Päivän epistola käsittelee skandeja ja ulkoisia kovalevyjä.
Törmäsin aikoinani omituiseen ongelmaan. Tehdessäni varmuuskopioita suomenkielisellä Ubuntulla ulkoiselle kovalevylle (Lacie), kopiointi tuon tuostakin pysähtyi ja virheilmoitus kertoi tiedostonimen olevan kelvoton tms, yrittämään uudelleen - jolloin sama ilmoitus toistui välittömästi - tai skippaamaan kaikki vastaavanlaiset tiedostot.
Koska pakkaava varmuuskopiointi kestää niin kauan, että käytännössä kone on hyvä jättää yön yli tekemään töitä, vaihtoehdot olivat epämiellyttäviä. Sitä joutui joko valvomaan koneen kanssa naksutellen noita ilmoituksia pois ja selvittämässä mitä ja kuinka tärkeitä hylätyt tiedostot ovat, tai sitten piti jättää kone päälle seuraavaksi päiväksi, vain jotta taas illalla pääsee tekemään samaa. Kolmas mahdollisuus oli heittää hyvästit ilmeisesti koko joukolle tiedostoja ja kansioita, joiden arvoa ei tuon johtajanpäätöksen yhteydessä pääsisi edes arvioimaan.
Neljäs vaihtoehto oli käyttää Windowsia, jolla homma kyllä sujuikin, vaikka harmihan se oli näin yksinkertaisessa tehtävässä siihen nöyrtyä. Windowsia käyttämällä joutui myös pelkäämään viruksien siirtymistä.
Itse ongelma taisi liittyä Lacien ja Ubuntun yhteiseloon. Virheilmoituksia alkoi satelemaan, jos nimissä oli käytetty skandeja. Sen jälkeen en skandeja käyttänyt, tai jättänyt välilyöntejä tiedostojen ja kansioiden nimissäkään, mutta kieltämättä vaivasi tunne, että tämä ei kyllä mene siten kuten asioiden pitäisi tietotekniikassa mennä. Oloni raportoi minulle, että tämänkaltainen kuului ehkä 1970-luvun Suomeen, mutta seuraavalla vuosikymmenellä asiat olivat tuolta osin jo kunnossa.
En tiedä miten nykyään Lacien ja muiden kiintolevyjen kanssa pärjää eli onko ongelmasta päästy eroon. Toivottavasti. Kertokaa kuinka on.
Mitä tässä vuosien varrella olen joutunut Windowsin puolella käymään, niin aikanaan Skype toimi siellä paremmin, paremmalla äänenlaadulla. Jossain vaiheessa Skypeä ei enää sitten saanut lainkaan Ubuntu 8.04:ään, joten sen jälkeiset 8.04-asennukset olivat sitten sitä vailla, ja silloin Windowsia tuli hoitaa siihen viestintään.
Tulipa toinenkin kiintolevyihin ja medioihin liittyvä asia mieleeni, joka on joskus täytynyt hoitaa Windowsin puolella. Tikkujen alustus ei onnistunut aina Ubuntun puolella määrätyissä tilanteissa. Joskus taas saattoi kovalevyn alustuksessa tapahtua jotakin, jonka seurauksena piti tehdä käsittämätön loitsusarja, jonka jälkeen kerrottiin sen olevan jotenkin vaarallista ja kysyttiin haluanko jatkaa. No, pakko. Ei auttanut, eikä toistaminenkaan, joten Windowsiin alustamaan. Siellä homma sujui. Tässäkin tapauksessa Lacie oli mukana kuvioissa, mutta en tiedä onko sillä seikalla mitään tekemistä sen kanssa, että Ubuntulla homma ei onnistunut.
Videoeditointi sujuu nykyään Ubuntun puolella mallikkaasti, mutta aina näin ei ole ollut. Vielä nykyäänkin kaipaan Windowsin puolelle saatavaan maksullisen ohjelman joitakin ominaisuuksia, vaikka kyseisestä bugikasasta eroon pääseminen on kokonaisuuden kannalta hienoa.
Törmäsin aikoinani omituiseen ongelmaan. Tehdessäni varmuuskopioita suomenkielisellä Ubuntulla ulkoiselle kovalevylle (Lacie), kopiointi tuon tuostakin pysähtyi ja virheilmoitus kertoi tiedostonimen olevan kelvoton tms, yrittämään uudelleen - jolloin sama ilmoitus toistui välittömästi - tai skippaamaan kaikki vastaavanlaiset tiedostot.
Koska pakkaava varmuuskopiointi kestää niin kauan, että käytännössä kone on hyvä jättää yön yli tekemään töitä, vaihtoehdot olivat epämiellyttäviä. Sitä joutui joko valvomaan koneen kanssa naksutellen noita ilmoituksia pois ja selvittämässä mitä ja kuinka tärkeitä hylätyt tiedostot ovat, tai sitten piti jättää kone päälle seuraavaksi päiväksi, vain jotta taas illalla pääsee tekemään samaa. Kolmas mahdollisuus oli heittää hyvästit ilmeisesti koko joukolle tiedostoja ja kansioita, joiden arvoa ei tuon johtajanpäätöksen yhteydessä pääsisi edes arvioimaan.
Neljäs vaihtoehto oli käyttää Windowsia, jolla homma kyllä sujuikin, vaikka harmihan se oli näin yksinkertaisessa tehtävässä siihen nöyrtyä. Windowsia käyttämällä joutui myös pelkäämään viruksien siirtymistä.
Itse ongelma taisi liittyä Lacien ja Ubuntun yhteiseloon. Virheilmoituksia alkoi satelemaan, jos nimissä oli käytetty skandeja. Sen jälkeen en skandeja käyttänyt, tai jättänyt välilyöntejä tiedostojen ja kansioiden nimissäkään, mutta kieltämättä vaivasi tunne, että tämä ei kyllä mene siten kuten asioiden pitäisi tietotekniikassa mennä. Oloni raportoi minulle, että tämänkaltainen kuului ehkä 1970-luvun Suomeen, mutta seuraavalla vuosikymmenellä asiat olivat tuolta osin jo kunnossa.
