Pelkään koiria, mutta omistan pienen coton de tulearin. Omaa koiraani en tietenkään pelkää, mutta isoja koiria kyllä. Yhden kerran on Rhodesiankoira tullut lenkillä vapaana vastaan vailla omistajaa. Menin aivan paniikkiin. Yritin antaa koiralle herkkua ja komentaa istumaan, mutta kun pelkäsin ja koira näki tämän, ei se mitään totellut. Päin vastoin alkoi olemaan entistä kiinnostuneempi minusta ja koirastani ja se näytti jopa hieman agressiiviselta. Onneksi parin minuutin päästä ohikulkija tuli vastaan ja auttoi minut ja koirani pois tilanteesta. Omistajaa en nähnyt, mutta olen kuullut hänen pitävän kyseistä koiraa vapaana. Teen tietysti koirasta heti ilmoituksen kun saan tietää missä se asuu.
Mutta mitä vastaavassa tilanteessa voi tehdä jos pelkää koiria?
Mutta mitä vastaavassa tilanteessa voi tehdä jos pelkää koiria?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ilmoittaa vaikka irtokoirasta poliisille. Siihenhän voi olla monta syytä ja koiraa voi etsiä myös sen omistaja.
"Teen tietysti koirasta heti ilmoituksen kun saan tietää missä se asuu"..??
Teen mielelläni asiasta ilmoituksen mutta tiedän myös ettei poliisit tee asialle mitään ilman omistajan osoitetietoja enkä tilanteessa nähnyt omistajaa saatika uskaltanut lähtea häntä etsimään.
Koska jos irtokoira ottaa ihmiskontaktin ,niin ei voi tietää miten se käyttäytyy ja varsinkin jos ihminen ulkoiluttaa toista koiraa. Toimittaa koiran löytöeläintaloon ja sirusta tiedot omistajasta.
Voi han sen myös itse ottaa kiinni jos antaa ottaa.
Niin miten koiria pelkäävä ihminen muka uskaltaisi ottaa hieman agressiivisesti käyttäytyvän ison koiran kiinni? Haloo!
hohhoijaa jos häsläät ja antelet herkkuja tottakai se kiinnostuu sinusta. Eikä vieraita koiria komenneta..entisaikaan koirat oli usein irti ja minullakin on pieni koira mutta en silti pelkää irtokoiria...ja ei nuo irtokoirat ole minua häirinnyt laisinkaan. Kun tuntee koirien eleet pääsee jo pitkälle.
Minuakin tuli rhodesialaianen vapaana ja oli ihan hyväluonteinen..lietköhän asuvan samoilla alueilla kun on sen verran harvinainen rotu.
Mutta jos pelkää niin kai sitä siinä tilanteessa kokeilee kaikkea mahdollista jos on paniikissa! Kysyin neuvoja miten tilanteessa tulee toimia, en haukkuja siitä miten tilanteessa toimin! Pelkään isoja koiria todella paljon joten on ihan turha sanoa minulle, ettei irtokoirat ole häirinneet sinua lainkaan, mitä se minua kiinnostaa???
jos pelkäät niin syöttelet herkkuja ja komennat koiraa istumaan !!..voi haloo ja sitten ihmettelet.
vaan oli agressiivinen ja alusta asti kiinnotunut minusta ja pennusta ja hieman agressiivinen!
koskaan antaa tulla lähelle haistelemaan kiinni olevaa koiraasi. Et voi tietää vieraan koiran aikeista yhtään mitään. ON VASTUUTONTA PITÄÄ KOIRIA VAPAANA JUOKSENTELEMASSA YMPÄRIINSÄ ILMAN ISÄNTÄÄ TAI EMÄNTÄÄ. Koira pitää olla hallinnassa, eikä se saa tulla vieraiden koirien luokse.
Ison koiran ei tarvitse kuin puraista pientä koiraa ja pieni koira saattaa menehtyä vammoihinsa.
Olen ajatellut tätä samaa asiaa kuin coton de tulearin omistajakin, koska itselläni on pieni koira ja minullekin on tullut näitä tilanteita. Joskus olen nostanut pikkukoirani ylös, mutta sekin saattaa provosoida isoa koiraa hyökkämään. Olen ajatellut, pitäisikö minun heittäytyä pikkukoirani päälle suojaksi ja jos iso koira tahtoo purra niin puree sitten minua.
