On parikuukautta ooteltu josko nimimerkki Dieselasentaja vastais kysymykseen joka on jo jokusen kerran esitetty : eli mitä säätöjä voidaan tehdä:
Stanadyne DB4 pumpussa
L2_DB4 _427-5526 ------------ 2200
10308587--------------------------836754822
Moottori Sisu 420DWRIE __2002 tai 2003 vm.
Stanadyne DB4 pumpussa
L2_DB4 _427-5526 ------------ 2200
10308587--------------------------836754822
Moottori Sisu 420DWRIE __2002 tai 2003 vm.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Hei taas
Joo pyhät on menneet joten vastaukset käyntiin.
Ensin tyyppikilpiselvitys tarvitaan myöhempiä asioita varten
L2 =Päiväyskoodi
DB4 427-5526
DB =B malli D sarjan pumpusta
4= ruiskutusmäntien lukumäärä On myös tyyppiä DB 2= kaksimäntäinen malli
4= moottorin sylinterien lukumäärä
27= männän halkaisijan verrannollinen luku seuraavasti alla TÄSSÄ SIIS 6,86MM
25= 6,35 MM
27=6,86MM
29=7,37MM
31=7,87MM
Siis ainakin pari suurempimäntäistä nestepäätä löytyy.Se ehkä kiinnostaa
5526=Käyttösovellutus Määrittää käyttösovellutuksen pumpussa käytetyt osat ja säätökortin.
2200 = Moottorin ryntäys Max pyörintänopeus ilman kuormaa
10308587 = pumpun valmisteen sarjanumero
836754822 Moottorin tai ajoneuvon valmistajan varaosanumero tälle pumpulle Tässä tapauksessa Valmetin osanumero. Kysyppä vaikka puhelimella mitä maksaa uusi. Se on hyvä tietää aina keskustelun ja päätösten pohjaksi
Pumpun pääosat ovat
Vetoakseli
Roottori
Siipipumpun siivet
Ruiskutusmännät 4 KPL
Nokkarengas
Nestepää
Siipipaineen säädin
Pyörintänopeus-säädin
Ennakonsäädin
Pumpun runko
Annosteluventtiili
Paineventtiili
Pysäytys (käynti) solenoidi
Osat jotka pyörii ovat
Vetoakseli
Roottori
Siipipumpun siivet
Pyörintänopeus-säädin
Ruiskutustapahtuman aikana neljä ruiskutusmäntää liikkuvat toisiaan kohden nokkarenkaan sisäpuolisten nokkien avulla.
Nokat painavat roottorin rullakenkäurassa sijaitsevia rullakenkien rullia. Nokkarenkaan nokkien määrä on normaalisti sama kuin moottorin sylinterien lukumäärä.
Roottorin takapäässä siipipumpun kannen alla sijaitsee jousikuormitteisilla siivillä varustettu siipipumppu.
Siipipumpun kannen alla sijaitsevat myös polttoaineen sisääntulon siivilä ja siipipaineen säädin. Siipipaineen säätimen rungon pääty on vasten roottoria toimien siipipumpun päätylevynä.
Nestepään roottorissa onn kaksi ruiskutusmäntien latauskanavaa,yksi pituus-suuntainen poraus ja yksi jakokanava, mikä jakaa ruiskutettavan polttoaineen vuorollaan jokaiselle kp-liittimelle.
Nestepään rungossa sijaitsevat roottoriporaus, jossa roottori pyörii, annosteluventtiilin poraus, kp-kanavat ja kp-liittimet. Pumpun ja suuttimien välillä sijaitsevat suttinputket kiinnitetään kp-liittimiin
DB4 Pumppu on varustettu mekaanisella pyörintänopeus-säätimellä , mikä kykenee tarkkaan pyörintänopeuden säätöön. Painokorissa sijaitseviin painoihin vaikuttava keskipakovoima välitetään painorummun,säädinvivuston,säädintangon ja ja annosteluventtiilin vivun kautta kautta annosteluventtiilille.
Moottoria pysäytettäessä annosteluventtiili voidaan sulkea säätimen kannen alla sijaitsevan pysäytys-solenoidin tai pysäytysvivun avulla
Hydraulisesti ja automaattisesti toimivan ennakonsäätimen avulla ruiskutuksen alkuhetkeä voidaan aikaistaa
ja myöhäistää.