En tiedä miten nykyään Lacien ja muiden kiintolevyjen kanssa pärjää eli onko ongelmasta päästy eroon. Toivottavasti. Kertokaa kuinka on.
Mitä tässä vuosien varrella olen joutunut Windowsin puolella käymään, niin aikanaan Skype toimi siellä paremmin, paremmalla äänenlaadulla. Jossain vaiheessa Skypeä ei enää sitten saanut lainkaan Ubuntu 8.04:ään, joten sen jälkeiset 8.04-asennukset olivat sitten sitä vailla, ja silloin Windowsia tuli hoitaa siihen viestintään.
Tulipa toinenkin kiintolevyihin ja medioihin liittyvä asia mieleeni, joka on joskus täytynyt hoitaa Windowsin puolella. Tikkujen alustus ei onnistunut aina Ubuntun puolella määrätyissä tilanteissa. Joskus taas saattoi kovalevyn alustuksessa tapahtua jotakin, jonka seurauksena piti tehdä käsittämätön loitsusarja, jonka jälkeen kerrottiin sen olevan jotenkin vaarallista ja kysyttiin haluanko jatkaa. No, pakko. Ei auttanut, eikä toistaminenkaan, joten Windowsiin alustamaan. Siellä homma sujui. Tässäkin tapauksessa Lacie oli mukana kuvioissa, mutta en tiedä onko sillä seikalla mitään tekemistä sen kanssa, että Ubuntulla homma ei onnistunut.
Videoeditointi sujuu nykyään Ubuntun puolella mallikkaasti, mutta aina näin ei ole ollut. Vielä nykyäänkin kaipaan Windowsin puolelle saatavaan maksullisen ohjelman joitakin ominaisuuksia, vaikka kyseisestä bugikasasta eroon pääseminen on kokonaisuuden kannalta hienoa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
"Windowsia käyttämällä joutui myös pelkäämään viruksien siirtymistä."
Ehkä ei sittenkään tarvitse selittää mitä tarkoitin. Raati ymmärtää.
"Itse ongelma taisi liittyä Lacien ja Ubuntun yhteiseloon. Virheilmoituksia alkoi satelemaan, jos nimissä oli käytetty skandeja. "
No eipä johtunut. Tavallinen Merkistöyhteensopimattomuushan tuo on. Kuitenkin olivat jotain Latinia vaikka Ubuntussa on tietysti UTF-8:a.
"En tiedä miten nykyään Lacien ja muiden kiintolevyjen kanssa pärjää eli onko ongelmasta päästy eroon. Toivottavasti. Kertokaa kuinka on."
Ei tuollaista ongelmaa ole ikinä ollutkaan. Käyttäjä on käyttänyt jotain hassua tiedostojärjestelmää ja merkistöä niin kyllähän siinä voi käydä vaikka mitä jännää kun siirtää toiseen tiedostojärjestelmään ja merkistöön. Alusta se Lacie Ubuntu 10.04 LTS:llä ext4 muotoon ja siirrä sitten tiedostot siitä Windows XP:n niin ymmärrät kyllä mistä on kyse. Sekin valaisee jo asiaa kun teet Geditillä tekstitiedoston missä skandeja ja rivinvaihtoja ja tallennat sen oletuksilla, ja sitten avaat jossain Windows XP:n muistiossa.
"Jossain vaiheessa Skypeä ei enää sitten saanut lainkaan Ubuntu 8.04:ään, joten sen jälkeiset 8.04-asennukset olivat sitten sitä vailla, ja silloin Windowsia tuli hoitaa siihen viestintään."
Skypen on saanut aina Ubuntu 8.04 LTS:n. Samoin 10.04 LTS:n.
"Tulipa toinenkin kiintolevyihin ja medioihin liittyvä asia mieleeni, joka on joskus täytynyt hoitaa Windowsin puolella. Tikkujen alustus ei onnistunut aina Ubuntun puolella määrätyissä tilanteissa."
Todennäköisesti olet pitänyt tikkua mountattuna joten on ihan normaalia. Alustus on aina toiminut mallikkaasti Ubuntulla.
1. "Ei tuollaista ongelmaa ole ikinä ollutkaan."
2. "Alusta se Lacie Ubuntu 10.04 LTS:llä ext4 muotoon"
Ubuntu 10.04 ja ext4 eivät ole aina olleet tarjolla. Sitä paitsi, jotkut olivat distro pari sitten saaneet ext4:llä saaneet aikaan massivisia tietokatoja. Kaiketi ongelma on korjattu, mutta kieltämättä pitäisin parempana että Ubuntu, joka mainostaa luotettavuudella, pelaisi varman päälle ja tulisi hieman jälkijunassa uusien tekniikoiden kanssa. Kotkotuspitoinen hypetys ei ole ainakaan minun juttuni, koska en ole erityisen teknoriivattu tapaus.
"Käyttäjä on käyttänyt jotain hassua tiedostojärjestelmää ja merkistöä "
Ilmeisesti, mutta mitään sellaisia valintoja ei käyttäjä ole tehnyt. Oletusasetuksilla on menty ja hassuus liittyi siis näihin oletusasetuksiin.
Joskus myöhemmin olen kokeillut reiserfs-tiedostojärjestelmää, koska sitä taidettiin kehua nopeaksi, mutta en siihen siirtynyt jo siitä syystä, koska siihen liitettiin erään distron jakelijan mukaan tapahtuessaan katastrofaalisia datan menetysriskejä.
