Pääsykoetemppuilun TOP 10 -ehdokas
Hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely. Samalle kurssille on äidinkielestä riippuen eri pääsykoe ja eri pääsykoekirjat sekä eri määrä luettavaa ko. kirjoissa.
Näin pääsykoetulokset eivät verrannollisia keskenään, jolloin toisesta kieliryhmästä sisään voi päästä täysin ala-arvoisilla tiedoilla oleva henkilö, kun taas toisesta kieliryhmästä voi pudota pois huomattavasti paremmat tiedot omaava henkilö.
Yhteiset, useilla kielillä olevat pääsykoekirjat tulisi olla molemmille tai pikemminkin kaikille kieliryhmille samat, jolloin saadut pisteet ovat keskenään vertailukelpoisia. Ei ole mitään syytä pitää eri kieliryhmille täysin erilaisia pääsykokeita.
Näin sisään pääsevät vain sinne oikeutetut eikä ohituskaistoja olisi käytettävissä.
Koska itse koulutuskin tapahtuu olisi loogista, että valintakoekirjat olisivat myös vähintään kahdella kielellä.
Tiedekunnan opiskelijavalintatiedoista.
Valintakoevaatimukset suomen kieltä taitavien valintakokeeseen ovat:
1.Toiviainen, Heikki: Johdatus Suomen yksityisoikeudellisia yhteisöjä ja
säätiöitä koskevaan oikeuteen. Forum Iuris 2006. ISBN 952-10-2324-4.
2. Kangas, Urpo: Perhe- ja perintöoikeuden alkeet. Forum Iuris 2006.
ISBN 952-10-2325-2.
3. Lappi-Seppälä, Tapio: Rikollisuus ja kriminaalipolitiikka. Forum Iuris 2006.
ISBN 952-10-2326-0.
taitavien Forum Iuris –sarjassa julkaistavat valintakoekirjat ilmestyvät painosta 24.3.2006 ja niitä voi tiedustella Yliopistopainosta (www.yliopistopaino.fi, käyntiosoite Vuorikatu 3 A, 00100 Helsinki, klo 9 – 16.30). Tiedekunta ei suoraan myy kirjoja.
Valintakoevaatimukset ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ovat:
1.Agell, Anders & Malmström, Åke: Civilrätt s. 49-219, 275-290 och 319-349. Liber,
19 upplagan 2005. ISBN: 91-47-07532-5.
2. Björne, Lars: Rättssystemets utveckling. Forum Juris, 2003 eller oförändrat
nytryck 2006. ISBN 952-10-0909-8.
3. Andersson, Edward: Inledning till skatterätten. Talentum, 7 upplagan 2006.
ISBN 952-14-1073-6.
Hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely. Samalle kurssille on äidinkielestä riippuen eri pääsykoe ja eri pääsykoekirjat sekä eri määrä luettavaa ko. kirjoissa.
Näin pääsykoetulokset eivät verrannollisia keskenään, jolloin toisesta kieliryhmästä sisään voi päästä täysin ala-arvoisilla tiedoilla oleva henkilö, kun taas toisesta kieliryhmästä voi pudota pois huomattavasti paremmat tiedot omaava henkilö.
Yhteiset, useilla kielillä olevat pääsykoekirjat tulisi olla molemmille tai pikemminkin kaikille kieliryhmille samat, jolloin saadut pisteet ovat keskenään vertailukelpoisia. Ei ole mitään syytä pitää eri kieliryhmille täysin erilaisia pääsykokeita.
Näin sisään pääsevät vain sinne oikeutetut eikä ohituskaistoja olisi käytettävissä.
Koska itse koulutuskin tapahtuu olisi loogista, että valintakoekirjat olisivat myös vähintään kahdella kielellä.
Tiedekunnan opiskelijavalintatiedoista.
Valintakoevaatimukset suomen kieltä taitavien valintakokeeseen ovat:
1.Toiviainen, Heikki: Johdatus Suomen yksityisoikeudellisia yhteisöjä ja
säätiöitä koskevaan oikeuteen. Forum Iuris 2006. ISBN 952-10-2324-4.
2. Kangas, Urpo: Perhe- ja perintöoikeuden alkeet. Forum Iuris 2006.
ISBN 952-10-2325-2.
3. Lappi-Seppälä, Tapio: Rikollisuus ja kriminaalipolitiikka. Forum Iuris 2006.
ISBN 952-10-2326-0.
taitavien Forum Iuris –sarjassa julkaistavat valintakoekirjat ilmestyvät painosta 24.3.2006 ja niitä voi tiedustella Yliopistopainosta (www.yliopistopaino.fi, käyntiosoite Vuorikatu 3 A, 00100 Helsinki, klo 9 – 16.30). Tiedekunta ei suoraan myy kirjoja.
Valintakoevaatimukset ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ovat:
1.Agell, Anders & Malmström, Åke: Civilrätt s. 49-219, 275-290 och 319-349. Liber,
19 upplagan 2005. ISBN: 91-47-07532-5.
2. Björne, Lars: Rättssystemets utveckling. Forum Juris, 2003 eller oförändrat
nytryck 2006. ISBN 952-10-0909-8.
3. Andersson, Edward: Inledning till skatterätten. Talentum, 7 upplagan 2006.
ISBN 952-14-1073-6.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon.
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
Eikö edellinen ketju riittänyt? Sun kaltainen mielisairas joutaisi pehmustettuun koppiin spämmäämästä pääsykoepalstaa tällaisella paskalla.
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä (ja 10 %) huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
ja pyöritä, metsäläinen