Olen hankkimassa uutta venettä ,30-36 jalkaista ,vanhan hieman pullukan vanhan veneen tilalle.
Kukapa suosittelisi veneitä joilla olisi hyvät luovimisominaisuudet ja helppo purjehtia yksin?
Kukapa suosittelisi veneitä joilla olisi hyvät luovimisominaisuudet ja helppo purjehtia yksin?
Vastaukset 239
Vanhimmat
Mitä 30-36 ft yksinpurjehdittava kryssipurkkari saa maksaa?
Ruotsissa tehty H-vene suurennosta, taisi olla just 36 jalkaa?
Toivottavasti ei tehty, h-vene pienellä purjealalla ei ole erityisen hyvä luovimaan muuta kuin yli 10 m/s tuulissa.
Olipas asiantuntijalausunto, onneksi se kertoo enemmän lausujastaan kuin H-veneestä.
Eikä se iso uusi H-vene ollut 36 vaan 40
http://www.h-40.se/
kertoo mitä kertoo, mutta totuus ei paistu netissäkään:
http://www.h-vene.net/hfoorumi/gallery2.php?g2_itemId=2908
Esim j-80 luovii paremmin:
http://www.sailmaker.org/files/Technical_Data/SPECS. AND TUNING GUIDES/J Boats/J80/J80guide polar.pdf?u=
J-80 onkin yksi parhaista ja kestävimmistä matkaveneistä.
On j-80 kestävä, muunmuassa skabattu gotlant runtissa ja purjehdittu atlantilla. Panssarivaunut ovat oma kategoriansa.
http://adventure.roxen.com/baten/
J80 The Boat "When it comes to the complete lack of comfort on board we just have to adapt."
On se paras matkavene on.
Jodlaaja näköjään keskustelee taas oikein sujuvasti itsensä kanssa : )
J-80:llä retkeilee siinä missä h-veneelläkin, siitä lienee kysymys. On vainoharhaista arvailla kuka mitäkin on kirjoittanut ja vainoharhaisuus on vakava juttu.
Jos vertaa H-veneen sisustukseen, Jullekin on mukavampi.
Ja yksinpurjehdukseen H on helpompi nakki
Mutta jokainen nauttii tavallaan, joten olen kanssasi täysin samaa mieltä ;)
Voiko tuon J80:nen näköestelaipion sahata pois tuosta keskeltä "salonkia"? Masto keulapiikissä on jännä.
Kuva:
http://www.yachtworld.com/core/listing/displayPhoto.jsp?&photo=7&boat_id=2289820&ybw=&boatyr=1994&boatname=26' J Boats J/80&photo_revised_date=1290788480000&photo_name=Cabin-looking aft&back=/core/listing/boatFullDetails.jsp?boat_id=2289820&listing_id=null&units=Feet¤cy=USD&access=Public
http://www.yachtworld.com/core/listing/displayPhoto.jsp?&photo=2&boat_id=2289820&ybw=&boatyr=1994&boatname=26' J Boats J/80&photo_revised_date=1290788480000&photo_name=Manufacturer Provided Image&back=/core/listing/boatFullDetails.jsp?boat_id=2289820&listing_id=null&units=Feet¤cy=USD&access=Public
Onko Sinulla yhtään kokemuksia Groopin veneistä?
Ei se Sinusta pieni purjepintaala kryssissä kauheasti vaikuttaa ja h-veneet kryssää jos kippari sen hallitsee...
Yksinpurjehdukseen parhaimpia veneitä! Asuttavuus heikko.
Morris Yachts, S&S design.
Esittelyvideossa M29 näyttää sisätiloiltaan aika ahtaalta (varmaankin siksi nimetty päiväpurreksi):
http://www.morrisyachts.com/node/532
Isompi malli näyttää siistiltä:
http://www.morrisyachts.com/node/58
Olen päässyt käymään sisällä Morris 36:ssa. Sekin on aika ahdas. Ei ole tällaiselle keskimittaa pidemmälle seisomakorkeutta ja punkat ovat pienet. Muuten aivan upea vene.
Polariittomassa M36:ssa on vähemmän purjealaa kuin HP 1030:ssa, joka tod. näk luovii paremmin kuin M36:
http://hpyachts.se.george.askasdrift.se/
Leveäksi veneeksi HP 1030 on kapea vesilinjan kohdalta, joten sekin on kryssillä eduksi.
Ankean näkoinen astia. Sitloodakin on avoin pisuaari ja tulee mieleen matkoilla nähdyt kyykkyvessat.
Harmittaahan se, jos ei ole nopeaa purjevenettä. Niitä kuitenkin saa rahalla.
sahais jalat poikki ni mahtus pienempäänkin veneeseen
Olipa paha rasti. Nyt vei sydämeni Morris 42! Tahtoo sellaisen ja heti. Näin vanhasta fg seilaajasta tuli luopio hetkessä. Mitenköhän tuollaisen saisi Suomeen helpoiten?
Niin saa helpolla yksin kryssivän vehkeen:
http://performance.boatshed.com/open_40-boat-101623.html
On noita 30 jalkaisinakin.
Jos ei ole gasteja eli läskiä laidalle, niin kapeampi raskaskölinen parempi.
Huomattava kontrasti tuossa Morris vs. Open 40. Jälkimmäinen on kuin Aku Ankan jalka.
Yksirunkoissa yksinpurjehdittavissa valtamerikilpapursissa on yleensä vesitankit kyljillä korvaamassa miehistön massan.
Ja Morris on kuin Pinokkion puukenkä.
Voiko joku oikeasti uskoa tuon alkuperäisen kysymyksen vilpittömyyteen?
Kysymys täysin vilpitön,kaipailen edelleen hyviä ehdotuksia. Täsmenyksenä että en nyt mitään kilpavenettä kaipaile, mutta hyvin purjehtivaa venettä etenkin luovilla, purjehdin paljon yksin mutta myös 5 hlö perhe viettelee veneessä kuukauden kesällä
Kirjoitit "Olen hankkimassa uutta venettä ,30-36 jalkaista"
Tarkoittaako uusi vene uutta venettä vai sinulle uutta?
Jos uutta, niin onko sillä väliä maksaako vene 100 vai 200 kiloeuroa?
Jos sinulle uutta, niin mikä hintaluokka?
Ei purtta karvoihin katsomista, moni "pullukka" luovii paremmin kuin ulkonäön perusteella voisi uskoa, muista vain valita tehokkain (syvin) kölivaihtoehto ja korkein (osa)takila. Hyvät rätit, st-fokka helpottaa mutta jos viitsii skuuttailla niin tavan fokka (tai 105-110% G) on tehokkaampi.
Joku 38-42 ft skärgårdskryssare pohjalta rakennettu (ruotsalainen) puikula (leveys alle 3 m) vastaa asuintiloiltaan ja uppoumaltaan 30-33 ft pullukkavenettä ja on mainio kryssimään (uusista esim. tuo H40). Joten kryssipaattia etsiessä kannattaa ehken miettiä enemmän uppoumaa tai purjepinta-alaa veneen koon määrittäjänä, eikä rungon pituutta vaan sen tilavuutta jos sisätilat ovat koon alarajan määräävä tekijä. Tai hintaa, jos se on valintaa rajoittava tekijä kuten valitettavan usein on asia.
http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/87042/
...jos etsit käytettyä.
Tässä toinen kotimainen vaihtoehto:
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=29846
Sekin luovii hyvin eikä broutsaa myötäisillä.
Trimaraani on hyvä vaihtoehto, esim. Pulsar 30.
trimaraani hyvö kryssivene?
Nautiskelijalle, unelma pinnatasapaino, loppujäykkä, nopea, yksinpurjehtijalle, hyvin rakennettu. uusia saaristokryssijöitä ei vain enää suunnitella, ehkä h40 lukuunottamatta
H40 ei kyllä perästään eikä muutenkaan muistutua millään tavalla Holkkia. En pidä uutta H40 mitenkään poikkeavana verrattuna mihin tahansa 40 jalkaiseen uuteen konstruksioon. Pitäisi olla terävä keula ja perä niin holkin ominaisuudet säilyisivät
Avance 36:n lys luku on kovin pieni verrattuna veneen kokoon, 1.17. Nopeampia löytyy tästä listasta:
http://www.oulunmerenkavijat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=123&Itemid=84
Miksi helvetissä joku haluaa hyvän kryssiveneen? Kuitenkin eniten ajellaan muuhun suuntaan kuin vastatuuleen. Osta ihmeessä hyvä myötäisten ja sivutuulten vene. Se on järkevämpää. Koneella voi pätkyttää yksin ne vastatuuliosuudet, kun siinä on yksin niin raskas vinssejäkin vääntää. Jos kuitenkin vastoin valtavirtoja aiot purjehtia nimenomaan vastatuuleen (ja ajaa myötäiseen koneella), osta vene jossa on sähköiset vinssit, vahva autopilotti ja jääkaappi sittlootassa.
Kysyjä taitaa haluta purjeveneen eikä moottoripurjehtijaa.
Miksi helvetissä joku haluaa hyvän kryssiveneen? kysyy Tyrninmarjake, jolle on tainnut purjehduksen salat jäädä avautumatta.
Ainainen avotuuli, no thanks! Kyllä kryssi on vauhdikkuudessaan hauskaa puuhaa!
Te olette aivan pihalla ja tuo marjake tietää mistä puhuu. 50% purjeveneiljöistä ajaa tuossa Helsingin edustalla koneella vastatuuleen. Yksin liikkeellä olevista yli 30 jalkaisista 99% ajaa koneella vastatuuleen. Miksi hakea ominaisuuksia, joille ei ole käyttöä? Kilpapurjehdus on asia erikseen mutta tämä tuskin yksinpurjehduskisaan venettä hakee.
Ajaahan moottoriveneetkin kaikki koneella vastatuuleen.
Kai aloittajalla on syynsä esittää kysymyksensä kuten esitti. Lienee hänen asiansa, miksi hakee luovimisominaisuuksia. Miksi kyseenalaistat kysymyksen? Siis ainakaan Arcona 340 ei tule kyseeseen kryssiveneenä, kun noin reagoit? No, trollia taitaa olla koko ketju...
No tota ajetaan eniten muuhun suuntaan koska.. Eikö saa olla kryssivenettä koska 50 - 99% ajaa vastatuuleen..
Suomalaisen ja ruotsalaisen matkapurjehduksen mekka on saaristomeri, jos heinä-elokuun purjevenemääriä pidetään mittarina. Saaristomerellä on kapeat väylät ja jos mielii purjein matkansa taittaa, on kryssiominaisuuksista etua. Hyvin kryssivällä veneellä vendojen määrä on vähäisempi ja matka etenee nopeammin ja mukavammin.
Arcona 340 kryssii hyvin:
http://www.ssf.se/tk/PDF/6182.pdf
Jos kippari ajaa konella vastatuuleen niin Arcona ei kryssi ensinkään :(
Kaipa sitä saa vaikka 12mr veneellä ajella koneella vastatuuleen, jos siltä tuntuu. Veneen luoviominaisuudet kuitenkin säilyvät koneajosta huolimatta.
purjehtivana olen huomannut, että tuuli on lähes aina vastainen. Tältä pohjalta ymmärrän varsin hyvin miksi halutaan hyvää kryssivenettä.
Nimimerkki Arcona 340 kirjoitti:
"Miksi hakea ominaisuuksia, joille ei ole käyttöä?"
Miksi siis ostaa kasi tai 12 mR jos tykkää vaan ajella vastatuuleen koneella. Parempi ostaa Arcona, niistä 99% nimimerkin mukaan ei suostu kryssimään - vaikka ei olisi veneen vika.
Kun katsoo vastatuuleen koneella ajavien veneiden armaadaa, on Arcona aika yleinen venemerkki Suomessa...
Näin on, jos purjehtii. Mielen pohjalta nousee joskus 60..70-luvun vaihteesta luettu tilastotieto, siis oikein painetusta sanasta, että yli 60 % purjehditusta _ajasta_ on kryssiä.
