulee ja vetää kainaloonsa...se on siinä!
Paljon parempi tapa kuin minun entinen tapani,
rueta räyhäämään ja saada riita aikaan
kuvitelmilla, ei ihme ettei toinen jaksa aina
sitä samaa "keskustelua".Pitää luottaa, sitä minä
opettelen ja jos vielä mustis nostaa päätään,
yritän painaa sen pois ja en ainakaan näytä sitä
sanallisesti...On totta että mustasukkaisuus jos
se on liiallista voi tappaa rakkauden ja
varsinkin miehen rakkauden, ei kukaan jaksa elää
häkissä.- Rajoita miehesi vapautta ja hän
varmasti lähtee luotasi, anna hänelle vapaus ja
huomaat, hän ei lähde minnekkään-
Aivan ihana "sanonta", joka kylläkin pitää hyvin
myös paikkansa.. Hyvää kesää sulle!!!!!
myös sulle, aurinkoa, lämpöä ja RAKKAUTTA :)
Joo mä oon ihan lovena mun omaan kultsuun ja
luotanki siihen ihan 99%:sesti.. se on raukka
joutunu olemaan yhen tappelun välikätenä..
Mustasukkasuus on ihan bebasta sillo kun on hyvä
ja toimiva suhde.. valoa ja RAKKAUTTA!!!!=))
..et luotat jätkäfrendiis, jos mustasukkasuutes
on sellasta, et sun pitää siitä neuvoja kysellä.
Ketään sä et voi omistaa. Eix sun jätkäs ahdistu
siitä, et oot koko ajan kyttäämässä sen perään??
Jos sä et aikasemmin oo ollu mustasukkanen, ni
mix nyt?? Mitä syytä sulla on siihen??
( oliskohan luottamuspula taas?? )
Vai onko sun jätkäs niin ihana, et kaikki missit
ja mallitytöt pyörii sen ympärillä??
Sit mä ehkä voisin sua ymmärtää.. mut jos sun
jätkäs susta todellaki diggaa (rakastaakin ehkä),
ni sillä ei oo merkitystä, yrittääkö sitä iskee
joku Janina tai Ramona.. ei se sua petä, jos
susta välittää, oikeesti.. Anna jätkälles vähän
tilaa elää.. ei tollasta kauaa kukaan jaksa!!
minua on petetty-syyksi mies sanoi-koska luulin
hänestä koko ajan vaikka ei ollut ketään-hän
sanoi että oli helpompi olo kun teki sitä mistä
syytettiin..nyt en enää epäile ja itsellänikin on
parempi olo-vaikka meinaa vieläkin ryöstäytyä
käsistä kun toinen teki sen oikeasti-mutta ei ole
kyllä poiskaan lähtenyt enkä minäkään halua
lähteä...maailmani muuttui todellisemmaksi en
enää edes odota 100% uskollisuutta-se oli lääke
mustasukkaisuuteni ja se auttoi minulle-on
helpompi elää...
..mikä toi tollanen suhde on?? Miten sä voit ees
olla sellasen ihmisen kanssa, joka ihan
tarkotushakusesti sua käy pettää.. vai olix toi
vaan hyvä tekosyy vähän käydä vieraissa.
Mut hyvä, jos noin kierolla teolla sun on
helpompi elää.. itse olisin juossut jo karkuun..
Miten voi enää puhuakaan luottamuksesta?? Sun
kundis teki sen kerran..jää vaan odottamaan
seuraavaa kertaa.. tai ehkä sä voisit käydä
pettää sun jätkääs.. luuletsä, et se antas sulle
anteex?? mä en usko.. kundit haluu omistaa, mut
ne ei haluu, et ne omistetaan..
Maailmassa on 100% uskollisuutta. Sitä voi saada,
jos sitä jaksaa ettiä, mä tiedän. Ja kukaan ei
sais pettää ketään ku kerran.. se olis siitä
poikki.
pitäisikö sittenkin jättää-olen ajatellut samaa
että sai hyvän syyn käydä vieraissa ja yrittää
päästä helpolla syyttämällä minua ja
mustasukkaisuuttani-ehkä pidänkin häntä vain
toverina tämän kaiken jälkeen...
ni enhän mä voi sulle sanoo, et jätä se!!!
En mä voi tietää mitä tunnekuohuu käyt just
nytki. sanoin vaan, et mitä ite tekisin.
Mut jos se susta oikeesti välittäis, ni ei se
tekis tollasta. Välittävänä se tekis kaikkensa,
ettei sun tarttis sitä epäillä. Tuskin sun
mustasukkasuutes on yhtäkkiä tullut. Onko joku
joskus sulta luottamuksen varastanut??
Mut älä jää uskottomaan suhteeseen!
Luottamuspula on aina korjattavissa uskollisella
miehellä!!!
taidampa tietää nyt mistä tämä jatkuva väsynyt
paha olo johtuu-ehkä pidänkin vain itseäni
syyllisenä-kuitenkin mies vannoo rakastavansa-
mutt esm. kännykkää pitää seurassani aina kiinni
ja sanoo minulle -eikö sinull raukalla ole edes
kavereita-kun puhun yksinäidyydestä-
avioliitossa -myös seksistä ei saa puhua koska
se tappaa hänen halunsa..olenkohan minä jotenkin
käsittänyt väärin parisuhteen
ainakin kirjoituksistasi päätellen. Miksei
kännykkä ole päällä?? Siksikö, että jätkälläsi on
toinen?? Kyllä ystävyyssuhteet toiseen
sukupuoleen voi sallia, niin myös
puhelinkeskustelut?? Pakkohan siinä jotain väärää
on olla, jos puhelin on kiinni.
