Miten teillä "alkoholismi" sai vallan ?
Itse olen huomannut, että salakalavasti on pieniä merkkejä ilmaantunut..
Nuorempana ei tullut otettua kuin suurina juhlapyhinä. Sitten alkoi työ- / opiskelustressit ja oli mukavaa ottaa aina viikonloppuisin väh. kerran kuukaudessa. Muutamien vuosien sisällä alkoi työhommat (yrittäjä) sen verran stressasi, että oli aina kiva "nollailla" joka viikonloppu stressiä..
Nyt ollaan sitten siinä vaiheessa, että olutta menee apaut 6-pack per päivä ja viikonloppuisin vähintään mäyrä.. Joskus tulee aamuisinkin otettua kalja, että vähän olo tokenisi.
Kuulostaako tutulta ? Jos kuulostaa, niin miten sait hillittyä juomisesi ?
Itse olen huomannut, että salakalavasti on pieniä merkkejä ilmaantunut..
Nuorempana ei tullut otettua kuin suurina juhlapyhinä. Sitten alkoi työ- / opiskelustressit ja oli mukavaa ottaa aina viikonloppuisin väh. kerran kuukaudessa. Muutamien vuosien sisällä alkoi työhommat (yrittäjä) sen verran stressasi, että oli aina kiva "nollailla" joka viikonloppu stressiä..
Nyt ollaan sitten siinä vaiheessa, että olutta menee apaut 6-pack per päivä ja viikonloppuisin vähintään mäyrä.. Joskus tulee aamuisinkin otettua kalja, että vähän olo tokenisi.
Kuulostaako tutulta ? Jos kuulostaa, niin miten sait hillittyä juomisesi ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Murrosikäisenä pidettiin ihanteena vanhempaa kaveria joka joi pullon jallua yhdellä huikalla. Kännissäolo oli hienoa. Sitten se oli samantapaista kuin kuvailit. 1980-luvulla yrityksen järjestämissä tilaisuuksissa viina virtasi. Koetin väliin olla kuivilla. Väliin se onnistuikin hammasta purren kuukausia, puoli vuottakin, mutta aina se jostakin lähti uudestaan.
Oli erilaisia vaiheita, joskus olutta, joskus gintonic-kausi, enimmäkseen viskiä. Bell´siä, Kolmea leijonaa, Cutty Sarkia jne. Se alkoi olla tuskaa vaikken kotia, perhettä tai työtä menettänytkään. Mutta lähellä se oli.
Luin Raimo O. Kojon kirjan "Eroon viinasta". Se ei vaikuttanut heti mutta ajan kanssa kyllä. Puhuin luottamuksellisesti yhden tutun kanssa joka oli ollut suurjuomari mutta raitistunut. Hän kertoi AA:sta ja sen toimintatavoista. En vain tullut sinne menneeksi. Sillä vajaa kuusi vuotta sitten minulle tapahtui sellaista, että minua kohtaan äärimmäisen korrekti poikani yhteisellä lapinmatkallamme huomautti juomisestani. Sanoin silloin, että katkaisen tähän. Ja katkaisinkin.
Muutamaa päivää myöhemmin tapahtui outo asia. Viinanhimo poistui yht´äkkiä. Syytä en tiedä. Silloin vain tunsin, että minun ei enää koskaan tarvitse juoda. Samalta tuntuu vieläkin.
Täytyy varmaan miettiä arvoja hieman uudestaan ja hieman syvällisemmin...
Lapsia ei ole vielä siunaantunut, mutta vastaavaa itse olen joutunut kokemaan.
Sitä jäin vain pohtimaan, että kuinka monella on "klassinen" itsestään niskasta ottaminen tehonnut vai olisiko tässä vaiheessa jo järkevä suosiolla hankkia samanhenkisiä tuttuja ( AA ) ?
Alkoholistit eivät juuri koskaan pysty lopettamaan juomista omin neuvoin,koska kysymyksessä on krooninen tunne-elämän sairaus joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan..tämä asia on todettu jo vuonna -38 USA-ssa...ja niin syntyi AA-liike joka on pelastanut lukemattomia ihmishenkiä ( minä mukaan lukien )AA-ssa menetät vain kurjuutesi.KOVAA TEKSTIÄ MUTTA TOTTA !
Jokainen meistä on erillainen,mutta yleensä se on aika pitkä rosessi, mutta yksi varma ja yhteinen asia näillä on.Jos alkoholin käyttösi muuttuu jatkuvasti humala hakuisemmaksi ja etkä saa hyvää oloa enään samasta määrästä,kuin ennen. Niin PYSÄHDY ÄLÄKÄ OTA RAPULA RYYPPYÄ! Tässä on vähäiset neovoni.(Alkoholisti) edelleen.
Minun rappioitumiseeni oli syynä yhteiskunta ja ympäristö,köyhät vanhemmat,alhainen koulutustaso,kansakoulunopettajien salaliitto vähävaraisen perheen kakaroita kohtaan...vaikka kuinka vastustin viinanhimoa ,silti juonitteleva ympäristö sai minut lankeamaan juomisen ansaan!
SIKSI OLENKIN AJATELLUT KOSTAA NÄILLE SIOILLE!
mistä alkoi,joo kavereiden kanssa yläasteella ruvettiin kaljottelee,amiksessa jo sunnuntaisin ja viikolla välillä juhlittiin,sitten armeijaan viinaa viikonloppuisin sunnuntainakin välillä,armeijan jälkeen töihin,raha lisääntyi ja juominen aamusta iltaan viikonloppuisin.
ajokortit meni ja pahoinpitelytuomit,sitten järkevänä hetken aikaa ja taas alko maistuu..juotiin hillitysti ja löytys mukava tyttö ja 2-3 vuotta meni ni muuttuus arkiseks touhu ja taas juotiin,tyttö lähti ni oli syy ottaa.onneks on nyt o ajokortti ,asunto ja työ ja koittanu rajoittaa juomiset pe ja la akselil ja ainaki ku työt antaa myöden,olen koittanut välttää krapulassa töissäoloa, ikää 25vee,eli pitäisi elämässä jotain muutaki olla ko ryyppääminen