Kansa maksakoot pääasia on että rahaa tulee
Hallitus on päättänyt äsken, että se tukee maatiloja 22 miljoonalla eurolla vuosittain jo maksettavien miljarditukien lisäksi. Perusteluina käytetään maatalouden heikkoa kannattavuutta. Moni uskoo, että niin on, sillä kannattavuudesta on luotu täysin virheellinen kuva sekä viljelijöiden että maatalousalaa lähellä olevien viranomaisten toimesta.
Pääroolissa on maa- ja metsätalousministeriön alainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, joka vuodesta toiseen kertoo sen hämmästyttävän asian, että viljelijän tuntipalkka on 2-4 euroa ja maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto jopa negatiivinen, kuten esimerkiksi tänä vuonna.
Tukkimiehen kirjanpidolla tulos piiloon
Tämä kaikki tiivistetään yhdeksi luvuksi, niin sanotuksi kannattavuuskertoimeksi.
kannattavuuskerroin = maataloustulo / (palkkavaatimus korkovaatimus).
Palkkavaatimus lasketaan kertomalla viljelijäperheen työtunnit tuntipalkkavaatimuksella (12,6 euroa v. 2007)."
Kun korko- ja palkkavaatimus asetetaan tarpeeksi suuriksi ja jos työtuntejakin kirjataan paljon, kannattavuuskerroin saadaan näyttämään pieneltä. Kannattavuuskerroin 1 tarkoittaisi, että korko- että palkkavaatimus huomioiden tulos on ollut itse asetetun vaatimuksen mukainen. Suomessa kertoimen lasketaan harvoin olevan lähelläkään yhtä. Tässä MTT:n laskemat kertoimet vuodelle 2009:
Kokonaispääoman tuottoprosentti jatkaa vuodesta 2007 alkanutta laskuaan jääden vuonna 2009 negatiiviseksi, -3,1 prosenttiin. Noin 2 400 työtunnille jäävä työtuntiansio on 2,2 euroa."
Luonnollisesti nuo 2400 työtuntia olisi kannattanut tehdä esimerkiksi pihvinpaistajana McDonald'silla, joka maksaa työntekijöilleen keskimäärin 11,98 euroa tunnilta.
Viljelijäväestön vuosikymmenestä toiseen jatkuva uhrautuvuus onkin aivan uskomatonta. Vielä liikuttavammaksi asian tekee se, että he eivät halua päästää muita, esimerkiksi Arla Ingmania, näille hyväntekeväisyytensä markkinoille... Asiasta on kirjoitettu aiemmin myös tässä blogissa.
Joka tapauksessa VTV ei pidä vuonna 1912 käyttöön otettua laskentatapaa enää suositeltavana, koska se on luotu silloin, kun viljelijän apuna oli pelkkä härkäpari. Nyt lihastyö on korvattu pääomalla eli koneilla ja niiden merkitys tilan tulokselle on ratkaiseva. VTV katsoo, että tulos tulisi nykyisin laskea Yritystutkimusneuvottelukunnan tilinpäätösohjeiden mukaisesti. Siis aivan samoin kuin tavanomaisissa yrityksissä
Väärennöstä parannellaan MTT:n kertoimilla
MTT kerää kannattavuuden laskemiseksi vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneilta 995 tilalta (vuonna 2006) niiden tekemiä työtuntikirjauksia ja muita tietoja. Sen viljelijöille antamassa ohjeistuksessa on merkittävä virhelähde: tunnit voi halutessaan kirjata vain kerran kuukaudessa.
VTV:n itse arvioiman sekä Työtehoseuralta hankkiman vertailutiedon mukaan ilmeisesti lähes kaikki viljelijät ilmoittavat MTT:n tuntiseurannassa liioiteltuja tuntimääriä täysin johdonmukaisesti
Näin pelkästään kaksi yksittäistä viljelijää onnistui vuonna 2006 nostamaan pienten maitotilojen keskimääräistä työmenekkiä yli tunnilla ilmoittamalla vertailutietoihin nähden lähes kymmenkertaisia tuntimääriä.