Myös parisuhteessa voi olla yksin. Lähde
ystäviesi kanssa ulos.. tutustu uusiin ihmisiin.
Ehkä huomaat, että omasi ei olekaan sulle se
oikea.
Ja seksistä puhuminen vaan parantaa koko hommaa,
se ei mitenkään voi tappaa haluja. Käytäpä
ehkäsyä, jos seksiä vielä harrastat.. päivän
lehdestä juuri luin virontyttöjen HIV
epidemiasta..
HUH, en ihan heti tuota tapaa lääkkeksi
allekirjoittaisi! Jos toinen on hulluna
mustiksena, ei sen silti pitäisi automaattisesti
sitä tarkoittaa, että toinen sit menee ja
ns. 'luvalla' köyrii muita.
Siinä on sitten toisessakin osapuolessa
heikkoutta ja ehkä sit kannattais miettiä, millä
pohjalla suhde loppujen lopuksi on!
Itse en usko 100% luottamukseen, hyvä kun ihminen
elämänsä aikana oppii edes jotenkuten itsensä
tuntemaan! Mutta tuon asian ymmärtäminen ei vaadi
paskamaisia keinoja toiselta 'antaa tajuntaa'.
Helppohan se ois tuolla mentaliteetilla elää joka
asian suhteen;'en pitänyt
sanomisestasi/mielipiteestäsi'=toimin sen
vastaisesti.
Joku itsekritiikki kehiin, ja mielestäni miehesi
oli joka tapauksessa heikko yksilö, kun toteutti
sairalloiset kuvitelmasi!
Onko joku tehnyt sulle pahaa kun otat joka asiaan
noin kielteisen asenteen...ja arvostelet kovasti
muita niin kuin tietäisit paremmin...
ei todellakaan oo tarkotus ärsyttää ketään tai
luulla tietävänsä asioista enemmän ku muut.. käy
lukemassa café24 :n "kaveri löi, mitä teen", ni
tiiät, mix hitsaan mustasukkasuudesta.. sori
vielä, ei ollu tarkotus.. ei oo kiva saada
niittii kaverilta ( ex-sellaselta ) ihan vaan six
että hän on kenties tuntenut olonsa uhatuksi tai
tiedä nyt sit sen tarkotusperiä..
No niin tipsukka, vaikka peruskoulusta ollaankin
kesälomilla, niin kävisit edes uimassa välillä
siitä päätteen ääreltä. Tuo on kyllä aika
surkuhupaisaa, että tollaset kaverit alkaa toisten
avioliitto-neuvojiksi, ja muistutteleen eteläisen
naapurimme HIV-tilanteesta. Toisaalta, oli tainnu
lukee ihan iltalehdestä..
sun on päätteen ääreltä poistua, jos jalat ei
enää vanhuuttaan kanna, isäni, tuollahan onkin
oikeet uimarantakelit.. ja oman mielipiteen
sanominen ei liene väärin.. Kivaa kesää sullekin=)
mitä se sulle kuuluu jos se haluu auttaa muita
ihmisiä? Eiks se oo vaan hyvä et voi kertoa
mielipiteensä...siel päätteen päässä taitaa olla
joku joka kärsii samoista asioista tai sit oot
ehkä tämä pettävä mies! =) Anna muiden olla niin
sunkin annetaan olla!
Mun mielestä on aivan ihanaa että me "hiljaiset-
ei-tunteista-puhuvat-suomalaiset" vihdoinkin
avaudutaan ja kysytään neuvoja sekä pohditaan
ongelmia!
MIKSI ihmeessä "Casandra" olisi jotenkin väärässä
kysellessään neuvoja? Mun mielestä täs vasta on
rohkea mimmi joka tuo ilmi tälläistä ilmiötä-
nainen joka miettii
ominaisuutta "Mustasukkaisuus"!
Itse olen tämän kokenut: kaikki oli hyvin
suhteessa, luottamusta löytyi eikä kivempaa olisi
voinut olla "muualla", mutta eri tapahtumien
jälkeen niin yhtäkkiä huomasin olevani aika
mustis. Eikä juurikaan puhuttu asiasta, vaa
pidettiin klassista mykkäkoulua ja mökötettiin.
Keskustelun jälkeen, huomattiin että ei ollut
kyse kroonisesta mustasukkaisuudesta, vaa
tilanteesta tai tunteesta joka sillon näytti
olevan ajankohtainen eri syystä.
On kyllä ihme että kun suhde
vaikutta "täydelliseltä" eikä edes ripaustakaan
ole m-sukkaisuutta, niin kysytään "Onko toi ihan
normaalia ettei oo ees vähän m-sukkaisuutta
suhteessa?" ja sit taas ku joku myöntää olevansa
mustis niin jäkitetään "Sähän oot sairas ku
rajoitat partnerisi elämää tollei"........
