päätin kirjoittaa tähän kun sattumalta osui silmään. Minulla ei ole sinulle neuvoja, vaan pikemminkin kaipaisin niitä itsekin...
Olen tapailllut jonkin aikaa miestä, jossa on jotain "outoa". Ei pahassa mielessä ollenkaan, pidän hänestä todella paljon. Jokin vain pistää epäilemään, että onko hänellä mahdollisesti asperger tai jotain vastaavaa.
yritän listata jotain piirteitä tähän.. tosin en tiedä onnistunko (mies kun on aivan "normaali" työssäkäyvä koulutettu ihminen, eli siis pärjännyt yhteiskunnassa hyvin. ja ikää on lähes 40).
yritetään..
-hänellä on aina porukassa sellainen viihdyttäjän rooli (näin on ollut kuulemma lapsesta lähtien)
-katse: se on monesti jollain tapaa tuijottava
-hän tarkkailee ihmisiä, ja heidän ilmeitään eleitään (nauraa niille tms.) ja muutenkin monet aivan normaalit asiat on hänestä jotenkin hassuja. esim. jos jollakulla on hieman erikoiset aurinkolasit, niin se on hänelle suuri huvituksen aihe. Siis häntä tuntuu vilpittömästi huvittavan se asia (ei siten, että hän nauraisi vahingonilosta vaan yksinkertaisesti siksi että ne näyttävät hänestä niin hassuilta). vrt. yleensä ihmiset vain katsahtavat, että olipas tuolla erikoiset lasit, ja se on siinä.
- edelliseen liittyen, hänen naurunsa on jotenkin erikoinen
-koulunkäynti on ollut hänelle aina helppoa, siis koulumenestys on ollut hyvä. yliopistot on käyty.
-kosketusherkkyys näkyy siinä ainakin, että hän vaikuttaa tuntevan hirveän voimakkaasti esim jos sivelen hänen selkäänsä käsin (toki jokainen tuntee varmasti jotakin, mutta en ole kenenkään huomannut reagoivan noin voimakkaasti)
-hän kommunikoi mieluummin netin välityksellä, kuin puhelimessa
-hän on hirveän tarkka missä järjestyksessä tavarat ovat jääkaapissa
-kaikki kirjoitusvirheet häiritsevät häntä. itse hän kirjoittaa hyvin tarkasti ja virheettömästi.
-hän ei ole ollut parisuhteessa elämänsä aikana. Hän on kertonut että ihastuminen/rakastuminen ensisilmäyksellä on hänelle täysin vieras käsite.
-hän ei osaa tehdä asioita spontaanisti, vaan kaikki on mietittävä tarkkaan etukäteen
-hän on valtavan kiinnostunut monista asioista, ikään kuin imee hirveästi itseensä kaikkea ympäristöstä (vaikea selittää..) siis tätä ihmisten tarkkailua. Mutta itse ei ryhdy mihinkään ennen kuin hän osaa asian tarpeeksi hyvin mielestään.
-viihtyy hyvin yksikseen
plaahhhhhhh…. siinäpä niitä. Nyt tosin tuntuu kun luin, ettei tuosta ota kukaan tolkkua, ja liekö hänellä mitään aspergeria ainakaan tuon perusteella! taidan olla aikas väsynyt tätä nyt kirjoittaessani….
Mutta, kommentteja otetaan vastaan! ja kysymyksiä saa esitää, kun jotain jäi varmasti tuosta listasta puuttumaan.
Olen tapailllut jonkin aikaa miestä, jossa on jotain "outoa". Ei pahassa mielessä ollenkaan, pidän hänestä todella paljon. Jokin vain pistää epäilemään, että onko hänellä mahdollisesti asperger tai jotain vastaavaa.
yritän listata jotain piirteitä tähän.. tosin en tiedä onnistunko (mies kun on aivan "normaali" työssäkäyvä koulutettu ihminen, eli siis pärjännyt yhteiskunnassa hyvin. ja ikää on lähes 40).
yritetään..
-hänellä on aina porukassa sellainen viihdyttäjän rooli (näin on ollut kuulemma lapsesta lähtien)
-katse: se on monesti jollain tapaa tuijottava
-hän tarkkailee ihmisiä, ja heidän ilmeitään eleitään (nauraa niille tms.) ja muutenkin monet aivan normaalit asiat on hänestä jotenkin hassuja. esim. jos jollakulla on hieman erikoiset aurinkolasit, niin se on hänelle suuri huvituksen aihe. Siis häntä tuntuu vilpittömästi huvittavan se asia (ei siten, että hän nauraisi vahingonilosta vaan yksinkertaisesti siksi että ne näyttävät hänestä niin hassuilta). vrt. yleensä ihmiset vain katsahtavat, että olipas tuolla erikoiset lasit, ja se on siinä.
- edelliseen liittyen, hänen naurunsa on jotenkin erikoinen
-koulunkäynti on ollut hänelle aina helppoa, siis koulumenestys on ollut hyvä. yliopistot on käyty.
