onko omistushaluisuus väärin?

cassandra

Mä oon miettinyt jo pidemmän aikaa, oonko
ainut lajiani jos myönnän olevani äärimmäisen
omistushaluinen ja mustasukkainen kun kyseessä on
mun jätkäfrendi. Se ei oo niinkään epävarmuutta
tms. sillä mä luotan jätkääni...eikä se myöskään
oo alemmuudentunnetta...en siis koe olevani
mitenkään huonompi tms. muihin muijiin
verrattuna. En tunne käsitettä "kateellisuus",
mutta edellämainitut kaks asiaa oon oppinut
tuntemaan sitäkin paremmin. En oo koskaan aiemmin
ollu kenestäkään mustasukkanen enkä oo tuntenu
tarvetta olla omistushalunen...tässä suhteessa se
on jotenkin vaan tullut esille...rakastan
jätkääni ja oonkin yhdistänyt ko. asiat
rakkauteen/rakastamiseen. Eiks rakkauteen
jollakin tavalla kuulu tietynlainen
mustasukkasuus ja omistushaluisuus? Eiks ne oo
eräänlaisia rakkauden/rakastamisen
ilmenemismuotoja vai oonko poikkeus??????

60

9640

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nobody's man

      Liika omistushaluisuus on hyvä konsti päästä eroon
      poikakaverista!

      • cassandra

        mut jos omistushaluisuus ei oo liian
        voimakasta...??? eikä jätkäkään oo täysin
        omistushaluisuuden/mustasukkaisuuden
        ulkopuolella...se on samanlainen...viestiiks
        sellanen vaan suhteen lujuudesta ja
        molemminpuolisesta rakastamisesta vai mitä se sit
        on?


      • CrazyBizkitPark

        ..asiat ois toisin päin..jätkä ois liian
        omistushaluinen..sekin tappaa joidenkin ihmisten
        suhteen..mulla on pari kaverii joiden jätkät oli
        mahottoman mustasukkasii ja omistishalusii..ne ei
        oo enää yhessä..siis kummatkaan mun kavereista ei
        oo jätkiensä kanssa enää..toinen on jo löytäny
        uuden jätkän..toisella haku päällä..Mä kyllä
        sanon sen et mä en tajuu teitä jätkii ollenkaan...
        "sit oikke, ni oikke" =D


      • cassandra
        CrazyBizkitPark kirjoitti:

        ..asiat ois toisin päin..jätkä ois liian
        omistushaluinen..sekin tappaa joidenkin ihmisten
        suhteen..mulla on pari kaverii joiden jätkät oli
        mahottoman mustasukkasii ja omistishalusii..ne ei
        oo enää yhessä..siis kummatkaan mun kavereista ei
        oo jätkiensä kanssa enää..toinen on jo löytäny
        uuden jätkän..toisella haku päällä..Mä kyllä
        sanon sen et mä en tajuu teitä jätkii ollenkaan...
        "sit oikke, ni oikke" =D

        Aivan..ei se tietenkään oo mitenkään
        poissuljettua, että jätkä on se osapuoli, joka
        potee mustasukkasuutta ja omistushaluisuutta.
        Jotenkin tuntuu, että jätkä on siinä asiassa
        vielä pahempi. Tää nyt on ihan mieletöntä
        yleistämistä, mutta jätkillä tollanen saattaa
        esiintyä väkivaltaisuutenakin. Muistan ainakin
        omakohtasia kokemuksia, joissa jätkä sai
        hillittömiä raivareita pelkästään siitä jos
        puhuin toisen jätkän kanssa ja sit saatto tulla
        hirveet mättöö. Se on kyl jo aika ääritapaus mun
        mielestä. Molemminpuolinen, tietynasteinen
        mustasukkaisuus/omistushaluisuus on mun mielestä
        kuitenkin jollain tavalla vaan plussaa. Mulle
        ainakin välittyy siitä sellanen kuva, että sillon
        toisesta välittää aidosti ja kunnolla. Mä oon
        törmännyt noihin juttuihin vasta puolen vuoden
        yhdessäolon jälkeen...kai siin sit tulee jotenkin
        sellanen vahvempi side varsinkin kun huomaa, että
        jätkä ois ihan vakavasti otettava
        aviomiesehdokas...sillon ei ihan helpolla luovuta
        vaan ollaan valmiita jopa taistelemaan siitä
        (kuulostaa hirveeltä esineellistämiseltä)...mutta
        mitäpä sitä ei rakkautensa eteen tekisi??? En
        puhu nyt sellasesta
        omistushaluisuudesta/mustasukkasuudesta, että
        rajoittaisin millään lailla jätkäfrendini
        elämää...päin vastoin saan jopa patistaa sitä
        näkemään välillä frendejään kun se haluis aina
        vaan olla kahdestaan...en haluu riistää toisen
        ihmisen elämää seurustelusuhteen myötä...never...


      • Terapeutti
        cassandra kirjoitti:

        Aivan..ei se tietenkään oo mitenkään
        poissuljettua, että jätkä on se osapuoli, joka
        potee mustasukkasuutta ja omistushaluisuutta.
        Jotenkin tuntuu, että jätkä on siinä asiassa
        vielä pahempi. Tää nyt on ihan mieletöntä
        yleistämistä, mutta jätkillä tollanen saattaa
        esiintyä väkivaltaisuutenakin. Muistan ainakin
        omakohtasia kokemuksia, joissa jätkä sai
        hillittömiä raivareita pelkästään siitä jos
        puhuin toisen jätkän kanssa ja sit saatto tulla
        hirveet mättöö. Se on kyl jo aika ääritapaus mun
        mielestä. Molemminpuolinen, tietynasteinen
        mustasukkaisuus/omistushaluisuus on mun mielestä
        kuitenkin jollain tavalla vaan plussaa. Mulle
        ainakin välittyy siitä sellanen kuva, että sillon
        toisesta välittää aidosti ja kunnolla. Mä oon
        törmännyt noihin juttuihin vasta puolen vuoden
        yhdessäolon jälkeen...kai siin sit tulee jotenkin
        sellanen vahvempi side varsinkin kun huomaa, että
        jätkä ois ihan vakavasti otettava
        aviomiesehdokas...sillon ei ihan helpolla luovuta
        vaan ollaan valmiita jopa taistelemaan siitä
        (kuulostaa hirveeltä esineellistämiseltä)...mutta
        mitäpä sitä ei rakkautensa eteen tekisi??? En
        puhu nyt sellasesta
        omistushaluisuudesta/mustasukkasuudesta, että
        rajoittaisin millään lailla jätkäfrendini
        elämää...päin vastoin saan jopa patistaa sitä
        näkemään välillä frendejään kun se haluis aina
        vaan olla kahdestaan...en haluu riistää toisen
        ihmisen elämää seurustelusuhteen myötä...never...

        Mustasukkaisuus ja omistamisen halu ovat
        sairauksia. Niistä voi kyllä parantua jos hakee
        apua riittävän ajoissa. Ja haluaa parantua.
        Mustasukkaisuus ei mitenkään voi olla suhdetta
        parantava tekijä. Tietty sen puuttuminen
        kokonaan, voi myös olla merkki siitä ettei
        välitetä riittävästi. Mutta jos tuntee
        mustasukkaisuutta ns. kohtuullisessa määrin (siis
        siten ettei siitä tarvitse esim. täällä
        kirjoitella vaan sen kanssa tulee toimeen eikä se
        aiheuta minkäänlaisia näkyviä saati sitten
        voimakkaita tunnereaktioita normaalielämässä)
        niin se on ihan tervettä. Mutta jos se
        hankaloittaa molempien suhteessa elävän elämää,
        silloin se on haitaksi ja siitä on pyrittävä
        eroon.


      • punasukka
        cassandra kirjoitti:

        Aivan..ei se tietenkään oo mitenkään
        poissuljettua, että jätkä on se osapuoli, joka
        potee mustasukkasuutta ja omistushaluisuutta.
        Jotenkin tuntuu, että jätkä on siinä asiassa
        vielä pahempi. Tää nyt on ihan mieletöntä
        yleistämistä, mutta jätkillä tollanen saattaa
        esiintyä väkivaltaisuutenakin. Muistan ainakin
        omakohtasia kokemuksia, joissa jätkä sai
        hillittömiä raivareita pelkästään siitä jos
        puhuin toisen jätkän kanssa ja sit saatto tulla
        hirveet mättöö. Se on kyl jo aika ääritapaus mun
        mielestä. Molemminpuolinen, tietynasteinen
        mustasukkaisuus/omistushaluisuus on mun mielestä
        kuitenkin jollain tavalla vaan plussaa. Mulle
        ainakin välittyy siitä sellanen kuva, että sillon
        toisesta välittää aidosti ja kunnolla. Mä oon
        törmännyt noihin juttuihin vasta puolen vuoden
        yhdessäolon jälkeen...kai siin sit tulee jotenkin
        sellanen vahvempi side varsinkin kun huomaa, että
        jätkä ois ihan vakavasti otettava
        aviomiesehdokas...sillon ei ihan helpolla luovuta
        vaan ollaan valmiita jopa taistelemaan siitä
        (kuulostaa hirveeltä esineellistämiseltä)...mutta
        mitäpä sitä ei rakkautensa eteen tekisi??? En
        puhu nyt sellasesta
        omistushaluisuudesta/mustasukkasuudesta, että
        rajoittaisin millään lailla jätkäfrendini
        elämää...päin vastoin saan jopa patistaa sitä
        näkemään välillä frendejään kun se haluis aina
        vaan olla kahdestaan...en haluu riistää toisen
        ihmisen elämää seurustelusuhteen myötä...never...