Pumpussa on seuraavia eripaineisia alueita polttoaineessa
Siirtopaine
Siipipaine
Runkopaine
Ruiskutuspaine
Sekä moottoriöljy joka voitelee vetopään laakerin.
Seuraavissa osissa jotka taas ilmestyy kohtapuoliin käsiteellään seuraavia asioita
Polttoaineen kulku
Siipipumppu
Siipipaineen säätimen toiminta
Siipipaineen korjain
Ruiskutusmäntien lataus ja ruiskutus
Paineventtiilin toiminta
Paluuvirtaus
Mekaaninen pyörintänopeuden säädin
Ennakonsäädin
jo etukäteen.
Kiitoksia jo etukäteen
Kysymys
1mitä tekee / mitä säädetään ja mitä vaikuttaa - " Torque Screw" on siis ruuvi joka on nestepään yläpuolella kotelossa - poraus on noin 45° kulmas pumpun suuntaisesti - ruuvi on blommattu joten jotain se tekee ?
2 entäs ruuvin kannan alla oleva jousi ( kotelon sisällä ) joisain malleis siinä on ruuvi josta tuota jousivoimaa voi säätää, (ei mun valmetis) - paikka on " Torque Screw" ruuvin ja nestepään välis pumpun taka pääs säädettävän mallin nimi on ”control rod guide”
Momentinsäätöruuvi ja säätimen pääjousi
Lue kun vastaan tuolle edelliselle kysyjälle osiossa Mekaaninen pyörintänopeus-säädin
1. Torkkuruuvilla säädetään korkeiden kierrosten tehoo. Pumpun sisältä säädetään varsinainen momenttialueen teho.
2. Jousella säädetään droop, eli kuormitusherkkyys. Niitä on useita eri jäykkysiä. Jousivoimaa voidaan säätää agrekaattisovelluksissa pumpun ulkopuolelta. Traktoriversioissa tätä säätöä stanassa ei ole. Ne nappulat siinä nestepäässä on fuel limitterit, niillä rajoitetaan alle 1400rpm kierrosten ainemäärää.
Käsittelen tässä välillä momenttiruuvin koska siitä näyttää kysyntää olevan . Pumppumies tuossa alla on jo ansiokkaasti kertonutkin lyhyesti ja ytimekkäästi tilanteen tältä osin. Koska selvästi haette tietoa miten voisitte päästä parempaan tilanteeseen ja mikä ja miten mihinkin vaikuttaa koneenne kanssa vielä pari sanaa aiheesta lisää.
Moottorin vedosta puhuttaessa tarkoitetaan ylensä sen vääntömomenttia.
Suurin vääntömomentti muuttuu moottorin toiminta-alueella pyörintänopeuden mukaan kahdesta syystä.
Virtausvastus kasvaa pyörintänopeuden noustessa ja sylinterin ilmatäytös pienenee ja samalla polttoaineen täydelliseen palamiseen tarvittava aika palotilassa lyhenee. Koska vääntömomentti kasvaa kuormituksen lisääntyessä,voidaan moottorin maksimimomenttia vastaava pyörintänopeus valita etukäteen. Kun pyörintänopeus laskee, vääntömomentti yleensä nousee, kunnes maksimimomenttia vastaava pyörintänopeus on saavutettu. Stanadyne pumpuissa kolme asiaa vaikuttaa vääntökäyrään.
Annosteluventtiilin avautuma
Ruiskutusmäntien lataukseen käytettävissä oleva aika
Siipipumpun painekäyrä
Pumpun säädettävät kohteet jotka näihin vaikuttaa
Annosteluventtiilin avautuma
Siipipumpun painekäyrä
muut vaikuttavat asiat on yhteisiä kaikille moottoreille
Stanadyne pumpuissa vääntömomentin säätö toimii seuraavasti
Moottorin valmistaja määrittelee kierrosluvun jossa moottori tulisi kehittää suurin vääntö
Max syöttö säädetään esim alustadynamometrillätarvittavaan arvoon. Säädetyn syöttömäärän tulisi edustaa hyvää polttoainetaloutta. Moottorin pyörintänopeus nostetaan kunnes se käy kuormitettua max pyörintänopeutta. Syöttöä säädetään maksimisyötön määrästä pienemmäksi määriteltyyn arvoon kääntämällä momenttiruuvia kiinni. Tällöin momenttiruuvi työntää annosteluventtiilin vipua ja venttiili kääntyy kiinni päin. Moottori käy nyt säädettyä kuormitettua Max pyörintänopeutta.