"Tavallinen Merkistöyhteensopimattomuushan tuo on. Kuitenkin olivat jotain Latinia vaikka Ubuntussa on tietysti UTF-8:a."
Peruskäyttäjä haluaa tiedot talteen. Ei hän tule siinä vaiheessa ajatelleeksikaan, että tieto ei jostakin syystä osaa siirtyä kovalevylle, joka on ilman omaa syytänsä jäänyt koneen ulkopuolelle. Usein käyttäjä ja kovalevy eivät sitä paitsi ole kuulleetkaan merkistöyhteensopimattomuudesta, tai latinista, tai UTF-8:sta.
Ajatus menee nimittäin niin, että otanpa ulkoisen kovalevyn, alustan sen käyttöä varten joko pelkkää Ubuntua varten, tai sitten huomioin myös mahdolliset Windows-tarpeet.
"Skypen on saanut aina Ubuntu 8.04 LTS:n."
Kun ei. Olinhan minä niitä laitellut. Käytänne näissä saattoi vaihdella eli eri mahdollisuuksia oli, mutta sitten tuli täysi stoppi. Medibuntut ja muut eivät enää auttaneet, Ubuntun sivuilla oli päivitettyä, mutta silti vanhentunutta tietoa miten Skype tulee asentaa ja sitten vielä tämä:
http://www.skype.com/intl/fi/get-skype/on-your-computer/linux/
Skypen omilla sivuilla ei ollut sopivaa versiota tarjolla lainkaan suoraan 8.04:lle. Tietysti linux=linux=linux eli kyllähän sen Skypenkin saa toimimaan 8.04:lla mikäli se toimii jossakin muussa linuxissa, mutta sehän ei tarkoita että sellaiset konstit ovat guruvapaita.
"Samoin 10.04 LTS:n."
Juu, kyse olikin 8.04:sta. Skypen sivuillahan versio on 8.10 :lle eli 8.10:lle ja sen jälkeisille versioille. Synapticissahan se minulla sitäpaitsi nykyään jo näkyy.
"Todennäköisesti olet pitänyt tikkua mountattuna joten on ihan normaalia. Alustus on aina toiminut mallikkaasti Ubuntulla."
Tuossa joudutaan määrittelemään 'normaali' joksikin muuksi kuin käyttäjäystävällisyydeksi. Tietenkin on olemassa tietyt tavat, joiden mukaan tulee toimia ja siitä syystä noista tavoista täytyy olla selvillä. Käyttöohjeet tulee lukea. Silti suunnittelijan tulee ymmärtää miten hyvän suunnittelun lähtökohdat ovat sellaiset, että käyttäjä voi intuitiivisesti käyttää tuotetta heti oikein, ilman manuaaleja, ilman aivojumppaa, tai lukemattomia kokeiluja. Jokainen on törmännyt tilanteeseen, että jokin tuikitavallinen arjen kapine on osoittautunut tarpeettoman hankalaksi. Jos ovenkahvan käyttö ei selviä selvästi alle sekunnissa, kahva on väärin suunniteltu.
M-Kar on aina M-Kar, mutta pidän positiivisena miten yritit parhaasi. Ystävällisyyden suhteellisuus huomioiden, suorituksesi on hyväksytty. Siis, kiitos.
"Ubuntu 10.04 ja ext4 eivät ole aina olleet tarjolla."
No Ubuntu 8.04 LTS ja ext3 käy ihan yhtä hyvin.
"Sitä paitsi, jotkut olivat distro pari sitten saaneet ext4:llä saaneet aikaan massivisia tietokatoja."
Varmaankin jotain kehitysjulkaisuja. Ensimmäinen ext4:ää käyttävä tuotantokäyttöjärjestelmä oli Ubuntu 10.04 LTS.
"Kaiketi ongelma on korjattu, mutta kieltämättä pitäisin parempana että Ubuntu, joka mainostaa luotettavuudella, pelaisi varman päälle ja tulisi hieman jälkijunassa uusien tekniikoiden kanssa."
Ubuntu tuo uusimmat tekniikat melkein ensimmäisenä kehitysjulkaisuissa jotta ne saadaan nopeasti korjattua valmiiksi.
"Ilmeisesti, mutta mitään sellaisia valintoja ei käyttäjä ole tehnyt. Oletusasetuksilla on menty ja hassuus liittyi siis näihin oletusasetuksiin."
Hassuus liittyi noin 100%:n varmasti siihen, että olit tehnyt ne tiedostonimien skandit Latin1:stä käyttävässä ympäristössä, kuten Windowsissa etkä Ubuntussa. Tämä ei siis ole Ubuntun asia.
"Medibuntut ja muut eivät enää auttaneet, Ubuntun sivuilla oli päivitettyä, mutta silti vanhentunutta tietoa miten Skype tulee asentaa"
Skype lisättiin Ubuntu 8.04 LTS:n myöhemmin valmiiksi paketteihin ja on ollut Ubuntussa valmiina siitä asti. Eli on siis se lähes helpoin ratkaisu mitä on missään työasemakäyttöjärjestelmässä. Jossain Maemossa vai Jolicloudissa taisi olla valmiina päälläkin asennuksen jälkeen.
"Tuossa joudutaan määrittelemään 'normaali' joksikin muuksi kuin käyttäjäystävällisyydeksi. Tietenkin on olemassa tietyt tavat, joiden mukaan tulee toimia ja siitä syystä noista tavoista täytyy olla selvillä."
Tässä tapauksessa normaali ja tietyt tavat sanelee unix arkkitehtuuri.
""Ubuntu 10.04 ja ext4 eivät ole aina olleet tarjolla."
No Ubuntu 8.04 LTS ja ext3 käy ihan yhtä hyvin.
"Sitä paitsi, jotkut olivat distro pari sitten saaneet ext4:llä saaneet aikaan massivisia tietokatoja."