        Et halua rajoittaa jätkäs elämää..never..,
        joudut jopa patistaan ulos.. mutta oot sitten
        äärettömän omistushaluinen/mustis. Anna mä arvaan,
        kun se on ollu ulkona jatkuu sun murjotus vielä
        pari päivää. Sitten ihmetellään miksei se tapaa
        kavereitaan. Suunnittelit siitä vielä aviomiestäs.
        Mieti nyt vähän, jos jo nyt suhteen hehkeimmässä
        vaiheessa oot mustis, entäs 20 vuoden päästä. Ei
        mustasukkasuus kuulu terveeseen suhteeseen,
        helposti se vaan paisuu ja paisuu. Toivottavasti
        et oo muuten mun tyttöystävä :(


      • AwSmiling??
        punasukka kirjoitti:

        Et halua rajoittaa jätkäs elämää..never..,
        joudut jopa patistaan ulos.. mutta oot sitten
        äärettömän omistushaluinen/mustis. Anna mä arvaan,
        kun se on ollu ulkona jatkuu sun murjotus vielä
        pari päivää. Sitten ihmetellään miksei se tapaa
        kavereitaan. Suunnittelit siitä vielä aviomiestäs.
        Mieti nyt vähän, jos jo nyt suhteen hehkeimmässä
        vaiheessa oot mustis, entäs 20 vuoden päästä. Ei
        mustasukkasuus kuulu terveeseen suhteeseen,
        helposti se vaan paisuu ja paisuu. Toivottavasti
        et oo muuten mun tyttöystävä :(

        =>oot mun poikaystävä ;)

        musta on kiva käydä bilettää tyttökavereiden
        kanssa ja siksipä musta on kiva, kun myös mun oma
        kulta käy vähän dokailemassa omien kavereidensa
        kanssa. Päädytään melkeen aina illan päätteeksi
        samaan sänkyyn nukkumaan.. kuka missäkin
        kunnossa. Eli mun ei tarvi olla mustasukkanen
        ( en kyl olis muutenkaan ) Musta olis hirveetä,
        jos joku rajottais mun biletahtoa.. tietty jos
        ollaan sovittu yhteisestä illasta, ni ollaan
        yhessä ja mielellään viimehetken biletyskutsuista
        vois neuvotella, et se on sit taas v***umaista,
        jos toinen ei enää keksikään tekemistä ja jäis
        sit pe- tai la-illaksi yksin. Toisen elämän
        rajottaminen saa hänet menemään vielä enemmän..
        se saa tuntemaan "mä meen jos mä haluun"-
        fiiliksen. Mitä enemmän antaa vapauksia, sitä
        enemmän mua arvostetaan reiluna muijana ja mun
        kans halutaan olla enemmän.. ja jos ei petä
        luottamusta, ni sillo sitä kans on jäljellä..


      • blacksock
        Terapeutti kirjoitti:

        Mustasukkaisuus ja omistamisen halu ovat
        sairauksia. Niistä voi kyllä parantua jos hakee
        apua riittävän ajoissa. Ja haluaa parantua.
        Mustasukkaisuus ei mitenkään voi olla suhdetta
        parantava tekijä. Tietty sen puuttuminen
        kokonaan, voi myös olla merkki siitä ettei
        välitetä riittävästi. Mutta jos tuntee
        mustasukkaisuutta ns. kohtuullisessa määrin (siis
        siten ettei siitä tarvitse esim. täällä
        kirjoitella vaan sen kanssa tulee toimeen eikä se
        aiheuta minkäänlaisia näkyviä saati sitten
        voimakkaita tunnereaktioita normaalielämässä)
        niin se on ihan tervettä. Mutta jos se
        hankaloittaa molempien suhteessa elävän elämää,
        silloin se on haitaksi ja siitä on pyrittävä
        eroon.

        Ei tarvitse täällä keskustella...luulisin, että
        kyseinen henkilö ehkä halusi jakaa mielipiteitä
        muiden kanssa jotka tuntevat samalla tavalla tai
        halusi apua!
        Jos "avun" (paremmin sanottuna) neuvon pyytäminen
        on susta väärin tehdä netissä niin älä lue
        sellasia juttuja...tai ainakaan rupea
        arvostelemaan jos ei kerta kiinnosta!


      • mari
        cassandra kirjoitti:

        mut jos omistushaluisuus ei oo liian
        voimakasta...??? eikä jätkäkään oo täysin
        omistushaluisuuden/mustasukkaisuuden
        ulkopuolella...se on samanlainen...viestiiks
        sellanen vaan suhteen lujuudesta ja
        molemminpuolisesta rakastamisesta vai mitä se sit
        on?

        Mun mielestä jos on omistushaluinen ja se menee
        liiallisuuksiin, ni sit luultavasti se kumppani
        kyllästyy ja tuntee ittensä ahdistetuks. Vaikka
        tarkottais vaan hyvää ja selittäis et "mä
        rakastan sua niin paljon" ja ajattelee et no nyt
        kun ollaan yhdes ni ollaan sit kunnolla. Ja jos
        on tosi mustasukkanen ni se on mun mielestä
        sairasta....


    • Tipsukka

      Suhde on terve, jos mustasukkaisuutta löytyy..
      hieman.. Jos suhteessa ei olisi lainkaan
      mustasukkaisuutta, olisi suhde välinpitämätön.
      Mutta jos se alkaa mennä yli, on se jo sairaus!!
      Jos mustasukkaisuuspuuskassa käy käsiksi, vaatii
      se jo psykiatrista hoitoa.. en usko, että sun
      tapauksessa oot käyny keneenkään muijaan käsix
      ollessas mustasukkanen omasta kundistas ( tai
      emmä tiiä..) itse jouduin hyökkäyksen kohteex
      viikonloppuna ja nyt oon nostamassa syytettä mun
      kaveria ( nykyisin ex-sellasta ) kohtaan..
      Tsemii sulle elämään, mut älä anna
      mustasukkasuutes vahingoittaa ketään!!!

      • tsiktsak

        niin no syytettä on aika vi***maista nostaa
        kaverista..tiedätkö?
        oot varmaan aika lailla päästäs viellä itsekkin.


      • ymmärtää

        miten mustasukkaisuudesta pääsee kotikonstein
        eroon-sillä omakin elämä menee hukkaan jos se on
        vain toisen ihmisen valvomista-itse ei pysty
        nauttimaan elämästä -mustasukkainen ei ymmärrä
        että toinen voi kärsiä siitä vahtimisesta-saattaa
        jopa luulla että hän pitää siitä ja on mielissään
        kun toinen välittää ihan mielettömästi -kuka on
        sairas-ja voiko olla rakkautta ilman
        mustasukkaisuutta jos rakastaa ei halua menettää
        tätä henkilöä siksi kai valvoo..mutta eihän
        ketään voi kyllä omistaa...ja jos toinen
        menisikin vieraisiin -tosi rakkaus on sitä että
        hyväksyy toisen sellaisena kun toinen on-
        tärkeintä on kysyä itseltä-rakastanko minä..


      • sama
        tsiktsak kirjoitti:

        niin no syytettä on aika vi***maista nostaa
        kaverista..tiedätkö?
        oot varmaan aika lailla päästäs viellä itsekkin.

        v***umaista tai ei, ni kukaan ei lyö mua
        joutumatta siitä vastuuseen.. ei tuntematon, eikä
        varsinkaan so called kaveri.. Ketään ei saa
        lyödä!! Taitaa omassa päässäs olla vikaa..


    • L.

      mä olen todella mustis ja omistushaluinen samoin
      on miehenikin. Mutta osaamme molemmat joustaa
      tarpeen tullen. Joskus tosin tuntuu että
      mustasukkaisuus viestii siitä ettei luota toiseen
      tarpeeksi...enkä enää uskallakkaan luottaa
      täysillä vaikka haluaisin. Eli loppujen lopuksi
      on kysymys sisäisestä pelosta:"mitä jos toinen
      pettää tai jättää tai en olekkaan tarpeeksi hyvä
      hänelle...jos hän löytääkin jonkun paremman kuin
      minä". Näitä kysymyksiä on varmasti jokainen
      jossain elämän vaiheessa miettinyt. Olemme kyllä
      puhuneet asioista, mutta silti voin sanoa etten
      ole ennustaja...enkä myöskään ajatustenlukija.
      Helpoiten tämänkaltaisesta ongelmastakin selviää
      sillä ettei mieti liikaa mitä toinen voisi haluta
      vaan luottaa siihen että juuri sinä hyvine ja
      huonoine puolinesi olet se mitä hän haluaa.Toki
      ripaus mustasukkaisuutta on kivaa esim.
      tilanteessa jossa kultasi ottaa lähelleen tyyliin
      hän on minun, kun joku toinen mies/nainen katsoo
      tai yrittää iskeä, ja sellainenhan on aivan
      suotavaakin. Nauttikaa kesästä ja rakastakaa
      toisianne! =)

      • kokemuksen karvas rintaää

        Totta sepustat... Kerronpa vähän meidän
        tapauksesta. Mä olin äärettömän mustis ja välillä
        se meni ylikin(vittulin, mökötin, huusin ja
        uhkailin erolla). Kunnes pahin oli tapahtua,
        miehellä palo pinna ja sano että nyt saa riittää
        ja lähti...:( Vasta silloin tajusin... Juteltiin,
        itkettiin ja haluttiin jatkaa, MUTTA vain ehdolla
        että yritän LUOTTAA!!! En ollut tajunnut kuinka
        satutin rakastani ja tein hänet onnettomaksi. Hän
        koki mustasukkaisuuteni juuri niin etten luota
        häneen, ja sitähän se onkin ja myös pelkkoa että
        löytää "paremman".Ja mikä pahinta pettäisi selän
        takana.Eli on pakko opetella luottamaan ja miksi
        hänkin olisi kymmenkunta vuotta kanssani jaksanut
        jos ei rakastaisi :)Ei se sitä tarkoita ettei
        rakastaisi jos ei himomustis olekkaan vaan sitä
        että toinen LUOTTAA sinuun, tuntee että teidän
        suhde on vahva ilman epäilyjä, sillä
        mustasukkaisuushan on juuri luottamuspulaa ja
        epävarmuutta suhteen kestämisestä. Ja turha
        piruja on seinille maalailla ennenaikojaan, jos
        ikävää tapahtuu se tapahtuisi varmasti muutenkin.
        Mutta tottakai tuntuu hirmu hyvälle kun esim. mun
        mies osoittaa tän "omistus-suhteen" juuri niin,
        että jos juttelen jonkun miehen kanssa baarissa,
        hän tulee ja vetää kainaloonsa...se on siinä!
        Paljon parempi tapa kuin minun entinen tapani,
        rueta räyhäämään ja saada riita aikaan
        kuvitelmilla, ei ihme ettei toinen jaksa aina
        sitä samaa "keskustelua".Pitää luottaa, sitä minä
        opettelen ja jos vielä mustis nostaa päätään,
        yritän painaa sen pois ja en ainakaan näytä sitä
        sanallisesti...On totta että mustasukkaisuus jos
        se on liiallista voi tappaa rakkauden ja
        varsinkin miehen rakkauden, ei kukaan jaksa elää
        häkissä.- Rajoita miehesi vapautta ja hän
        varmasti lähtee luotasi, anna hänelle vapaus ja
        huomaat, hän ei lähde minnekkään-


      • Still in love..
        kokemuksen karvas rintaää kirjoitti:

        Totta sepustat... Kerronpa vähän meidän
        tapauksesta. Mä olin äärettömän mustis ja välillä
        se meni ylikin(vittulin, mökötin, huusin ja
        uhkailin erolla). Kunnes pahin oli tapahtua,
        miehellä palo pinna ja sano että nyt saa riittää
        ja lähti...:( Vasta silloin tajusin... Juteltiin,
        itkettiin ja haluttiin jatkaa, MUTTA vain ehdolla
        että yritän LUOTTAA!!! En ollut tajunnut kuinka
        satutin rakastani ja tein hänet onnettomaksi. Hän
        koki mustasukkaisuuteni juuri niin etten luota
        häneen, ja sitähän se onkin ja myös pelkkoa että
        löytää "paremman".Ja mikä pahinta pettäisi selän
        takana.Eli on pakko opetella luottamaan ja miksi
        hänkin olisi kymmenkunta vuotta kanssani jaksanut
        jos ei rakastaisi :)Ei se sitä tarkoita ettei
        rakastaisi jos ei himomustis olekkaan vaan sitä
        että toinen LUOTTAA sinuun, tuntee että teidän
        suhde on vahva ilman epäilyjä, sillä
        mustasukkaisuushan on juuri luottamuspulaa ja
        epävarmuutta suhteen kestämisestä. Ja turha
        piruja on seinille maalailla ennenaikojaan, jos
        ikävää tapahtuu se tapahtuisi varmasti muutenkin.
        Mutta tottakai tuntuu hirmu hyvälle kun esim. mun
        mies osoittaa tän "omistus-suhteen" juuri niin,
        että jos juttelen jonkun miehen kanssa baarissa,
        hän tulee ja vetää kainaloonsa...se on siinä!
        Paljon parempi tapa kuin minun entinen tapani,
        rueta räyhäämään ja saada riita aikaan
        kuvitelmilla, ei ihme ettei toinen jaksa aina
        sitä samaa "keskustelua".Pitää luottaa, sitä minä
        opettelen ja jos vielä mustis nostaa päätään,
        yritän painaa sen pois ja en ainakaan näytä sitä
        sanallisesti...On totta että mustasukkaisuus jos
        se on liiallista voi tappaa rakkauden ja
        varsinkin miehen rakkauden, ei kukaan jaksa elää
        häkissä.- Rajoita miehesi vapautta ja hän
        varmasti lähtee luotasi, anna hänelle vapaus ja
        huomaat, hän ei lähde minnekkään-

        Aivan ihana "sanonta", joka kylläkin pitää hyvin
        myös paikkansa.. Hyvää kesää sulle!!!!!


      • kokemuksen karvas...
        Still in love.. kirjoitti:

        Aivan ihana "sanonta", joka kylläkin pitää hyvin
        myös paikkansa.. Hyvää kesää sulle!!!!!

        myös sulle, aurinkoa, lämpöä ja RAKKAUTTA :)


      • StillInLove
        kokemuksen karvas... kirjoitti:

        myös sulle, aurinkoa, lämpöä ja RAKKAUTTA :)

        Joo mä oon ihan lovena mun omaan kultsuun ja
        luotanki siihen ihan 99%:sesti.. se on raukka
        joutunu olemaan yhen tappelun välikätenä..
        Mustasukkasuus on ihan bebasta sillo kun on hyvä
        ja toimiva suhde.. valoa ja RAKKAUTTA!!!!=))


    • Tipsukka

      ..et luotat jätkäfrendiis, jos mustasukkasuutes
      on sellasta, et sun pitää siitä neuvoja kysellä.
      Ketään sä et voi omistaa. Eix sun jätkäs ahdistu
      siitä, et oot koko ajan kyttäämässä sen perään??
      Jos sä et aikasemmin oo ollu mustasukkanen, ni
      mix nyt?? Mitä syytä sulla on siihen??
      ( oliskohan luottamuspula taas?? )
      Vai onko sun jätkäs niin ihana, et kaikki missit
      ja mallitytöt pyörii sen ympärillä??
      Sit mä ehkä voisin sua ymmärtää.. mut jos sun
      jätkäs susta todellaki diggaa (rakastaakin ehkä),
      ni sillä ei oo merkitystä, yrittääkö sitä iskee
      joku Janina tai Ramona.. ei se sua petä, jos
      susta välittää, oikeesti.. Anna jätkälles vähän
      tilaa elää.. ei tollasta kauaa kukaan jaksa!!

      • tilaa

        minua on petetty-syyksi mies sanoi-koska luulin
        hänestä koko ajan vaikka ei ollut ketään-hän
        sanoi että oli helpompi olo kun teki sitä mistä
        syytettiin..nyt en enää epäile ja itsellänikin on
        parempi olo-vaikka meinaa vieläkin ryöstäytyä
        käsistä kun toinen teki sen oikeasti-mutta ei ole
        kyllä poiskaan lähtenyt enkä minäkään halua
        lähteä...maailmani muuttui todellisemmaksi en
        enää edes odota 100% uskollisuutta-se oli lääke
        mustasukkaisuuteni ja se auttoi minulle-on
        helpompi elää...


      • Tipsukka
        tilaa kirjoitti:

        minua on petetty-syyksi mies sanoi-koska luulin
        hänestä koko ajan vaikka ei ollut ketään-hän
        sanoi että oli helpompi olo kun teki sitä mistä
        syytettiin..nyt en enää epäile ja itsellänikin on
        parempi olo-vaikka meinaa vieläkin ryöstäytyä
        käsistä kun toinen teki sen oikeasti-mutta ei ole
        kyllä poiskaan lähtenyt enkä minäkään halua
        lähteä...maailmani muuttui todellisemmaksi en
        enää edes odota 100% uskollisuutta-se oli lääke
        mustasukkaisuuteni ja se auttoi minulle-on
        helpompi elää...

        ..mikä toi tollanen suhde on?? Miten sä voit ees
        olla sellasen ihmisen kanssa, joka ihan
        tarkotushakusesti sua käy pettää.. vai olix toi
        vaan hyvä tekosyy vähän käydä vieraissa.
        Mut hyvä, jos noin kierolla teolla sun on
        helpompi elää.. itse olisin juossut jo karkuun..
        Miten voi enää puhuakaan luottamuksesta?? Sun
        kundis teki sen kerran..jää vaan odottamaan
        seuraavaa kertaa.. tai ehkä sä voisit käydä
        pettää sun jätkääs.. luuletsä, et se antas sulle
        anteex?? mä en usko.. kundit haluu omistaa, mut
        ne ei haluu, et ne omistetaan..
        Maailmassa on 100% uskollisuutta. Sitä voi saada,
        jos sitä jaksaa ettiä, mä tiedän. Ja kukaan ei
        sais pettää ketään ku kerran.. se olis siitä
        poikki.


      • se on totta
        Tipsukka kirjoitti:

        ..mikä toi tollanen suhde on?? Miten sä voit ees
        olla sellasen ihmisen kanssa, joka ihan
        tarkotushakusesti sua käy pettää.. vai olix toi
        vaan hyvä tekosyy vähän käydä vieraissa.
        Mut hyvä, jos noin kierolla teolla sun on
        helpompi elää.. itse olisin juossut jo karkuun..
        Miten voi enää puhuakaan luottamuksesta?? Sun
        kundis teki sen kerran..jää vaan odottamaan
        seuraavaa kertaa.. tai ehkä sä voisit käydä
        pettää sun jätkääs.. luuletsä, et se antas sulle
        anteex?? mä en usko.. kundit haluu omistaa, mut
        ne ei haluu, et ne omistetaan..
        Maailmassa on 100% uskollisuutta. Sitä voi saada,
        jos sitä jaksaa ettiä, mä tiedän. Ja kukaan ei
        sais pettää ketään ku kerran.. se olis siitä
        poikki.

        pitäisikö sittenkin jättää-olen ajatellut samaa
        että sai hyvän syyn käydä vieraissa ja yrittää
        päästä helpolla syyttämällä minua ja
        mustasukkaisuuttani-ehkä pidänkin häntä vain
        toverina tämän kaiken jälkeen...


      • Tipsukka
        se on totta kirjoitti:

        pitäisikö sittenkin jättää-olen ajatellut samaa
        että sai hyvän syyn käydä vieraissa ja yrittää
        päästä helpolla syyttämällä minua ja
        mustasukkaisuuttani-ehkä pidänkin häntä vain
        toverina tämän kaiken jälkeen...

        ni enhän mä voi sulle sanoo, et jätä se!!!
        En mä voi tietää mitä tunnekuohuu käyt just
        nytki. sanoin vaan, et mitä ite tekisin.
        Mut jos se susta oikeesti välittäis, ni ei se
        tekis tollasta. Välittävänä se tekis kaikkensa,
        ettei sun tarttis sitä epäillä. Tuskin sun
        mustasukkasuutes on yhtäkkiä tullut. Onko joku
        joskus sulta luottamuksen varastanut??
        Mut älä jää uskottomaan suhteeseen!
        Luottamuspula on aina korjattavissa uskollisella
        miehellä!!!


      • hyviä neuvoja
        Tipsukka kirjoitti:

        ni enhän mä voi sulle sanoo, et jätä se!!!
        En mä voi tietää mitä tunnekuohuu käyt just
        nytki. sanoin vaan, et mitä ite tekisin.
        Mut jos se susta oikeesti välittäis, ni ei se
        tekis tollasta. Välittävänä se tekis kaikkensa,
        ettei sun tarttis sitä epäillä. Tuskin sun
        mustasukkasuutes on yhtäkkiä tullut. Onko joku
        joskus sulta luottamuksen varastanut??
        Mut älä jää uskottomaan suhteeseen!
        Luottamuspula on aina korjattavissa uskollisella
        miehellä!!!

        taidampa tietää nyt mistä tämä jatkuva väsynyt
        paha olo johtuu-ehkä pidänkin vain itseäni
        syyllisenä-kuitenkin mies vannoo rakastavansa-
        mutt esm. kännykkää pitää seurassani aina kiinni
        ja sanoo minulle -eikö sinull raukalla ole edes
        kavereita-kun puhun yksinäidyydestä-
        avioliitossa -myös seksistä ei saa puhua koska
        se tappaa hänen halunsa..olenkohan minä jotenkin
        käsittänyt väärin parisuhteen


      • Tipsukka
        hyviä neuvoja kirjoitti:

        taidampa tietää nyt mistä tämä jatkuva väsynyt
        paha olo johtuu-ehkä pidänkin vain itseäni
        syyllisenä-kuitenkin mies vannoo rakastavansa-
        mutt esm. kännykkää pitää seurassani aina kiinni
        ja sanoo minulle -eikö sinull raukalla ole edes
        kavereita-kun puhun yksinäidyydestä-
        avioliitossa -myös seksistä ei saa puhua koska
        se tappaa hänen halunsa..olenkohan minä jotenkin
        käsittänyt väärin parisuhteen

        ainakin kirjoituksistasi päätellen. Miksei
        kännykkä ole päällä?? Siksikö, että jätkälläsi on
        toinen?? Kyllä ystävyyssuhteet toiseen
        sukupuoleen voi sallia, niin myös
        puhelinkeskustelut?? Pakkohan siinä jotain väärää
        on olla, jos puhelin on kiinni.
        Myös parisuhteessa voi olla yksin. Lähde
        ystäviesi kanssa ulos.. tutustu uusiin ihmisiin.
        Ehkä huomaat, että omasi ei olekaan sulle se
        oikea.
        Ja seksistä puhuminen vaan parantaa koko hommaa,
        se ei mitenkään voi tappaa haluja. Käytäpä
        ehkäsyä, jos seksiä vielä harrastat.. päivän
        lehdestä juuri luin virontyttöjen HIV
        epidemiasta..