Eihän tästä kukaa viisastu...Huhhuh!
Olen samaa mieltä tässä muutaman kanssa, että
vähän mustasukkaisuutta pitää löytyä suhteessa,
koska sillä tavalla pysyy tämä hehkeä mehevä
miellyttävyys kumppaneiden välillä!
Esim. luulin olevani yksin tässä suhteessa joka
on vähän mustis, mutta sitten kerran kun oltiin
juhlimassa poikaystäväni kanssa raflassa niin hän
halasi minua yhtäkkiä ja hymyili ja muistutti
kuinka "ihanalta näytän". Ei siinä mitään, mutta
yhtäkkiä huomasin exääni, ja hokasin että
nykyinen mieheni oli huomannut häntä ensin ja
vähän hätääntyi...=)
Se oli minulle illan kohteliaisuus!
Hauskaa kesää!
Don´t have sex in the garden;
love is blind, but not the neighbour!
Mustis on ihmiseen rakennettu juttu silloin kun
se on tervettä sellaista, meille on annettu
kyky , vaisto, joka puolustaa parisuhdetta, kun
vaara on lähellä. Eläinmaailmasta löytyy sama
juttu. Kyllä Jumala loi hienosti ihmisen. YES!
Sehän se juttu onkin, et kaikki pissikset juoksee
sen perässä, mut ei mun jätkä niihin päin
vilkuile. Kyl mä tiedän et se mua ihan aidosti
rakastaa ja tiedän myös, ettei se mua pettäis tai
mitään. Sun on vaikea lähteä tuomitsemaan kun et
tiedä musta juuri mitään. Mä en koskaan vahtaa
jätkäni tekemisiä saati utele asioita. Mun
mielestä sillä pitää olla oikeus omiin
juttuihinsa ilman mun valvovaa silmäparia ja
epäilyjä. En varsinaisesti tullut hakemaan apua
netistä (on mullakin elämää!) vaan tuli vaan
mieleen et mitäköhän muitten suhteis on
samaa/erilaista. Itseasiassa mä oon tajunnu ite
olevani mustasukkanen enkä sitä periaatteessa
näytä tai sano vaan kaikki se syntyy mun pään
sisällä ja sit mä kehittelen kaikkii ihme juttuja
siitä, miten jätkä kohta jättää tai pettää vaikka
tiedän, ettei se niin tekis. Mut eihän koskaan
saa luottaa liikaa...pitää aina olla vähän
varuillaankin ettei saa siipeensä, mutta jatkuva
pelkääminen ja epäily on tottakai pahasta mitä
suhteeseen tulee. Mulla tää kaikki on vaan
epävarmuutta. Oon saanu kestää jätkiltä kaiken
mahollisen ja nyt kun ensimmäisen kerran voin
sanoa rakastavani jotain ihan oikeesti, sisällä
kytee kokoajan pelko siitä, et "entä jos tää
jätkä on samanlainen kuin aiemmat"...mun
jätkäfrendi tietää noist aiemmist jutuista ja
siks ymmärtääkin nää mun ihmeelliset
mielikuvituksen tuotokset. Ehkä tääkin menee ohi
ajan kanssa kun tajuan, ettei kaikki jätkät
välttämättä osoittaudukaan täysiksi
paskiaisiksi...
Mä sain kommenttii, kun kuulemma liikaa
kommentoin sun juttua.. joo sekin on totta, et
mikä mä oikeestaan oon sun suhdettas tuomitsee
tai oikeestaan vaan neuvoo, kun enhän mä ees
tunne sua!! Sehän se onki, et aattelin sua yhex
toisex, joka tällä hetkellä kärsii
sairaalloisesta mustasukkasuudesta, ja tarvii
siihen ihan apua!!
Mä oon seurannu sen toimintaa täs viimeset neljä
vuotta ottamatta kantaa asioihin ja nyt kun tästä
viimein jossain puhutaan ( vaikka nyt tää
keskusteluryhmä ) ni oon suunapäänäkätenä tässä
jutussa kommentoimassa kaikkien ihmisten
mielipiteitä. Sen takia mun nimim on joka
toisessa välissä kommentoimassa jotai enemmän tai
vähemmän just sun juttuun liittyvää, koska sähän
ET OO SAIRAALLOISEN MUSTASUKKANEN, vaan tää juttu
on sun päässäs. Etkä sä oo tehny mitään sellasta,
joka sais ihmiset kelaa, et hankkis hoitoo tolle
käytökselleen porukassa.
Eli mun mielestä sun käytökses on ihan normaalia,
jos joku sua on aikasemmin pettäny, etkä sä
kuitenkaan rajota sun kundis elämää. Mä luulen,
et sun kundiskaan ei kattele pahalla sun
mustista, vaan säälii sitä, et sä et voi olla
normaali sillon ku se käy bilettää, koska
aiemmista tapauksista oot ehkä todennu, et kundit
aattelee tyyliin: "poissa silmistä, poissa
mielestä". Ja sellasia kundei on pilvin pimein.
Minkä takia kundit luulee et ruoho olis jotenki
vihreempää aidan toisella puolella. Ja minkä
takia sitä pitää kokeilla, koska yhen illan
jutuista jää kuitenki loppujen lopux paskan maku
suuhun ja se voi pilata hyvän parisuhteen.