Varmaankin jotain kehitysjulkaisuja. Ensimmäinen ext4:ää käyttävä tuotantokäyttöjärjestelmä oli Ubuntu 10.04 LTS."
Et nyt näe pointtia. Tarjoat ratkaisua, joka on omien sanojesi mukaan ollut saatavilla vain 10.04:ään, siis siihen järjestelmään, joka omien sanojesi mukaan on ainoa kelvollinen 8.04:n lisäksi, johon ratkaisuasi ei ollut tarjolla. Huomautan, että kirjoitin ongelmasta, joka ilmeni ennen koko 10.04:sta.
"Hassuus liittyi noin 100%:n varmasti siihen, että olit tehnyt ne tiedostonimien skandit Latin1:stä käyttävässä ympäristössä, kuten Windowsissa etkä Ubuntussa. Tämä ei siis ole Ubuntun asia."
Aivan varmasti on Ubuntua koskeva asia. Jos omien tietojen varmuuskopiointi tuottaa Ubuntulla tuskaa, se näkyy markkinaosuuksissa. Kyllä minä ymmärrän tekniset hankaluudet ja monet tarkoituksellakin vähän väliä aiheutetut käytänteenmuutokset, jotta kilpailijalla (lue: Linuxilla) olisi mahdollisimman hankalaa. Siksi olisi hyvä saada teknisten ratkaisujen lisäksi myös etukäteisinfoa näiden toimintojen yhteyteen laitettuina infokilkkeinä, jotta ikäviä yllätyksiä ei tulisi. Tarjottu ratkaisu ei saa olla se, että lue kaikki Linuxista ja rupea guruksi.
"Skype lisättiin Ubuntu 8.04 LTS:n myöhemmin valmiiksi paketteihin ja on ollut Ubuntussa valmiina siitä asti."
Skype on monen vuoden ajan tullut ja mennyt eri tavoin, jos on käyttänyt 64-bittistä kuten itse olen sitä käyttänyt kauemmin kuin Linuxia. Siihen on ollut monenkirjavaa ohjetta. 8.04:ssa oli jossain vaiheessa ongelmia, oliko ne nyt aivan aluksi vai miten, mutta sitten ne saatiin kuntoon, jonka jälkeen ongelmat alkoivat jälleen. Skype taisi pakottaa medibuntut ja muut lopettamaan touhunsa. Samoihin aikoihin tuli Skypelle tuo 8.10+, joka ei sopinut 8.04:lle. Pakettivarastoista Skypeä ei 8.04:lle saanut tuossa reilu vuosi sitten ja jatkui ainakin yli puoli vuotta. Nykytilannetta en tiedä.
Jos se tuli joihinkin backport-varastoihin, niin niitähän ei edes suositella käytettäväksi, tai sanotaan niin, että ne vesittävät sen idean mikä vakaalla pitkän tuen järjestelmällä on.
"Tässä tapauksessa normaali ja tietyt tavat sanelee unix arkkitehtuuri."
Ei tikkujakaan tarvitse enää mountata erikseen, vaan ymmärretään miten käyttäjä haluaa loitsu- ja naksutusvapaan kokemuksen saadakseen tikkunsa sisällön esiin. Yllättävän pitkään tupajäärät vastustivat sitäkin.
Kerropa mikä merkitys on mielestäsi käyttäjäkokemuksella helppokäyttöisyyden suhteen ja arvioi miten se vaikuttaa kynnykseen siirtyä pysyvästi uutteen järjestelmään.
"Et nyt näe pointtia. Tarjoat ratkaisua, joka on omien sanojesi mukaan ollut saatavilla vain 10.04:ään, siis siihen järjestelmään, joka omien sanojesi mukaan on ainoa kelvollinen 8.04:n lisäksi, johon ratkaisuasi ei ollut tarjolla. Huomautan, että kirjoitin ongelmasta, joka ilmeni ennen koko 10.04:sta."
Ei sillä ole merkitystä kun tässä oli kyse lähes varmasti siitä, että syytät Ubuntua siitä, että Windowsissa tekemäsi Latin1 merkistöt ovat pielessä Ubuntun UTF-8:lla ja käyttämäsi tiedostojärjestelmä oli joku Windowsin oma. Koita alustaa uusiksi Ubuntulla ja tee tiedostoja skandeilla Ubuntulla ja koita luea Windowsilla.
Huomaat heti, että kyseessä ei ole mikään Ubuntun vika tai ongelma, sillä Windows ei avaa sellaisenaan ext3:a sen paremmin kuin ext4:ää. Jollain lisäosalla taitaa saada luettua mutta skandit on helposti pielessä koska käyttävät eri merkistöä.
"Aivan varmasti on Ubuntua koskeva asia."
Höpöhöpö. Käyttäjän virhe tämä on ihan selvästi.
"Siksi olisi hyvä saada teknisten ratkaisujen lisäksi myös etukäteisinfoa näiden toimintojen yhteyteen laitettuina infokilkkeinä, jotta ikäviä yllätyksiä ei tulisi."
Ubuntun tarkoitus ei ole olla mikään ilmaiswindows tai Windowsin korvaaja vaan käyttöjärjestelmä, ja on tärkeämpääkin kehitettävää kuin säätää jotain Windowsjuttuja.
Millä perusteella tämä on joku vika Ubuntussa kun se hoitaa sen paremmin kuin mikään muu käyttöjärjestelmä markkinoilla? Siis sen Windowsin tiedostojärjestelmien lukemisen. Windowsihan taas on ihan susi kun yrittää lukea Ubuntun ext3:a tai ext4:ää.
"Skype on monen vuoden ajan tullut ja mennyt eri tavoin, jos on käyttänyt 64-bittistä kuten itse olen sitä käyttänyt kauemmin kuin Linuxia. Siihen on ollut monenkirjavaa ohjetta."