      • Monivärisukkis
        tilaa kirjoitti:

        minua on petetty-syyksi mies sanoi-koska luulin
        hänestä koko ajan vaikka ei ollut ketään-hän
        sanoi että oli helpompi olo kun teki sitä mistä
        syytettiin..nyt en enää epäile ja itsellänikin on
        parempi olo-vaikka meinaa vieläkin ryöstäytyä
        käsistä kun toinen teki sen oikeasti-mutta ei ole
        kyllä poiskaan lähtenyt enkä minäkään halua
        lähteä...maailmani muuttui todellisemmaksi en
        enää edes odota 100% uskollisuutta-se oli lääke
        mustasukkaisuuteni ja se auttoi minulle-on
        helpompi elää...

        HUH, en ihan heti tuota tapaa lääkkeksi
        allekirjoittaisi! Jos toinen on hulluna
        mustiksena, ei sen silti pitäisi automaattisesti
        sitä tarkoittaa, että toinen sit menee ja
        ns. 'luvalla' köyrii muita.
        Siinä on sitten toisessakin osapuolessa
        heikkoutta ja ehkä sit kannattais miettiä, millä
        pohjalla suhde loppujen lopuksi on!
        Itse en usko 100% luottamukseen, hyvä kun ihminen
        elämänsä aikana oppii edes jotenkuten itsensä
        tuntemaan! Mutta tuon asian ymmärtäminen ei vaadi
        paskamaisia keinoja toiselta 'antaa tajuntaa'.
        Helppohan se ois tuolla mentaliteetilla elää joka
        asian suhteen;'en pitänyt
        sanomisestasi/mielipiteestäsi'=toimin sen
        vastaisesti.
        Joku itsekritiikki kehiin, ja mielestäni miehesi
        oli joka tapauksessa heikko yksilö, kun toteutti
        sairalloiset kuvitelmasi!


      • ......
        Tipsukka kirjoitti:

        ..mikä toi tollanen suhde on?? Miten sä voit ees
        olla sellasen ihmisen kanssa, joka ihan
        tarkotushakusesti sua käy pettää.. vai olix toi
        vaan hyvä tekosyy vähän käydä vieraissa.
        Mut hyvä, jos noin kierolla teolla sun on
        helpompi elää.. itse olisin juossut jo karkuun..
        Miten voi enää puhuakaan luottamuksesta?? Sun
        kundis teki sen kerran..jää vaan odottamaan
        seuraavaa kertaa.. tai ehkä sä voisit käydä
        pettää sun jätkääs.. luuletsä, et se antas sulle
        anteex?? mä en usko.. kundit haluu omistaa, mut
        ne ei haluu, et ne omistetaan..
        Maailmassa on 100% uskollisuutta. Sitä voi saada,
        jos sitä jaksaa ettiä, mä tiedän. Ja kukaan ei
        sais pettää ketään ku kerran.. se olis siitä
        poikki.

        Onko joku tehnyt sulle pahaa kun otat joka asiaan
        noin kielteisen asenteen...ja arvostelet kovasti
        muita niin kuin tietäisit paremmin...


      • Tipsukka
        ...... kirjoitti:

        Onko joku tehnyt sulle pahaa kun otat joka asiaan
        noin kielteisen asenteen...ja arvostelet kovasti
        muita niin kuin tietäisit paremmin...

        ei todellakaan oo tarkotus ärsyttää ketään tai
        luulla tietävänsä asioista enemmän ku muut.. käy
        lukemassa café24 :n "kaveri löi, mitä teen", ni
        tiiät, mix hitsaan mustasukkasuudesta.. sori
        vielä, ei ollu tarkotus.. ei oo kiva saada
        niittii kaverilta ( ex-sellaselta ) ihan vaan six
        että hän on kenties tuntenut olonsa uhatuksi tai
        tiedä nyt sit sen tarkotusperiä..


      • Isäsi
        Tipsukka kirjoitti:

        ainakin kirjoituksistasi päätellen. Miksei
        kännykkä ole päällä?? Siksikö, että jätkälläsi on
        toinen?? Kyllä ystävyyssuhteet toiseen
        sukupuoleen voi sallia, niin myös
        puhelinkeskustelut?? Pakkohan siinä jotain väärää
        on olla, jos puhelin on kiinni.
        Myös parisuhteessa voi olla yksin. Lähde
        ystäviesi kanssa ulos.. tutustu uusiin ihmisiin.
        Ehkä huomaat, että omasi ei olekaan sulle se
        oikea.
        Ja seksistä puhuminen vaan parantaa koko hommaa,
        se ei mitenkään voi tappaa haluja. Käytäpä
        ehkäsyä, jos seksiä vielä harrastat.. päivän
        lehdestä juuri luin virontyttöjen HIV
        epidemiasta..

        No niin tipsukka, vaikka peruskoulusta ollaankin
        kesälomilla, niin kävisit edes uimassa välillä
        siitä päätteen ääreltä. Tuo on kyllä aika
        surkuhupaisaa, että tollaset kaverit alkaa toisten
        avioliitto-neuvojiksi, ja muistutteleen eteläisen
        naapurimme HIV-tilanteesta. Toisaalta, oli tainnu
        lukee ihan iltalehdestä..


      • just se
        Isäsi kirjoitti:

        No niin tipsukka, vaikka peruskoulusta ollaankin
        kesälomilla, niin kävisit edes uimassa välillä
        siitä päätteen ääreltä. Tuo on kyllä aika
        surkuhupaisaa, että tollaset kaverit alkaa toisten
        avioliitto-neuvojiksi, ja muistutteleen eteläisen
        naapurimme HIV-tilanteesta. Toisaalta, oli tainnu
        lukee ihan iltalehdestä..

        sun on päätteen ääreltä poistua, jos jalat ei
        enää vanhuuttaan kanna, isäni, tuollahan onkin
        oikeet uimarantakelit.. ja oman mielipiteen
        sanominen ei liene väärin.. Kivaa kesää sullekin=)


      • just se
        Isäsi kirjoitti:

        No niin tipsukka, vaikka peruskoulusta ollaankin
        kesälomilla, niin kävisit edes uimassa välillä
        siitä päätteen ääreltä. Tuo on kyllä aika
        surkuhupaisaa, että tollaset kaverit alkaa toisten
        avioliitto-neuvojiksi, ja muistutteleen eteläisen
        naapurimme HIV-tilanteesta. Toisaalta, oli tainnu
        lukee ihan iltalehdestä..

        mitä se sulle kuuluu jos se haluu auttaa muita
        ihmisiä? Eiks se oo vaan hyvä et voi kertoa
        mielipiteensä...siel päätteen päässä taitaa olla
        joku joka kärsii samoista asioista tai sit oot
        ehkä tämä pettävä mies! =) Anna muiden olla niin
        sunkin annetaan olla!


      • Naisen alku

        Mun mielestä on aivan ihanaa että me "hiljaiset-
        ei-tunteista-puhuvat-suomalaiset" vihdoinkin
        avaudutaan ja kysytään neuvoja sekä pohditaan
        ongelmia!

        MIKSI ihmeessä "Casandra" olisi jotenkin väärässä
        kysellessään neuvoja? Mun mielestä täs vasta on
        rohkea mimmi joka tuo ilmi tälläistä ilmiötä-
        nainen joka miettii
        ominaisuutta "Mustasukkaisuus"!

        Itse olen tämän kokenut: kaikki oli hyvin
        suhteessa, luottamusta löytyi eikä kivempaa olisi
        voinut olla "muualla", mutta eri tapahtumien
        jälkeen niin yhtäkkiä huomasin olevani aika
        mustis. Eikä juurikaan puhuttu asiasta, vaa
        pidettiin klassista mykkäkoulua ja mökötettiin.

        Keskustelun jälkeen, huomattiin että ei ollut
        kyse kroonisesta mustasukkaisuudesta, vaa
        tilanteesta tai tunteesta joka sillon näytti
        olevan ajankohtainen eri syystä.

        On kyllä ihme että kun suhde
        vaikutta "täydelliseltä" eikä edes ripaustakaan
        ole m-sukkaisuutta, niin kysytään "Onko toi ihan
        normaalia ettei oo ees vähän m-sukkaisuutta
        suhteessa?" ja sit taas ku joku myöntää olevansa
        mustis niin jäkitetään "Sähän oot sairas ku
        rajoitat partnerisi elämää tollei"........

        Eihän tästä kukaa viisastu...Huhhuh!

        Olen samaa mieltä tässä muutaman kanssa, että
        vähän mustasukkaisuutta pitää löytyä suhteessa,
        koska sillä tavalla pysyy tämä hehkeä mehevä
        miellyttävyys kumppaneiden välillä!

        Esim. luulin olevani yksin tässä suhteessa joka
        on vähän mustis, mutta sitten kerran kun oltiin
        juhlimassa poikaystäväni kanssa raflassa niin hän
        halasi minua yhtäkkiä ja hymyili ja muistutti
        kuinka "ihanalta näytän". Ei siinä mitään, mutta
        yhtäkkiä huomasin exääni, ja hokasin että
        nykyinen mieheni oli huomannut häntä ensin ja
        vähän hätääntyi...=)
        Se oli minulle illan kohteliaisuus!

        Hauskaa kesää!

        Don´t have sex in the garden;
        love is blind, but not the neighbour!


      • Rimpe
        Naisen alku kirjoitti:

        Mun mielestä on aivan ihanaa että me "hiljaiset-
        ei-tunteista-puhuvat-suomalaiset" vihdoinkin
        avaudutaan ja kysytään neuvoja sekä pohditaan
        ongelmia!

        MIKSI ihmeessä "Casandra" olisi jotenkin väärässä
        kysellessään neuvoja? Mun mielestä täs vasta on
        rohkea mimmi joka tuo ilmi tälläistä ilmiötä-
        nainen joka miettii
        ominaisuutta "Mustasukkaisuus"!

        Itse olen tämän kokenut: kaikki oli hyvin
        suhteessa, luottamusta löytyi eikä kivempaa olisi
        voinut olla "muualla", mutta eri tapahtumien
        jälkeen niin yhtäkkiä huomasin olevani aika
        mustis. Eikä juurikaan puhuttu asiasta, vaa
        pidettiin klassista mykkäkoulua ja mökötettiin.

        Keskustelun jälkeen, huomattiin että ei ollut
        kyse kroonisesta mustasukkaisuudesta, vaa
        tilanteesta tai tunteesta joka sillon näytti
        olevan ajankohtainen eri syystä.

        On kyllä ihme että kun suhde
        vaikutta "täydelliseltä" eikä edes ripaustakaan
        ole m-sukkaisuutta, niin kysytään "Onko toi ihan
        normaalia ettei oo ees vähän m-sukkaisuutta
        suhteessa?" ja sit taas ku joku myöntää olevansa
        mustis niin jäkitetään "Sähän oot sairas ku
        rajoitat partnerisi elämää tollei"........

        Eihän tästä kukaa viisastu...Huhhuh!