Vaikka 13,5 euron palkkavaatimus ei näytä sinällään suurelta, se ensinnäkin vaaditaan viljelijän itse kirjaamalle vuoden jokaiselle työtunnille. Viime vuodelta niitä oli ilmoitettu mainitut keskimäärin 2400, 6,5 tuntia vuoden jokaiselle päivälle koko maataloussektorilla vähätöiset viljatilat mukaan lukien. Lisäksi kuten VTV osoitti, työtuntien kirjaamisessa on vähintäänkin "arvionvaraisuutta".
Korkoa itselle toisten rahoista
Tuo 5 % vaaditaan myös valtion viljelijälle lahjoittamalle omaisuudelle:
"Investointituen tarkoitus on edistää maatalouden rakennekehitystä ja tätä kautta parantaa kannattavuutta. Esimerkiksi uuden navetan hankintaan saa tukea alueen mukaan 45-60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista
Tuesta osa on avustusta ja osa maksetaan lainan korkotukena. Käytännössä valtio maksaa noin puolet ohjekustannusten mukaisesta navetasta, joka on ns. perusmallin navetta. Koska investointituen tavoitteena on nimenomaan parantaa kannattavuutta, niin onkin hieman epäloogista, että kannattavuuslaskelmissa viiden prosentin korkotuotto vaaditaan myös sille osalle pääomahyödykettä, jota viljelijällä itsellään ei olisi ollut varaa hankkia.
Liian suuret poistot
VTV:n loppupäätelmät: MTT:n luvut eivät kerro yhtään mitään
Aiheellinen kysymys. Muualla MTT:n ja ehkä myös vääriä tietoja ilmoittaneiden viljelijöiden toiminnasta seuraisi viranomaistutkinta seurauksineen. Suomessa siitä on seurannut tuntuva korvaus - maailman suurimmat maataloustuet - sillä juuri noita MTT:n ja viljelijöiden tekaisemia, virallisiksi päätyviä lukuja ja laskemia käytetään VTV:nkin mukaan keskeisimmin maataloustuista päätettäessä.
http://pseudonyymi.blogspot.com/search/label/Maatalouspolitiikka
Hallitus on päättänyt äsken, että se tukee maatiloja 22 miljoonalla eurolla vuosittain jo maksettavien miljarditukien lisäksi. Perusteluina käytetään maatalouden heikkoa kannattavuutta. Moni uskoo, että niin on, sillä kannattavuudesta on luotu täysin virheellinen kuva sekä viljelijöiden että maatalousalaa lähellä olevien viranomaisten toimesta.
Pääroolissa on maa- ja metsätalousministeriön alainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, joka vuodesta toiseen kertoo sen hämmästyttävän asian, että viljelijän tuntipalkka on 2-4 euroa ja maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto jopa negatiivinen, kuten esimerkiksi tänä vuonna.
Tukkimiehen kirjanpidolla tulos piiloon
Tämä kaikki tiivistetään yhdeksi luvuksi, niin sanotuksi kannattavuuskertoimeksi.
kannattavuuskerroin = maataloustulo / (palkkavaatimus korkovaatimus).
Palkkavaatimus lasketaan kertomalla viljelijäperheen työtunnit tuntipalkkavaatimuksella (12,6 euroa v. 2007)."
Kun korko- ja palkkavaatimus asetetaan tarpeeksi suuriksi ja jos työtuntejakin kirjataan paljon, kannattavuuskerroin saadaan näyttämään pieneltä. Kannattavuuskerroin 1 tarkoittaisi, että korko- että palkkavaatimus huomioiden tulos on ollut itse asetetun vaatimuksen mukainen. Suomessa kertoimen lasketaan harvoin olevan lähelläkään yhtä. Tässä MTT:n laskemat kertoimet vuodelle 2009:
Kokonaispääoman tuottoprosentti jatkaa vuodesta 2007 alkanutta laskuaan jääden vuonna 2009 negatiiviseksi, -3,1 prosenttiin. Noin 2 400 työtunnille jäävä työtuntiansio on 2,2 euroa."
Luonnollisesti nuo 2400 työtuntia olisi kannattanut tehdä esimerkiksi pihvinpaistajana McDonald'silla, joka maksaa työntekijöilleen keskimäärin 11,98 euroa tunnilta.