64-bittistä Ubuntua ei vielä suositella tavalliselle tallaajalle mikäli käyttää 32-bittisiä ohjelmia. Tämä mainitaan Ubuntun lataussivuilla.
"Ei tikkujakaan tarvitse enää mountata erikseen, vaan ymmärretään miten käyttäjä haluaa loitsu- ja naksutusvapaan kokemuksen saadakseen tikkunsa sisällön esiin."
Ei niitä tarvitsekkaan. Mounttaus sen sijaan pitää ottaa pois kun haluaa formatoida.
"Kerropa mikä merkitys on mielestäsi käyttäjäkokemuksella helppokäyttöisyyden suhteen ja arvioi miten se vaikuttaa kynnykseen siirtyä pysyvästi uutteen järjestelmään."
Minusta puhut kokoajan Windowsin käyttäjäkokemuksesta kun puhut Windowsilla tekemiesi tiedostojen skandiongelmista.
"Höpöhöpö. Käyttäjän virhe tämä on ihan selvästi."
t. suomalainen asiakaspalvelija
"syytät Ubuntua"
Totesin tilanteen. Jokaista firmaa ainakin periaatteessa pitäisi kiinnostaa mitkä seikat asiakas kokee tuotteessa ja asiointikokemuksissa miellyttäviksi ja mitkä kiusallisiksi. Mikäli sellaiset asiat eivät yritystä kiinnosta, kehitystä tehdään ilman palautetta - siis arpomalla.
"64-bittistä Ubuntua ei vielä suositella tavalliselle tallaajalle mikäli käyttää 32-bittisiä ohjelmia. Tämä mainitaan Ubuntun lataussivuilla."
Jossakin toisaalla sitä suositellaan, ja toisaalta sillä ei ole väliä, koska Canonical on työntänyt tuotteen ulos. Siinä on aina mukana tieto siitä miten n % käyttäjistä kohtaa vaikeuksia, osa siksi kun ei ole nähnyt tuota ilmoitusta (jos sitä ennen edes oli) ja osin muista syistä. Itse muistan lähinnä vuosien takaisen mainonnan, jossa kerrottiin kuinka 64-bittiset sovellukset toimivat nopeammin ja muitakin etuja oli määrätynlaisessa käytössä, ja toisaalta kerrottiin miten 32-bittiset ohjelmat pyörivät myös 64-käyttiksellä.
"Ubuntun tarkoitus ei ole olla mikään ilmaiswindows"
Kukaan ole mitään sellaista väittänytkään.
"on tärkeämpääkin kehitettävää kuin säätää jotain Windowsjuttuja"
Sinun arvomaailman mukaanko tässä Ubuntua kehitetään? Haloo? Kommenttisi kertoo lähinnä argumenttien vähiin käymisestä, mutta silti innosta väitellä. Kyllä Ubuntua tosiaan yritetään väitteistäsi huolimatta tarjota inhimillisiin tarpeisiin, joita ovat myös windows-puolen tiedostojen menestyksekäs taltiointi.
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+bug/1
Jos linjaasi veisi pidemmälle, ei tarvittaisi mitään ntfs-järjestelmää lukevaa Linuxia, tai ohjelmaa, joka osaisi lukea Wordilla tehtyjä tiedostoja, koska perusteluna voisi käyttää esittämääsi eli sitä miten on tärkeämpääkin kehitettävää kuin säätää jotain Windowsjuttuja.
""Ei tikkujakaan tarvitse enää mountata erikseen, vaan ymmärretään miten käyttäjä haluaa loitsu- ja naksutusvapaan kokemuksen saadakseen tikkunsa sisällön esiin."
Ei niitä tarvitsekkaan. Mounttaus sen sijaan pitää ottaa pois kun haluaa formatoida."
Suoraan sanottuna tekstisi alkaa olla ns. tunteen viemää. Aivan samalla tavoin formatointi täytyy olla tapahtuma, jonka täytyy onnistua keneltä vain ilman manuaalin plaraamista tai Ubuntun julkaisumuistion lukemista. Ehkä meillä vielä joskus on järjestelmä, joka osaa formatoida ilman tikun erillistä mounttauksenpoisto-operaatiota, tai tekee sen itse saatuaan käyttäjältä vahvistuksen alustukseen.
"Minusta puhut kokoajan Windowsin käyttäjäkokemuksesta kun puhut Windowsilla tekemiesi tiedostojen skandiongelmista."
Jaha. Mielestäsi kerron Windowsin käyttäjäkokemuksesta, kun kerron Ubuntun käytöstä?
Silloin kun kerron miten Windowsissa Wordilla tekemäni tiedosto ei aukea toisessa Windows-koneessa, koska Wordin versiot olivat koneissa erit, niin sen perusteella pointtini on miten Windows tällä tavoin pakottaa asiakkaat siirtymään uusiin järjestelmiin. Se on liiketaloudellisesti järkevää, mutta ahterista, ja siten Windowsille miinusta. Kun sitten totean miten molemmilla Wordeilla tehdyt tiedostot aukeavat hienosti toisessa käyttöjärjestelmässä, vaikkapa Ubuntussa OpenOfficessa, niin se on tietenkin Ubuntukokemuksen kertomista. Sinun päättelysi mukaan sekin on Windowskokemus.
"Millä perusteella tämä on joku vika Ubuntussa kun se hoitaa sen paremmin kuin mikään muu käyttöjärjestelmä markkinoilla?"
Markkinoiden paras ei tarkoita samaa kuin virheetön saati täydellinen. Ilman kritiikkiä kehitystä ei ole. Sellaista kehittäjää ei olekaan, joka ei jollain tavalla etsisi optimiratkaisuja, ja miettisi miten niihin päästään. Se puolestaan edellyttää alttiutta kritiikille. Tietenkin siinä tulee monta optimia, että osataan lukea eri alustojen tiedostojärjestelmiä, fontteja, ja mitä tarvitsee.