        Olen samaa mieltä tässä muutaman kanssa, että
        vähän mustasukkaisuutta pitää löytyä suhteessa,
        koska sillä tavalla pysyy tämä hehkeä mehevä
        miellyttävyys kumppaneiden välillä!

        Esim. luulin olevani yksin tässä suhteessa joka
        on vähän mustis, mutta sitten kerran kun oltiin
        juhlimassa poikaystäväni kanssa raflassa niin hän
        halasi minua yhtäkkiä ja hymyili ja muistutti
        kuinka "ihanalta näytän". Ei siinä mitään, mutta
        yhtäkkiä huomasin exääni, ja hokasin että
        nykyinen mieheni oli huomannut häntä ensin ja
        vähän hätääntyi...=)
        Se oli minulle illan kohteliaisuus!

        Hauskaa kesää!

        Don´t have sex in the garden;
        love is blind, but not the neighbour!

        Mustis on ihmiseen rakennettu juttu silloin kun
        se on tervettä sellaista, meille on annettu
        kyky , vaisto, joka puolustaa parisuhdetta, kun
        vaara on lähellä. Eläinmaailmasta löytyy sama
        juttu. Kyllä Jumala loi hienosti ihmisen. YES!


      • cassandra

        Sehän se juttu onkin, et kaikki pissikset juoksee
        sen perässä, mut ei mun jätkä niihin päin
        vilkuile. Kyl mä tiedän et se mua ihan aidosti
        rakastaa ja tiedän myös, ettei se mua pettäis tai
        mitään. Sun on vaikea lähteä tuomitsemaan kun et
        tiedä musta juuri mitään. Mä en koskaan vahtaa
        jätkäni tekemisiä saati utele asioita. Mun
        mielestä sillä pitää olla oikeus omiin
        juttuihinsa ilman mun valvovaa silmäparia ja
        epäilyjä. En varsinaisesti tullut hakemaan apua
        netistä (on mullakin elämää!) vaan tuli vaan
        mieleen et mitäköhän muitten suhteis on
        samaa/erilaista. Itseasiassa mä oon tajunnu ite
        olevani mustasukkanen enkä sitä periaatteessa
        näytä tai sano vaan kaikki se syntyy mun pään
        sisällä ja sit mä kehittelen kaikkii ihme juttuja
        siitä, miten jätkä kohta jättää tai pettää vaikka
        tiedän, ettei se niin tekis. Mut eihän koskaan
        saa luottaa liikaa...pitää aina olla vähän
        varuillaankin ettei saa siipeensä, mutta jatkuva
        pelkääminen ja epäily on tottakai pahasta mitä
        suhteeseen tulee. Mulla tää kaikki on vaan
        epävarmuutta. Oon saanu kestää jätkiltä kaiken
        mahollisen ja nyt kun ensimmäisen kerran voin
        sanoa rakastavani jotain ihan oikeesti, sisällä
        kytee kokoajan pelko siitä, et "entä jos tää
        jätkä on samanlainen kuin aiemmat"...mun
        jätkäfrendi tietää noist aiemmist jutuista ja
        siks ymmärtääkin nää mun ihmeelliset
        mielikuvituksen tuotokset. Ehkä tääkin menee ohi
        ajan kanssa kun tajuan, ettei kaikki jätkät
        välttämättä osoittaudukaan täysiksi
        paskiaisiksi...


      • Tipsukka
        cassandra kirjoitti:

        Sehän se juttu onkin, et kaikki pissikset juoksee
        sen perässä, mut ei mun jätkä niihin päin
        vilkuile. Kyl mä tiedän et se mua ihan aidosti
        rakastaa ja tiedän myös, ettei se mua pettäis tai
        mitään. Sun on vaikea lähteä tuomitsemaan kun et
        tiedä musta juuri mitään. Mä en koskaan vahtaa
        jätkäni tekemisiä saati utele asioita. Mun
        mielestä sillä pitää olla oikeus omiin
        juttuihinsa ilman mun valvovaa silmäparia ja
        epäilyjä. En varsinaisesti tullut hakemaan apua
        netistä (on mullakin elämää!) vaan tuli vaan
        mieleen et mitäköhän muitten suhteis on
        samaa/erilaista. Itseasiassa mä oon tajunnu ite
        olevani mustasukkanen enkä sitä periaatteessa
        näytä tai sano vaan kaikki se syntyy mun pään
        sisällä ja sit mä kehittelen kaikkii ihme juttuja
        siitä, miten jätkä kohta jättää tai pettää vaikka
        tiedän, ettei se niin tekis. Mut eihän koskaan
        saa luottaa liikaa...pitää aina olla vähän
        varuillaankin ettei saa siipeensä, mutta jatkuva
        pelkääminen ja epäily on tottakai pahasta mitä
        suhteeseen tulee. Mulla tää kaikki on vaan
        epävarmuutta. Oon saanu kestää jätkiltä kaiken
        mahollisen ja nyt kun ensimmäisen kerran voin
        sanoa rakastavani jotain ihan oikeesti, sisällä
        kytee kokoajan pelko siitä, et "entä jos tää
        jätkä on samanlainen kuin aiemmat"...mun
        jätkäfrendi tietää noist aiemmist jutuista ja
        siks ymmärtääkin nää mun ihmeelliset
        mielikuvituksen tuotokset. Ehkä tääkin menee ohi
        ajan kanssa kun tajuan, ettei kaikki jätkät
        välttämättä osoittaudukaan täysiksi
        paskiaisiksi...

        Mä sain kommenttii, kun kuulemma liikaa
        kommentoin sun juttua.. joo sekin on totta, et
        mikä mä oikeestaan oon sun suhdettas tuomitsee
        tai oikeestaan vaan neuvoo, kun enhän mä ees
        tunne sua!! Sehän se onki, et aattelin sua yhex
        toisex, joka tällä hetkellä kärsii
        sairaalloisesta mustasukkasuudesta, ja tarvii
        siihen ihan apua!!
        Mä oon seurannu sen toimintaa täs viimeset neljä
        vuotta ottamatta kantaa asioihin ja nyt kun tästä
        viimein jossain puhutaan ( vaikka nyt tää
        keskusteluryhmä ) ni oon suunapäänäkätenä tässä
        jutussa kommentoimassa kaikkien ihmisten
        mielipiteitä. Sen takia mun nimim on joka
        toisessa välissä kommentoimassa jotai enemmän tai
        vähemmän just sun juttuun liittyvää, koska sähän
        ET OO SAIRAALLOISEN MUSTASUKKANEN, vaan tää juttu
        on sun päässäs. Etkä sä oo tehny mitään sellasta,
        joka sais ihmiset kelaa, et hankkis hoitoo tolle
        käytökselleen porukassa.

        Eli mun mielestä sun käytökses on ihan normaalia,
        jos joku sua on aikasemmin pettäny, etkä sä
        kuitenkaan rajota sun kundis elämää. Mä luulen,
        et sun kundiskaan ei kattele pahalla sun
        mustista, vaan säälii sitä, et sä et voi olla
        normaali sillon ku se käy bilettää, koska
        aiemmista tapauksista oot ehkä todennu, et kundit
        aattelee tyyliin: "poissa silmistä, poissa
        mielestä". Ja sellasia kundei on pilvin pimein.
        Minkä takia kundit luulee et ruoho olis jotenki
        vihreempää aidan toisella puolella. Ja minkä
        takia sitä pitää kokeilla, koska yhen illan
        jutuista jää kuitenki loppujen lopux paskan maku
        suuhun ja se voi pilata hyvän parisuhteen.

        Mä ite seurustelen suhteessa jossa luotan 99%:sti.
        Aikasemmin mua on petetty ( mm ed suhteessa ) ja
        mun luottamus kundeihin oli tän nykysen suhteen
        alkaessa 0%. Me kuitenki mun nykysen kanssa
        ollaan puhuttu asiasta ja tultu siihen tulokseen,
        et niin monta muijaa sil on ollu, eli paljon on
        kokeiltu erilaisia, et se tietää mitä aidan
        toisella puolella odottaa. Ja sinne sillä ei enää
        tuu olemaan tarvetta. Ja mitä kauemmin on toisen
        tuntenu sitä parempaa sexi on, kun ei tarvi
        yrittää liikaa, voi olla oma ittensä yms.
        Mä oon hiljalleen saanu mun luottamuksen takas.
        Mut en ilman mun nykystä. Se 1% on
        sellasta "kukaan ei oo täydellinen"-epäluottamusta
        !!!! Tottakai sullaki on elämä, en sitä
        epäillykään!! Ehkä törmätään jossai baarissa
        ilman meiän miehii, ku mehän voidaan bilettää
        ilman niitäki!!!


    • jarppa tampereelta

      Itse olen seurustellut yli 2 vuotta ja huomannut
      saman asian itsessäni. Aina kun näen likkani
      kaveriporukassa jätkiä menen mustikseksi ja
      tahtoisin hakea hänet pois. Jälkeen päin saan
      nauraa itselleni omasta tyhmyydestäni.
      Omistamisen halusta voisin todeta tulevan
      armeijan.Itse olen komennuksen ja kurin keskellä,
      tahtoisin tyttöystäväni olevan mukana tai
      samanlaisessa ympäristössä. Minua itseäni
      ärsyttää oma omistuksenhalu/ kateus /
      mustasukkaisuus ja olenkin vain pitänyt sen
      sisälläni tai myöntänyt. Yleensä tilanne on
      lauennut kun olen kertonut.

    • totuus

      ...ihmisiltä pitäisi kieltää oikeus
      parisuhteeseen ja mustasukkaisuutta puolustavilta
      oikeus puhumiseen. Orjuus on lailla kielletty jo
      aikoja sitten, myös henkinen orjuus pitäisi
      kieltää. Hyvää kesää vain kaikille ja
      koittakaahan kasvaa hyviksi ihmisiksi.

      • meikku

        Kyllä! Täyttä asiaa koko viesti!Minulla itselläni
        on erittäin mustasukkainen mies joka ei tee
        fyysistä väkivaltaa,mutta henkistä sitäkin
        enemmän.En saa tavata entisiä nuoruuden aikaisia
        ystäviäni, en saa käydä omien vanhempieni luona
        yksin,vaan ukko on joka kerta mukana.Kauppaan
        lähtökin on siinä ja siinä,riippuu mihin olen
        menossa.Entiselle kotipaikkakunnalle vai
        nykyiselle .Matkassa ei ole väliä..JA miten
        tämmöisestä liitosta voi päästä eroon,kun toinen
        ilmoittaa että :tästä liitosta ei lähdetä kuin
        kuoleman kautta.!Voinko luotta siihen ,että
        mitään vakavaa ei tapahdu?Kyllä rakkauden voi
        tappaa liialla mustasukkaisuudella ja
        omistushalulla,KOKEMUSTA ON!!


    • True Love

      Todellinen rakkaus ei kadehdi, rakkaus ei ylpeile
      tai kerskaa eikä todellakaan omista.
      Mustasukkaisuudella ja omistushalulla ei ole
      mitään tekemistä rakkauden kanssa. Nuo tunteet
      ovat peräisin lähinnä omista peloista, ei koskaan
      rakkaudesta.