Kun moottorista nyt poistetaan kuorma se nousee kuormittamattomalle max pyörintänopeudelle jolloin syöttöä ohjaa pyörintänopeus-säädin annosteluventtiilin avulla. Tässä kohtaa momenttiruuvin ja max syötön säätö ei vaikuta mitään. Kun moottorin kuormitusta nyt lisätään pyörintänopeus-säädin jatkaa syötön ohjausta annosteluventtiilin avulla kunnes pyörintänopeus on laskenut kuormitettuun max pyörintänopeuteen. Tässä kohden annosteluventtiilin enemmän avautuminen estyy vivun kohdatessa aiemmin säädetyn momenttiruuvin. Kuomitettua max pyörintänopeutta vastaava syöttö määräytyy momenttiruuvin säädön perusteella, ei rullasta rullaan mitan mukaan. Kun kuormitusta lisätään pyörintänopeus laskee . Samalla ruiskutusmännille virtaava polttoainemäärä kasvaa sillä annosteluvennttiililtä on pitempään yhteys roottorin latauskanaviin ja mäntien latasaika pitenee.
Annosteluventtiili pysyy paikallaan kun se nojaa momenttiruuviin . Kuormitusta lisättäessä pyörintänopeus laskee edelleen ja yhteys annosteluventtiililtä roottorin latauskanavan kautta ruiskutusmännille on yhä kauemmin auki. Näin ruiskutusmäntien lataus kasvaa yhä suuremmaksi kunnes ennalta määrätty max vääntöä vastaava pyörintänopeus on saavutettu. T'ässä kohtaa syöttöä rajoittaa rullasta rullaan säätö.
Momennttiruuvin säätö onnistuu siis ainoastaan alustadynamometrillä tai Dieselkoepenkissä . Säätöä ei voi suorittaa jos ei ole tietoa syöttöjen suuruudesta.
Kokeiluja omalle koneelleen voi tietenkin tehdä jotain voi saavuttaakin. kuitenkin nämä on ne perusteet
Joilla pumppu on tarkoitettu toimimaan. tältä osin.
Seuraavassa osiossa 3 käsitellään kierrosluvun säätimen toiminta ja esim Säätimen pääjousi Droop asiat ja niin edelleen . Ne vaikuttaa aika lailla siihen miten moottori vastaa esim kuormaan. Miten tehokkaasti ja miten nopeasti. Ja siihen miten hyvin ja tarkasti moottori pystyy pitämään kierrosluvun vakiona kun kuormitus vaihtelee kohtuuden rajoissa . Esim Agregaattikäyttö , taajuus joka muuttuu kun pyörintänopeus muuttuu täytyis pysyä mahdollisimman hyvin esim 50 HZ. Pumppumies tästä jo mainitseekin. Olis hyvä saada mahdollisiimman monia esim käyttäjien mielipiteitä yleensäkkin esille koneista joissa näitä pumppuja on käytössä.
Jatketaan taas juttua
Momenttiruuvi
” Syöttöä säädetään maksimisyötön määrästä pienemmäksi määriteltyyn arvoon kääntämällä momenttiruuvia kiinni. ”
1.__Eli avaamalla momenttiruuvia saadaan lisäsyöttöä työkierroksilla ilman että syöttö (polttoaineen kulutus ) lisääntyisi kun saavutetaan moottorin nimellis kierrosluku ( esim 2300 r/min ) ?
2__Yläoleva toteutuu siis sillä edellytyksellä että rullasta rullaan säädössä on varaa ? Sisu 420DWRIE koneessa on syöttö on vissin aika tapissa, joten männän suurentaminen 27 koosta 29 kokoon tuo vasta jotain vaikutusta ?
3__ vaikuttaako momenttiruuvin mahdollinen lisäsyöttö ruiskutusaikaan tai ruiskutusennakkoon.
Säätimen pääjousi
1__Kumminpäin kone tulee kierros herkemmäksi jäykällä vai löysällä jousella ?
