puukattilan teho

Kattilan teholla ei ole oikeastaan merkitystä. Merkitystä on sillä, kuinka iso varastopesä kattilassa on. Lähtökohta on se, että pinokuutiometrissä kuivaa koivuklapa on noin 1700 kWh energiaa. Jos varastopesä on esim. 100 litraa, voidaan 80% varastopesän "täyttöasteella" ja 80% hyötysuhteella yhdestä pesällisestä saada energiaa 108.8 kWh. Talosta sitten kiinni miten pitkään tuo riittää. Eli kannattaa katsoa miten iso varastopesä käänteispalokattilassa on ja sitten miettiä, kuinka pitkään se riittää ja kuinka ison varaajan perään tarvitsee. Varaajan koko riippuu varastoitavasta energiamäärästä ja siitä, kuinka kylmäksi varaajan voi päästää lämmityskertojen välillä.

Jäi vielä sanomatta että jos on mahdollista niin kannattaa laittaa käyttövedelle oma riittävän kokoinen sähköllä toimiva varaajaa ja ottaa isoon varaajaan lämmityskierukka jolla pienenpään varaajaan menevä kylmävesi esilämmitettään kuten minulla on tehty. Tällä saavutetaan se että jos iso varaaja on kuuma ei pieni varaaja käytä sähköä juuri ollenkaan ja kesäaikaan ei puupannua tarvitse lämmittää ollenkaan jos ei välttämättä halua (Mulla pannu on kylmänä touko-, kesä-, heinä- ja elokuun) koska ei tuo pienempi varaaja näytä kesäaikaan niin kauheasti sähköä vievän.

Vette87 kirjoitti:

Jäi vielä sanomatta että jos on mahdollista niin kannattaa laittaa käyttövedelle oma riittävän kokoinen sähköllä toimiva varaajaa ja ottaa isoon varaajaan lämmityskierukka jolla pienenpään varaajaan menevä kylmävesi esilämmitettään kuten minulla on tehty. Tällä saavutetaan se että jos iso varaaja on kuuma ei pieni varaaja käytä sähköä juuri ollenkaan ja kesäaikaan ei puupannua tarvitse lämmittää ollenkaan jos ei välttämättä halua (Mulla pannu on kylmänä touko-, kesä-, heinä- ja elokuun) koska ei tuo pienempi varaaja näytä kesäaikaan niin kauheasti sähköä vievän.

Lue lisää

Kuinka iso on se sähköllä toimiva varaaja ja kuinka paljon se sitten vie sähköä?

Vette87 kirjoitti:

Jäi vielä sanomatta että jos on mahdollista niin kannattaa laittaa käyttövedelle oma riittävän kokoinen sähköllä toimiva varaajaa ja ottaa isoon varaajaan lämmityskierukka jolla pienenpään varaajaan menevä kylmävesi esilämmitettään kuten minulla on tehty. Tällä saavutetaan se että jos iso varaaja on kuuma ei pieni varaaja käytä sähköä juuri ollenkaan ja kesäaikaan ei puupannua tarvitse lämmittää ollenkaan jos ei välttämättä halua (Mulla pannu on kylmänä touko-, kesä-, heinä- ja elokuun) koska ei tuo pienempi varaaja näytä kesäaikaan niin kauheasti sähköä vievän.

Lue lisää

Aika hyvä idea, jota moni puulla lämmittäjä ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, olisi kuitenkin hyvä tietää, että kuinka paljon tarvitaan sähköä käyttöveden lämmittämiseen?

900123 kirjoitti:

Kuinka iso on se sähköllä toimiva varaaja ja kuinka paljon se sitten vie sähköä?

Terve!

Kyseessä on Haadon 300l varaaja 3KW:n vastuksilla. Meillä on 5-henkinen perhe, 3-poikaa jotka urheilevat paljon eli käyvät usein suihkussa ja meidän vuotuinen sähkönkulutus on ollut nyt puulämmityksen aikaan n.7500 KWH eli siitä voi haarukoida varaajan sähkön kulutusta.

90012 kirjoitti:

Aika hyvä idea, jota moni puulla lämmittäjä ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, olisi kuitenkin hyvä tietää, että kuinka paljon tarvitaan sähköä käyttöveden lämmittämiseen?

Jos vesijohtoveden lämpötila on vaikkapa 10 astetta ja suihkusta tulee 45 asteita. Jos sitten käytetään 100 litraa suihkuvettä, tarvitaan siihen noin 4 kWh:n energia eli nykysähkönhinnalla noin 40 c.

Vette87 kirjoitti:

Jäi vielä sanomatta että jos on mahdollista niin kannattaa laittaa käyttövedelle oma riittävän kokoinen sähköllä toimiva varaajaa ja ottaa isoon varaajaan lämmityskierukka jolla pienenpään varaajaan menevä kylmävesi esilämmitettään kuten minulla on tehty. Tällä saavutetaan se että jos iso varaaja on kuuma ei pieni varaaja käytä sähköä juuri ollenkaan ja kesäaikaan ei puupannua tarvitse lämmittää ollenkaan jos ei välttämättä halua (Mulla pannu on kylmänä touko-, kesä-, heinä- ja elokuun) koska ei tuo pienempi varaaja näytä kesäaikaan niin kauheasti sähköä vievän.

Lue lisää

Tässä on sekin hyvä puoli, että kesällä vesikierto itseasiassa tuo lattioista tai pattereista ylimääräistä lämpöä isoon varaajaan, josta sitä voidaan hyödyntää käyttöveden esilämmitykseen. Tuolloin varaajassa on suunnilleen huoneenlämpöistä vettä, ja vesijohtokylmä käyttövesi saadaan esilämmitettyä sieltä 4-5 asteen kieppeiltä lähemmäs pariakymmentä tjsp.

armanjakkii kirjoitti:

Tässä on sekin hyvä puoli, että kesällä vesikierto itseasiassa tuo lattioista tai pattereista ylimääräistä lämpöä isoon varaajaan, josta sitä voidaan hyödyntää käyttöveden esilämmitykseen. Tuolloin varaajassa on suunnilleen huoneenlämpöistä vettä, ja vesijohtokylmä käyttövesi saadaan esilämmitettyä sieltä 4-5 asteen kieppeiltä lähemmäs pariakymmentä tjsp.

Lue lisää

Voisit lämmittää talosi myös n 21 kWh vesikiertoisella Ravelli pellettitakalla johon liität 300 litraa olevan huippuhyvän varaajan, niin homma selvä. Lämmitys toimii automaattisesti ja termostaatin ohjaamana noin 5 sentin KWh hintaan. Pellettikattilassa et puolestaan tarvitse varaajaa ollenkaan koska kattilassa löytyy vesitilaa ja lämpöä riittää noin 25 kWh teholla ja siiloinkin saat pelletin säkkikäsittelyä ajatellen noin 1.500 euron hintaan, tai sitten säilytät säkeissä.
Heitän tämän mielipiteen vaihtoehdoksi keskusteluun, mutta jos Sinulla on "ilmaiset puut" ja paljon aikaa niin hyvää jatkoa.

900123 kirjoitti:

Kuinka iso on se sähköllä toimiva varaaja ja kuinka paljon se sitten vie sähköä?

Jos puuta on saatavilla niin en kyllä käyttäisi sähköä mihinkään lämmittämiseen. Olkoot että kesällä tulee säteilyhäviöitä ison varaajan lämpimänä pitämisestä mutta silloinhan riittää kerta viikossa lämmitykseen.