      • NAISEN ALKU

        Ensimmäinen virhe on katsoa m-sukkaisuutta
        SAIRAUTENA. Koska, tämä "ominaisuus" ilmenee
        monissa muodoissa. Niin ku ennen kirjotin,
        vähän m-sukkaisuutta on ihan terveellistä
        parisuhteessa: jos omaa kultaa pitää itsestään
        selvyytenä niin liekkihän voi sammua helposti!

        Mielestäni on ihanaa huomata että monen vuoden
        jälkeenkin sitä "säpinää" löytyy, mies katsoo
        esimerkiksi pikkusen salaa omaa pimua joka seisoo
        baarissa ja juttelee vanhan mies-luokkatoverin
        kanssa!

        Hienothan nuo sanat Raamatusta ovat, mutta ei
        realistisia---eivät sovi tämän päivän
        yhteiskuntaan!

        Kiitos Tack.


    • jinman

      piste.

    • mustis

      olen menettänyt monta tyttöystävää
      mustasukkaisuuteni takia...missähän kulkee raja,
      jota ei saisi ylittää. Todella mielenkiintoinen
      aihe! Kuinkahan voisin saada itseni uskomaan
      ettei tyttöystäväni petä minua, niin etten itse
      toimisi siten "kostoksi". tämä on todella suuri
      ongelma, jos tiedät jonkun keinon voisitko auttaa?
      pahinta on että käytän sitten paljon henkistä
      väkivaltaa häntä kohtaan niin että hänen elämänsä
      kärsii.syyt esim. bileisiin lähtö tai tutut pojat
      yms.

    • nea

      Heh, olisi kiva nähdä in-real-life et miten se
      sun omistushaluisuus ja mustasukkaisuus ilmenee..
      Mä koen olevani jo jotenkin öö sanoisinko
      sairaalloisen mustasukkainen mun jätkäkaverista!
      Ja sitä ei kukaan näe mussa. Mun jätkäkaveri ON
      luottamisen arvoinen ja se on just sitä tyyppiä,
      ettei se vahingossakaan tekisi mitään mikä
      loukkaisi mua. Mä oon kans miettinyt, että eikö
      rakkauteen kuulu mustasukkaisuus. Et jos on
      mustasukkainen niin se vaan osoittaa, että kuin
      paljo tosiaan rakastaa ja välittää - mutta se
      myös tarkottaa sitä että kuin VÄHÄN luottaa ???
      Tosi hyvä esimerkki tästä on se, kun tänään
      oltiin kolmestaan - mä, mun jätkäkaveri ja mun
      paras YSTÄVÄ, niin mä vaan kokoajan ajattelin, et
      no niin - se on kiinnostunut mun parhaasta
      ystävästäni - mikä on tosi sairasta!
      Mä en myöskään koe olevani huonompi tai rumempi
      tms kuin muut flikat enkä mitään vastaavaa, mut
      siis...!
      Tää on tosi turhauttavaa! Joku aika sitten vielä
      oletin, et mä oon päässyt tästä eroon, mut ei!
      Mä koen tod olevani joku luonnonoikku. Mulla ei
      olisi mitään syytä olla mustasukkainen.
      Mut minkäs teet!..

    • oli..

      kun miehelläni oli ollut toinen nainen useita
      vuosia ja kun -se paljastui-hän sanoi minulle
      että luuli minulla olleen toisen miehen ja siksi
      oli pettänyt-onko tämä mustasukkaisuutta -
      sairasta sellaista vai mitä...

      • Sugar

        tuntuu mustasukkaisuus olevan mullakin. En kehtaa
        sitä kellekään myöntää, mut oon ihan skitsonsa
        jos kundikaverini menee toiseen huoneeseen puhuun
        puhelimeen eikä jälkeenpäin sano kuka soitti.
        Tulee heti semmonen olo et joku ex tai muu
        viritys/hoito. En viitsi kysyäkään ettei ois
        heti "kyttääksä mua"-keskustelu päällä.

        Kultini on tehnyt tosi selväksi ettei tykkää
        vahtivista ja mustasukkasista naisista, joten oon
        tietysti piilottanu tunteeni. 2 edellistä
        kundikaveria petti mua, toinen varsinkin oli
        oikein krooninen pettäjä, mutta mä vaan jaksoin
        antaa anteeksi kerta toisensa jälkeen kunnes mua
        oli loukatu tarpeeksi ja tein jutusta lopun.
        Varmaan on jäänyt niin huonot muistot &
        epäluottamus miehiin, etten voi luottaa
        nykyiseenkään kundiin.

        Monet sanoo et mustistelu on kii huonosta
        itsetunnosta. Ainakin ite voin myöntää et näin on
        asia omalla kohdalla. Kun joku mallin näkönen
        tyttö tulee halaileen poikakaveriani baarissa,
        tunne itseni rumaksi ja lihavaksi. Oikeasti mussa
        ei oo mitään vikaa, oon ihan nätti & hoikka,
        poikakaverikin ylistää aina mua, eikä tarttis
        tuntee alemmuutta mut en voi sille mitään!

        Aina on sellanen olo etten oo tarpeeks
        kaunis/sexy/trimmattu toisin ku se muija, joka on
        kultini kimpussa. Semmosissa tilanteissa pahoitan
        mieleni ja vetäydyn kauemmas seisomaan. En viiti
        tunkee väliin.

        Kerran kultilla oli meno niin päällä muijien
        kanssa, et meikä unohtui kokonaan. Mun
        miespuolinen kaveri sanoi mulle sillon, et ne
        akat on säälittäviä, ei mitään muhun verrattuna
        ja ettei mun kannata tuntee oloani huonommaks mut
        minkäs teet ku kultin huomio oli täysin toisissa
        naisissa ja minä olin hänelle kuin ilmaa! Asiasta
        juteltiin jälkeenpäin tosi kirpeeseen sävyyn, ja
        tuo tapahtuma jäi kirveleen niin pahasti, et
        pelkään sen toistuvan joka kerta ku mennään
        baariin...

        Omasta mielestäni oon aina ollu liian mustis
        vaikkakin peittäny sen. Kultin em. käytös
        tietysti vaan ruokki mustistelua ja nyt on
        epävarmuus päällä koko ajan.


      • cassandra
        Sugar kirjoitti:

        tuntuu mustasukkaisuus olevan mullakin. En kehtaa
        sitä kellekään myöntää, mut oon ihan skitsonsa
        jos kundikaverini menee toiseen huoneeseen puhuun
        puhelimeen eikä jälkeenpäin sano kuka soitti.
        Tulee heti semmonen olo et joku ex tai muu
        viritys/hoito. En viitsi kysyäkään ettei ois
        heti "kyttääksä mua"-keskustelu päällä.

        Kultini on tehnyt tosi selväksi ettei tykkää
        vahtivista ja mustasukkasista naisista, joten oon
        tietysti piilottanu tunteeni. 2 edellistä
        kundikaveria petti mua, toinen varsinkin oli
        oikein krooninen pettäjä, mutta mä vaan jaksoin
        antaa anteeksi kerta toisensa jälkeen kunnes mua
        oli loukatu tarpeeksi ja tein jutusta lopun.
        Varmaan on jäänyt niin huonot muistot &
        epäluottamus miehiin, etten voi luottaa
        nykyiseenkään kundiin.

        Monet sanoo et mustistelu on kii huonosta
        itsetunnosta. Ainakin ite voin myöntää et näin on
        asia omalla kohdalla. Kun joku mallin näkönen
        tyttö tulee halaileen poikakaveriani baarissa,
        tunne itseni rumaksi ja lihavaksi. Oikeasti mussa
        ei oo mitään vikaa, oon ihan nätti & hoikka,
        poikakaverikin ylistää aina mua, eikä tarttis
        tuntee alemmuutta mut en voi sille mitään!

        Aina on sellanen olo etten oo tarpeeks
        kaunis/sexy/trimmattu toisin ku se muija, joka on
        kultini kimpussa. Semmosissa tilanteissa pahoitan
        mieleni ja vetäydyn kauemmas seisomaan. En viiti
        tunkee väliin.

        Kerran kultilla oli meno niin päällä muijien
        kanssa, et meikä unohtui kokonaan. Mun
        miespuolinen kaveri sanoi mulle sillon, et ne
        akat on säälittäviä, ei mitään muhun verrattuna
        ja ettei mun kannata tuntee oloani huonommaks mut
        minkäs teet ku kultin huomio oli täysin toisissa
        naisissa ja minä olin hänelle kuin ilmaa! Asiasta
        juteltiin jälkeenpäin tosi kirpeeseen sävyyn, ja
        tuo tapahtuma jäi kirveleen niin pahasti, et
        pelkään sen toistuvan joka kerta ku mennään
        baariin...

        Omasta mielestäni oon aina ollu liian mustis
        vaikkakin peittäny sen. Kultin em. käytös
        tietysti vaan ruokki mustistelua ja nyt on
        epävarmuus päällä koko ajan.

        Niinpä...mustasukkasuus ei synny
        itsestään...siihen tarttetaan joku "laukaiseva
        tekijä"...mustasukkasuus voi kasvaa huonon
        itsetunnon tai petetyksi tulemisen myötä. Toi
        käytös, mitä jätkäs harrasti sillon baarissa on
        aika törkeetä, mut se voi tosin olla, ettei se
        ees oo tajunnu, miltä susta tuntuu. Ei jokainen
        kauniimman sukupuolen edustaja ole jätkäfrendin
        "tuleva muija" tai edes uhka...sitä vaan oppii
        näkemään asian silleen jos kelaa asiaa mielessään
        liikaa. Oon huomannut ettei se, että pitää kaiken
        tän sisällään, olekaan paras ratkaisu. Itselleen
        tulee kokoajan pahempi, epävarmempi olo siitä,
        mitä jätkä haluaa ja sit rupee väkisinkin
        ettimään itestään vikoja, joita välttämättä
        kukaan muu ei edes huomais/pitäis vikana kuin sä
        itse. Se, että pystyy puhuu tuntemuksistaan
        elämänkumppanilleen, taitaa olla ihanteellinen
        piirre parisuhteessa. Sillon suhteesta ilmeisesti
        katoaa sellanen turha epäily ja epävarmuus.
        Luottamus kasvaa kummasti kun tunnustaa muillekin
        olevansa mustasukkainen tai epävarma omasta
        itestään.
        Kyllä munkin jätkän exä pitää aika tiheesti
        yhteyttä mun jätkään ja aluks mullekin tuli noita
        olotiloja, että niil ois viel jotain. Oon
        kuitenkin pitänyt noikin ajatukset sisälläni ja
        aion pitää jatkossakin, koska niistä mä oon
        hiljalleen pääsemässä eroon ihan itse kun oon
        vaan hyväksynyt tosiasian, että ne on edelleen
        hyviä ystäviä ja siinä kaikki. Mulle se oli aluks
        vaikee paikka, sillä mä en oo juuri koskaan
        onnistunut säilyttämään entisiä ystävinäni.
        Sekin, minkä takia sun mustasukkaisuus
        johtuu huonosta itsetunnosta, on lähtöisin vaan
        noista pettämisistä. On vaikea rakentaa
        luottamusta toisen ihmisen välille jos joku on
        sen joskus onnistunut sulta riistämään. Se vie
        kuitenkin aikaa ja vaatii hirveesti itsensä
        kanssa painiskelua. Mutta eiks se niin oo, että
        antamalla aikaa toiselle, se maksetaan takaisin
        kaksinverroin. Eli jos jätkäs tietää sun
        kompleksistas ja aiemmista jutuista, se ymmärtää
        sua paljon paremmin eikä heti syytä sua
        kyttäilystä tai elämän rajoittamisesta. Jos se
        antaa sulle aikaa kasvattaa luottamusta miehiin
        ja itseesi, se kantaa hedelmää myös
        parisuhteessa. Ei ehkä heti mut jossain
        vaiheessa.
        Etkä sä mikään luonnonoikku ole;) Eiköhän
        jokaisella muijalla oo välillä sellanen
        jonkinasteinen vertailu toisiensa välillä vaikka
        kyseessä ei suoranaisesti olis kateus tai muu.
        Kun tietää olevansa hyvä tyyppi myös jätkän
        silmissä, se riittää. Sunkin jätkä varmasti
        rakastaa sua sellaisena kuin olet (luonne,
        huumorintaju ym). Se tekee susta sen, mitä sä
        olet ja mitä sun jätkäs rakastaa. Ulkonäköön
        perustuva suhde ei kauaa kestä, joten en usko,
        että jätkäs ihan heti mihinkään trimmattuun
        missiin retkahtaa. Se tahtoo tytön, jonka luonne
        ja ajatusmaailma miellyttää sitä ja se tyttö olet
        SINÄ!!! =)


