Oloni on mahtava :-)
Nuoret koirani (1 v ja 1 v 10 kk) ovat välillä vetäneet ja välillä olleet vetämättä hirveästi lenkkeillessämme, tähänastisen kehityskaarensa aikana. Yleensä ovat kuitenkin häröilleet aika lailla. Eilen häröily ja vetäminen yltyi niin että lähes menetin hermoni (fyysinen kuritus oli lähellä). Keräsin kuitenkin itseni, pysähdyin, hengitin syvään ja otin molemmat koirani vierelleni. Otin hihnat lyhyiksi ja kuin taikaiskusta molemmat koirani kävelivät hieman takanani. Toinen yritti välillä ohi mutta sain pidettyä sen käsimerkillä takanani / vieressäni. Ja tätä jatkui pitkään. Lopulta olin niin iloinen että annoin niiden mennä omaan tahtiin mutta eivät vetäneet sittenkään. Uskon saavuttaneeni läpimurron ja tiedän miten saan koirani kulkemaan nätisti jatkossa. Jee :-D
Nuoret koirani (1 v ja 1 v 10 kk) ovat välillä vetäneet ja välillä olleet vetämättä hirveästi lenkkeillessämme, tähänastisen kehityskaarensa aikana. Yleensä ovat kuitenkin häröilleet aika lailla. Eilen häröily ja vetäminen yltyi niin että lähes menetin hermoni (fyysinen kuritus oli lähellä). Keräsin kuitenkin itseni, pysähdyin, hengitin syvään ja otin molemmat koirani vierelleni. Otin hihnat lyhyiksi ja kuin taikaiskusta molemmat koirani kävelivät hieman takanani. Toinen yritti välillä ohi mutta sain pidettyä sen käsimerkillä takanani / vieressäni. Ja tätä jatkui pitkään. Lopulta olin niin iloinen että annoin niiden mennä omaan tahtiin mutta eivät vetäneet sittenkään. Uskon saavuttaneeni läpimurron ja tiedän miten saan koirani kulkemaan nätisti jatkossa. Jee :-D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikö se olekin hieman asenteesta kiinni? Siitä se lähtee.
jälkeenpäin oon huomannut ite hermoilleeni ym. Kun ite malttaa oikeesti miettiä mitä _itse_ tekee, niin koirienkin käytös muuttuu :)