Mutta sehän olikin sitä aikaa, jolloin kesän polttoaineostoihin riitti pari litraa lamppuöljyä, kynttilöiden lisäksi.
Omista kokemuksistani kryssistä on aika korkealla matka, jolloin 16 m:n länsituulessa purjehdimme Lehtmasta Veereen. Gepsin mukaan todellinen nousukulma oli vastatuuliosuudella aika tarkkaan 45 astetta tuulensilmästä. Mutta vene onkin tehty juuri tuollaisiin olihin.
Kyllä siis minä alkuperäinen kyselijä kaipailen edelleen, niitä hyviä purjehdusominaisuuksia omaavia veneitä.
Etenkin juuri luoviominaisuuksia. Täällä on monia hyviä komentteja koskien asiaa ja aikapaljon huonoja jotka ei asiaa edistä.
Venehdotuksia edelleen kaipailen. Hyvinpurjehtiva / yksinpurjehdittava ,jossa myös 5 hlö perhe viettelee loman mukavasti PURJEHTIEN tuuli sitten edestä tai takaa. Nykyisen pullean veneeni lys taitanee olla jotain 1,1.
Joku se kyseli rahaa olkoon se sitten siinä 70000€ hujakoilla kokoluokka n. 34 jalkaa
Valtavirta ajanee vastatuuleen koneella ja heitä vastaan ajaa kryssiveneet myötätuuleen koneella.
Paras on Avance 36, sitten vaikka H-35, sen saat halvemmalla.
Siis pitkä ja kapea vene luovii hyvin. Avotuuli on sitten eri asia.
Kertokaa tyhmälle, miksi kapea vene luovii paremmin kuin leveä?
Sen ymmärrän, että etupurje pitää saada skuutattua tarpeeksi sisään ja vasta-aallokossa v-pohja on hyvä. Mutta mitä haittaa on vesilinjan leveydestä tuuleen nousukyvyn kannalta?
on kehno peruste, koska siellä on niin paljon vaihtoehtoja eri suunnissa, ettei tarvitse kryssiä. Voi valita suunnan tuulen mukaan.
Se on syväys, ei sorra niin pahasti. Ei niinkään kölisyvyys vaan, jos en nyt ole ihan pielessä, vanhat kipot uivat syvemmällä kuin uudet isommat tilavemmat ammeet.
Jos nyt "luovii hyvin" on sama kuin VMG-nopeus vastatuuleen, ei Avance 36 puhumattakaan H-35:stä oikein nykyaikana sovi tuohon kategoriaan. Vaikkapa First 31.7, Elan 31 ja Dehler 29 ovat selkeästi nopeampia luovilla kuin H-35 kaikissa keleissä. Avance 36:kin on noiden kanssa enintään samaa tasoa (hiukan nopeampi kevyellä).
Sisältyykö siihen vähän kovemmankin kelin luovi vasta-aallokossa?
Onkohan joillakin oikeasti sellainen käsitys että hyvä kryssivene on niin surkea myötiksellä ettei kannata ilman konetta mennä?
Mulla on ollut kaikki veneet ns. kryssiveneitä, jullea lukuunottamatta, mut eipä silti ole hävettänyt purjehtia myötätuuleen :)
Anna yhteystietosi jollakin tavalla. Esittelen oman vaihtoehtoni. JOS se kiinnostaa, rahastasi jää muuhunkin. Täytän 70 ensi kesänä, ja muitakin syitä harrastusten vaihtoon on.
Mainitaan vielä Lansing 42
Omega 42 kuten Lansing (Targa) 42 tarjoavat lähes yhtä suuret tilat kuin 34 jalkainen uusi vene mutta ovat hyviä kryssimään, tai ainakin kryssissä ne ovat suhteessa parempia kuin lenssillä verratuna leveäperäsiin surffilautoihin. Lisäksi ne ovat nättejä!
Nuo pitäisi saada 50-70 ke hintaan, tai ei ainakaan enempää ole järkeä maksaa.
H35 ei tiloiltaan vastaa lähellekään 34 jalkaista nykypurtta, on ahtaampi kuin moni 30 jalkainen.
Tuo syvemmällä uiminen tuntuu järkeenkäyvältä. Sorron kannalta luulisi riittävän tehokkaiden evien purevan tilavassa ammeessakin.
Tuli vielä ilmanvastus mieleen. Liekö sillä merkitystä? Leveämmän veneen rungolla luulisi olevan vastatuuleen purjehtiessa isompi ilmanvastus kuin kapeammalla ja syvemmällä uivalla.
Syvällä uiminen auttanee lisäksi noissa Motion Comfort -jutuissa.
[email protected]
Miksi Avance 36 ja H-35 ovat parempia kuin nuo yllä mainitut Swanit?
Wanha Swaani on toppirikillä, ison genuan kiskominen vendoissa on rankkaa puuhaa jos verrataa st-fokalla kryssailuun. Avomerelle mieluummin Swan ja masokistiatleetin saaristokryssiin.
Mikä tahansa Håkan Södergrenin tai Hans Groopin kynästä lähtenyt design toimii kryssillä ja Itämeren lyhyessä ja terävässä aallokossa paremmin kuin yksikään nykyvene...
Harmi, ettei ole enää varaa tehdä/ostaa pohjoisiin olosuhteisiin sopivia veneitä.
Nopeuden suhteen tuo väite ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Nykyvene voi olla useampi jalkaa lyhyempi ja silti se on nopeampi kryssillä. Mukavuuteen ei ole kehitetty mittaussysteemiä, mutta perstumtumalla sanoisin, että mukavampia löytyy roppakaupalla, jos esim. mukavuus mitataan veneen kallistuskulmalla tai istuinkaukalon kuivuudella.
Vasta-aallokossa leveä lattapohjarunkohan on onneton. Kallistuskulman pieni lisäys on pieni haitta verrattuna ryskytykseen
Mihinnoikein perustat väitteesi? Minä perustan omani simppelisti märkäpinta-alaan, purje-alaan suhteessa pituuteen, sekä runkomuodon kykyyn ottaa lyhyt ja terävä aallokko.
Nuiden suunnittelijoiden veneissä kun oli kunnon painavat eväkölit, kapea jA sulava runko sekä riittävästi purjepinta-alaa ja jo tuolloin fokka eikä genua.
Lattapohjaa löytyy vasta veneen puolen välin jälkeen. Itse asiassa silitysraudan terävä pitkä keulaosa on varsin hyvä halkomaan aaltoja. Oman veneeni luovinopeus ei pienellä miehistöllä yleensä ylitä merkittävästi seitsemää solmua, joten ryskytysvauhtiin en ole koskaan kyennyt. Itämeren aallokko on varsin sopivaa veneelleni. Vaikka VOR-veneet kulkevat ryskytysvauhtia sitä ei pidä yleistää ”matti meikäläisen” veneisiin.
"Joku se kyseli rahaa olkoon se sitten siinä 70000€ hujakoilla kokoluokka n. 34 jalkaa"
Oli myös tämmöinen ehto kuin hinta.
Epäilemättä uudemmat konstruktiot kryssivät hyvinkin paremmin.
Kun otetaan huomioon hinta, niin pitää tyytyä vanhempiin. Ja myös saatavuus Suomessa
olisi huomioon otettava.
Kapearunkoisessa veneessa on usein myös pitkä kapea, hyvin aaltoja leikkaava keula.
Muutenkin hyvin kryssivä on suhteellinen käsite. Eli kauas on pitkä matka. Onko johonkin
sitten vielä pitempi matka?
Tässä tapauksessa vaikka Assa Wan kryssii kyllä paremmin kuin Avance ja Iso H. (Toivottavasti)?
Leveässä nykyveneessä ei ole samanpainoiseen Groop/ Södergren-veneeseen nähden suurempaa märkäpintaa, koska leveä peräosa nousee pois vedestä. Purjea-ala suhde veneen pituuteen ei ole tietääkseni mikään suunnitteluperuste. Purjeala mitoitetaan ihan eri perusteilla. Siihen vaikuttaa haluttu veneen luonne, eli kallistuma eri tuulen nopeuksilla jne. Ylhäältä leveä alapäin kapeneva painava rautaköli ei ole erityisen tehokas verrattuna nykyisiin lyijy-bulppi-köleihin. Painoa on väärässä paikassa ja rautakölin suuri tilavuus vielä lisää märkäpintaa tarpeettomasti.
Heitetään pari ajatusta leveät vs. kapeat:
Eli kapeassa veneessä muoto leikkaa paremmin aaltoihin eli siis se v-pohja.
Toisekseen syväys auttaa myös sortoon.
Mutta todellinen syys kapeille veneille on se, että niiden evät pysyvät vedessä paremmin. Leveät veneet alkaavat kallistuessaan kantata, jolloin mm. peräsin alkaa irrota vedestä. Silloin veteen jääneellä töpöllä pitää vääntää vastaan hanakammassa kulmassa ja se jarruttaa. Vaarana on myös nk. broachaaminen eli otteen lipeäminen kokonaan.
Kanttaamisessa on myös muita haittapuolia kuten veneen hydrodynamiikan eli vedenalaisen muodon voimakkaampi muuttuminen. Kapean veneen muoto vedessä säilyy lähes samana, kun taas leveän veneen banaanimuoto alkaa kääntää venettä rajummin.
Edelleen kanttaamisessa on epämukava puoli siinä, että kaukalon toinen puoli viistää vettä ja toinen on todella korkealla. Epämukavuuden lisäksi tämä haittaa näkyvyyttä.
Näistä ja muista syistä leveää venettä joudutaan reivaamaan aiemmin myös avotuulissa siinä missä kapeat (vanhemmat) veneet on yleensä useammin alirikattuja eli samalla purjeella voi päästellä reivaamatta useammissa keleissä.
H-miehenä en ole varma voiko H-35:ta suositella mutta ainakin mainitusta Avance 36:ta olen kuullut hyvää.
...ja kapeampi venehän mahtuu paremmin satamiin, niin omaan kun vieraslaitureihinkin ja säästyy sekä aikaa että rahaa.
Säästyy toki polttoainettakin.
Kyllä nuo on varsin nopeita ainakin jonnekin 12 m/s paikkeille, jos osaa. Sen jälkeen en osaa sanoa mitä tapahtuu, mutta harvempaa enää kiinnostaa nopeus matkakäytössä 12 m/s kryssillä.
Tässä yksi esimerkki:
Suursaari 2008 oli varsin reipasta (12 m/s) kryssiä kunnon aallokossa pitkältä ennen Kotkan Porttia Suursaaren rinnalle. Sen jälkeen sivutuulessa eteläkärkeen ja sivutuulessa takaisin Kotkan Portille. Olin tuolla First 31.7 Fun Firtstin gastina.
Jos vertaa meidän aikoja 10 minuuttia myöhemmin samalle radalle lähteneeseen Avance 36 Gabriellaan, he olivat Kotkan Portti menossa 54 minuuttia perässä (eli jääneet 44 minuuttia) ja Kotkan Portti paluussa eroa oli 1:05. Ei siis pysynyt kyydissä kryssillä, vaikka pärjäsikin ihan OK LYSissä. Omaan kryssivauhtiimme emme olleet lainkaan tyytyväisiä, sillä masto oli liian suora ja isopurje jäi turhan pussikkaaksi.
Kotkan Portilta nousi spinnu ja maalissa eroa olikin sitten jo lähes kolme tuntia. First 31.7 on varsin nopea kovemmilla tuulilla!
Luokat ORC3 ja LYS3:
http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/tulokset-2008.html
Sen lisäksi että purjehdin aktiivisesti useissa miehistöissä erilaisilla veneillä keskustelen veneensuöunnittelijoiden ja -valmistajien kanssa säännöllisesti. Kukaan einole vielä tähän mennessä väittänyt etteikö nykyiset silitysrautamalliset veneet ryskäisi enemmän kuin suipot meikäläisessä aallokossa.
Norlin itse kertoi jossain haastattelussa, että suunitteli Cayennen nimenomaan purjehdusintoilijoille, mielessä mR-veneiden kryssiominaisuudet. Siksi myös pinnaohjaus. Mutta sisätiloissahan se sitten näkyy.