Olen täysin samaa mieltä, ettei koiria saa pitää vapaana ja lakihan sanoo, ettei koiria saa pitää vapaana. Ihmettelenkin miksi ihmiset ovat niin itsekkäitä, että keilloista huolimatta pitävät koiriaan vapaana eikä ajattele lainkaan, että jotkut saattavat pelätä koiria eivätkä he usein tiedä miten heidän koiransa tällaisessa tilanteessa käyttäytyy.
Jos pelkää koiria, on varmasti vaikea toimia järkevästi tuossa tilanteessa. Olisikohan jotain keinoa, millä pystyisit lievittämään omaa pelkoasi? Onko pelkosi taustalla jokin yksittäinen tapahtuma (kuten koira purrut)tai tiedätkö mistä pelkosi johtuu?
Jos saisit lievitettyä koirapelkoasi, niin sitten tuossa tilanteessa olisi helpompi toimia. Tuolta rhodesiankoiranomistajalta on tietenkin vastuutonta pitää irti koiraansa, mutta valitettavasti eivät varmaankaan ole ensimmäisiä tai viimeisiä vastuuttomasti koiransa suhteen toimiavia ihmisiä...
Minulla on vajaa 3 v Rhodesiankoira uros. Ei tulisi mieleenkään pitää sitä vapaana, vaikka tottelee hyvin eikä säntäile sinne ja tänne vaan pysyy vierellä, kuitenkaan ei tule toimeen urosten kanssa. En voisi ikinä ottaa sitä riskiä että hihnaa ei olisikaan ja joku toinen koira provosoisi ja jotain sattuisi. Riippuu ihan tietysti koirasta, mutta tuntemani Rhode urokset on vähän agressiivisia muita aikuisia uroksia kohtaan. Tosin ihan kamalan montaa en tunne että voi enemmään poikkeus kuin sääntö... :)
Meidänkin asuinalueella pidetään USEITA suurikokoisia koiria vapaana, ja jopa pihasta tulevat tielle vapaana rähisemään. Säälin jopa niitä ihmisiä jotka huomautuksestani ja pyynnöstäni eivät voi laittaa koiraansa kiinni vaan haistattelevat päin naamaa. Varmasti kyllästyttyäni tähän touhuun soitan lopulta ne poliisit, tai jos jotain sattuu. Omat kaksi koiraani eivät kuitenkaan piittaa rähisijöistä, vaikka kummankin kimppuunkin on pentuna irtokoira käynytkin. En kuitenkaan MISSÄÄN NIMESSÄ halua että mikään irti oleva koira tulee haistelemaan koiriani, oli se joku läskiksi syötetty laiska piski tai mikä tahansa.
Olen itsekin kokenut sellaisia tilanteita monesti, missä joku irtorakki on lähestynyt minua ja koiraani. Omat koirani ovat ihan alistuvia lällyköitä eivätkä ole koskaan murahtaneet mistään muille, enemmän vaan pelkäävät jos joku tulee irvistelemään. Joku pikkukoira jos on irti niin on helppo hätistellä pois, mutta monesti minua vastaan on tullut esimerkiksi karjalankarhukoira, joista en pidä yhtään, ovat niin koira- ja joskus jopa ihmisaggressiivisia.
Etenkin silloin kun tulee vähän isompi irtokoira vastaan, alkaa helposti pelottaa. Kun ei tiedä, mitä sellainen koira tekee omalle koiralle, tai taluttajalle. Monesti olen törmännyt koiriin jotka tuntuvat säännöllisesti olevan irti kaduilla, luultavasti vain omistaja päästää laiskuuksissaan ne irti, ja nämä koirat ovat varmasti sellaisia joita ei ole sosiaalistettu kunnolla tai muutenkaan kasvatettu ja koulutettu.