Viljelijäväestön vuosikymmenestä toiseen jatkuva uhrautuvuus onkin aivan uskomatonta. Vielä liikuttavammaksi asian tekee se, että he eivät halua päästää muita, esimerkiksi Arla Ingmania, näille hyväntekeväisyytensä markkinoille... Asiasta on kirjoitettu aiemmin myös tässä blogissa.
Joka tapauksessa VTV ei pidä vuonna 1912 käyttöön otettua laskentatapaa enää suositeltavana, koska se on luotu silloin, kun viljelijän apuna oli pelkkä härkäpari. Nyt lihastyö on korvattu pääomalla eli koneilla ja niiden merkitys tilan tulokselle on ratkaiseva. VTV katsoo, että tulos tulisi nykyisin laskea Yritystutkimusneuvottelukunnan tilinpäätösohjeiden mukaisesti. Siis aivan samoin kuin tavanomaisissa yrityksissä
Väärennöstä parannellaan MTT:n kertoimilla
MTT kerää kannattavuuden laskemiseksi vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneilta 995 tilalta (vuonna 2006) niiden tekemiä työtuntikirjauksia ja muita tietoja. Sen viljelijöille antamassa ohjeistuksessa on merkittävä virhelähde: tunnit voi halutessaan kirjata vain kerran kuukaudessa.
VTV:n itse arvioiman sekä Työtehoseuralta hankkiman vertailutiedon mukaan ilmeisesti lähes kaikki viljelijät ilmoittavat MTT:n tuntiseurannassa liioiteltuja tuntimääriä täysin johdonmukaisesti
Näin pelkästään kaksi yksittäistä viljelijää onnistui vuonna 2006 nostamaan pienten maitotilojen keskimääräistä työmenekkiä yli tunnilla ilmoittamalla vertailutietoihin nähden lähes kymmenkertaisia tuntimääriä.
Vaikka 13,5 euron palkkavaatimus ei näytä sinällään suurelta, se ensinnäkin vaaditaan viljelijän itse kirjaamalle vuoden jokaiselle työtunnille. Viime vuodelta niitä oli ilmoitettu mainitut keskimäärin 2400, 6,5 tuntia vuoden jokaiselle päivälle koko maataloussektorilla vähätöiset viljatilat mukaan lukien. Lisäksi kuten VTV osoitti, työtuntien kirjaamisessa on vähintäänkin "arvionvaraisuutta".
Korkoa itselle toisten rahoista
Tuo 5 % vaaditaan myös valtion viljelijälle lahjoittamalle omaisuudelle:
"Investointituen tarkoitus on edistää maatalouden rakennekehitystä ja tätä kautta parantaa kannattavuutta. Esimerkiksi uuden navetan hankintaan saa tukea alueen mukaan 45-60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista
Tuesta osa on avustusta ja osa maksetaan lainan korkotukena. Käytännössä valtio maksaa noin puolet ohjekustannusten mukaisesta navetasta, joka on ns. perusmallin navetta. Koska investointituen tavoitteena on nimenomaan parantaa kannattavuutta, niin onkin hieman epäloogista, että kannattavuuslaskelmissa viiden prosentin korkotuotto vaaditaan myös sille osalle pääomahyödykettä, jota viljelijällä itsellään ei olisi ollut varaa hankkia.
Liian suuret poistot
VTV:n loppupäätelmät: MTT:n luvut eivät kerro yhtään mitään
Aiheellinen kysymys. Muualla MTT:n ja ehkä myös vääriä tietoja ilmoittaneiden viljelijöiden toiminnasta seuraisi viranomaistutkinta seurauksineen. Suomessa siitä on seurannut tuntuva korvaus - maailman suurimmat maataloustuet - sillä juuri noita MTT:n ja viljelijöiden tekaisemia, virallisiksi päätyviä lukuja ja laskemia käytetään VTV:nkin mukaan keskeisimmin maataloustuista päätettäessä.
http://pseudonyymi.blogspot.com/search/label/Maatalouspolitiikka
Vastaukset 1
Vanhimmat
-