Kai leveä peräosa nouseekin vedestä toisella puolella mutta aallokko lyö ja tempoo leveää runkoa rajusti ja rasittavasti.
Joakim on tapansa mukaan oikeassa. Tuossa oli kuitenkin kyse kisasta täydellä miehistöllä, eli Joakimin lisäksi siellä oli pari muutakin läskinä laidalla. Se läski taas on oleellinen osa Firstin ominaisuuksia, tai ainakin paljon merkittävämpi kuin Avancessa. Aloittajan tilanteessa, jossa siis on paljon yksinpurjehdusta, Avance on ehkä sittenkin keskimäärin nopeampi. Miehistöllä kun tuppaa olemaan enemmän tekemistä modernissa, jos halutaan suurin osa nopeuspotentiaalista käyttää, siis muutakin tekemistä kuin laidalla istumista. ORCi ottaa huomioon miehistön painon, mutta ei muuten miehistön vaikutusta. Se kun ei muutenkaan ole tasoitussäännön tehtävä.
Arvio on sitten tietenkin lähinnä subjektiivinen, muilta osin mutua. Tiettyä kokemusta on kuitenkin kisaamisesta vajaamiehitettyä Avancea vastaan. Kyllähän se aina jäi, mutta ei koskaan tuntunut antavan yhtään lisää narua vajaamiehityksensä takia.
Yksinpurjehtijalle sulava kapea kryssivene on mukava kun menee ihan itsekseenkin, kisajutut erikseen.
Varmasti luovi-VMG riippuu enemmän miehistöpainosta Firstillä kuin Avancella. Meitä oli kuitenkin vain 4 kohtuu kevyttä henkilöä (300 kg?), joten ei mitenkään hirveästi läskiä laidalla. Firstillä on voitettu molemmat Helsinki Two Starit ja pärjätty LYS-kisoissa hyvin myös kaksin, joten ei se mitenkään erityisen vaikea/hidas ole pienellä porukalla purjehtia. Avancessa taas on paljon isommat purjeet, joista on riesaa pienellä porukalla.
näihin kahteen veneeseen. A-36 lisäksi yksi kauneimmista veneistä.
Tällainen löytyi , 72m2 purjetta ja 5 tonnia massaa, purjehtinee hyvin kaikkiin suuntiin yksinkin.
http://www.apolloduck.se/display.phtml?aid=138335
Ainoastaan satamassa tasapohjainen perä on ikävä, jos aallokko tulee takaa. Pitää häiritsevää ääntä. Viisas laittaakin veneen niin, että aallokko ei tule takaa. Kryssillä sivulta tuleva aalto iskee samalla lailla kaikkiin purjeveneisiin. Vähän erilainen veneen muoto veneen kyljillä ei auta asiaa ja kryssillä on muutakin puuhaa kuin kuulostella kylkeen iskeviä aaltoja. Nopeat purjeveneet myös painavat useita tonneja, joten mutu meni pieleen.
Lys-lukukin löytyi X-332:n avulla eli noin luokkaa 1.24:
http://www.web4homes.com/phrf/ncphrfbase.pdf
Södegreenejä uudemmat cruiser racerit ovat kevyempiä ja nopeampia ja siten kivempi purjehtia missä vaan. Nyt Harmajalla on tuulta luoteesta 9 m/s ja aallon korkeus avomerellä on 0.7 -1.2 metriä, joten melko matalaa on aallokko perhe- ja yksinpurjehtijalle mukavissa keleissä itämerellä.
Södergren on piirtänyt hyvin erilaisia veneitä. Tyypillisesti niissä on pieni märkäpinta-ala ja painava köli, mutta aika montaa niistä en kyllä kuvaisi kapeaksi ja sulavaksi ja suurimmassa osassa on myös genua.
Södergren piirsi aikanaan hienoja veneitä ja piirtää edelleen hienoja veneitä, jotka tosin eivät mitenkään eroa muista nykyisistä veneistä. Ei heti tule mieleen yhtään Södergenin piirtämää 70/80-luvun venettä joka olisi erityisen hyvä luovimaan nykyisellä mittapuulla. Toki vaikkapa Infernot 26/29/31 ovat varsin nopeita aivan kevyessä tuulessa.
En myöskään allekirjoita, että aallokossa nuo olisivat parempia. Itseasiassa useampi Södergren veneen kippari on ihastellut miten hyvin oma veneeni menee aallokossa.
ratkaisee paljon. Avance 36 Gabriellan samassa lys-luokassa oli vanha h-purjehtija Perttu Rönkkö First 31,7 veneellään ja voitti 30 min. Föösti on selvästi kisavene Avanceen verrattuna. Kisaveneen määritelmänä on se, että se tosiaan vaatii läskiä laidalle, että se kulkee
Ei 2008 VSSR:ssä ollut juuri reitinvalinnoilla merkitystä. No ehkä puoli tuntia siitä, että oli eteläreunassa on tuuli kääntyi ennen Kotkan Porttia. Perttu oli vielä aika tuore 31.7-omistaja tuolloin eikä vene kulkenut. Ajoi muistaakseeni "väkisin" täysillä purjeilla, kun meillä oli 2 reiviä isossa ja kovantuulen fokka. Silti pysyi siis tuon Avancen vauhdissa.
Kyllä First ja vastaavat kulkevat aivan hienosti ilman läskiäkin. Joku 717 on sitten aivan eri juttu.
First 31.7 ei ole mikään erityinen raketti, lys nyt 1.18, muistaakseni oli vuosia sitten 1.16. Kisaaminen on nostanut lyssiä. Vene painaa reilusti, 3.7 tonnia, joten miehistön vaikutus on pienempi kuin esim X-99:issä, joka painaa 3 tonnia.
Miten ajattelit purjehtia länsituulella idästä päin saaristomerelle lomaa viettämään?
Ja mainitaan myös Swede 38.
Epäselväksi jää kuitenkin miehistön ja purjeiden osuus sijoitukseen, sillä toinen First 31.5 (Anastacia) oli vasta 15 ja lähes 2 tuntia Avancen perässä Kotkan portilla..
Mutta en epäile etteikö ole Avancea parempia kryssiveneitä..
nyt on Harmajalla kiva keli ja nyt ei ole
Jospa sillä toisella firstillä meni taktiikka pieleen. Kisojen perusteella on huono vertailla veneitä, ainoa järkevä tapa on polaarit ja jos niitä ei ole tasoitusmittaluvut ja viimeisenä hätänä purjeala/painosuhde.
Miehistön, taktiikan ja sääolojen vaikutus veneen kokonaissuoritukseen vaikuttaa niin paljon, ettei edes sama miehistö kellottamalla samaa rataa eri veneillä saa objektiivista tulosta suorituskyvystä, kuten autoissa voidaan tehdä top gear ohjelmassa.
Heillä on Suomenlahdella kovat myötätuulet joilla tonnien painoiset lattapohjaiset mökkisisustukset plaanaa kevyesti mutta pienet vastatuulet eikä lattapohjaa aallokossa hakkaavaa aallokkoa.
Oikeasti suhteellinen tuulihan on usein vastainen kun purjeilla edetään.
Purjehdittuani sekä Avance 36, Swan 36 ja muutamalla modernimmalla veneellä, valitsisin kyllä Swanin ennen muita; voihan sitä kryssiä saaristossa pienemmällä 100% fokalla, jos kiskominen hirvittää.
Fg36 ja fg391
Nää ainakin tunnetaan erinomaisina kryssiveneinä. Aallokkokäyttäytyminen myös erinomaista. Eikä ole vain minun mielipiteeni, vaan myös "amiraalin" ja monen muun ammatikseen purjehtivan ja veneitä testaavan mielipide...
Surffaavat helpommin ja runkonopeus hieman parempi kokonaispituuteen nähden. Mutta söduergrenit saavuttavat runkonopeutensa vähemmällä tuulella ja tiukemmalla kryssikulmalla...
Eikä jonkun 35 jalkaisen jenniä tarvitse pelätä, niissä on yleensä pari numeroa isommat vinssitkin, jolloin purjehdus yhtä kevyttä kuin h-veneellä. Fokkaveneen isompi isopurje vaati enemmän voimaa ja joissain veneissä storan skuutillekin on vinssit.
Joo, lasketeltiin myötätuuleen, mutta se oli näennäinen tilanne. jouduttiin palaamaan palan matkaa takaisin päin ja vastatuuleksi se osoittautui!
pst, fg 391 lys on 1.24 ja x-332:n lys on 1.24. 39 jalkaisen pitäisi kulkea yli 1.35 lysin edestä, jotta sitä voisi kutsua uskottavasti hyväksi (kryssi)purjeveneeksi.
Onko lyssi kryssiluku?
Minulla on First 36.7. Kerro mikä Södegrenin luomus päihittää minut luovilla ja missä olosuhteissa? Meillä on miehistönä vaimoni ja minä, eli meillä ei ole läskiä laidalla. Vanhemmat konstruktiot eivät viimeisen kolmen vuoden aikana ole ohituksiin kyenneet saaristossa eivätkä Itämerellä. Tosin meren puolella määränpäät ovat ilmeisesti olleet meistä poikkeavat niillä veneillä, jotka kanssamme ovat ”kisailleet”.
Hienoja veneitä, varsinkin 80-luvulla. Noiden hyvyys luovilla rajoittuu kuitenkin kevyisiin tuuliin, jos verrataan nykyisiin veneisiin. Kevyellä pysyvät kyydissä kovemmalla ei. Kovalla luovilla 33-jalkaiset nykyveneet (esim. FG33, X-34, Rondo) ovat yhtä nopeita kuin nuo ja 36-37 jalkaiset (X-37, First 35 ja36.7, FG37) selkeästi nopeampia. Eivätkä nuo ole yhtään sen leveämpiäkään.
Jo 80-luvulla hyvä 3/4-tonnari (esim. X 3/4 Mark II) oli luovilla noita molempia nopeampi kaikissa keleissä, vaikka oli vain reilut 33-jalkainen. Tietysti nämä olivat kisaveneitä, joten vertailu ei ole reilu, mutta kyllä tuon perheversiokin eli X-342:n pysyy FG36:n vauhdissa luovilla.
Olen purjehtinut sekä FG36 ja 39:llä sekä monella nykyaikaisemmalla, mutta en osaa kaivata noiden vanhojen Södergren-veneiden "erinomaista aallokkokäyttäytymistä". Mielestäni nykyisten C/R-veneiden aallokkokäyttäytymisessä ei ole mitään vikaa, ainakaan Itämeren oloissa.
Jotkut niistä sen sijaan ovat kohtuu herkkiä broachaamaan kryssilläkin (mm. First 31.7), mitä pidän pahimpana puutteena niiden luoviominaisuuksissa. Tämäkään ei suinkaan koske läheskään kaikkia nykyisiä C/R-veneitä, mutta on aika tyypillistä nopeimmille kovemman kelin luovijoille. Monet pitävät Södergren-veneitä pahimpina broachailijoina ja kyllä niihin on paljon peräsimiä vaihdettukin, mutta luovilla broachailu ei ole niille tyypillistä.
Kaiva jostain fg 391 gph ja polaarit, niin huomaat ettei se sen kummoisempi ole purjehtimaan kuin pari metriä lyhyempi x-332. Vanhat fg:t painaa niin maan liian paljon. uudemmat fg:t ovatkin aivan eri maata.
Fg 36. Ihan vain laskennallisestikin (maston korkeus, purjeala, märkäpinta ja pohjan muoto)
Aikamoista änkkäämistä, mutta ihmettelen kuitenkin miten FG 36 voisi olla ainakaan ylivoimaisesti nopeampi.
OK, siinä on neliön enemmän purjeita (63 vs 62)
Se on 300 kg kevyempi (5500 vs 5800)
Siinä on metrin korkeampi masto (18 vs 17)
märkäpintaa en osaa arvioida, ehkä Q12 kertoo mihin tuo FG:n pienempi märkäpinta perustuu?
Mutta!