Niin, ja vielä täsmävastauksena kysymykseesi, kyllä sen käyttäjä kokee helposti syyksi siirtyä pois Ubuntusta, jos huomaa miten tiedostoja katosi, tai niitä ei saanut tällä kovasti mainostetulla järjestelmällä tallennettua. Hän yksinkertaisesti muodostaa omakohtaisen vankan mielipiteensä ja siirtyy takaisin sinne missä tiedostot saa kopioitua - ja näin bug #1 jää voimaan.
Ymmärrät tämän, jos jätät hetkeksi ajatuksen siitä miten minä tai kukaan muukaan syyttää Ubuntua yhtään mistään. Voit yksinkertaisesti päätellä miten peruskäyttäjä asian noin ajattelee. Canonical on kiinnostunut markkinaosuuden kasvusta, ja sen takia sen tulee ottaa nämä perusasiat vakavasti. Niissä ei ole varaa kämmiä.
"Huomaat heti, että kyseessä ei ole mikään Ubuntun vika tai ongelma, sillä Windows ei avaa sellaisenaan ext3:a sen paremmin kuin ext4:ää. "
Ja tämä liittyi mihin? Kirjoitin Ubuntusta rakentavaa kritiikkiä, en Symbianista, tai jonkin auton pedaalein, nappuloin, viiksin ja pyörittelyohjaimin toteutetusta käyttöjärjestelmästä.
Nyt skarppia vähäsen.
"Windowsihan taas on ihan susi kun yrittää lukea Ubuntun ext3:a tai ext4:ää."
Jatketaan vaikkapa tuosta, niin päästään turhasta jankkauksesta. Nykyinen ext4 taitaa korvautua vielä jossain vaiheessa, ja ehkäpä btrfs tulee tilalle.
http://lwn.net/Articles/342892/
Kyllähän sen ymmärtää, koska ext4:n rajallisuus voi alkaa kiusaamaan, kuten näemme:
Limits
Max file size 16 TiB (for 4k block filesystem)
Max number of files 4 billion (specified at filesystem creation time)
Max filename length 256 bytes
Max volume size 1 EiB (limited to 16TiB because of e2fsprogs limitation until v1.42)
Allowed characters in filenames All bytes except NULL ('\0') and '/'
http://en.wikipedia.org/wiki/Ext4
"Jokaista firmaa ainakin periaatteessa pitäisi kiinnostaa mitkä seikat asiakas kokee tuotteessa ja asiointikokemuksissa miellyttäviksi ja mitkä kiusallisiksi."
Ethän sinä Ubuntulla tehnyt niitä pielessä olevia merkistöjä.
"Jossakin toisaalla sitä suositellaan, ja toisaalta sillä ei ole väliä, koska Canonical on työntänyt tuotteen ulos. Siinä on aina mukana tieto siitä miten n % käyttäjistä kohtaa vaikeuksia, osa siksi kun ei ole nähnyt tuota ilmoitusta (jos sitä ennen edes oli) ja osin muista syistä.
"Itse muistan lähinnä vuosien takaisen mainonnan, jossa kerrottiin kuinka 64-bittiset sovellukset toimivat nopeammin ja muitakin etuja oli määrätynlaisessa käytössä, ja toisaalta kerrottiin miten 32-bittiset ohjelmat pyörivät myös 64-käyttiksellä."
Kyllä ne pyörivät, mutta käyttöä ei suositella ns. tavalliselle tallaajalle. Ubuntun lataussivulla lukee hyvin selvästi 32-bittisen kohdalla, että (recommended).
"Jos linjaasi veisi pidemmälle, ei tarvittaisi mitään ntfs-järjestelmää lukevaa Linuxia, tai ohjelmaa, joka osaisi lukea Wordilla tehtyjä tiedostoja, koska perusteluna voisi käyttää esittämääsi eli sitä miten on tärkeämpääkin kehitettävää kuin säätää jotain Windowsjuttuja."
Voit olla ihan varma siitä, että tuki Wordin tiedostoille putoaa ennen pitkää ja jäljelle jää vain tuki ODF ja OOXML muodoille sinne officepakettiin. Tämä toki vie vuosia mutta tuo on normaalia softakehitystä, että karsitaan epäoleellisia juttuja.
Ubuntussahan on ensiluokkaisesti huomioitu muiden merkkisiä käyttöjärjestelmiä ja on parhaiten yhteensopiva, ja Ubuntu tosiaankin lukee Windowsin salaisia tiedostojärjestelmiä kun taas Windows ei lue Ubuntun täysin avoimia tiedostojärjestelmiä. Turhaa nillitystä siis käyttäjältä joka kuvittelee, että toisen merkkisellä käyttöjärjestelmällä kaikkien porotekniikoiden tai erilaisten merkistöjen pitäisi automaattisesti toimia.
"Suoraan sanottuna tekstisi alkaa olla ns. tunteen viemää. Aivan samalla tavoin formatointi täytyy olla tapahtuma, jonka täytyy onnistua keneltä vain ilman manuaalin plaraamista tai Ubuntun julkaisumuistion lukemista."
Ei se tarvitsekkaan. Minun ei ole tarvinnut ikinä. Ubuntu sanoi joskus, että tikku on käytössä joten poistin mounttauksen (kas kummaa jos ei voi formatoida käytössä olevaa tiedostojärjestelmää!) niin hienostihan se formatoitui.
"Jaha. Mielestäsi kerron Windowsin käyttäjäkokemuksesta, kun kerron Ubuntun käytöstä?"
Teit ne tiedostot mitä ilmeisimmin Windowsilla. Siinähän sitä Latinia on. Ubuntussa kuten muissakn nykykäyttöjärjestelmissä on ollut UTF-8 joka paikassa iät ja ajat.