-kosketusherkkyys näkyy siinä ainakin, että hän vaikuttaa tuntevan hirveän voimakkaasti esim jos sivelen hänen selkäänsä käsin (toki jokainen tuntee varmasti jotakin, mutta en ole kenenkään huomannut reagoivan noin voimakkaasti)
-hän kommunikoi mieluummin netin välityksellä, kuin puhelimessa
-hän on hirveän tarkka missä järjestyksessä tavarat ovat jääkaapissa
-kaikki kirjoitusvirheet häiritsevät häntä. itse hän kirjoittaa hyvin tarkasti ja virheettömästi.
-hän ei ole ollut parisuhteessa elämänsä aikana. Hän on kertonut että ihastuminen/rakastuminen ensisilmäyksellä on hänelle täysin vieras käsite.
-hän ei osaa tehdä asioita spontaanisti, vaan kaikki on mietittävä tarkkaan etukäteen
-hän on valtavan kiinnostunut monista asioista, ikään kuin imee hirveästi itseensä kaikkea ympäristöstä (vaikea selittää..) siis tätä ihmisten tarkkailua. Mutta itse ei ryhdy mihinkään ennen kuin hän osaa asian tarpeeksi hyvin mielestään.
-viihtyy hyvin yksikseen
plaahhhhhhh…. siinäpä niitä. Nyt tosin tuntuu kun luin, ettei tuosta ota kukaan tolkkua, ja liekö hänellä mitään aspergeria ainakaan tuon perusteella! taidan olla aikas väsynyt tätä nyt kirjoittaessani….
Mutta, kommentteja otetaan vastaan! ja kysymyksiä saa esitää, kun jotain jäi varmasti tuosta listasta puuttumaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
meinasin laittaa tämän aluksi toiseen ketjuun jatkoksi, siksi tuo aloitus! mutta kommentteja kaipaisin...
anniiiinaa: "Olen tapailllut jonkin aikaa miestä, jossa on jotain "outoa". Ei pahassa mielessä ollenkaan, pidän hänestä todella paljon. Jokin vain pistää epäilemään, että onko hänellä mahdollisesti asperger tai jotain vastaavaa."
Kyllähän tuo kertomasi sopii yhteen sen kanssa, että tuolla miehellä voisi olla diagnosoitavissa Aspergerin syndrooma, jos hän pätevältä lääkäriltä menisi kysymään. Entä sitten? Mitä väliä sillä on, voitaisiinko tuollainen diagnosoida? Se, että jollekulle on annettu AS diagnoosiksi, ei kerro mitään uutta tuosta ihmisestä itsestään. Jos arvostat tuota ihmistä, opettelet tuntemaan hänet sellaisena, kuin hän on, ja jätät muiden antamat tai mahdollisesti annettavat diagnoosilaput sikseen omaan arvottomuuteensa.
-hän on älykäs monella tapaa. Ja käyttää myös paljon sivistyssanoja.
hänellä on aina porukassa sellainen viihdyttäjän rooli (näin on ollut kuulemma lapsesta lähtien)
käsittääkseni assi harvoin haluaa olla huomion keskipste...
Käsittääkseni assi harvoin pystyy olemaan viihdyttäjä ellei lasketä, että tekee itsestään pellen.
Itseasiassa juuri päinvastoin on hyvinkin usein. Asperger tai autismi ei poissulje huumoria, kuten jotkut huumorintajuttomat mielellään väittävät.
äläpähän puhu roskaa
Assi ei koskaan osaa olla Huumorintajuinen siten, että saa hengen mukaan.
Sehän on Assin ongelma, kun ei kykene ryhmätyöskentelyyn.
vitsien kerrontaan kuuluu eläytyminen ja kyky tulkita toisten henkilöiden mielialoja ja ajatuksia. Assilla on usein juuri siinä kohdassa vaikeuksia.
Sitten sekin kuulostaa erittäin omituiselta, että Assi on kiinnostunut ilmeistä. Assin ongelma on usein että se ei tunnista montaakaan ilmettä. Kaikki piiloviestintä jää huomaamatta ja vihjaukset...
Vitsien kerronta vaatii tilannetajua... Kun ei ole sitä, niin Assien vitsit ovat sellaisia, joita muut evät useinkaan pidä hauskoina... Muut eivät naura vaikka juttu olisi sinällään hauska. Ehkä toinen assi voi nauraa toisen assin ns älykkövitsille.
Hauska juttu lauotaan vähän kuin robotti tekisi sen... Se ei tule luonnostaan vaan on ikään kuin näyttelemistä samaan tapaan kuin ilmeet usein. Tunne puuttuu...
Molemmat poikani (esikoululainen ja neljäsluokkalainen) ovat saaneet As-diagnoosin. Kouluvalmiuslomakkeeseen eskarin opettajat olivat merkinneet "erinomainen huumorintaju". Neljäsluokkalaisen opettaja kertoi palautekeskustelussa, että poika viljelee laajasti huumoria, enimmäkseen piirroksissaan.
Itsekin olen assi ja kaikki minut tuntevat ihailevat huumorintajuani...
Olen samaa mieltä omien kokemuksieni perusteella assimies. Meillä on suvussa asseja ja myös ystävä/tuttavapiireissä, eikä voi sanoa että olisivat huumorintajuttomia. Osa on erittäin huumorintajuisia. Kirjoa löytyy, yhtä lailla kuin nenttien keskuudestakin.