Firstissä on 25 cm syvempi köli (195 vs 220)
Firstissä on 63 cm pitempi vesilinja (8,6 vs 9,23)
Käsittääkseni kölin tehokkuus ja vesilinjan pituus vaikuttaa kryssiominaisuuksiin paljon enemmän kuin neliön ero purjepinta-aloissa. Sitä en edes osaa arvella, miten maston korkeus eli metrin ero siinä vaikuttaa kryssiominaisuuksiin. Luvut ovat valmistajien ilmoittamia, ns. esitearvoja.
Ensinnäkin fg391 Lys on 1,27 ei 1,24. Toiseksi, Lys ei ole kryssiluku.
tässä fg 391 lys on vuonna 2009 ollut 1.24 ja jos se on alle 1.35 39 jalkaiselle, niin ei se ole järin hyvä hyvä kryssimäänkään.
http://www.sane.fi/Pics/fgtrophy_2009_luokittain_kokonais.pdf
Tässä vuonna 2006 gph on ollut 639.1, ei mikää järin hyvä 39 jalkaiselle:
http://www.noordzeeclub.nl/media/pdf/20060114-Testrun ORC Club handicaps 2006.pdf
Listassa esim bavaria 35 match on nopeampi.
http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/ims/imsgphvf.htm
"FINNGULF 36 656.6
"
First 36.7 on nopeampi laskennalisesti kuin fg 391:
http://www.avop.org/flota/cert-orc/2010/PER612.PDF
"623.5
"
Oikeasti:
FG36 painaa yli 500 kg enemmän (~5700 vs. ~6300, toki yksilöeroja)
FG36:n masto on vain 30 cm pidempi
Purjeala on käytännössä sama luovilla
Märkäpinta-alaa on FG36:ssa n. 1 m2 vähemmän (25 m2 märkäpinta-ala)
Firstin vesilinjan on n. 0.5 m pidempi.
Firstin köli on paljon syvempi ja tehokkaampi
Firstin oikaiseva momentti on parempi (~130 vs. ~115 kgm/deg)
Alle 4 m/s kelissä nuo luovivat tasatahtia, mutta kovemmassa First karkaa aivan selvästi, kuten 1,28 LYS-luvulla kuuluukin 1,21 venettä vastaan.
Juuri niin, mutta varsinkin yksinpurjehtijan pitää huomioida ettei rullagenoasta saa reivaamalla 100% LUOVIfokkaa, vaan veneessä pitää olla irroitettava sisempi staaki johon fokka kiinnitetään.
Kuka nyt rullagenoasta mitään kirjoitti, kunnon matkapurkkarissa voi käyttää eri kokoisia purjeita keulastaagissa. Itämeren aluella kesällä on usein sama tuulivoimakkuus useita tunteja, varsinkin puolen päivän jälkeen ,jolloin merituuli on herännyt. Eli rannassa laittaa sopivan keulapurjeen (ison genan tai fokan), niin ei tarvitse vaihtaa kesken purjehduksen, oli sitten perhe tai yksinpurjehtia. Lisäksi laiskan miehen ratkaisu on käyttää jotain genoa 2:ta päivästä toiseen.
Yksin purjehdittavat modernit valtamerikilpapurret, niissä rullapurjeita riittää joka keliin.
Aika usein keulapurjeesta puhuttaessa tarkoitetaan rullapurjetta. Ja ainakin minä mielummin vedän sen genoan rullalle ja laitan pienemmän purjeen välistaakiin kuin rupean laskostamaan isoa genoaa kannella semmoisella tuulella että sen koko on tuulen voimakkuuteen nähden liian suuri. Jos koko päivän purjehtii samaan tuulensuuntaan, voi tietenkin aamulla valita sopivan kokoisen keulapurjeen, mutta yleensä saaristossa joutuu mutkittelemaan jolloin suhteellinen tuulennopeus vaihtelee.
Dacroninen genoa voi painaakin liikaa, mutta laminaattipurjeita kantaa 40 jalkaisessakin kevyesti. Monella purjeveneellä 8-12 m/s on se raja, jolloin iso genoa on liikaa, ei mikään erityisen kova keli siis.
Saaristomerellä legit samaan suuntaan on vain muutama maili, en minä yksin jaksaisi edes välistaakiin viritellä kryssifokkaa. Kestävää isoa genoaa voi ajaa osatehoilla, eli tehdä reilu tvisti kuten myös isopurjeeseen, jolloin kryssipätkän saa hoidettua kunnialla.
FG 39/391 LYS on jo vuosikymmeniä ollut 1,27. Linkkisi viittaa Finngulf Trophy perhepurjehduskilpailuun jossa spinnakkerin käyttöä ei sallita ja siksi käytetään kaavamaisesti alaspäin korjattua LYS-lukua. Jos vertaat muidenkin FG-mallien LYS-lukuja FG Trophyssa tavalliseen Avomeripurjehtijoiden sivuilta löytyvään taulukkoon havaitset että kaikkia on alennettu.
Vertaa itse, tässä vuonna 2006 gph on ollut 639.1, ei edellenkään mikään järin hyvä 39 jalkaiselle:
http://www.noordzeeclub.nl/media/pdf/20060114-Testrun ORC Club handicaps 2006.pdf
eikö muutenkaan touhuta vesillä,jos sen pystyy laskennalla osoittamaan.Pöööö
Minulla on käsitys että ns. cruisingkäyttöön tarkoitetut laminaattipurjeet ovat painavampia kuin vastaavat dacronpurjeet. Kilpapurjeet ovat sitten eri asia. Piti oikein punnita tuo oma 65 neliön rullagenoa ja se painaa melko tarkasti 41 kg, eli onko kevyt kannettava? Paljonko vastaava dacronpurje painaa?
Absoluuttista totuutta ei ole olemassakaan, mutta jaanpa kuitenkin omat, hieman eriävät kokemukseni ja näkemykseni fg versus First. Molemmat hyviä ja nopeita veneitä mutta pieniä eroja löytyy ainakin omien kokemusten ja suunnitteluparametrien tuntemusten perusteella.
1. Lyhyen ja terävän aallokon hidastava tärskäytys. Kaikilla tasapohjaisilla nykyveneillä vasta-aallokossa eteneminen on epämukavampaa ja erityisesti kevyessä tuulessa ja vanhassa aallokossa myös hitaampaa kuin fg:llä. Tämä on käytännössä koettu monta kertaa, viimeksi erityisesti suursaari-kisoissa.
2. Kyky tiukkaan luoviin nopeutta pudottamatta fgllä parempi mm. Fokan jaluspisteen sijainnista johtuen (sivukannella ja deckissä, rustit eivät ole tiellä). Kapeus on tässäkin etu.
3. Tarkemmin ja paremmin säädettävissä oleva masto (jonka toki voi vaihtaa firstissäkin)
4. Kallistusta ja siten kovempaa vauhtia kestävä pohjanmuoto(ilman läskiä laidalla). Symmetrisyys säilyy.
5. Maston korkeus nousee arvoonsa erityisesti kevyillä tuulilla, tuulen nopeus kun yleensä on suurempi korkealla. Myös saariston suojassa kuljettaessa tästä on hyötyä.
Toki firstillä on paljon muita etuja puolellaan kuten kokonaispituuteen nähden parempi runkonopeus (o,14 solmua) sekä nopeampi surffiin nousu sivumyötiksellä. Mutta parempaa luovivenettä siitä ei saa, ei ainakaan minun kokemusten ja ymmärryksen mukaan. Mutta voinhan toki olla väärässä...
Kaikki nykyveneet ovat tasapohjaisia? Kuvista katsottaessa First 36.7 ja FG 36:n keulaosat ovat hyvin lähellä toisiaan vedenalaiselta terävyydeltään ja leikkaavat aaltoja lähes samalla tavalla. FG on vain vähän terävämpi. Mistä se tärskähtely tulee? Suuremmasta vauhdistako?
Tärskähdys tulee kokemattomasta perämiehestä, joka purjehtii päin aaltoja ja neitimäisistä tärskähdyksien analysoijista.
Pöö vaan ja hommaa orc club mittakirja:
http://www.orc.org/images/orc/certificates/ORC Club Cert 2009.jpg
"Olen hankkimassa uutta venettä ,30-36 jalkaista "
36 jalkaisissa veneissä genoat ovat reilusti alle 65 m2, esim 30m2. Isompien pursien purjeiden materiaalivahvuudet ovat paksumpia muutenkin ja siten keskustelun ulkopuolella. 30 m2 mylar genoa painaa noin 10 kg.
30 m2 genua voi olla jossain kohtuu matalarikissessä ~30 jalkaisessa kuten First 31.7:ssa, mutta vaikkapa FG36:ssa ja First 36.7:ssa genua on jo ~40 m2. Missä 36-jalkaisessa on vain 30 m2 genua? No H-35 pääsee aika lähelle.
Tai Tempo 28:ssa on
1. FG:t ja monet muut Södergren-veneet ovat hyviä kevyellä luovilla aallokossa. Tämä johtuu paljon enemmän suuresta purejealasta kuin runkomuodosta. Niillä on tarpeeksi tehoa puskea aallokosta läpi. Aallokkovastus riippuu myös paljon veneen "ominaistaajuudesta" eli erilaiset veneet kärsivät eripituisesta aallokosta samassa vauhdissa.
2. Ei pidä paikkansa. First 36.7:n on vain 15 cm leveämpi kuin FG36 ja 5 cm kapeampi kuin FG39. Rustit ovat 36.7:ssä n. 5 cm leveämmällä kuin FG36:ssa ja vastaavasti 5 cm kapeammalla kuin FG39:ssä. Syvän kölinsä ansiosta 36.7 nousee paremmin luovilla.
3. FG:ssä on ollut erilaisia mastoja, mutta alkuperäinen taisi olla barduunoilla ja reilusti taaksepäin suunnatuilla saalingeilla varustettu. Uudemmissa 36:ssa on sitten jo moderni riki, joka on hyvin lähellä 36.7:aa. Hyvin moni on ottanut barduunat pois noista vanhoista Södergren takiloista. Kovinkaan kummoista säädettävyyttä ei saa ko. yhdistelmällä. Barduunojen kunnollinen käyttö vaatii suorat saalingit, jolloin riki ei pysy pystyssä ilman barduunoita.
4. Kallistus ei tuo kovempaa vauhtia. Jäylempänä veneenä Firstistä saa enemmän voimaa samalla kallistumalla.
5. First 36.7:n maston korkeus veden pinnasta P-merkkiin on 16.79 m ja FG36:n (1987 yksilö) 16.89 m. Fokka ja spinnu tulevat taas 36.7:ssa 15.5 m korkeudelle meren pinnasta, kun FG36:ssa vain 14.4 m korkeuteen. 19/20 takila FG36:ssa (1999 yksilö) vastaavat arvot ovat isopurje: 16.45 m ja fokka/spinnu 15.6 m. Purjeala on siis Firstissä korkeammalla riippumatta kumpaan versioon vertaa.
Runkomuodosta: Minulla on molemmista veneistä tarkat runkomuodot edessäni. Jos verrataan keulaosan runkomuotoa vaikkapa n. 2.1 m kohdalla vesilinjan alusta eli kutakuinkin puolivälissä vesilinjan alkua ja köliä, havaitaan seuraavaa:
Vesilinjan leveys: FG36 1.57 m ja First 36.7 1.39 m. Firstin keula on siis terävämpi.
Pohjan tasaisuus: FG36:n pohja on hyvin tasainen n. 40 cm matkalta, kun Firsissä tasaista leveyttä on vain n. 15 cm. Tuossa 40 cm leveydellä eli 20 cm päässä keskilinjasta pohja on noussut syvimpään kohtaansa nähden FG:ssä vain 13 mm, kun Firstissä vastaavasti 24 mm.
Vesilinjan kohdalla FG:n kylki on paljon "viistompi" eli leveys kasvaa voimmakkaammin ylöspäin mentäessä.
Leveydet kannen tasolla: FG 2.12 m ja First 1.88 m.
En osaisi kuvailla First 36.7:n keulaosaa tasapohjaisemmaksi, mutta toki kölialueella ja siitä taaksepäin First 36.7 on selkeästi tasapohjaisempi.