Mä ite seurustelen suhteessa jossa luotan 99%:sti.
Aikasemmin mua on petetty ( mm ed suhteessa ) ja
mun luottamus kundeihin oli tän nykysen suhteen
alkaessa 0%. Me kuitenki mun nykysen kanssa
ollaan puhuttu asiasta ja tultu siihen tulokseen,
et niin monta muijaa sil on ollu, eli paljon on
kokeiltu erilaisia, et se tietää mitä aidan
toisella puolella odottaa. Ja sinne sillä ei enää
tuu olemaan tarvetta. Ja mitä kauemmin on toisen
tuntenu sitä parempaa sexi on, kun ei tarvi
yrittää liikaa, voi olla oma ittensä yms.
Mä oon hiljalleen saanu mun luottamuksen takas.
Mut en ilman mun nykystä. Se 1% on
sellasta "kukaan ei oo täydellinen"-epäluottamusta
!!!! Tottakai sullaki on elämä, en sitä
epäillykään!! Ehkä törmätään jossai baarissa
ilman meiän miehii, ku mehän voidaan bilettää
ilman niitäki!!!
Itse olen seurustellut yli 2 vuotta ja huomannut
saman asian itsessäni. Aina kun näen likkani
kaveriporukassa jätkiä menen mustikseksi ja
tahtoisin hakea hänet pois. Jälkeen päin saan
nauraa itselleni omasta tyhmyydestäni.
Omistamisen halusta voisin todeta tulevan
armeijan.Itse olen komennuksen ja kurin keskellä,
tahtoisin tyttöystäväni olevan mukana tai
samanlaisessa ympäristössä. Minua itseäni
ärsyttää oma omistuksenhalu/ kateus /
mustasukkaisuus ja olenkin vain pitänyt sen
sisälläni tai myöntänyt. Yleensä tilanne on
lauennut kun olen kertonut.
...ihmisiltä pitäisi kieltää oikeus
parisuhteeseen ja mustasukkaisuutta puolustavilta
oikeus puhumiseen. Orjuus on lailla kielletty jo
aikoja sitten, myös henkinen orjuus pitäisi
kieltää. Hyvää kesää vain kaikille ja
koittakaahan kasvaa hyviksi ihmisiksi.
Kyllä! Täyttä asiaa koko viesti!Minulla itselläni
on erittäin mustasukkainen mies joka ei tee
fyysistä väkivaltaa,mutta henkistä sitäkin
enemmän.En saa tavata entisiä nuoruuden aikaisia
ystäviäni, en saa käydä omien vanhempieni luona
yksin,vaan ukko on joka kerta mukana.Kauppaan
lähtökin on siinä ja siinä,riippuu mihin olen
menossa.Entiselle kotipaikkakunnalle vai
nykyiselle .Matkassa ei ole väliä..JA miten
tämmöisestä liitosta voi päästä eroon,kun toinen
ilmoittaa että :tästä liitosta ei lähdetä kuin
kuoleman kautta.!Voinko luotta siihen ,että
mitään vakavaa ei tapahdu?Kyllä rakkauden voi
tappaa liialla mustasukkaisuudella ja
omistushalulla,KOKEMUSTA ON!!
Todellinen rakkaus ei kadehdi, rakkaus ei ylpeile
tai kerskaa eikä todellakaan omista.
Mustasukkaisuudella ja omistushalulla ei ole
mitään tekemistä rakkauden kanssa. Nuo tunteet
ovat peräisin lähinnä omista peloista, ei koskaan
rakkaudesta.
Ensimmäinen virhe on katsoa m-sukkaisuutta
SAIRAUTENA. Koska, tämä "ominaisuus" ilmenee
monissa muodoissa. Niin ku ennen kirjotin,
vähän m-sukkaisuutta on ihan terveellistä
parisuhteessa: jos omaa kultaa pitää itsestään
selvyytenä niin liekkihän voi sammua helposti!
Mielestäni on ihanaa huomata että monen vuoden
jälkeenkin sitä "säpinää" löytyy, mies katsoo
esimerkiksi pikkusen salaa omaa pimua joka seisoo
baarissa ja juttelee vanhan mies-luokkatoverin
kanssa!
Hienothan nuo sanat Raamatusta ovat, mutta ei
realistisia---eivät sovi tämän päivän
yhteiskuntaan!
Kiitos Tack.
piste.
olen menettänyt monta tyttöystävää
mustasukkaisuuteni takia...missähän kulkee raja,
jota ei saisi ylittää. Todella mielenkiintoinen
aihe! Kuinkahan voisin saada itseni uskomaan
ettei tyttöystäväni petä minua, niin etten itse
toimisi siten "kostoksi". tämä on todella suuri
ongelma, jos tiedät jonkun keinon voisitko auttaa?
pahinta on että käytän sitten paljon henkistä
väkivaltaa häntä kohtaan niin että hänen elämänsä
kärsii.syyt esim. bileisiin lähtö tai tutut pojat
yms.
Heh, olisi kiva nähdä in-real-life et miten se
sun omistushaluisuus ja mustasukkaisuus ilmenee..