Tuota pumppumiehen mainitsemaa Fuel Limiter eikä Fuel Limiter Orifice Screw pelti kansineen ei omassa pumppu mallissa ole ( pumpun takapäässä suutinputkien välissä ) yksiruuvi on joka lukitsee Transfer Pump Cap paikalleen ( suutinputkien välissä keskellä ) itse lukitusruuvi on kahden ylimmän suutinputken välissä.
1. ok, tai kulutus tietenkin kasvaa jos ajetaan koko ajan rajamomentilla.
2. juu, tossa 54822 mallissa on jo 15 tai 20 kengät. Männän suurentaminen ei tietenkään onnistu, ei mahdu sylinteriin. Tarttis vaihtaa koko nestepää.
2. Kyllä, stanadynessä ruiskutusmäärää säädetään ruiskutuksen alkuhetkellä, loppu aina sama. Ajotus muuttuu aikasemmalle syöttöä lisättäessä.
1. Löysemmällä herkistyy, tossa muistaakseni 12lb/n jousi. Pystyy sieltä hiukka hienosäätäänkin linkkäppiä muuttamalla, ei kannata ominpäin.
Lukitusruuvin alta mitataan siipipumpun paine pumppupenkissä.
FL ei ole kaikissa malleissa, onneksi ;)
toque screw:a avaa, jolloin mittaventtiili pääsee aukeamaan enemmän, niin pumppua on käännettävä hieman aikaisemmalle. Olenko ymmärtänyt oikein? Vai onko tilanne plus miinus nolla.
myöhäisemmälle. Jos kerta syöttöä lisätessä ajoitus aikaistuu, niin pumppua on käännettävä myöhäisemmälle. Kertokaa te jotka tiedätte, niin ei tarvitse arvailla.
Oma laina
__ vaikuttaako momenttiruuvin mahdollinen lisäsyöttö ruiskutusaikaan tai ruiskutusennakkoon.?
pumppumiehen vastaus.
" Kyllä, stanadynessä ruiskutusmäärää säädetään ruiskutuksen alkuhetkellä, loppu aina sama. Ajotus muuttuu aikaisemmalle syöttöä lisättäessä. "
Oma kommentti :
1_ruiskutus aika muuttuu myös pitemmäksi. > Suuremmilla suuttimilla voi lyhentää ruiskutus aikaa ? -jos on pieni reikäiset suuttimet kiinni ruiskutusaika venyy pitkäksi – kulutuksen kannalta huono ?
nyt kiinni suutin---------SDLLA152M34359 tuohon suutinrunkoon ei mahdu vanhan valmetin 1029 kärki.
2_pumpun säätämä enakon lisäys voi olla tehon / kulutuksen kannalta parempi ?
3_Sisu 420DWRIE perusennakko on tier säädöissä 16° ennen yläkuolokohtaa jos kääntäis lisää ennakkoa polttoaine talous / teho paranis ?
4_Saako siirto pumpun ( se mekaaninen ennen ruiskutus pumppua ) paineen lisäyksellä lisäsyöttöä.
Ilmestyy parin viikon sisällä
Stanadyne, kaikkea se Valametti tyrkyttää, joskus niissä oli PAL:n pumppu. KYllä Boch:n rivipumppu on lyömätön.
Joku laatii meille lakeja joiden täyttämiseksi tarvitaan muunmuassa näitä pumppuja.
Rivipumpuilla ei täyty niin helposti.
Samoin polttoainesuodattimet täytyy olla jopa 1,5 mikronin mikrometrin laatua.
Pakkasilla ei paljon löpöä mene vakiosuodattimista läpi. Pitäis suodattimia siis virtauspinta-alaa suurentaa, sitten pelittäis paremmin.
Stanadynen toiminnan kolmas osa
Mekaaninen pyörintänopeus-säädin
DB 4 pumpuissa käytetään tavanomaista tai ulkopuolelta säädettävää vakionopeussäädintä.
Vakionopeussäädin on yleinen teollisuus jaa maatalouskoneissa joissa halutaan esim 6-8%epätasaisuusastetta ja kuorman tuntevaa säädintä enemmän kun hyvää ajettavuutta.
Ulkoapäin säädettävä vakionopeussäädin on muunneltu tavanomaisesta vakonopeussäätimestä . Se on varustettu hennolla säädinjousella minkä jännitystä voi säätää ulkopuolelta säätöruuvista. Tällä päästään 3-5%epätasaisuusasteeseen soveltuu suuriin tarkkuuksiin esim agregaatit.