"Silloin kun kerron miten Windowsissa Wordilla tekemäni tiedosto ei aukea toisessa Windows-koneessa, koska Wordin versiot olivat koneissa erit, niin sen perusteella pointtini on miten Windows tällä tavoin pakottaa asiakkaat siirtymään uusiin järjestelmiin."
Standardit on sitä varten. Tai vähintäänkin avoimet formaatit. Joku RTF oli käytössä ennen kuin saatiin ODF.
Sinä taas puhut kuin joku Windowsjuttujen säätö olisi ensisijaisen tärkeätä kun todellisuudessa kehittäjille ensisijaisen tärkeätä kehittää omaa softaansa eteenpäin. Windowsyhteensopivuudet on vain pieni mukavuuslisä ennestään laajaan ominaisuuskirjoon.
Ext3 ollut 10v käytössä ja on edelleen laajalti käytössä. Eikä sillä tiedostojärjestelmällä niin väliä ole, niitä tulee ja menee jatkuvasti, eri laitteilla ja käyttöjärjestelmillä on omia tiedostojärjestelmiä ja mitään standardia ei ole. Itse käytän aina käyttöjärjestelmän tuotantoversion suosimaa tiedostojärjestelmää, mutta SSD levyillä en käytä journaloivaa järjestelmää joten niissä olen käyttänyt ext2:sta. Windowseissa on ollut NTFS käytössä ikuisuuden, nykyisessä Ubuntu LTS:ssä ext4 ja aikaisemmissa Ubuntuissa ext3.
Tosin kuin tiedostojärjestelmillä, merkistöillä standardeja on ollut kauan. Latin1 on vanha standardi mitä Windows käyttää. Ubuntussa sitten on uudempi.
"Sinä taas puhut kuin joku Windowsjuttujen säätö olisi ensisijaisen tärkeätä kun todellisuudessa kehittäjille ensisijaisen tärkeätä kehittää omaa softaansa eteenpäin. Windowsyhteensopivuudet on vain pieni mukavuuslisä ennestään laajaan ominaisuuskirjoon."
Tuotteen paremmuus on tietenkin tärkeää. Jossain vaiheessa saavutetaan sellainen taso, että paremmuus on jo itsestäänselvää, mutta vielä täytyy tukea käyttäjien vaihtoa järjestelmästä toiseen.Tämä on selvää sodankäyntiä ajatellen, mutta myös liike-elämässä, esimerkiksi silloin kun halutaan saada parhaat osaajat kilpailijalta. Toisin sanoen, täytyy madaltaa kynnystä kaikin tavoin.
Ajattele vaikkapa sellaista asiaa historiasta kuin roomalaiset numerot. Ne olivat vakiintunut osa kulttuuria ja niistä siirtyminen johonkin toiseen ja järkevämpään numerojärjestelmään tuntui monesta vieraalta. Kymmenjärjestelmän sijaan meillä voisi olla yleisesti käytössä vaikkapa viisjärjestelmä, eihän sillä niin väliä ole, mutta oleellista siirtymisen kannalta on se, että se tehdään mahdollisimman sujuvaksi.
Mikäli joku taitaa roomalaisilla numeroilla yksinkertaisetkin laskutoimitukset (käsittääkseni varsin monimutkaista), niin sen kauhean vaivan jälkeen voi tuntua erittäin vastenmieliseltä yrittää opetella vielä uudelleen jotakin kokonaan toista järjestelmää. Joissakin tapauksissa voi riittää, että kokeilunhalu saa yrittämään parempaa, mutta ei aina. Silloin on hyvä tarjota siirtymäajan työkaluja. Onneksi tämä filosofia on Ubuntussa hyvin otettu monissa asioissa käyttöön. Sitähän mm. edustaa tuplabootissa omien asetusten tuonnin mahdollisuus Windowsista Ubuntuun. Olisi siis suotavaa, että omat tiedostotkin saisi vaivatta ja aloittelijan osaamistasolla turvallisesti talteen, aivan jo käytetyn filosofian mukaisesti.
Itse taas pidän noita helposti ongelmallisina kun ominaisuusten määrä kasvaa niin on tavallista, että vain ne yleisimmät use caset on kunnolla testattu. Ominaisuusten määrä kun kasvaa niin vähän tavallisesta poikkeavalla skenaariolla törmää bugeihin helpommin.
Käyttöjärjestelmien asennus ei muutenkaan ole aloittelijoiden puuhaa, joten en noista siirtymisavustajista välitä. Jo senkin takia, että yleisesti ottaen usean käyttöjärjestelmän asennus koneeseen voi jo olla riskialtista. Parempi vaan pistää pelkkä Ubuntu LTS puhdasasennuksella. Windowsin pitäminen rinnalla on harvinainen poikkeustilanne.
Täytyy sanoa samaa kuin ATK-tuki sanoo minulle, jos ekrron jostain windowsviasta: Emme ole koskaan kuulletkaan asiasta, eikä ratkaisua löydy.
Kohta yksi. Jos aiot siirtää tiedostoja jonpaan kumpaan suuntaan, WindowsLinux, niin ÄLÄ LOSKAAN käytä skandeja tiedostonimissä. Etkö jo tähän ikään ole oppinut, ettei se ole soveliasta missään järjestelmässä, vaikka se yleensä toimiikin järjestelmän sisällä.
Kohta kaksi. Käytössä oleva media ei formatoidu.
Minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa irtokovalevyjen, muistikorttien, tai muititikkujen kanssa Linuxissa, mutta Windowsissa alkaa aina kova asennus, kun levyn, tai muistin tökkää koneeseen kiinni. Lopuksi työpöydääle ilmestyy muistinvalmistajan logo.
Systeemin merkistön voi myös vaihtaa, eikä vain ohjelmien käyttämiä merkistöjä
En muuten käytä Ubuntua, mutta jääköön mainostamatta.