Mä koen olevani jo jotenkin öö sanoisinko
sairaalloisen mustasukkainen mun jätkäkaverista!
Ja sitä ei kukaan näe mussa. Mun jätkäkaveri ON
luottamisen arvoinen ja se on just sitä tyyppiä,
ettei se vahingossakaan tekisi mitään mikä
loukkaisi mua. Mä oon kans miettinyt, että eikö
rakkauteen kuulu mustasukkaisuus. Et jos on
mustasukkainen niin se vaan osoittaa, että kuin
paljo tosiaan rakastaa ja välittää - mutta se
myös tarkottaa sitä että kuin VÄHÄN luottaa ???
Tosi hyvä esimerkki tästä on se, kun tänään
oltiin kolmestaan - mä, mun jätkäkaveri ja mun
paras YSTÄVÄ, niin mä vaan kokoajan ajattelin, et
no niin - se on kiinnostunut mun parhaasta
ystävästäni - mikä on tosi sairasta!
Mä en myöskään koe olevani huonompi tai rumempi
tms kuin muut flikat enkä mitään vastaavaa, mut
siis...!
Tää on tosi turhauttavaa! Joku aika sitten vielä
oletin, et mä oon päässyt tästä eroon, mut ei!
Mä koen tod olevani joku luonnonoikku. Mulla ei
olisi mitään syytä olla mustasukkainen.
Mut minkäs teet!..
kun miehelläni oli ollut toinen nainen useita
vuosia ja kun -se paljastui-hän sanoi minulle
että luuli minulla olleen toisen miehen ja siksi
oli pettänyt-onko tämä mustasukkaisuutta -
sairasta sellaista vai mitä...
tuntuu mustasukkaisuus olevan mullakin. En kehtaa
sitä kellekään myöntää, mut oon ihan skitsonsa
jos kundikaverini menee toiseen huoneeseen puhuun
puhelimeen eikä jälkeenpäin sano kuka soitti.
Tulee heti semmonen olo et joku ex tai muu
viritys/hoito. En viitsi kysyäkään ettei ois
heti "kyttääksä mua"-keskustelu päällä.
Kultini on tehnyt tosi selväksi ettei tykkää
vahtivista ja mustasukkasista naisista, joten oon
tietysti piilottanu tunteeni. 2 edellistä
kundikaveria petti mua, toinen varsinkin oli
oikein krooninen pettäjä, mutta mä vaan jaksoin
antaa anteeksi kerta toisensa jälkeen kunnes mua
oli loukatu tarpeeksi ja tein jutusta lopun.
Varmaan on jäänyt niin huonot muistot &
epäluottamus miehiin, etten voi luottaa
nykyiseenkään kundiin.
Monet sanoo et mustistelu on kii huonosta
itsetunnosta. Ainakin ite voin myöntää et näin on
asia omalla kohdalla. Kun joku mallin näkönen
tyttö tulee halaileen poikakaveriani baarissa,
tunne itseni rumaksi ja lihavaksi. Oikeasti mussa
ei oo mitään vikaa, oon ihan nätti & hoikka,
poikakaverikin ylistää aina mua, eikä tarttis
tuntee alemmuutta mut en voi sille mitään!
Aina on sellanen olo etten oo tarpeeks
kaunis/sexy/trimmattu toisin ku se muija, joka on
kultini kimpussa. Semmosissa tilanteissa pahoitan
mieleni ja vetäydyn kauemmas seisomaan. En viiti
tunkee väliin.
Kerran kultilla oli meno niin päällä muijien
kanssa, et meikä unohtui kokonaan. Mun
miespuolinen kaveri sanoi mulle sillon, et ne
akat on säälittäviä, ei mitään muhun verrattuna
ja ettei mun kannata tuntee oloani huonommaks mut
minkäs teet ku kultin huomio oli täysin toisissa
naisissa ja minä olin hänelle kuin ilmaa! Asiasta
juteltiin jälkeenpäin tosi kirpeeseen sävyyn, ja
tuo tapahtuma jäi kirveleen niin pahasti, et
pelkään sen toistuvan joka kerta ku mennään
baariin...
Omasta mielestäni oon aina ollu liian mustis
vaikkakin peittäny sen. Kultin em. käytös
tietysti vaan ruokki mustistelua ja nyt on
epävarmuus päällä koko ajan.
Niinpä...mustasukkasuus ei synny
itsestään...siihen tarttetaan joku "laukaiseva
tekijä"...mustasukkasuus voi kasvaa huonon
itsetunnon tai petetyksi tulemisen myötä. Toi
käytös, mitä jätkäs harrasti sillon baarissa on
aika törkeetä, mut se voi tosin olla, ettei se
ees oo tajunnu, miltä susta tuntuu. Ei jokainen
kauniimman sukupuolen edustaja ole jätkäfrendin
"tuleva muija" tai edes uhka...sitä vaan oppii
näkemään asian silleen jos kelaa asiaa mielessään
liikaa. Oon huomannut ettei se, että pitää kaiken
tän sisällään, olekaan paras ratkaisu. Itselleen
tulee kokoajan pahempi, epävarmempi olo siitä,
mitä jätkä haluaa ja sit rupee väkisinkin
ettimään itestään vikoja, joita välttämättä
kukaan muu ei edes huomais/pitäis vikana kuin sä
itse. Se, että pystyy puhuu tuntemuksistaan
elämänkumppanilleen, taitaa olla ihanteellinen
piirre parisuhteessa. Sillon suhteesta ilmeisesti
katoaa sellanen turha epäily ja epävarmuus.
