Minkälainen kasvatus teillä älykkäimmillä oli? Pakotettiinko teidät lukemaan raipan avulla vai todettiinko teille vain kylmästi, että jos et lue, et menesty? Kiristettiinkö, lyötiinkö? Että omapahan on päätöksesi mihin elämäsi kulutat? Miten kasvattaisit omat lapsesi asian suhteen?
Monesti näkee näitä ihmisiä jotka eivät nauti työstään yhtään. >Tulee mietittyä silloin että mikäkön tälläkin on ollut opiskelumotivaatio.
Monesti näkee näitä ihmisiä jotka eivät nauti työstään yhtään. >Tulee mietittyä silloin että mikäkön tälläkin on ollut opiskelumotivaatio.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ulkoa osaamista. Koulussa pärjää erittäin hyvin jos muistaa lukemansa ja jaksaa lukea. Älykkyydestä ei ole kyse vaan ulkoa osaamisesta.
Olen aina ihmetellyt miksi hyvin koulussa pärjääviä arvostetaan vaikkeivat osaa soveltaa muistamaansa ja eivät käytännössä sitten saa oikein aikaiseksi mitään. Opiskelen yliopistossa ja kohta tutkinto on valmis. Tosin minua huvittaa koko yliopisto touhu. Yliarvostetaan vaikka kyse on vain muistamisesta. Kouluissa kokeet perustuvat juuri muistamiseen joten se ei ole älykästä. Olen erinäisissä harjoituksissa huomannut oppilaiden lukiosta yliopistoon hokevan samaa mantraa kuin luettavassa materiaalissa on, ei siis minkäänlaista soveltaa toimintaa.
Minä olen ollut jo ala-asteelta alkaen "kouluälykäs". Ja minun kasvatukseni on lähtenyt kyllä siitä, että minua on kannustettu kiinnostumaan asioista. En ole lukenut hikihatussa kokeisiin silloinkaan, mutta minua kannustettiin katsomaan telkkarista dokumentteja ja sitten kun ihmettelin niistä jotakin, niin vinkattiin koulukirjasta kohta, jossa asiaa ehkä selitetään. Minua käytettiin museoissa ja tapahtumissa. Ja niin siinä vain kävi, että minulla on ollut ja on edelleen kiinnostusta oppia asioita.
Ja varsinkin nuorempana koulukirjat olivat mukavia, niissä kerrottiin tarinoita, esimerkkejä ja oli mukavia kuvia. ;)
Ei raippaa eikä mitään painostusta, että "muuten et pärjää".
Ihan samalla mielenkiinnolla muistan etsineeni lavuaarin tukkeutumisen avauksesta kertovaa kirjaa kirjastosta, kuin esim. matematiikan kirjoja..
Olen menestynyt opinnoissa hyvin, tai yleisesti hyvin. Kotoa ei kannustettu mitenkään, kyllä se halu ja uteliaisuus on ollut synnynnäistä. Omia lapsia en sitten osannut kannustaa, joten heistä on tullut ihan taviksia. Hyvä niin, tärkeintä on menestyä elämässä ja monissa asioissa. Ei tutkinto, korkeakaan sellainen, tuo laatua elämään, jos ei osaa elää oikein.
Pääasia, että itse en ole tai lapseni eivät ole kateellisia ja ahneita. Onnettomin ihminen on ahne ihminen, sillä ei koskaan ole tarpeeksi. Vanha viidakon sanonta.
Pienenä luettiin iltasatuja ja sitten kun opin lukemaan sain lahjaksi kirjoja. Ei muuta kasvatusta. Kai se toimii, kun kaikki sisaruksetkin ovat kympin oppilaita.
Monet työt on melko lailla rutiinia päivästä toiseen. Opiskelussakin on tietysti rutiinia mutta siinä todella oppii uusia asioita. Monissa töissä taas kaikenlainen voi tyssätä siihen kun on homman oppinut. Eli voihan todellakin käydä niin että jotain alaa on kiva opiskella mutta niitä töitä ei ole kiva tehdä.
Piti siis kirjoittaa että kaikenlainen oppiminen voi tyssätä sihen kun on homman(=työnsä) oppinut.