"Jos aiot siirtää tiedostoja jonpaan kumpaan suuntaan, WindowsLinux, niin ÄLÄ LOSKAAN käytä skandeja tiedostonimissä"
= Jos sinulla on kymmeniä tuhansia valokuvia, tuhansia musiikki- ja tekstitiedostoja sekä vaikkapa satoja elokuvia, niin pysy siinä järjestelmässä mikä sinulla on, koska olet osan niistä tullut nimenneeksi skandien kera. On liian suuri vaiva alkaa perkaamaan kaikkia meren kaloja, joten kökötetään kiltisti vain kotivesillä.
Epäilen, että tätä viestiä ei haluta kertoa Windowsin käyttäjille, jos aikeena on saada heidät siirtymään Linuxiin. Juuri siitä syystä toivoisin, että tällaisille ääkkösongelmille tehtäisiin voitava, vai onko niin, että tässä on taas jokin perustavanlaatuinen historiallinen tausta pitäytyä skandittomuudessa, tyyliin y2k-probleemi?
"vai onko niin, että tässä on taas jokin perustavanlaatuinen historiallinen tausta pitäytyä skandittomuudessa, tyyliin y2k-probleemi"
Itse en ole vastaavaan ongelmaan törmännyt mutta jos sellainen on niin se on korjattava eikä hyssyteltävä joutavaa paskaa.
Kai tuohon jonkun softakikkareen vääntäisi aika nopsasti jos tarvisi.
Eli käyttää vain UTF-8:a joka paikassa kuten minä teen.
Tuolla tavalla vähennät ongelmia, mutta tietenkin elämääsi voi vaikuttaa myös se kun jollain toisella koneella (joka siis ei ole sinun hallinnoimasi) jotkin tärkeät tiedostot katoavat.
Ainakin asenne siis on kunnossa. Hyvä!
Millä tavoin siis lähtisit tätä asiaa selvittämään, että onko ongelmaa ja mikä sen laajuus (Laciet?) on? Nytkö löytyi evp sotajolpille ja tekniikan taiturille Ramstein-harjoituksistansa hyötykäyttöä?
Hmm... yhdistämällä huumorin ja kunnioituksen, huomaan viestini näyttävän sittenkin lähinnä vinoilulta, mutta se ei ollut tarkoitus. Aina vain ei onnistu.
Olen huomannut, että jos skandeja sisältäviä tiedostoja siirtää Windowsista linuxiin, niin toimii hyvin, mutta jos siirrät skandeilla nimettyjä tiedostoja linuxista windowsiin niin tiltti tulee. "Tiedosto on viallinen", tai "tiedostoa ei ole olemassa". Muistaakseni sama Macin kanssa.
Joku väitti valokuvien olevan ongelma. Kuka hassu nyt kirjoittelee nimet kymmeniin tuhansiin kuviin?
Jos on virheen jo ehtinyt tekemään niin autorename auttaa ja taas pelaa joka paikassa.
Ei mitään experimenttaalia hätäpaikkaa vaan LTS korjaus, idiootti.
Ellei kyseessä ollut joku verkkokiintolevy, ei laitteen merkillä ole mitään merkitystä. Kiintolevyt eivät ymmärrä tiedostojen tai merkistöjen päälle mitään. Ne ovat vain ja ainoastaan käyttöjärjestelmän heiniä. USB-kiintolevyt tulevat tietääkseni yleensä valmiiksi FAT32:lle alustettuna. Kokeile jotain *nixeille tarkoitettua tiedostojärjestelmää. Muun muassa Ext3, Ext4 ja ReiserFS käyvät hyvin.
"Törmäsin aikoinani omituiseen ongelmaan"
En loukkaantunut, ymmärsin kyllä mitä vitsailit ;) Itse törmäsit "aikoinasi" tuohon ongelmaan, minä en ole koskaan moiseen törmännyt, en tosin ole omistanut Lacietakaan, joten en nyt tiedä jaksanko ihan tuon takia heittää Rammstein-viittaa harteilleni ja ratsastaa miekka kiiltäen Utopiaan tutkimaan missä vika piilee ja pitääkö siitä mahdollisesti raportoida jonnekin tai tehdä evp-taikoja komentopäätteellä. Pointti on se että jos vikaa ei ole nykyaikana niin antaa sen olla mutta jos sama vika ilmenee edelleen niin sitten sitä olisi syytä tutkia sen verran että voi raportoida jonnekin tai keksiä siihen jokin korjaus. Edes ulkoisen kiintolevyn ei kuulu toimia esittämälläsi tavalla joten vika täytyy jotenkin korjata jos sellainen on olemassa. Onkohan, en tiedä.
Terve. Koitin jokin vuosi sitten eräänlaista tapaa tehdä 'image' asennusosioista ja se tyssäs heti johonkin erroriin, veikkaan että ohjelma on herkkä sille että kovalevyssä on virheitä. Siis jos levy ei ole ehyt, koko varmistus kopiota asennusosiosta ei voi tehdä. Toisaalta , linuxilla kannattaa pysyä käytännöllisyyden rajoissa.
Valmista scripti vaikka jolla kopioit tärkeimmät työ kansiot ulkoselle. Siinä lienee tarpeeksi. Itse linuxin asennus ei vie kauaa jos vahinko tapahtuu.
Aika merkillistä ajatellen sitä että perinteisesti hakemistot onkin jaettu fyysisesti erillisille kiintolevyille jotka on sitten varmuuskopioitu palasina juuri sen vuoksi että jos esim. hakemiston /boot levy hajoaa niin tilalle asennetaan uusi kiintolevy ja varmuuskopio /boot palautetaan sinne eikä mikään järjestelmässä muutu eikä käyttäjä välttämättä tiedä tällaista tapahtuneenkaan.