Luottamus kasvaa kummasti kun tunnustaa muillekin
olevansa mustasukkainen tai epävarma omasta
itestään.
Kyllä munkin jätkän exä pitää aika tiheesti
yhteyttä mun jätkään ja aluks mullekin tuli noita
olotiloja, että niil ois viel jotain. Oon
kuitenkin pitänyt noikin ajatukset sisälläni ja
aion pitää jatkossakin, koska niistä mä oon
hiljalleen pääsemässä eroon ihan itse kun oon
vaan hyväksynyt tosiasian, että ne on edelleen
hyviä ystäviä ja siinä kaikki. Mulle se oli aluks
vaikee paikka, sillä mä en oo juuri koskaan
onnistunut säilyttämään entisiä ystävinäni.
Sekin, minkä takia sun mustasukkaisuus
johtuu huonosta itsetunnosta, on lähtöisin vaan
noista pettämisistä. On vaikea rakentaa
luottamusta toisen ihmisen välille jos joku on
sen joskus onnistunut sulta riistämään. Se vie
kuitenkin aikaa ja vaatii hirveesti itsensä
kanssa painiskelua. Mutta eiks se niin oo, että
antamalla aikaa toiselle, se maksetaan takaisin
kaksinverroin. Eli jos jätkäs tietää sun
kompleksistas ja aiemmista jutuista, se ymmärtää
sua paljon paremmin eikä heti syytä sua
kyttäilystä tai elämän rajoittamisesta. Jos se
antaa sulle aikaa kasvattaa luottamusta miehiin
ja itseesi, se kantaa hedelmää myös
parisuhteessa. Ei ehkä heti mut jossain
vaiheessa.
Etkä sä mikään luonnonoikku ole;) Eiköhän
jokaisella muijalla oo välillä sellanen
jonkinasteinen vertailu toisiensa välillä vaikka
kyseessä ei suoranaisesti olis kateus tai muu.
Kun tietää olevansa hyvä tyyppi myös jätkän
silmissä, se riittää. Sunkin jätkä varmasti
rakastaa sua sellaisena kuin olet (luonne,
huumorintaju ym). Se tekee susta sen, mitä sä
olet ja mitä sun jätkäs rakastaa. Ulkonäköön
perustuva suhde ei kauaa kestä, joten en usko,
että jätkäs ihan heti mihinkään trimmattuun
missiin retkahtaa. Se tahtoo tytön, jonka luonne
ja ajatusmaailma miellyttää sitä ja se tyttö olet
SINÄ!!! =)
juhannus on tulossa ja kultani haluaa juoda
viinaa.Ja se pelottaa, sillä jos hän juo sitä
liikaa niin en luota häneen niin kuin luotan
selvispäin.Kerran kun kultini oli juonut viinaa
hän rutisteli kaverini rintoja jolla oli silloin
minun takkini päällä(emme ole muuten lainkaan
saman näköisiä).Näin itse tapahtuman mutta en
jaksanut silloin ruveta räyhäämään.Olin niin
suuttunut ja huomasin ettei siitä olisi ollut
mitään hyötyä,sillä mieheni oli niin humalassa
että se olisi ollut yhtä tyhjän kanssa. Olemme
puhuneet asiasta mutta mieheni ei muista koko
asiaa...Siispä pelottaa,että hänen muistinsa
menee kun hän juo viinaa.(näin on käynyt
myöhemminkin jolloin ei kylläkään tapahtunut
vastaavaa)Hän ei pidä viineistä ja festari
alueelle ei saa viedä lasipulloja joten kalja ei
käy,eikä hän ole siideriin päinkään. Olemme
keskustelleet ja hän tietää mitä ajattelen..ja
sanoin myöskin hänelle etten halua rajoittaa
sellaisessa asiassa että mitä saat juoda ja mitä
et...
..yritti kai vain keksiä tekosyyn ja pisti sen
mustasukkaisuuden piikkiin.
vaikea munkin on luottaa kundiini silloin kun on
viinaa otettu ja meno on sen mukaista. Tosin
silloin kun on otettu ihan liikaa, hän jumittuu
viereeni sössöttämään eikä edes näe muita naisia
kun örvelötilassa on, mut kunnon nousussa asia
onki ihan eri..
Halailua ja sylissä istuskelua kummempaa ei
tietääkseni ole tapahtunut (ainakaan vielä). Enpä
toisaalta olekaan ollut koko ajan kyttäämässä,
joten mistäpä tiedän mitä poikien
kännäysreissuilla on tehty. En oikeestaan
haluukaan tietää, muuten varmaan koittasin
rajottaa kulktini menoja.