Fg 36:tta ei mitenkään saa 70 kilon budjetilla, sen sijaan first 36.7 on lähempänä, mutta kuljetuskustannuksineen sekin menee yli budjetin 5000-14 000 euroa riippuen kuljetustavasta suomeen.
http://www.boatshop24.co.uk/NTcyNDg2fjAwMzZF=-BENETEAU_FIRST_36_7.html
Tämä vene on ranskan rivieralla.
"Joku se kyseli rahaa olkoon se sitten siinä 70000€ hujakoilla kokoluokka n. 34 jalkaa"
Tempon fokka on 17 m2 ja sen vaihto tulee ajankohtaiseksi vasta kun isossa on kaksi reiviä eli jossain 14 m/s paikkeilla ehkä.
Tempoon ei genuaa edes saa, mutta se olisi n. 25 m2 ja kyse on kuitenkin 28 jalkaisesta ei 30 puhumattakaan 36.
Pyynnit 80-luvun FG36:sta taitaa olla tyypillisesti n. 80 k€ Suomessa, joten eiköhän sellaisen saa halvemmalla kuin Firstin.
Hollannista löytyy FG36 69 k€: http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/finngulf-fi-36-2649027
Kommentoin nimimerkin 34578 lausahdusta "Dacroninen genoa voi painaakin liikaa, mutta laminaattipurjeita kantaa 40 jalkaisessakin kevyesti." Tuo minun purjeeni on 41-jalkaisen S&S-veneen 2 (rulla)genoa.
Siis missä Suursaari kisassa vanhat FG:t ovat osoittaneet erityistä vauhtia vanhassa vasta-aallokossa ja kevyessä tuulessa?
Mulla oli mielessä lähinnä joku modernimi 40 jalkainen kuin joku S&S ioruppotukki, kuten tämä:
http://burin-club.com/tpl.php?page=ych_model.php&pl=207&mid=1&pnlet=01&pnauid=2030&ln=en
Tämän genoa on 51 m2, mylarista sellaista kantaa ihan kevyesti.
Eli suomeen roudattuna tämä lienee paras ostos, mitä tässä keskustelussa on ehdotettu kysyjän ehtoihin:
http://www.apolloduck.se/display.phtml?aid=138335
Perustelut: hinta alle 70 keur suomeen roudattuna, uusin ehdotetuista budjettiin sopivista, painon ja yksinkertaisen rikin takia sopii hyvin yksin ja perhepurjehdukseen. Lys 1.24-1.26.
Mitä sanoo ims mittamies tähän?
kunnon meriveneen voi antaa kulkea vaikka itsekseen suoraviivaisesti eikä tarvitse temppuilla
Mikäs sellaisen venhon gph on?
http://www.udkik.dk/app/admsshow.jsp?locale=fi_FI&id=64723&seo=Finngulf 36
Sorry, yritin pitää viestini lyhyenä. Olin viime suursaarikisassa liikeellä ystäväni raaserilla. Pääsääntöisesti Purjehdin fg:llä, joskus myös yksiluokkaveneillä, kuten firstclass7.
Suursaarikokemuksella viittasin nimenomaan terävien aaltojen aiheuttamaan ryskämiseen, en etenemisen pysäyttämiseen, joka on pahin nimenomaan kevyellä tuulella ja vanhassa aallokossa. Viime kesän kisoissa kaipasin tosissaan fg:tä joka kerta kun aalto pamautti paikat suusta.
Toki ohjaamisella on iso vaikutus, itsestäänselvyytenä ohitin sen. Minusta ei ole neitimäistä purjehtia nopeasti ja sulavasti.
Satuin itsekin olemaan viime vuotisessa kisassa. Ei kuulosta uskottavalta, että vanha FG ei olisi ryskinyt siinä n. 20 m/s tuulessa ja isossa allokossa. Koska olet viimeksi ollut FG:lläsi vastaavissa olosuhteissa?
Mielellään ei mitään vertauksia 10-15 m/s tuulissa tapahtuneisiin vastatuulipurjehduksiin, koska niillä ei ole juuri mitään yhteistä viime vuoden suursaaren kanssa.
Onko sinulla mitään käsityksiä seuraavien nykyveneiden kirjainlyhenteiden eroista: VOR, R, R/C, C/R ja C, vai ovatko kaikki nykyveneet samasta muotista? Jotenkin tuntuu, että luulet kolmen ensimmäisen kuvaavan kaikkia uusia veneitä.
Olen tosiaankin ollut useasti kahdellakin fg:llä vastaavassa kelissä. Toissakesänä fg 391:llä ahvenanmerellä, kun sääennuste petti aivan kuten suursaari-racessakin. Muistat varmaan sen tyylisen viikon, joka oli nostattanut jo valmiiksi äkkinäisen aallokon ahvenanmerelle ja kun sitten 10-15 m/s luvattu tuuli olikin 15-18 oli keli hyvin samanlainen kuin suursaaressa viime kesänä. Näitä tilanteita on sattunut muutaman kerran.
Ehkä olen liian luupää, tai sitten vain optimisti. Joka tapauksessa 30 vuotta aktiivipurjehdusta ilman suuria haavereita. Pari ylimääräistä kiveä on löytynyt...
Kelleköhän tämä oli tarkoitettu? No, hällä väliä, vastaan kuitenkin. Luulisin erottavani kohtuu hyvin eri venetyypit, mutta erotan myös muodintrendit erinaikakausina. Mittasäännöt ovat valitettavan tehokkaasti viimeiset sata vuotta näkyneet myös sunnuntaipursien muotoilussa. Ei kai ole sattumaa, että kaikilla massatuotetuilla nykypursilla (pl. Morris, HR, ja muutama muu erikoisvene) on kaikilla raaserin työllä keula, avoin leveä perä ja kolmion muotoinen profiili?
Vaikka muoto hieman muistuttaa toisiaan, niin kaikesta huolimatta veneiden ominaisuudet poikkeavat yhtä paljon kuin autopuolella formula 1 ja Peugeot 206 GT. Peugeot edustaa jotenkin C/R-venettä. Hehkutin aiemmin FG:tä ym. vastaavia veneitä, puhumattakaan HR:stä. 10000 mailin kokemus C/R-veneestä on muuttanut totaalisesti käsitykset. Nykyveneet ovat mahtavia varsinkin luovilla ja kun on tarpeeksi purjeita ylhäällä myötäiseen, on meno vakaata vauhdikkuuden lisäksi. En todellakaan kaipaa pitkäkölisen myötätuulikiemurtelua.
Varsinkin Swan 36:n kaltainen vanha toppirikinen on tehty kulkemaan sillä genualla. Isopurje on säälittävä apupurje ja jos sen seuraksi laittaa 100 %:sen fokan alle 10 m/s tuulessa, on seurauksena todella ikävästi purjehdittava tunnoton ja hidas vene. Ja tämän sanon kokemuksella useammasta sen tyyppisestä veneestä, kaikki käyttäytyivät samalla tavalla. Eikä mitään niistä mielikseen genualla saaristoväyliä kryssinyt, pidemmät legit menivät kyllä erittäin mukavasti.
Taitaa ikä painaa, jos ei jaksa alle 37 -jalkaista genoavenettä kryssiä saaristossa. Suunnittelen kryssiväni sellaisella niin kauan kuin jalat kantaa. Mitään rullapurjeita tai itseskuuttaavia ei tule kippooni koskaan, jos tulee sitten on syytä lopettaa koko touhu.
Mitä määrittelee 37-jalkainen genoavene? Vanha toppirikinen ja samankokoinen osatakilavene matalalla keulakolmiolla ovat kaksi täysin eri asiaa täysikokoisine genuoineen. Eikä missään ollut mainintaa rullapurjeista, koska niillä ei asian kannalta ole merkitystä. Pienemmistä keulapurjeistakin vain sen verran, että todettiin alikokoisen tekevän purjehduksesta hyvin ikävää, jos isopurje ei ole nimensä veroinen.
Ja kuka niitä rullapurjeita, kun foilit on keksitty purjeenvaihdon nopeuttamiseksi. Ison genuan käsittelyä vendassa se ei kuitenkaan helpota.
Kukaanei ole aina tapansa mukaan oikeassa, hermo monella menee tosi helposti. Äskettäin iso j käski jotain tuolla opetella reivamaan, sen sijaan että itse opettelisi purjehtimaan genoaveneitä.
Tarpeeksi iso vinssi auttaa genuan vendaa. Eräillä ei vuonna nakki ja kirves ilmeisesti ole ollut veneissä kunnon vinssejä ja purjekin takelteli ties mihin babystaagiin.
Mistähän laitoksesta toi pölvästi on karannut? Ei ole tainnut ikinä oikealla genuaveneellä purjehtia, jos edes nähnyt muualla kuin Bekenin kalenterikuvassa jonkun vanhan puuseen seinällä.
Jonkun 36 jalkaisen köliveneen purjehdus on kevyttä puhaa. On melko hölmöä tehdä siitä vielä kevyempää fokkaveneellä, jos tarkoituksena on pitää purjehdusharrastus urheiluna.
Terve sielu tervessä ruumissa, sanotan ja terveet eivät epäile toisten mielenterveyttä ja nimittele toisia.
Kuka on epäillyt mitään? Asia on tullut jo muille selväksi.
Mielenterveyteen ei voi niin paljoa itse vaikuttaa, mutta tietämättömyytensä voi normaaliälykäs silti pitää piilossa.
" Vanhemmat konstruktiot eivät viimeisen kolmen vuoden aikana ole ohituksiin kyenneet saaristossa "
No toro alumastolla ilman genaakkeria on paljon vanhempi konstruktio, ja ohittaa sut mennen tullen saaristossa, jos vaan sattuu samaan aikaan kohdalle.
Yritä järjestää itsesi vaikka Archipelago raid:in aikaan samalle baanalle, niin hieman tuota vanhaa toroa tuoreemmat konstruktiot näyttävät mikä oikein liikkuu ja mikä ei.
Hej jag har länge sökt info om, Lancing 36, Lancing 42, Lancing 47 , mått , tekniska data och bilder.
Tacksam för hjälp: Nisse
e-mail: [email protected]
Hanse 315 ruoriohjauksella.
Kryssii kun unelma ja helppo purjehtia yksin. LYS 1.16
Itseskuuttaava fokka helpottaa kryssiä.
Ruori lukkoon, niin sitä voi käyttää trimminä jolla säädetään venevauhtia kryssillä.
Pysyy balansissa ellei ole liikaa allokkoa, tai liian puuskainen tuuli.
Hanse on runkomuodoltaan sen verta pullea ja huono trimmattava, että enempi juuri erityisen huono kryssimään...
Ei se ollut vitsi.
Kryssiessä fokka skutataan kireälle, sitä ei juuri voi trimmata.
Kryssikulma ja nopeus säädetään ison skuutilla ja levangilla.
Sitten vaan ruorilla pientä hienosäätöä.
Ruori lukkoon niin voit liikkua veneessä ja tehdä muuta seuravaan slaagin asti.
Tietenkin paremmien kryssiviä löytyy, mutta
tässä oli myös reunaehto "helppo purjehtia yksin".
Ja siihen mahtuu hyvin myös asumaan.
Yleensä kryssin kun genua veneet ajelee peltigenualla.
Kiitos tarkennuksesta. Kyllä fokkaa voi (ja usein pitääkin) trimmata muullakin kuin skuutin kireydellä, mm. skuutin jaluspisteen paikalla voi säätää solaa, takastaagin kireydellä voi säätää fokan etureunaa erityisesti tiukalla luovilla, kun nostimen säätövara loppuu... Jne.
Ei ollut ehkä aivan selvää että itseskuuttaavaa kryssifokka
ei juurikaan voi trimmata. Normaalia kryssifokka en käytä.
Takastaagin kireys vaikuttaa eniten ison muotoon.
Toppivanteilla hoidetaan etustaagin kireys kuntoon jo kevällä.
Kesää odotellessa.