Säädin saa käyttövoiman säädinkorissa sijaitsevilta painoilta . Säädinkori pyörii roottorin mukana.Painojen säädinvipuun aiheuttama voima on tasapainossa säädinjousen voiman kanssa. Säädinjousen jännitykseen vaikutetaan kaasuvivulla
kääntämällä se toivottua pyörintänopeutta vastaavaan asentoon. Pumpun pyöriessä painoihin vaikuttava keskipakovoima painaa säädinvivun alapäässä sijaitsevaa painorumpua säädinvipua vasten. Säädinvipu kääntyessään teräväsärmäisen säädinvipuakselin varassa painaa säädinjousta ja kääntää säätötangon ja annosteluventtiilin vivun välityksellä annosteluventtiiliä. Annosteluventtiilin kääntymä on riippuvainen venttiiliin koneistetun säätöuran reunan asennosta siipipumpulta tulevaan kanavaan kuristaen tai avaten yhteyttä
ruiskutusmännille.
Pyörintänopeuden kasvaessa kun kuormitus pienenee painoihin vaikuttava keskipakovoima kasvaa kääntäen annosteluventtiiliä myötäpäivään pienentäen syöttöä.
Pyörintänopeuden kasvu rajoittuu arvoon mikä määräytyy säätimen jousen esijännityksen ja kaasuvivun asennon perusteella
Kun moottorin kuormitus kasvaa pyrkii kierrokset laskemaan. Tällöin pienempi pyörintänopeus pienentää säädinvipuun painoilta vaikuttavaa voimaa kääntäen vastaavasti annosteluventtiiliä vastapäivään kasvattaen syöttöä Moottorin pyörintänopeus on siis riippuvainen moottorin kuormituksesta säädinjousen esijännityksestä ja kaasuvivun asennosta.
Vakionopeussäätimissä on useasti heikko joutokäyntijousi tällä saadaan pienempi epätasaisuusaste alakierroksilla kun painoihin vaikuttava voima on pieni.
Kaasuvivun liikematkaa rajoitetaan ylä ja alaruuveilla Joutokäynti ja max kierrosluvun säätöruuvit.
Hentoa annosteluventtiilin jousta käytetään kytkemään säädinvipu ja säätimen tanko toisiinsa ja poistamaan välys niiden liitoskohdista Jousi sallii myös pysäytysmekanismin sulkea annosteluventtiilin ilman että säädinjousi vastustaa toimintoa. Annosteluventtiilin sulkemiseen tarvitaan aivan pieni voima.
Seuraavasaa osiossa 4 käsitellään Ennakonsäädin.
Kesä hyttysiä kesäpuuhat ja kesäloma
Jatketaan Stanadyne syksyllä
Hyvää kesää kaikille
Ennakonsäädin
Ennakonsäätimen yksinkertainen rakenne säätää ruiskutusennakkoa kääntämällä nokkarengasta hydraulisesti siipipumpun paineen avulla.
Ennakonsäädin aikaistaa tai myöhäistää ruiskutuksen alkuhetkeä moottorin pyörintänopeuden muutoksen mukaan.
Kuten yleensä ruiskutusjärjestelmissä suuttimen avautuminen tapahtuu kampiakselin asteina mitattuna sitä myöhemmin mitä korkeampi on pyörintänopeus.
Kun tuota viivettä korjataan ,nin hyvin usein tuloksena on moottorin suurempi teho korkeilla pyörintänopeuksilla. Ruiskutusta aikaistamalla moottorin pyöriessä korkeilla nopeuksilla varmistetaan että palotapahtuma alkaa männän ollessa otollisimmassa kohtaa tuottaen parhaan tehon yhdessä pienen ominaiskulutuksen ja pienien päästöjen kanssa.
Pumpun rungossa oleva ennakonsäätimen mäntä on yhteydessä nokkarenkaaseen
kuulatapin avulla. Siipipaineen työntäessä mäntää nokkarengas kääntyy vasten pumpun pyörintäsuuntaa. Polttoaineen paineesta mäntään vaikuttavan voiman on
ylitettävä vastakkaisella puolella oleva sijaitsevan ennakonsäätimen jousen voiman sekä ruiskutuksesta nokkarenkaan nokkiin aiheutuvan reaktiovoiman ,jotta nokkarenkaan asento muuttuu.