      • L.
        Sugar kirjoitti:

        tuntuu mustasukkaisuus olevan mullakin. En kehtaa
        sitä kellekään myöntää, mut oon ihan skitsonsa
        jos kundikaverini menee toiseen huoneeseen puhuun
        puhelimeen eikä jälkeenpäin sano kuka soitti.
        Tulee heti semmonen olo et joku ex tai muu
        viritys/hoito. En viitsi kysyäkään ettei ois
        heti "kyttääksä mua"-keskustelu päällä.

        Kultini on tehnyt tosi selväksi ettei tykkää
        vahtivista ja mustasukkasista naisista, joten oon
        tietysti piilottanu tunteeni. 2 edellistä
        kundikaveria petti mua, toinen varsinkin oli
        oikein krooninen pettäjä, mutta mä vaan jaksoin
        antaa anteeksi kerta toisensa jälkeen kunnes mua
        oli loukatu tarpeeksi ja tein jutusta lopun.
        Varmaan on jäänyt niin huonot muistot &
        epäluottamus miehiin, etten voi luottaa
        nykyiseenkään kundiin.

        Monet sanoo et mustistelu on kii huonosta
        itsetunnosta. Ainakin ite voin myöntää et näin on
        asia omalla kohdalla. Kun joku mallin näkönen
        tyttö tulee halaileen poikakaveriani baarissa,
        tunne itseni rumaksi ja lihavaksi. Oikeasti mussa
        ei oo mitään vikaa, oon ihan nätti & hoikka,
        poikakaverikin ylistää aina mua, eikä tarttis
        tuntee alemmuutta mut en voi sille mitään!

        Aina on sellanen olo etten oo tarpeeks
        kaunis/sexy/trimmattu toisin ku se muija, joka on
        kultini kimpussa. Semmosissa tilanteissa pahoitan
        mieleni ja vetäydyn kauemmas seisomaan. En viiti
        tunkee väliin.

        Kerran kultilla oli meno niin päällä muijien
        kanssa, et meikä unohtui kokonaan. Mun
        miespuolinen kaveri sanoi mulle sillon, et ne
        akat on säälittäviä, ei mitään muhun verrattuna
        ja ettei mun kannata tuntee oloani huonommaks mut
        minkäs teet ku kultin huomio oli täysin toisissa
        naisissa ja minä olin hänelle kuin ilmaa! Asiasta
        juteltiin jälkeenpäin tosi kirpeeseen sävyyn, ja
        tuo tapahtuma jäi kirveleen niin pahasti, et
        pelkään sen toistuvan joka kerta ku mennään
        baariin...

        Omasta mielestäni oon aina ollu liian mustis
        vaikkakin peittäny sen. Kultin em. käytös
        tietysti vaan ruokki mustistelua ja nyt on
        epävarmuus päällä koko ajan.

        juhannus on tulossa ja kultani haluaa juoda
        viinaa.Ja se pelottaa, sillä jos hän juo sitä
        liikaa niin en luota häneen niin kuin luotan
        selvispäin.Kerran kun kultini oli juonut viinaa
        hän rutisteli kaverini rintoja jolla oli silloin
        minun takkini päällä(emme ole muuten lainkaan
        saman näköisiä).Näin itse tapahtuman mutta en
        jaksanut silloin ruveta räyhäämään.Olin niin
        suuttunut ja huomasin ettei siitä olisi ollut
        mitään hyötyä,sillä mieheni oli niin humalassa
        että se olisi ollut yhtä tyhjän kanssa. Olemme
        puhuneet asiasta mutta mieheni ei muista koko
        asiaa...Siispä pelottaa,että hänen muistinsa
        menee kun hän juo viinaa.(näin on käynyt
        myöhemminkin jolloin ei kylläkään tapahtunut
        vastaavaa)Hän ei pidä viineistä ja festari
        alueelle ei saa viedä lasipulloja joten kalja ei
        käy,eikä hän ole siideriin päinkään. Olemme
        keskustelleet ja hän tietää mitä ajattelen..ja
        sanoin myöskin hänelle etten halua rajoittaa
        sellaisessa asiassa että mitä saat juoda ja mitä
        et...


      • CrazyBizkitPark

        ..yritti kai vain keksiä tekosyyn ja pisti sen
        mustasukkaisuuden piikkiin.


      • Sugar
        L. kirjoitti:

        juhannus on tulossa ja kultani haluaa juoda
        viinaa.Ja se pelottaa, sillä jos hän juo sitä
        liikaa niin en luota häneen niin kuin luotan
        selvispäin.Kerran kun kultini oli juonut viinaa
        hän rutisteli kaverini rintoja jolla oli silloin
        minun takkini päällä(emme ole muuten lainkaan
        saman näköisiä).Näin itse tapahtuman mutta en
        jaksanut silloin ruveta räyhäämään.Olin niin
        suuttunut ja huomasin ettei siitä olisi ollut
        mitään hyötyä,sillä mieheni oli niin humalassa
        että se olisi ollut yhtä tyhjän kanssa. Olemme
        puhuneet asiasta mutta mieheni ei muista koko
        asiaa...Siispä pelottaa,että hänen muistinsa
        menee kun hän juo viinaa.(näin on käynyt
        myöhemminkin jolloin ei kylläkään tapahtunut
        vastaavaa)Hän ei pidä viineistä ja festari
        alueelle ei saa viedä lasipulloja joten kalja ei
        käy,eikä hän ole siideriin päinkään. Olemme
        keskustelleet ja hän tietää mitä ajattelen..ja
        sanoin myöskin hänelle etten halua rajoittaa
        sellaisessa asiassa että mitä saat juoda ja mitä
        et...

        vaikea munkin on luottaa kundiini silloin kun on
        viinaa otettu ja meno on sen mukaista. Tosin
        silloin kun on otettu ihan liikaa, hän jumittuu
        viereeni sössöttämään eikä edes näe muita naisia
        kun örvelötilassa on, mut kunnon nousussa asia
        onki ihan eri..

        Halailua ja sylissä istuskelua kummempaa ei
        tietääkseni ole tapahtunut (ainakaan vielä). Enpä
        toisaalta olekaan ollut koko ajan kyttäämässä,
        joten mistäpä tiedän mitä poikien
        kännäysreissuilla on tehty. En oikeestaan
        haluukaan tietää, muuten varmaan koittasin
        rajottaa kulktini menoja.

        Mulla tekee niin pahaa katsoa sivusta kun on täys
        flirtti päällä toisen naisen kanssa. Vetäydyn
        syrjemmälle tommosissa tilanteissa kun pahoitan
        mieleni. Pitäs kai mennä vaan väliin ja ottaa
        kultaa kaulasta kiinni ja sanoo sylissä
        roikkuvalle muijalle napakasti et "kiitos ja
        näkemiin"...ei mitään riehuntaa, mutta selvä
        signaali että tää äijä on mun ja anti
        heittää...Miehen tehtävähän se on torjua yli-
        innokkaiksi & läheisiksi heittäytyvät tuttavat,
        mutta jos ei kerran tolkkua oo niin kai pitäs ite
        mennä väliin. Mulla ei vaan oo pokkaa tehdä
        sellasta, ku oon niin munaton.

        Kännisen äijän vahtiminen on tuskastuttavaa ja
        pilaa koko illan. Ei yhtään helpota se, että
        tietää et jos ei ite oo vahtimassa niin mitä
        tahansa voi sattua kun toiselta on tolkku poissa,
        niinku just tuota rintojen puristelua...ja
        känniselle ukolle on turha koittaa selittää
        mitään siitä, että hän käyttäytyy loukkaavasti.
        Parempi puhua sitte seuraavana päivänä.

        Jos joskus on jotain pettämisen tyylistä
        tapahtunut niin ei oo helppoa luottaa
        jatkossakaan sillon ku viinaa on kuvioissa. Ei
        kai se kuitenkaan auta ku rämpiä eteenpäin ja
        toivoa et asiat rauhottus jotenki, tai edes oma
        mustistelu katoais...vaikka mihinpä se katoais
        jos sitä ruokitaan! Tsemiä juhannukseen,
        koitetaan pärjäillä mustasukkasuuden ja
        epäluotettavien kundien kanssa!


    • jussia vaan kaikille

      se on aivan he*****n väärin ja osoittaa
      kypsymättömyyttä. huisin hauskaa kuinka lapsen
      asteella monet vanhemmatkin ihmiset ovat.
      yrittäkääpä nyt vaan kaikki kasvaa, siis
      henkisesti, rauhassa ja turhaan toisia sitoen.

    • SuMmEr* GiRl

      Siis totta kai se on ihan normaalii... Ainaki jos
      mul olis joku jätkä ja mä rakastaisin sitä ni kyl
      mä ainaki olisin ainaki pikkasen omistus haluinen,
      mut kuka ei olis? ei sellast ihmist oo
      olemassakaan kuka ei olis omas jätkästään omistus
      haluinen... ainakaa mun mielest sellast ei voi
      olla.