Toki fokan merkitys on suuri kryssiessä, mutta kyllä ison muodolla on oma merkittävä vaikutus kryssikulmaan vaikka itsejalustavaa fokkaa käyttäisikin. Sitä varten maston ja juoksevan rikin säädöillä on iso merkitys. Sitäpaitsi 9/10 tai 1o/11 osatakiloilla hakki vaikuttaa ison latistamisen lisäksi myös fokan etureunaan.
Perusasioita trimmauksessa.
Tämä kun jäi mainitsematta... Siis hakinnison jaluspisteen säädöillä on myös vaikutus luovikykyyn eri suuruisissa tuuliolosuhteissa...
Joopa joo,
Oletko nyt varma että sait kaiken selitettyä...
Itselläni on ollut sekä pinna- että rattiohjauksella varustettuja veneitä ja paljon kryssimaileja takana. Siksi mulla on kirkas käsitys siitä, että rattiohjaus on etenkin kryssillä paljon huonompi yksinpurjehtijalle kuin pinnaohjaus. Perustelut:
- ratti on aina avotilan takaosassa, jolloin ratin luona saa vastaanottaa kaikki veneen yli lyövät pärskeet
- pinnaohjatussa voi kumartua sprayhoodin suojaan, kun aalto lyö kannen yli. Jatkopinnan avulla voi "styyrata" sprayhoodin suojasta.
- rattiohjatussa veneessä ei ole samaa ohjaustuntumaa kuin pinnaohjatussa. Toisaalta ratti on isommissa paateissa, ehkä >40ft, melko välttämätön, koska pinnalla ohjaus tulisi liian raskaaksi. Pienemmissä, alle 35 jalkaisissa, rattiohjaus on lähinnä muoti-ilmiö.
- yksinpurjehtijana oli selvästi hankalampaa trimmata purjeita ja samalla ohjata (tai kryssiessä tehdä vendoja ison genuan) kanssa, kun veneessä oli rattiohjaus
Ainakin omat veneeni ovat olleet sen verran suuntavakaita, että kryssiessä on sisällä käydessä voinut jättää ohjauksen ilman sen lukitsemista kunhan purjeet on sopivasti säädetty. Pinnan voi myös lukita, jos haluaa. Se ei ole pelkästään ratin ominaisuus. Yksinpurjehtijoilla on sentään autopilotti...
En kannusta turhaan kinaamiseen pinna- vs rattiohjauksesta, vaikka edellinen onkin yksinpurjehtijalle helpompi, mukavampi ja varmatoimisempi ;)
http://www.myhanse.com/forum_posts.asp?TID=2080
"Hanse 315 LYS 1,13
"
vrt esim:
http://online.paijannepurjehdus.fi/Tulokset.aspx?vp=146&lid=137
"1,16 Inferno 31
1,15 Siesta 32"
"
Tai sitten näin. LYS riippuu varustuksesta (siis veneen :-)
http://www.blur.se/2009/05/04/swelyssrs-matbrev-vi-har-hela-listan/
Mårtensson Hans Hanse 315 Aquarell 595 1,16 -GV Kölbåt 2009-04-22
Andrén Lars Hanse 315 Avocada 10866 1,15 -GV Kölbåt 2009-04-28
Niin, purjeduksessa löytyy eri tyylejä.
Lisähuomioita:
- Oli kyse itseskuuttavasta fokka veneestä.
Itseskuuttava toimii yllättävän pienillä tuulenvoimakuuksilla.
Kryssillä suhtellinen tuulenopeus kasvaa.
- Ratissa on kaikki roippeet kiinteästi asennettu. Ei mikään irtopinnapilootti/lukko)
Toki pinnaveneseen saa kiinteän pilootin kannen alle myös.
- Nykyveneet ei pysy suunnassa jos pinnasta päästää irti. (Ratti lukitus!)
- Rattiin ylettyy myös sen etupuolelta, mutta sprayhoodin alta ohjaus ei onnistu.
En ole mikään pinnan vastustaja. Ratti nyt vaan on mukavampi tässä tapauksessa.
- Keulapurje on tärkein purje kryssillä, genoa on isompi kuin fokka, siksi genoa on parempi kryssipurje itämeren kevyisiin kesäkeleihin. Harmi, ettei moneen veneeseen saa tarpeeksi sisälle jalusettavaa genoaa laidoille kiinnitettyjen vanttien takia. Matkapurjehtia, joka ei viitsi pulata code zerojen kanssa, genoa on mukavampi yleiskeulapurje kuin fokka.
- Ei ole juurikaan hyötyä ruorilukisesta tai tuulitajuttomasta autopilotista itämeren siftaafissa ja puuskaisissa kryssikeleissä, purkkari kuin purkari kiemurtelee pahasti, jos pinna on lukittu tai autopilotti ei osaa ottaa siftejä.
Kyllä mun pitkäköliseni menee tuulitajuttomalla pinnapilotilla suoraan, ja lukitulla pinnallakin.
"Toki pinnaveneseen saa kiinteän pilootin kannen alle myös."
Tämä on uutta minulle. Miten pinnaveneeseen saa kiinteän autopilotin kannen alle? Minkälainen pilotti? Mihin veneeseen, vain Hanseen? Mitä muutoksia asentaminen vaatii veneeseen? Miten tuollainen vaikuttaisi ohjaustuntumaan? Lähes ainoa syy ruorillisen veneen hankkimiseen minulla olisi mahdollisuus kiinteään autopilottiin, mutta eikö siihen tarvitakaan ruoria?
Jos kannen alla on peräsinakseli näkyvissä, niin siihen voidaan kiinnittää lyhyt pinna:
http://www.alberg37.org/Project DB/Gendell-ELIXIR-Autopilot10-07/Gendel-ELIXIR-Autopilot10-07_files/image002.jpg
Tähän pinnaan sitten kiinnitetään systeemipilotin työyksikkö ja kulma-anturi. Työntöyksikköä varten on tehtävä vankka kiinnityspeti. Kulma-anturin kiinnityspeti voi olla melko kevytrakenteinen. Käsiohjaus muuttuu jonkin verran raskaammaksi.
Aika hintava tosin. Suht kapea (2.96m) pituuteen nähden ( LOA 8.5m) ja syväys 1.7m
No juu kapea ja kapea..
H-vene leveys 2,18m, pituus 8,28m ja syväys 1,3m..
Eipä silti, tämän otin puheeksi vain siksi, että aloittaja ei suoranaisesti alleviivannut muuta kun yksipurjehdusominaisuuksia.
H ei täytä vaatimuksia:
"Venehdotuksia edelleen kaipailen. Hyvinpurjehtiva / yksinpurjehdittava ,jossa myös 5 hlö perhe viettelee loman mukavasti PURJEHTIEN tuuli sitten edestä tai takaa. Nykyisen pullean veneeni lys taitanee olla jotain 1,1."
H-vene 5:llä on ahdasta ja on hitaampi kuin kysyjän nykyvene lys luvun perusteella.
Kivahan se on kuitenkin hehkuttaa omaansa, niin vakiota niin vakiota tällä palstalla.
No viisi henkeä menköön mutta opettele nyt ihmeessä nuo LYS-jutut kuitenkin...
Viiden hengen vene on kyllä jo melko loikka jos sitä miettii vanhojen käytettyjen suhteen.
2(keula) 2(salonki 1(pistopunkka? Tuolla järjestelyllä saa vielä siistejä luovikoneita.
Sitten jos ei tykkää, että salongissa nukutaan, pitäisi olla jo kaksi 2hlö hyttiä ja silti yksi nukkuisi salongissa. Ja jos mennää 3-hyttisiin niin sitten puhutaan nykypullista joilla ei voi kryssiä...
Yksi kaveri tykästyi modifioituun Maxi 95:een jossa kajuutat ja salongit oli erillään. No, kryssimisestä en tiedä mutta tilajärjestelyt on siinä siististi hoidettu viidellekin hengelle.
Et ole koskaan purjehtinut "nykypullia" c/r veneitä kuten first 35s7:aa tai vastaavia. Ei turhaan Tukholmaan ole sellaista hankittu, vai luuletko, että tukholman saaristossa aina mennään slööriä?
http://www.apolloduck.se/display.phtml?aid=138335
72m2 neliötä rättiä, niin 5 tonnin pullakin kryssii hienosti ja pyöri esim avance 36:n ympäri H-35.stä puhumattakaan.
On pullaa purjehdittu ja etenkin ylirikattuna. Omistajan mielestä vene oli ihan unelma ja kohteliaana miehenä en sanonut mitään (minähän sitä ruoria jouduin ruuvaamaan).
On aika lailla huolettomampaa hommaa painella veneellä joka kulkee eikä kouki.
Jos veneellä on 3 tonnia massaa, ei nykyiset c/r purkkarit mitään keiku. Oot purjehtinut jotain kasariluvun iorswania tai jotain, ne eivät kulje.
Oli 42-jalkainen Bavaria vm.-08 muistaakseni.
Varmasti pullien pulla ja merten Toyota tällä hetkellä.
Bavaria 42 ylirikattu???? Hohhoijjaaa...
Bavaria 42 painaa 9200 kg.
http://www.yachtworld.fi/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2059065&ybw=&units=Meters¤cy=EUR&access=Public&listing_id=75180&url=
Swan 42 painaa 10900kg.
http://www.nautorswan.com/HistoryTecnicalDetails/tabid/262/HMO_ID/23/Default.aspx
Kumpi on pullampi?
Mikäs kompa tämä nyt on. Tuollahan se lukee, Bava 3,99m ja Swan 3,95.
Se, että Swan painaa enemmän ei tee siitä pulleampaa (Mot). Sen sijaan sen tukevampi runko ja raskaammat varusteet (vanha vene kun oli esimerkkinä) nostaa helposti painoa.
Ja ylirikauksesta en tiedä, mutta fakta on, että koukittiin kuin viimeistä päivää lavan irrotessa vedestä. Kyyti oli muutenkin möykkyistä joten enskerralla ottaisin vertailun vuoksi tyypit vaikka tuosta Swamista mieluummin...
Hänen mielestäänhän tuulta ymmärtämätön pinnapilottikaan ei voi viedä venettä suoraviivaisesti.
Ei ole olemassa käsitettä ylirikaus reaalimaailmassa, purjeita voi aina vähentää. Sen sijaa alirikaus on harmittava ongelma monessa purkkarissa, kuten h:ssa.
No, myönnetään, että broutsailu johtui bavan hajonneesta rullaisosta mutta jotenkin tuntui osalta veneen "ominaisuuksia" sekin. 14m/s tuulessa kunnon veneen ei pitäisi paljoa niiailla vai mitäkö? Mutta josko sitten osoitankin kritiikin kärkeni armottomaan vasta-aaltotamppaamiseen, mikä jo liittyy tämän keskustelun aiheeseenkin. Eli välttäkää pullia niin luoviminen sujuu mukavammin.
Hoon alirikaamisesta en tiedä mitään. Kun trimmit on kunnossa, vene liikkuu. Ylirikaamalla kun ei Hoosta saa plaanaavaa vaikka nykyjuipit semmosta märissä unissaan haikaileekin. Sen sijaan vene luovii kokoisekseen hyvin sillä pienelläkin miehistöllä.
onko nyt tarkkaan mietityy pituus 30-36 jalkaa, eli et oikesti ole rajannnut mitenkään haarukkaa. Haet vain isoa venettä mutta jos jalka maksaa 5000 euroa niin hinta skaala on 30 jalkaa 30 000 euroa. Jotkut arvottavat venet myös kilohinnan mukaan. Onko sinulla minkääänlaista haarukkaa mitä vene saisi painaa.
Kiinnostaisi tietää miten kryssivät esim 5mr ja 6mr veneet suhteessa tällä palstalla esiin tuotuinin verrattuna?
Tästä tiedosta ei tietysti ole iloa alkuperäiselle kysyjälle..
Jos jollekulle tulee mieleen saman hinta- ja kokoryhmän vene, joka sijoittuisi kryssillä First 31.7 ja A 36:n välimaastoon tai samoille nopeuksille pienellä miehistöllä purjehdittuna, olisi mukava kuulla esimerkkejä.