Mulla tekee niin pahaa katsoa sivusta kun on täys
flirtti päällä toisen naisen kanssa. Vetäydyn
syrjemmälle tommosissa tilanteissa kun pahoitan
mieleni. Pitäs kai mennä vaan väliin ja ottaa
kultaa kaulasta kiinni ja sanoo sylissä
roikkuvalle muijalle napakasti et "kiitos ja
näkemiin"...ei mitään riehuntaa, mutta selvä
signaali että tää äijä on mun ja anti
heittää...Miehen tehtävähän se on torjua yli-
innokkaiksi & läheisiksi heittäytyvät tuttavat,
mutta jos ei kerran tolkkua oo niin kai pitäs ite
mennä väliin. Mulla ei vaan oo pokkaa tehdä
sellasta, ku oon niin munaton.
Kännisen äijän vahtiminen on tuskastuttavaa ja
pilaa koko illan. Ei yhtään helpota se, että
tietää et jos ei ite oo vahtimassa niin mitä
tahansa voi sattua kun toiselta on tolkku poissa,
niinku just tuota rintojen puristelua...ja
känniselle ukolle on turha koittaa selittää
mitään siitä, että hän käyttäytyy loukkaavasti.
Parempi puhua sitte seuraavana päivänä.
Jos joskus on jotain pettämisen tyylistä
tapahtunut niin ei oo helppoa luottaa
jatkossakaan sillon ku viinaa on kuvioissa. Ei
kai se kuitenkaan auta ku rämpiä eteenpäin ja
toivoa et asiat rauhottus jotenki, tai edes oma
mustistelu katoais...vaikka mihinpä se katoais
jos sitä ruokitaan! Tsemiä juhannukseen,
koitetaan pärjäillä mustasukkasuuden ja
epäluotettavien kundien kanssa!
se on aivan he*****n väärin ja osoittaa
kypsymättömyyttä. huisin hauskaa kuinka lapsen
asteella monet vanhemmatkin ihmiset ovat.
yrittäkääpä nyt vaan kaikki kasvaa, siis
henkisesti, rauhassa ja turhaan toisia sitoen.
Siis totta kai se on ihan normaalii... Ainaki jos
mul olis joku jätkä ja mä rakastaisin sitä ni kyl
mä ainaki olisin ainaki pikkasen omistus haluinen,
mut kuka ei olis? ei sellast ihmist oo
olemassakaan kuka ei olis omas jätkästään omistus
haluinen... ainakaa mun mielest sellast ei voi
olla.
Omistushaluisuus ole mitenkään väärin, kunhan se
ei ole sairaalloista toisen elämän rajoittamista.
Itsekin olen omistushaluinen ja mustasukkainen
poikakaveristani, en pidä siitä, että hän
halailee naispuolisia tuttaviaan jne. En silti
estä häntä lähtemästä kavereiden kanssa ulos,
sillä luotan häneen. Ei omistushalu tarkoita aina
sitä, että kyttää toisen tekemisiä koko ajan eikä
anna toiselle omaa vapautta ja tilaa lainkaan.
Omistushaluinen voi olla hiljaa mielessään.
Olen sitä mieltä, että kun kerran ollaan yhdessä
ja kummatkin on vakavissaan, ei siihen tarvita
mitään "fanikaartia" pyörimään ja lääppiin
miestäni silmieni alla. Itse tunsin suhteemme
alussa hienoista epävarmuutta toisten naisten
suhteen, ja joskus jopa vertailin itseäni heihin.
Nyt kuitenkin itsetuntoni on hyvän työpaikan
saannin vuoksi noussut, eikä komplekseja enää ole.
On ihan normaalia olla mustasukkainen ja
omistushaluinen, jos toista rakastaa kovasti.
Hälläväliä-asenne osoittaa mielestäni
välinpitämättömyyttä. Sitten kun huomaan, etten
ole pirun vertaa mustasukkainen, on jotain
pahasti pielessä suhteessa!
Pää pystyyn Cassandra, et ole lajisi ainoa eikä
kyse ole mistään "sairaudesta" niin kauan kuin
luotat jätkääsi ja annat hänen elää omaakin
elämäänsä.
MInäkin olen mustasukkainen poikaystävästäni,
välillä nähtävästi liikaakin, kun on sen takia
riidelty. Juttu on seuraava: mun poikaystävällä,
jonka kanssa olen ollu kohta 2,5 vuotta yhdessä,
on ollu useita ja on nyt ainakin yksi (muista en
tiedä) naispuolinen k- tai soittokamu yms. joka
muka tietää mun olemassaolosta ja jota hän ei aio
koskaan tavata, mut silti mua vituttaa niinku
aina ennenki tällasen jutun yhteydessä. Aiemmat
tapaukset on siinä mielessä ihan samanlaisia,
että niitäkään hän ei ole tavannu ja ne kuulemma
tietää mun olemassaolosta.
Kertokaa mulle, että miten pystyisin jatkamaan
seurustelua ihan niinkuin näitä ämmiä ei
olisikaan?
käytöstä poikakaveriltasi, ei voi muuta sanoa. En
usko et ne ämmät tietää sun olemassaolosta.
Rasittaa tollanen mailailu tai
soittelu...ymmärrän sen hyvin...ties mitä
intiimejä asioita kertoilee niille muijille,
vaikkei tapaiskaan.
