Miten puukattilan teho määritetään asuntoon sopivaksi,itsellä 50luvulta rintamamies talo autotalli yht.n150 neliöä.varaajaksi olisi tulossa 2500l, riittääkö 32kw käänteispalokattila?
puukattilan teho
Manu200
143979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ota mieluummin se 40 kw:n Rica, käytännön teho jää aina jonkin verran alemmas, varsinkin jos sekapuuta, käyttää, koivulla nuo teholukemat voi pitääkin paikkaansa, mutta kukapa nyt pelkällä koivulla lämmittäisikään.
Puulämmitäjät ei ehdi vastailemaan kysymyksiisi, ne on parhailaankin pannuhuoneessa lisäämässä puita uuniin taas jälleen
Kattilan tehon varaavassa järjestelmässä pitää olla vähintään 4 kertaa talon lämmittämiseen tarvittava teho. Vanha talo, niin saattaapa tehontarve olla lähes 30 Wattia/kuutio. Sanoisin, että talosi tarvitsee väintään 40 kW:n kattilan. Jos meinaat tuolla 32 kW:n kattilalla saada 2,5 kuution varaajan täyteen kovemmalla pakksella, menee siihen aikaa noin 6 tuntia, siis hyvällä polttopuulla. Jos käytössä on 40 kW:n kattila, menee aikaa vain 4 tuntia.
Monella unohtuu se, että tuollainen vanha talo saattaa haukata 10 kW:a kattilan tehosta pakksella, lopulla teholla sitten ladataan varaajaa. Isossa kattilassa usein etuna myös isompi pesä ja pidemmät puut, hintaero ei ole kuitenkaan suuri.
Kattilan teholla ei ole oikeastaan merkitystä. Merkitystä on sillä, kuinka iso varastopesä kattilassa on. Lähtökohta on se, että pinokuutiometrissä kuivaa koivuklapa on noin 1700 kWh energiaa. Jos varastopesä on esim. 100 litraa, voidaan 80% varastopesän "täyttöasteella" ja 80% hyötysuhteella yhdestä pesällisestä saada energiaa 108.8 kWh. Talosta sitten kiinni miten pitkään tuo riittää. Eli kannattaa katsoa miten iso varastopesä käänteispalokattilassa on ja sitten miettiä, kuinka pitkään se riittää ja kuinka ison varaajan perään tarvitsee. Varaajan koko riippuu varastoitavasta energiamäärästä ja siitä, kuinka kylmäksi varaajan voi päästää lämmityskertojen välillä.
Terve!
Itselläni on kanssa 210 m^2 56-tehty talo etelä-Suomessa jota olen nyt lämmittänyt 2-vuotta puulla. Kun järjestelmää suunniteltiin niin LVI-suunnittelija vaati että laitetaan reilun kokoinen pannu lämmitystyön minimoimiseksi ja tämä on kyllä kannatanut sillä järjestelmä on todella helppohoitoinen. Eli järjestelmä on seuraavanlainen
- 60Kw:n Termax Natura käänteispalokattila
- 3000l akvaterm varaara 12KW:n lämmitysvastukset poissaolojen varalle
- Laddomat 21 latauspaketti
- Alakerrassa lattialämmitys ja yläkerrassa patterilämmitys eli 2 kpl lämmityspiirejä Oumanit ohjaamassa lämmitys piirejä.
- 1Kpl halkoliitereitä
Tämä järjestelmä ei ole ainakaan vielä vaatinut pannuhuoneessa asumista vaan puut pannuun sytytys ja automatiikka päälle.
Jäi vielä sanomatta että jos on mahdollista niin kannattaa laittaa käyttövedelle oma riittävän kokoinen sähköllä toimiva varaajaa ja ottaa isoon varaajaan lämmityskierukka jolla pienenpään varaajaan menevä kylmävesi esilämmitettään kuten minulla on tehty. Tällä saavutetaan se että jos iso varaaja on kuuma ei pieni varaaja käytä sähköä juuri ollenkaan ja kesäaikaan ei puupannua tarvitse lämmittää ollenkaan jos ei välttämättä halua (Mulla pannu on kylmänä touko-, kesä-, heinä- ja elokuun) koska ei tuo pienempi varaaja näytä kesäaikaan niin kauheasti sähköä vievän.
Kuinka iso on se sähköllä toimiva varaaja ja kuinka paljon se sitten vie sähköä?
Aika hyvä idea, jota moni puulla lämmittäjä ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, olisi kuitenkin hyvä tietää, että kuinka paljon tarvitaan sähköä käyttöveden lämmittämiseen?
Terve!
Kyseessä on Haadon 300l varaaja 3KW:n vastuksilla. Meillä on 5-henkinen perhe, 3-poikaa jotka urheilevat paljon eli käyvät usein suihkussa ja meidän vuotuinen sähkönkulutus on ollut nyt puulämmityksen aikaan n.7500 KWH eli siitä voi haarukoida varaajan sähkön kulutusta.
Jos vesijohtoveden lämpötila on vaikkapa 10 astetta ja suihkusta tulee 45 asteita. Jos sitten käytetään 100 litraa suihkuvettä, tarvitaan siihen noin 4 kWh:n energia eli nykysähkönhinnalla noin 40 c.
Tässä on sekin hyvä puoli, että kesällä vesikierto itseasiassa tuo lattioista tai pattereista ylimääräistä lämpöä isoon varaajaan, josta sitä voidaan hyödyntää käyttöveden esilämmitykseen. Tuolloin varaajassa on suunnilleen huoneenlämpöistä vettä, ja vesijohtokylmä käyttövesi saadaan esilämmitettyä sieltä 4-5 asteen kieppeiltä lähemmäs pariakymmentä tjsp.
Voisit lämmittää talosi myös n 21 kWh vesikiertoisella Ravelli pellettitakalla johon liität 300 litraa olevan huippuhyvän varaajan, niin homma selvä. Lämmitys toimii automaattisesti ja termostaatin ohjaamana noin 5 sentin KWh hintaan. Pellettikattilassa et puolestaan tarvitse varaajaa ollenkaan koska kattilassa löytyy vesitilaa ja lämpöä riittää noin 25 kWh teholla ja siiloinkin saat pelletin säkkikäsittelyä ajatellen noin 1.500 euron hintaan, tai sitten säilytät säkeissä.
Heitän tämän mielipiteen vaihtoehdoksi keskusteluun, mutta jos Sinulla on "ilmaiset puut" ja paljon aikaa niin hyvää jatkoa.
Jos puuta on saatavilla niin en kyllä käyttäisi sähköä mihinkään lämmittämiseen. Olkoot että kesällä tulee säteilyhäviöitä ison varaajan lämpimänä pitämisestä mutta silloinhan riittää kerta viikossa lämmitykseen.
Meillä vanha Jämä 224 ja 1200l varaaja pakkasellaki lämmityskesto 55-95 kestää 3h
varaajan kesto 20 asteen pakkasella vuorokausi talo 60 luvulla rakennettu.