    • Belle

      Omistushaluisuus ole mitenkään väärin, kunhan se
      ei ole sairaalloista toisen elämän rajoittamista.
      Itsekin olen omistushaluinen ja mustasukkainen
      poikakaveristani, en pidä siitä, että hän
      halailee naispuolisia tuttaviaan jne. En silti
      estä häntä lähtemästä kavereiden kanssa ulos,
      sillä luotan häneen. Ei omistushalu tarkoita aina
      sitä, että kyttää toisen tekemisiä koko ajan eikä
      anna toiselle omaa vapautta ja tilaa lainkaan.
      Omistushaluinen voi olla hiljaa mielessään.

      Olen sitä mieltä, että kun kerran ollaan yhdessä
      ja kummatkin on vakavissaan, ei siihen tarvita
      mitään "fanikaartia" pyörimään ja lääppiin
      miestäni silmieni alla. Itse tunsin suhteemme
      alussa hienoista epävarmuutta toisten naisten
      suhteen, ja joskus jopa vertailin itseäni heihin.
      Nyt kuitenkin itsetuntoni on hyvän työpaikan
      saannin vuoksi noussut, eikä komplekseja enää ole.

      On ihan normaalia olla mustasukkainen ja
      omistushaluinen, jos toista rakastaa kovasti.
      Hälläväliä-asenne osoittaa mielestäni
      välinpitämättömyyttä. Sitten kun huomaan, etten
      ole pirun vertaa mustasukkainen, on jotain
      pahasti pielessä suhteessa!

      Pää pystyyn Cassandra, et ole lajisi ainoa eikä
      kyse ole mistään "sairaudesta" niin kauan kuin
      luotat jätkääsi ja annat hänen elää omaakin
      elämäänsä.

    • cherisse

      MInäkin olen mustasukkainen poikaystävästäni,
      välillä nähtävästi liikaakin, kun on sen takia
      riidelty. Juttu on seuraava: mun poikaystävällä,
      jonka kanssa olen ollu kohta 2,5 vuotta yhdessä,
      on ollu useita ja on nyt ainakin yksi (muista en
      tiedä) naispuolinen k- tai soittokamu yms. joka
      muka tietää mun olemassaolosta ja jota hän ei aio
      koskaan tavata, mut silti mua vituttaa niinku
      aina ennenki tällasen jutun yhteydessä. Aiemmat
      tapaukset on siinä mielessä ihan samanlaisia,
      että niitäkään hän ei ole tavannu ja ne kuulemma
      tietää mun olemassaolosta.
      Kertokaa mulle, että miten pystyisin jatkamaan
      seurustelua ihan niinkuin näitä ämmiä ei
      olisikaan?

      • Tiku

        käytöstä poikakaveriltasi, ei voi muuta sanoa. En
        usko et ne ämmät tietää sun olemassaolosta.
        Rasittaa tollanen mailailu tai
        soittelu...ymmärrän sen hyvin...ties mitä
        intiimejä asioita kertoilee niille muijille,
        vaikkei tapaiskaan.

        Oma kundini väittää ettei muka pidä yhteyttä
        exiinsä jne naistuttaviin. silti kännykän
        luettelo on täynnä naisten nimiä ja
        numeroita..tilaa täyttämässäkö muka, kun ei kerta
        pidä yhteyttä muihin muijiin. Mistäpä tiedän mitä
        puheluja ja maileja vaihdellaan...Olen joka päivä
        töissä, eli salaiset tapaamisetkaan ei ois
        poissuljettu vaihtoehto. En kuitenkaan halua
        ajatella näin, sillä tulisin ihan skitsoksi.
        Joskus vaan mielikuvitus laukkaa...

        Kysypä poikaystävältäsi miksi hän haluaa
        kirjoitella ja soitella tuntemattomien muijien
        kanssa jos sinä olet olemassa ja te
        seurustelette? Ei siinä oo mitään järkee...


      • cherisse
        Tiku kirjoitti:

        käytöstä poikakaveriltasi, ei voi muuta sanoa. En
        usko et ne ämmät tietää sun olemassaolosta.
        Rasittaa tollanen mailailu tai
        soittelu...ymmärrän sen hyvin...ties mitä
        intiimejä asioita kertoilee niille muijille,
        vaikkei tapaiskaan.

        Oma kundini väittää ettei muka pidä yhteyttä
        exiinsä jne naistuttaviin. silti kännykän
        luettelo on täynnä naisten nimiä ja
        numeroita..tilaa täyttämässäkö muka, kun ei kerta
        pidä yhteyttä muihin muijiin. Mistäpä tiedän mitä
        puheluja ja maileja vaihdellaan...Olen joka päivä
        töissä, eli salaiset tapaamisetkaan ei ois
        poissuljettu vaihtoehto. En kuitenkaan halua
        ajatella näin, sillä tulisin ihan skitsoksi.
        Joskus vaan mielikuvitus laukkaa...

        Kysypä poikaystävältäsi miksi hän haluaa
        kirjoitella ja soitella tuntemattomien muijien
        kanssa jos sinä olet olemassa ja te
        seurustelette? Ei siinä oo mitään järkee...

        Olen saanut vastauksen: hän haluaa "rakentaa
        sosiaalisia kontaktejaan", eikä näe siinä minulla
        mitään suuttumisen aihetta. Eilen hän sanoi, että
        koenko sen jotenkin uhaksi naiseudelleni, vaikka
        se, kenelle hän soittelee, asuu todella kaukana.
        Sanoin että en, mutta hänen mielestään kyllä.
        Sain eilen myös tietää, että kirjeystäviä hänellä
        ei enää ole, koska olen ne häneltä kieltänyt ja
        hyvä niin kuulemma, koska hän ei olisikaan niille
        jaksanut kirjoittaa.
        Eiliseen asti olimme kihloissa, mutta hän purki
        sen (olisimme olleet 3.8 2 vuotta kihloissa),
        koska se on ahdistanut häntä jo pidemmän aikaa.
        Ja että hänen ei tarvitse kenellekään sormuksella
        todistaa, että hänellä on tyttöystävä, vai
        tarvitseeko minun sitten? Sanoin että ei, luulin,
        että menisimme joskus naimisiinkin (hän oli
        puheillaan antanut ymmärtää niin), mutta eilen
        hän sanoi, että ei halua koskaan naimisiin, sillä
        nykypäivän liitot eivät ole enää pyhiä. Kihlojen
        purkamishaluaan hän selitti myös sillä, että
        nykyään mennään todella nopeasti ja nuorina
        kihloihin, eikä se oikeastaan merkitse yhtään
        mitään. Näiden hänen perustelujensa kanssa olen
        kyllä samaa mieltä. Hän kysyi minulta, että
        pelkäänkö tämän purkautumisen olevan askel kohti
        loppua, sanoin että en. Kaikki on kuulemma hyvin
        välillämme, ei ole mitään hätää. Silti minua on
        surettanut koko päivän.
        Minulla ja hänellä ei ehkä ole edes tulevaisuutta
        yhdessä, sillä hän aikoo matkustella paljon ja
        mennä armeijan ja sivarin tilasta vankilaan. En
        tajua, miten kestän, mutta en halua tätä
        tähänkään lopettaa, niinkuin ei hänkään. Sattuu
        vaan niin helvetisti joka hetki.
        Lopuksi kerro minulle, että mistä se senkin
        soittoämmänsä hankki, sillä en usko sen olevan
        netistä (joka on tietenkin yksi vaihtoehto).
        Epäilen tv-chattia. Mitä sanot?
        Miten itse selviät, kun kerran epäilet
        poikaystäväsi olevan yhteydessä entisiin? Mutta
        sinulla ei sentään ole varmaa tietoa, voit vielä
        elätellä toivoa.


      • cherisse
        Tiku kirjoitti:

        käytöstä poikakaveriltasi, ei voi muuta sanoa. En
        usko et ne ämmät tietää sun olemassaolosta.
        Rasittaa tollanen mailailu tai
        soittelu...ymmärrän sen hyvin...ties mitä
        intiimejä asioita kertoilee niille muijille,
        vaikkei tapaiskaan.

        Oma kundini väittää ettei muka pidä yhteyttä
        exiinsä jne naistuttaviin. silti kännykän
        luettelo on täynnä naisten nimiä ja
        numeroita..tilaa täyttämässäkö muka, kun ei kerta
        pidä yhteyttä muihin muijiin. Mistäpä tiedän mitä
        puheluja ja maileja vaihdellaan...Olen joka päivä
        töissä, eli salaiset tapaamisetkaan ei ois
        poissuljettu vaihtoehto. En kuitenkaan halua
        ajatella näin, sillä tulisin ihan skitsoksi.
        Joskus vaan mielikuvitus laukkaa...

        Kysypä poikaystävältäsi miksi hän haluaa
        kirjoitella ja soitella tuntemattomien muijien
        kanssa jos sinä olet olemassa ja te
        seurustelette? Ei siinä oo mitään järkee...

        Haluisin vaihdella maileja sun kanssa tästä
        aiheesta, joten ilmoittele mulle tänne palstalle,
        jos haluat mailata.


    • Vain mun?

      Jep. olen täysin samanlainen kuin sinä.
      Luottamuksesta ei ole kyse, mutta ottaa päähän
      kun akat -varatut tai ei- alkaa heti
      liehittelemään miestäni. JA SITÄ EN SIEDÄ!!!
      Omistuksenhalua??
      Mieheni huomioi mua aivan älyttömästi muiden
      seurassa, joten en ymmärrä, miksi vieraat naiset
      edes viitsivät vaivautua lirkuttelemaan??? Ollaan
      puhuttu asiasta, hän ei ees huomaa mitään. Mutta:
      kun on ollut vapailla markkinoilla ite pitkään,
      niin kyllä on oppinut kaikki naisten kikat...
      Vaikka olin pitkääään sinkku, niin en silti
      himoinnut toisten omaa vaan haaveilin ite
      sellaisesta. Ja kyllähän se herra Oikea löytyi...

    • wini

      Siis mun käsityksen mukaan
      ketään ei voi omistaa sillä lailla.

    • foldcap

      Mustasukkaisuus on merkki siitä että todellakin
      välität hänestä. Jos et olisi mustasukkainen etkä
      haluaisi tietää mitä jätkäsi/ miehesi puuhaa.

      Saattaa hän ajatella ettet välitä hänestä.

      Terv. 19 v pojan kloppi

    • Jukuripää

      Ajttelet mielestäni ihan oikein. En ymmärrä miksi
      omistushalua pidetään nykyään jotenkin "sairaana"
      Jos rakastaa toista paljon, niin miksi ei saisi
      olla mustasukkainen. Sehän on vaan menettämisen
      pelkoa ja kuuluu rakkauteen. Itse painin juuri
      saman ongelman kanssa. Olen rakastunut ja
      ihmettelen, että naiseni vaan väittää, että
      haluan omistaa hänet. Tottakai haluan, jos kerran
      rakastan häntä. Minä ainakin nauttisin, jos joku
      haluaisi omistaa minut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      3141
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3077
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2427
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      96
      2119
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1893
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1780
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1606
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      84
      1387
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1290
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      81
      1122
    Aihe