Oma kundini väittää ettei muka pidä yhteyttä
exiinsä jne naistuttaviin. silti kännykän
luettelo on täynnä naisten nimiä ja
numeroita..tilaa täyttämässäkö muka, kun ei kerta
pidä yhteyttä muihin muijiin. Mistäpä tiedän mitä
puheluja ja maileja vaihdellaan...Olen joka päivä
töissä, eli salaiset tapaamisetkaan ei ois
poissuljettu vaihtoehto. En kuitenkaan halua
ajatella näin, sillä tulisin ihan skitsoksi.
Joskus vaan mielikuvitus laukkaa...
Kysypä poikaystävältäsi miksi hän haluaa
kirjoitella ja soitella tuntemattomien muijien
kanssa jos sinä olet olemassa ja te
seurustelette? Ei siinä oo mitään järkee...
Olen saanut vastauksen: hän haluaa "rakentaa
sosiaalisia kontaktejaan", eikä näe siinä minulla
mitään suuttumisen aihetta. Eilen hän sanoi, että
koenko sen jotenkin uhaksi naiseudelleni, vaikka
se, kenelle hän soittelee, asuu todella kaukana.
Sanoin että en, mutta hänen mielestään kyllä.
Sain eilen myös tietää, että kirjeystäviä hänellä
ei enää ole, koska olen ne häneltä kieltänyt ja
hyvä niin kuulemma, koska hän ei olisikaan niille
jaksanut kirjoittaa.
Eiliseen asti olimme kihloissa, mutta hän purki
sen (olisimme olleet 3.8 2 vuotta kihloissa),
koska se on ahdistanut häntä jo pidemmän aikaa.
Ja että hänen ei tarvitse kenellekään sormuksella
todistaa, että hänellä on tyttöystävä, vai
tarvitseeko minun sitten? Sanoin että ei, luulin,
että menisimme joskus naimisiinkin (hän oli
puheillaan antanut ymmärtää niin), mutta eilen
hän sanoi, että ei halua koskaan naimisiin, sillä
nykypäivän liitot eivät ole enää pyhiä. Kihlojen
purkamishaluaan hän selitti myös sillä, että
nykyään mennään todella nopeasti ja nuorina
kihloihin, eikä se oikeastaan merkitse yhtään
mitään. Näiden hänen perustelujensa kanssa olen
kyllä samaa mieltä. Hän kysyi minulta, että
pelkäänkö tämän purkautumisen olevan askel kohti
loppua, sanoin että en. Kaikki on kuulemma hyvin
välillämme, ei ole mitään hätää. Silti minua on
surettanut koko päivän.
Minulla ja hänellä ei ehkä ole edes tulevaisuutta
yhdessä, sillä hän aikoo matkustella paljon ja
mennä armeijan ja sivarin tilasta vankilaan. En
tajua, miten kestän, mutta en halua tätä
tähänkään lopettaa, niinkuin ei hänkään. Sattuu
vaan niin helvetisti joka hetki.
Lopuksi kerro minulle, että mistä se senkin
soittoämmänsä hankki, sillä en usko sen olevan
netistä (joka on tietenkin yksi vaihtoehto).
Epäilen tv-chattia. Mitä sanot?
Miten itse selviät, kun kerran epäilet
poikaystäväsi olevan yhteydessä entisiin? Mutta
sinulla ei sentään ole varmaa tietoa, voit vielä
elätellä toivoa.
Haluisin vaihdella maileja sun kanssa tästä
aiheesta, joten ilmoittele mulle tänne palstalle,
jos haluat mailata.
Jep. olen täysin samanlainen kuin sinä.
Luottamuksesta ei ole kyse, mutta ottaa päähän
kun akat -varatut tai ei- alkaa heti
liehittelemään miestäni. JA SITÄ EN SIEDÄ!!!
Omistuksenhalua??
Mieheni huomioi mua aivan älyttömästi muiden
seurassa, joten en ymmärrä, miksi vieraat naiset
edes viitsivät vaivautua lirkuttelemaan??? Ollaan
puhuttu asiasta, hän ei ees huomaa mitään. Mutta:
kun on ollut vapailla markkinoilla ite pitkään,
niin kyllä on oppinut kaikki naisten kikat...
Vaikka olin pitkääään sinkku, niin en silti
himoinnut toisten omaa vaan haaveilin ite
sellaisesta. Ja kyllähän se herra Oikea löytyi...
Siis mun käsityksen mukaan
ketään ei voi omistaa sillä lailla.
Mustasukkaisuus on merkki siitä että todellakin
välität hänestä. Jos et olisi mustasukkainen etkä
haluaisi tietää mitä jätkäsi/ miehesi puuhaa.
Saattaa hän ajatella ettet välitä hänestä.
Terv. 19 v pojan kloppi
Ajttelet mielestäni ihan oikein. En ymmärrä miksi
omistushalua pidetään nykyään jotenkin "sairaana"
Jos rakastaa toista paljon, niin miksi ei saisi
olla mustasukkainen. Sehän on vaan menettämisen
pelkoa ja kuuluu rakkauteen. Itse painin juuri
saman ongelman kanssa. Olen rakastunut ja
ihmettelen, että naiseni vaan väittää, että
haluan omistaa hänet. Tottakai haluan, jos kerran
rakastan häntä. Minä ainakin nauttisin, jos joku
haluaisi omistaa minut.