Pertti Vilanderin Koirankorjauskirjasta luin sitten tehokkaaksi huomaamani neuvon, miten häädetään irtokoira pois. Ensiksi otetaan huomioon se, että koirasi olettaa sinun johtajana suojelevan sitä. Kun tulee joku irtokoira, kannattaa ihmisen levittää kätensä isoksi ja muutenkin yrittää näyttää mahdollisimman isolta. Voit ottaa pari askelta koiraa kohti mutta älä koskaan suoraan koiraa päin, vaan kiertäen. Kannattaa huutaa ja kirota kovaäänisesti ja itse olen esimerkiksi viskonut lumipallojakin irtolaista kohti. Tietysti monet ohikulkijat katsoo silloin siihen malliin kuin olisin hullu, mutta olenpa saanut irtokoirat pois ja pelastanut omat koirani, varmasti monta kertaa myös itseni.
Kannattaa kokeilla tuota, vaikka tuntuu että rohkeus pettäisi niin koirasi luottaa sinuun ja siitä voi kärsiä suhteesi koiran kanssa pahastikin, jos kulkuri pääsee hyökkäämään koirasi kimppuun ja et itse osaa muuta kuin seistä avuttomana jalat tutisten.
Niin ja lisäksi ei koskaan kannata nostaa pikkukoiraa syliinsä turvaan, tämä vain aiheuttaa melko varmasti hyökkäysrefleksin toisessa koirassa.
Täytyy siis vaan pysyä lujana ja muistaa, että olen oman koirani emäntä ja käyttäytyä sen mukaan tuossa tilanteessa. Kaipa koiralle voi sitten esittää etten pelkäisi sitä jos nousen pelkoni yläpuolelle ja esitän kovempaa kuin olen.
Miksi vitussa koiria pelkäävä ihminen hankkii edes koiran? Yleensä koiran kanssa "joutuu" tilanteisiin missä on MUITAKIN koiria läsnä kuin se oma pieni räkyttävä puudeli...
Joo.. miksi ujo ihminen käy koulua?? Kai sitä saa koiran ottaa ilman että tarvitsee pelätä joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi. Jos minä otan tiibetinspanielin niin se ei tarkoita ettäö haluaisin olla missään tekemisissä dobermannin kanssa. Tai että min tarvitsisi.
SIKSI!
Mulla on myös coton de tulear ja tossa viime viikolla olin koirani kanssa omassa pihassa jossa koiralla on juoksuaitaus. Talvella aitusta ei saa suljettua kokonaan joten olen aina vahtimassa koirani ulkoilua. Olin siis aitauksen sissäntulossa kun ohi kulki vapaana suomenpystykorva. Tottahan tuo sitten säntäsi meidän pihaan hyvin uteliaan oloisena. Itse nappasin katuharjan ja sillä pidin koiraa kauempana omastani, jota taas otin kiinni niskakarvoiasta ja harjaa apuna käyttäen hivutin oman koirabni ovesta sisälle ja sen jälkeen tein tuttavuutta pystykorvan kanssa. Se antautui nätisti kiinni ja sidoin sen pulkan naruun ja kuistin aitaan siksi aikaa että sain ahettua sisältä koiran hihnan. Oma koira oli ovella kärkkymässä että pääsisi tutustumaan vieraaseen... hivutin itseni sisään, telkesin koirani väliovien taa ja otin hihnan johon sitten laitoin tuon vieraan koiran. Sitten vaan kadulle kyselemään että tietääkö kukaan kenen koira voisi olla. Muutaman minuutin kuluttua tiesin kaksi mahdollista omistajaa ja soittelin kavereitani läpi että löytyykö joltakin koiran mahdiollisen omistajan numeroa. Löytyi...ja omistaja löytyi. Kävin palauttamassa koiran pihaansa juoksunaruun josta oli karannut aamulla.
Pelkään itsekin irtokoiria mutta olen oman koiran myötä opetellut piilottamaan pelkoani ja yritän ajatella sitä miten koiran voi käydä jos se jää vapaaksi, sekä sitä, miten moni irtokoiraa pelkäävä voi pelästyä ja etenkin lapset. Ja sitten myös sitä että koiran omistaja on taatusti huolissaan.
Pystykorvan omistaja kysyi mitä on velkaa koiran palauttamisesta...sanoin että sen on velkaa että jos joskus näkee mun koiran karanneen niin ottaa kiinni ja tuo kotiin.