Jos hinta 50-70 keur ja kryssii paremmin kuin avance36 ja first 31.7, on tuo aiemmin mainittu ruotsalainen first 35s7, lys 1.24-1.26.
Jeanneau Selection, Luffe 37, Bavaria Match 35, Dehler 36 db,... Onhan noita
Luffe!
http://www.batnet.se/batmarknad/sok/annons.php?aid=76598
Onkohan hankalampi pienelle miehistölle kuin esim. Dehler 36 db? muuten kiinnostavan olonen.
Kovin on vähän purjealaa noissa suhteessa painoon, esim. 58m2 vs 3.9 tonnia:
http://www.sailguide.com/Luffe_37.htm
Lys onkin kovin vaatimaton 37 jalkaiselle hyvälle kryssiveneelle, 1.23 (sama on myös dehlerin lyssi on 36 jalkaiselle kovin pieni).
Vertaa esim hp 1030 spekseihin.
HP 1030 syväys aika iso matkapursikäyttöön. toinen miinus on läskiä laidalle-tarve!
Aika harvoin näkee 6MR-veneitä LYS-kisoissa tai hupipurjehtimassa, joten vaikea verrata kovinkaan tarkasti. Itse olen kuitenkin kisannut iltakisoissa aika monta kertaa 2-3 6:sta vastaan. Eivät ole olleet luovilla kovinkaaan nopeita, sellaista Inferno 31/Avance 33/36 -vauhtia. Vasta aivan kevyellä tuulella ne ovat olleet nopeita.
6ia on toki kovin erilaisia ja modernimmat eväköliset luovivat varmasti paljon paremmin.
Hp painaa yli 3 tonnia, joten kyllä sillä hvyin yksinkin purjehtii. Pitkässä veneessä syväys 2.1 ei ole yhtään mitään, yhtä lähelle saaristomerellä rantaan pääsee kuin 25 ft:n 1.3m syväyksellä, köli on isommassa veneessä metrejä kauempana rannasta.
Täällähän saa todella asiantuntevia neuvoja.
Kommentoidaan kuitenkin tuota Selection vaihtoehtoa:
- Riki todella hontelo, vantit suoraan sivulle, vaatii ehdottomasti barduunoiden käytön jotta pysyy pystyssä
- Barduunavinssit ihan takakulmissa, joten yksi henkilö tarvitaan barduunavinssien käsittelyyn, pinnamies ei niihin ulotu
- Isopurjeen ura niin kapea, että siihen ei ratsastajat mahdu. Purje vedetään suoraan mastouraan.
Yhden henkilön tulee olla ohjaamassa purjetta uraan, toinen vääntää vinssiä (ei varmasti nouse käsivoimin) ja kolmas ohjaa venettä, joten sanoisin että tarvitaan kolme henkilöä jotta purje saadaan kunnialla nostettua.
- Vene on kyllä nopea luovilla kevyessä tuulessa, mutta vene on suunniteltu 8 hengen miehistölle, jotka myös tarvitaan jotta vene kulkisi sujuvasti luovia reippaassa tuulessa.
Näen jo sen kysyjän purjehtivan yksin, vaikka olisikin kuntoa. : J
Urafeedeereillä saa selection 37:an kokoisen naruliikkisen ison meneemään mastoon itsestään, ei tarvita miestä syöttämään.
Barduunoilla saa keulavantin kovan tuulen kryssillä kireäksi ilman jatkuvaa hirveää jännitystä sivuvanteissa, joka on taaksepäin suunnatuin saalingeilla varustetuissa mastossa. Autopilotti on yksinpurjehtian perusvaruste tuon kokoisessa, joten barduunoiden käyttäminen ei ole ongelma.
Webistä löytyy kuvia, miten keulavantin yläpään kiinnitys on monesta mastosta repeytynyt, koska sivuvanteilla kiristetään keulavantti barduunattomassa mastossa.
Selectionissa on perhe/vieraspurjehduksen kannalta viehättävää erillinen peräkajuutta omalla sisäänkäynnillä. Osa miehistöstä voi nukkua rauhassa samaan aikaan kun bilettäjät tulevat keskellä yötä veneeseen.
jos menet merelle. Ainakin Rauman petäjäksessä on yxi myytävänä halvalla. Upeita botskeja ja vahvoja eikä maksa paljon.
Kysyjänä olen saanut lukea harvinaisen monipuolista keskustelua.
Mutta vielä en oikein osaa löytää itselleni sopivaa ja menevää venettä.
n. 34 jalkaa, n. 70000 €, 5 hlö perhe kesällä ja melko paljon helppoa yksinpurjehdusta sekä luovi ominaisuudet kohdallaan.
Itse olen ollut hieman kiinnostunut Hanse 34 veneen kahden takakajuutan versiosta, mutta sellaista en ole tavannut myynnissä enkä muuten ole ollut sisälläkään.
Hanset tuskin purjehtivat paremmin kuin tämä 2:lla peräkajuutalla varustettu:
http://www.sailstarck.com/Forum/tabid/53/forumid/48/postid/486/scope/posts/language/sv-SE/Default.aspx
http://www.apolloduck.se/display.phtml?aid=138335
Se mikä Hansessa voisi miellyttää yksinpurjehtijaa, on itseskuuttaava fokka. Sillä joutuu toisin antamaan hiukan periksi luoviominaisuuksissa. Vanhemmissa Dehlereissä oli niitä myös, samoin monessa ruotsalaisessa paatissa. Tietysti sellaisen voi laittaa myös jälkiasennuksena. Dehlerit (mm. 34, Nova, Optima) ovat kaikin puolin oivia purjeveneitä.
Nyt on kyse hyvin kryssivästä veneestä ja genoaa tarvitaan itämeren kevyisiin kesäkeleihin ja todella paljon, genoaveneet eivät liiku kevyessä tuulessa fokalla mihinkään eikä myöskään moni fokkavene. Autopilotilla on aivan helppoa skuutata genoaa ja ilmankin pärjää, jos on tarpeeksi notkea ja ripeä.
Jos riki on alun perin suunniteltu ja mitoittetu pienelle keulapurjeelle (kuten nykyään on taas trendinä) tai jopa itseskuuttavalle fokalle, pystyy lomapurjehduksella tai vajaamiehistöllä antamaan anteeksi pienen vauhtipotentiaalin menetyksen. Toinen ääripää on esim. vanhojen s&s-veneiden toppirikatut _todella_ vaatimaton isopurje-hervottoman iso genoa -yhdistelmät, jotka eivät vastaa ainakaan minun käsityksiäni mukavasta purjehduksesta edes keveillä kesäkeleillä. Jos tähän vielä yhdistyvät alimitoitetut, ei-itseskuuttaavat vinssit ja vaimo/tytöystävä vinssigorillana, pääsee hyvin todennäköisesti toteuttamaan jatkossa juurikin sitä yksinpurjehdusta.
Nykyveneissä, niissä pienemmillä keulapurjeillakin varusteluisa, reivikynnys mukavuuspurjehduksessa tulee vastaan selvästi alle 10 m/s tuulissa, eivätkä sellaiset ole harvinaisia kesäaikaankaan varsinkaan iltapäivästä. Tilastojen mukaan Suomen etelärannikolla on keskimäärin joka 3-4 päivä keskituuli 10 m/s tai yli.
Jos viitseliäisyttä riittää, niin saahan itseskuuttaavankin tilalle usein genoan laitettua, jos keli siltä näyttää. Tai ainakin litteän genaakkerin/code 0:n kevyisiin keleihin. Ei se tuuli ole onneksi aina vastainen, ja avoimilla tuulensuunnilla voi saada kiinni sen, minkä luovilla menettää. Kokonaisuus ratkaisee ja mielihalut, jotka nekin voivat vaihdella, päivittäinkin.
Kirjoitat veneistä kuten X-35 ja ne eivät sovi budjettiin. Alle 70 keuroon on vanha genoavene way to go jos haluaa suorituskykyä. Esim. Mumm 36:lla voi haastaa X-35:n. Joku Hanse 34 on aivan mopo, hanse 341:n lys on 1.22.
Onhan s&s-veneissäkin eroja. Esim em. Swan 36 ja 37 eroavat mm. keulakolmion koon mukaan; 36:ssa on ulkonäöllisesti iso ja etupurje paremmin tasapainossa, kun taas 37:ssa on pieni isopurje ja iso jenua (ks. Tarantella). Tiettävästi myös 36 luovii siedettävästi, eikä se purjeen pienentäminen esim. 100%ksi taida aivan merkittävästi hidastaa vauhtia sinne saaristoon. Jos sitten halutaan kevyessä tuulessa luovia pitempiä matkoja, voi avomerelle valjastaa isomman etupurjeen. Tosin uudet veneet lienevät merkittävästi nopeampia, matkustusmukavuudesta en sitten tiedä. Nämä kommentit lausuu nettipurjehtija vailla suurempaa omakohtaista tietämystä kys. veneistä..
Genoavene onkin kivempi kuin fokkavene tuulen yltyessä, lasketaan genoa ja vene jatkaa kauniisti menoaan isopurjeella fokkaan vaihdon aikana. Sen sijaan fokkavene kituuttelee fokalla isopurjeen lätkyttäessä minutteja reivin aikaansaamiseksi.
Kyllä keulapurjeen vaihto hidastaa PALJON enemmän kuin reivaaminen. Sitten se märkä purjekin pitää vielä tunkea jonnekin.
Joskus tulee se reivaaminen vastaan genuaveneellekin. Itse asiassa useinmiten aivan samaan aikaan kuin fokkaveneellekin. Omassa fokkaveneessä reivaaminen tulee ajankohtaiseksi 9-11 m/s tuulessa perheen kanssa ja kisoissa 10-13 m/s aallokosta jne. riippuen. Hyvin moni genuavene reivaa aiemmin ja silti ei ole kevyessä nopeampi.
Sellainen vene on nopeampi vähentämään purjealaa, jossa keulaporifiilin voi laittaa kaksi purjetta yhtäaikaa ja nostimia löytyy tarpeeksi. Purjeala on koko ajan käytössä, sen sijaan fokkaveneen ison reivaamisessa purjealasta yli puolet ei vedä prosessin aikana.
Retkipurjehduksessa harvemmin tarvitsee vaihtaa purjeita merituulen herättyä. Tarpeeksi iso keulapurjeen vinssi, niin vinssaaminenkin hoituu kevyestä. Kyllähän naisetkin purjehtivat genoaveneillä.
matkapurjehdustyyliin! kaksi rullapurjetta omissa staageissaan keulalla, sikäli mikäli toinen näistä selvästi pienempi.
Täytyypä tähän toistaa jo ylempänä sanomani, ja ihan oman kokemuksen perusteella. Keulapurjeen vaihtaminen 110 %:seen kolmoseen silloin, kun ei ole kolmosen keli, todella hidastaa merkittävästi. Ja tekee ruorimiehen työstä hoipertelevaa tunnon kadotessa.
Tarkistin juuri, että yhdessä kisassa kolmen hengen miehistöllä reivin ottaminen kesti melko tarkasti minuutin. Tuona aikana isopurje veti kokoajan, toki ei yhtä hyvin kuin normaalisti. Suurin hidastus tuli siitä, että kurssia piti kääntää, jotta purje ei paina saalinkeihin. Tuo väärään suuntaan ajaminen kesti n. 30 sekuntia (nosto 130 asteen tosituulesta 90 asteeseen).
Otappa aikaa kuinka kauan jonkun (tai useampien) pitää olla keulakannella keulapurjeen kuorintavaihdossa mukaanlukien purjeen raahaaminen sinne ja toisen raahaaminen pois. Lisäksi kuorintavaihto vaatii vastakäännöksen tekemisen eikä olisi ollut lainkaan järkevä vaihtoehto tuossa edellisessä esimerkissä, jossa purjealan vähennys tehtiin ennen luoville lähtöä legillä, jolla ei voinut ajaa spinnulla.