Ennakon lukitusrengas estää reaktiovoimia kääntämästä nokkarengasta myöhäisemmälle ennakon suuntaan sulkemalla polttoaine ennakonsäätimen männän
siipipainekammioon ruiskutustapahtuman ajaksi.
Kun pyörintänopeus laskee nin siipipaine laskee ja ennakonsäätimen jousi kääntää nokkarengasta myöhäistäen ruiskutusennakkoa samassa suhteessa pyörintänopeuden laskuun Polttoainetta virtaa pois siipipainekammiosta ennakonsäätimen tulpassa sijaitsevan kuristimen kautta.
Trimmiruuvin avulla voidaan ennakonsäätimen jousen esijännitys säätää mikä määrää säätimen toiminnan aloitushetken.
Jotkin DB4 pumput on varustettu tehostetulla osakuormaennakon laitteistolla.
Silloin ennakko muuttuu pyörintänopeuden lisäksi myös kuormituksen mukaan.
Näistä ei minulla ole enempää tietoa.
Tässä selostus pumpun toiminnasta eri lähteistä mitä olen löytänyt.
En ole ollut käytännön tasolla korjauksissa tämän pumpun kanssa tekemisessä. Mielenkiinnosta olen aihetta tutkinut ja nämä tiedot pystyn tähän kirjoittamaan.
Sen sijaan viritys ja parannusohjeita en pysty tähän kohtaan antamaan.
Toivottavasti tähän vastaavat lisää jotka on korjailleet näitä pumppuja ja tietävät asiasta enemmän.
Hyvää talvenalkua kaikille ja palataan taas jos kysymyksiä tulee.
CAV DPA pumput on muistissa parhaiten. Kaikki kyllä kiinnostaa.
Jatkoa odotellessa...
Ei ihan vielä ole .
Onko aiemmista herännyt lisäkysymyksiä.?
Kysytään lisää kunhan nuo vanhat kysymykset sais ensi pois alta.
1_ruiskutus aika muuttuu myös pitemmäksi. > Suuremmilla suuttimilla voi lyhentää ruiskutus aikaa ? -jos on pieni reikäiset suuttimet kiinni ruiskutusaika venyy pitkäksi – kulutuksen kannalta huono ? mutta toisaalta täyttää päästö vaatimukset.
nyt kiinni suutin---------SDLLA152M34359 tuohon suutinrunkoon ei mahdu vanhan valmetin 1029 kärki, joka on väliämpi.
2_pumpun säätämä perus ennakon lisäys voi olla tehon / kulutuksen kannalta parempi ?
3_Sisu 420DWRIE perusennakko on tier säädöissä 16° ennen yläkuolokohtaa jos kääntäis lisää ennakkoa polttoaine talous / teho paranis ?
4_Saako siirto pumpun ( se mekaaninen ennen ruiskutus pumppua ) paineen lisäyksellä lisäsyöttöä.
Tuon moottori tyypin viimeinen kirjan E tarkoittaa vähäpäästöistä moottoria.
Eli ennakko on siis tahallaan myöhäisellä ja suuttimet pienet jotta ruiskutus aika venyisi pitkäksi?
1. Joo.. Sulla nyt stanan M-rungot ja 5*0,232mm reijälliset kärjet. Juu ei sovi 1029 (5*0,280mm) tohon runkoon, tarttis olla 80-luvun bossi tai S-sarjan stanan runko. Vielä parempi olis 1044 (5*0,345mm). Tai sitten löytyy vieläkin isompaa, kaveri nettikoneen puolella tietää ;)
2. Joo
3. Joo. Tai jos syöttöö lisätty, niin ennakko aikaistuu itsestään.
4. Ei, stanan siipipumppu kehittää nestepäälle yli 6bar paineen jo itsestään.
Joo
Joo
Tai siis viimeiseen ei. Myöhäsellä ettei emissiot kasva yli rajan. Pienireikäset, että polttoainesumu olisi hienompijakoista ja palaminen näin parempaa.
Paras, kun ottaa pumpun kainaloon, ja menee kunnon diesel pajalle kertoilemaan toiveistaan.