Ja edelleen kaikkia kehumiasi venetyyppejä joutuu myös reivaamaan. Pelkällä keulapurjeen vaihdolla selviävät vain 60/70-luvun venetyypit, joissa on hyvin pieni isopurje.
"Ja edelleen kaikkia kehumiasi venetyyppejä joutuu myös reivaamaan. Pelkällä keulapurjeen vaihdolla selviävät vain 60/70-luvun venetyypit, joissa on hyvin pieni isopurje."
First 35s7 (vm. 1993) isopourjeen reivaus: tuulta on yli 12 m/s ja harva retkipurjehduksella oleva miehistö kryssii sellaisessa kelissä mukavuussyistä muutenkaan. Ne jotka kryssivät, reivaaminen on tehty rannassa, koska kova tuuli ilmestyy harvoin kesken purjehduspäivän.
Jokavuotisen retkipurjehdukseni olen lähes poikkeuksetta aloittanut legillä Pohjois-Itämeren yli niin, että Hangon tai Utön jälkeen seuraava satama on Visby, Byxelkrok tai Kalmar. Jo tällä ekalla avomeripätkällä tuuli ehtii yleensä muuttua paljonkin. Tuulen yltyessä reivaaminen on itsestään selvyys, nopea ja helppo manööveri ajoissa tehtynä.
Minun mielestäni nuo mainitsemasi "rannassa reivaamiset" voivat kuulua ainoastaan lyhyisiin päiväpurjehduksiin, joita tehdään saariston suojassa. Rannikko- ja avomeriretkillä tarvitaan reivaamista veneen ollessa kulussa. Myötiksilläkin reivataan, kun tuulee kunnolla. Tuulirajat reivien tekemiseen tietysti vaihtelevat venetyypin, meren ja kipparin/miehistön mukaan. Aina ei ole kovin "mukavaa", kun tuulee vaikkapa 10 m/s avomerellä.
Tätä väitettäsi en usko: "... harva retkipurjehduksella oleva miehistö kryssii sellaisessa kelissä mukavuussyistä muutenkaan. Ne jotka kryssivät, reivaaminen on tehty rannassa, koska kova tuuli ilmestyy harvoin kesken purjehduspäivän".
Tuoko nyt on sinun uusi ihanneveneesi, joka olisi nopea kevyellä? Pahoittelen, mutta modernit fokkaveneet (Dehler 34/35, X-34, First 34.7 jne) ovat todella paljon nopeampia kuin tuo millä kelillä tahansa, mutta erityisesti kevyellä eikä niitäkään ole pakko reivata ennen 12 m/s. Itse asiassa moni 32-jalkainenkin fokkavene (esim. Dehler 32) on tuota nopeampi kevyellä kryssillä ja Inferno 31 on kutakuinkin yhtä nopea.
Tiedätkös mikä on First 35s7:n GPH-luku?
Keskustelussa on budjetti 70 000 euroa, jos et huomannut venelistaasi tehdessäsi. Aikaisemmin tässä keskustelussa on kerrottu first 35s7 lys luku, osannet ims mittamiehenä muuttaa sen gph luvuksi vaikka x-332:n avulla.
Kysyjän toiveena oli 2 peräkajuuttaa, mainituissa fokkaveneissä sellaista ei ole.
Toiveena oli kokoluokka 30-36 jalkaa (tarkentui n. 34 jalkaan), hyvä luovimaan - luoviominaisuudet kohdallaan, helppo purjehtia yksin, tilaa 5 hengelle kesällä, hintaluokka n. 70 000. Tarkistapa vaikka.
Tarkista itse: " Itse olen ollut hieman kiinnostunut Hanse 34 veneen kahden takakajuutan versiosta, mutta sellaista en ole tavannut myynnissä enkä muuten ole ollut sisälläkään. "
Kyllä minä tiedän mikä sen GPH on. Yhden yksilön 2011 luku on 672,3. Luovilla sen suorituskyky on kutakuinkin identtinen First 31.7:n kanssa kaikissa tuulissa ja X-332 taas on huomattavasti nopeampi kevyissä tuulissa ja kovemmassa aika sama.
Tietääkseeni tuolla ei ole LYS-lukua Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa. En tiedä mistä joku on keksinyt 1,24-1,26:n, mutta uskoisin, että 1,20-1,22 olisi aika lähellä totuutta.
Selitä sitten miksi jenkeissä on sama ncphrf luku first 35s7:lla ja x-332:lla.
http://www.yra.org/PHRF/docs/ncphrf_baserates.pdf
Kovemmassa tuulessa (yli 7 m/s) voi hyvinkin 1-2 hengen miehistöllä krysiillä olla first35s7 nopeampi kuin x-332, purjetta on 5 m2 enemmän ja massaa 1000 kg enemmän.
Miksi minun pitäisi selitellä Pohjois-Carolinan PHRF-lukuja?
Huomaa, että samainen 117 on myös J/80:llä (LYS 1,19) ja Baltic 35:llä (on ollut LYS-todistus 1,19). Oikeastaan ihmeellistä on vain X-332 Sportin 117, kun vaikkapa X-102:lla (LYS 1,19) ja Swan 371:llä (LYS 1,20) on 114 eli olisivat nopeampi, vaikka X-332 Sportin LYS on yleensä 1,26.
Huomaa myös, että First 36.7:n luku on 81 (LYS 1,28) ja First 10R:n eli 34.7:n 78 (LYS 1,27). Nuo ovat siis 36-39 sec/M nopeampia, mikä tarkoittaa LYSissä n. 7 sadasosaa.
LK First 35S7 perässä tarkoittanee matalakölistä versiota eli ei edes oikea vene.
Ei sitten muuta kuin lorientistä first 36.7 roudaamaan:
http://search.boatshop24.co.uk/fullspec.asp?btsrefno=23415663
Sopii budjettinkin, uusi ilmoitus. Ei ollut vielä budjettiin sopivaa 36.7:aa muutama päivä sitten, siksi first 35s7 oli paras tuplaperäkajuutalinen vene alle 70 kiloon mikä löytyi.
Ja tämä toiveko naulasi mielestäsi aloittajan kiinnostuksen kiinni pelkästään kaksikajuuttaisiin veneisiin, ottaen huomioon aiemmat mietteet? Sinun logiikkasi mukaan hän rajasi pois myös kaikki muut veneet paitsi 34 jalkaiset Hanset, eikö vain?
Tarpeeksi miehistöä, niin kaksi peräkajuuttaa on hyvä juttu. Kysyjä tarvitsi apua veneen valinnassa luovin kannalta, joten veneiden teknisten tietojen perusteella voi todeta, että Hanse kolmenelosta parempi luovipursi on First 36.7. Kuten kysyjä kirjoitti, Hansen saatavuus on huono, nettiä surffaamalla voi todeta, että first 36.7 saatavuus on hyvä.
kts. linkki
http://venenetti.fi/jutut/arcona-340-finn-flyer-34-x-34-kolmimaaottelu-ruotsi-suomi-tanska
Kyllä mutta hinta karkaa käsistä.70000€
Oliko näitä 2 takakajuutalla
mutta artikkelit mielenkiintoisia tässä kaskustelussa läpikäytyjen nopeuserojen osalta. Lukekaa tarkkaan.
"Kirjojen mukaan Finn Flyerin (GPH-luku 608,5) pitäisi olla 1/10 solmua nopeampi kuin Arcona (GHP-luku 619), joka vuorostaan olisi kaksi kymmenystä nopeampi kuin X-34 (GPH-luku 642).
"
http://www.orcan.org/download/2008/orci/2008gph-test.pdf
"First 36.7 618.4"
http://www.boatshop24.co.uk/NTY4NzYwfjA2MDdF=-BENETEAU_FIRST_36_7.html
Ko. testissä X-34 oli jo kolmatta kauttaan kisaamassa eli vauhti hyvin löytynyt. Finn Flyer taas oli vasta keskikesällä vesille saatu ja lisäksi pohja oli likainen ja jopa näkinkenkäinen, joten ei ihme, että vene ei kulkenut odotusten mukaan. Arcona oli ollut kesän maahantuojan käytössä ja pohja pestiin juuri ennen testiä. Lisäksi Arconan pitääkin olla luovilla nopea. FF34:n vahvuudet ovat sitten avotuulet ja myös kevyt luovi.
First 36.7:n GPH on n. 630. Kyllä se luovilla noiden vauhdissa pysyy, ainakin keskituulesta ylöspäin. Avotuulella voi olla vaikeampaa. Tuo linkkisi vene lienee 9 vuotta vanha vuokravene ja/tai hinta veroton, joten ei kannata liikaa innostua hinnasta.
"First 36.7:n GPH on n. 630"
GPH luvut voivat vaihdella vaikkapa - / - 10 yksikköä samalle venemallille
"Tuo linkkisi vene lienee 9 vuotta vanha vuokravene ja/tai hinta veroton, joten ei kannata liikaa innostua hinnasta. "
Vuokraveneissä on esim katsastettu pelastuslautta ja vene muutenkin merikelpoisessa kunnossa. Hinnat ja muut tiedot selviävät välittäjältä kysymällä. Kannattaa tuoda tuo Suomeen, niin venekanta nopeutuu.
Turha selitellä Finn Flyerin huonoa menestystä testissä. Muka pohjaa ei pesty! Kuka hölmö nyt laittaisi testiin veneen, jonka pohja on näkinkenkiä täynnä! Arcona on onnistunut tekemään hyviä veneitä. Jos itse olisin hankkimassa tuollaista venettä, niin unohtaisin valitettavasti kotimaan finn flyerit ja yachtit ja kääntäisin katseeni naapurimaan tuotteisiin.
Näkeehän sen kuvistakin, että puhtaalla pohjalla oli finn flyerkin liikkeellä. Itseäkin harmittaisi jos satatonnia halvempi vene olisi parempi, vaikka itsellä olisi kaiken maailman hiilikuitu vermeet. Jos on suunniteltu huonosti, niin ei siinä hifistelyt auta. Rahat meni hukkaan, sori.
Taidanpa luottaa paljon enemmän mittakirjan lukuihin kuin lyhykäiseen testipurjehdukseen, jonka olosuhteita ei yrittämälläkään saa samoiksi eri veneille. Lehtikuvasta taas ei ikinä näe pohjan puhtautta, vain härskit leväkasvun väriläikät tulevat näkyviin sillä erotuskyvyllä. Eipä silti, jos joku vene jäi uivasta mieleen, se oli kyllä se Arcona, mutta FF:n tunsinkin ennestään. Hyviä veneitä molemmat, kuten se testin X:kin.
Olen nähnyt lähikuvan tuosta FF:n pohjasta punnituksesta. Ainakin bulbin alaosa oli täynnä näkinkenkiä ja pohja kauttaaltaan likainen. Ei tietysti ole järkevää lähettää testiin tai kisaan venettä likaisella pohjalla, mutta aina ei ole aikaa ja mahdollisuutta nostaa pesua varten eikä välttämättä tiedäkään pohjan olevan likainen. Tummasta pohjasta likaisuus ei helpolla näy vierestä katsottunakaan puhumattakaan pienikokoisista lehden valokuvista.
Ei minulla ole mitään tarvetta selittää FF:n puolesta. Veneiden vertailu ja vauhdin löytäminen ei ole helppoa, vaikka kuka olisi testaajana. Sitten vielä tuohon lisätään erot pohjien kunnossa, maston trimmissä ja purjeiden laadussa niin helposti tulee 5% ero kahden identtisenkin veneen välille. Edellinen saman omistajan vene ei kulkenut tuonkaan vertaa ensimmäisellä kaudella, mutta kolmantena kautena jo varsin hienosti.
Ja kuten sanoin, Arconan pitääkin olla luovilla nopein eli ei siinä mitään ihmeellistä ja Arconat ovat varsin hienoja (ja kalliita) veneitä. FF on vielä kalliimpi, mutta se onkin tehty kalliin työvoiman maassa ja kalliilla menetelmillä, toisin kuin vertailukumppanit.
Dynamic-35 on erinomainen vene kaikilla keleillä
Ja kas sattumalta sinulla on ollut sellainen myytävänä ikuisuuden, mutta ei mene?