Älvärin lämpökuvaus

Lämpökuvien sijasta kehoittaisin katsomaan energiankulutusta vuositasolla. Kertoo paljon enemmän kuin joku oven tiivisteestä otettu kuva. Netistä löytyy Älvsbytalojen toteutuneita sähkönkulutustietoja runsaasti. Sen sijaan muiden talomallien esim. Jukka, Jetta, Kastelli jne en ole löytänyt. Taitavat olla sen verran suuria, ettei kukaan niitä vapaaehtoisesti julkaise. Jos joku haluaa niin tehdä, niin olisi mielenkiintoista lukea tietoja, joista käy ilmi:
- talomerkki
- rakennusvuosi
- lämmin pinta-ala
- sähkönkulutus kWh/a
- onko takka/puukiuas ja paljonko puita kuluu vuodessa.

On aika tyylikäs hintaisekseen. Työn jälki oli hyvää. Itsekkin harkitsisin sen teettämistä ellen olis hieman aikaisemmin rakentanut 100 teuroa kalliimpaa ja saman kokoista

Jopas on ihmeellistä, että että esille ei noussut mitään ihmeellistä ! Taisi olla ennakko-odotus sinulla jotain muuta, että nyt teet jotain ihme paljastuksia. Perustuuko havaintosi kylmän ilman valumisesta lämpökamerakuviin vai kokemuksiin? Oma kokemukseni juuri nyt on, että vaikka ulkona on -28 astetta ja sohva on olohuoneessa ikkunoiden edessä korvausilmaventtiilin kohdalle, niin sohvassa ollessa ei ole yhtään kylmä, eikä vedon tunnetta. Viiden vuoden asuminen Älvsbytalossa on osoittanut, että kaikkea mahdollista negatiivista näistä talloista on koitettu esittää, mutta väittämät ei pidä paikkansa, talo on hyvinkin hintansa arvoinen.
Mikä olikaan sinulla 18 16 energian vuosikulutus? Kannattaako jostain asteen lämpötilaerosta vouhottaa, jostain se ulkoilma on taloon tuotava. Eikö kannattaisi enemmän miettiä mitä talosta menee ulos, kuinka lämmintä ilmaa, kuinka paljon, tai paljonko lämmitettyä vettä valuu viemäreihin, etkä ota sitä lämpöä talteen.

-28 ja kaikki hyvin kirjoitti:

Jopas on ihmeellistä, että että esille ei noussut mitään ihmeellistä ! Taisi olla ennakko-odotus sinulla jotain muuta, että nyt teet jotain ihme paljastuksia. Perustuuko havaintosi kylmän ilman valumisesta lämpökamerakuviin vai kokemuksiin? Oma kokemukseni juuri nyt on, että vaikka ulkona on -28 astetta ja sohva on olohuoneessa ikkunoiden edessä korvausilmaventtiilin kohdalle, niin sohvassa ollessa ei ole yhtään kylmä, eikä vedon tunnetta. Viiden vuoden asuminen Älvsbytalossa on osoittanut, että kaikkea mahdollista negatiivista näistä talloista on koitettu esittää, mutta väittämät ei pidä paikkansa, talo on hyvinkin hintansa arvoinen.
Mikä olikaan sinulla 18 16 energian vuosikulutus? Kannattaako jostain asteen lämpötilaerosta vouhottaa, jostain se ulkoilma on taloon tuotava. Eikö kannattaisi enemmän miettiä mitä talosta menee ulos, kuinka lämmintä ilmaa, kuinka paljon, tai paljonko lämmitettyä vettä valuu viemäreihin, etkä ota sitä lämpöä talteen.

Lue lisää

Kahden älvärin lämpökuvausraportit nähneenä pidän pienenä ihmeenä että omasta talosta löytyi sisätiloista pakkasta vain kolmesta eri kohdasta. Parvekkeen ovien tiivisteet (-9 ast.) ja keittiössä lattian/seinän raja, lattialistan takaa pakastimen vierestä seinältä (-1). Meilläkin on sohvia, poistoilmapuhallus ykkösellä ja paikoitellen kylmät lattiat. Vuosikulutus oli 12.389 kWh. Sis lämpimän ( 5) autotallin ja tavaravaraston ( 3) neljän kuukauden ajalta, sekä autojen (2) lämmitykset koko vuodelta. Puuta poltettu vuodessa arviolta 3-4 m3. Kokemus kahdesta älväristä, ensimmäisestä ja viimeisestä. Viiden vuoden ajalta. Lukemieni raporttien nojalla talotehtaalta on vaadittu ja saatu mittavat korvaukset lämpövuodoista. Naisten vedenkulutusta ei voi vähentää mitenkään. Pyykkiä on pestävä joka päivä ja astiat kahdesti päivässä. Järkipuhe ei muuta tilannetta. Talon vintti tullaan lisäeristämään ja ryömintätilaan tehdään eristysremontti. Sähkökytkentöjä tullaan muuttamaan tehovahdin osalta. Kattilavastuksen teho tiputetaan 6 kilowattiin, jotta kiuas ja kattivastus voivat olla päällä yhtä aikaa. Kun Nibeen tulee remontin tarvetta, heivaan koko paskan Ruotsia kiertävälle radalle.

Jos tyytyy aina siihen mitä saa ja mitä tarjoillaan, on oltava aika vähään tyytyväinen.

18+16 kirjoitti:

Kahden älvärin lämpökuvausraportit nähneenä pidän pienenä ihmeenä että omasta talosta löytyi sisätiloista pakkasta vain kolmesta eri kohdasta. Parvekkeen ovien tiivisteet (-9 ast.) ja keittiössä lattian/seinän raja, lattialistan takaa pakastimen vierestä seinältä (-1). Meilläkin on sohvia, poistoilmapuhallus ykkösellä ja paikoitellen kylmät lattiat. Vuosikulutus oli 12.389 kWh. Sis lämpimän ( 5) autotallin ja tavaravaraston ( 3) neljän kuukauden ajalta, sekä autojen (2) lämmitykset koko vuodelta. Puuta poltettu vuodessa arviolta 3-4 m3. Kokemus kahdesta älväristä, ensimmäisestä ja viimeisestä. Viiden vuoden ajalta. Lukemieni raporttien nojalla talotehtaalta on vaadittu ja saatu mittavat korvaukset lämpövuodoista. Naisten vedenkulutusta ei voi vähentää mitenkään. Pyykkiä on pestävä joka päivä ja astiat kahdesti päivässä. Järkipuhe ei muuta tilannetta. Talon vintti tullaan lisäeristämään ja ryömintätilaan tehdään eristysremontti. Sähkökytkentöjä tullaan muuttamaan tehovahdin osalta. Kattilavastuksen teho tiputetaan 6 kilowattiin, jotta kiuas ja kattivastus voivat olla päällä yhtä aikaa. Kun Nibeen tulee remontin tarvetta, heivaan koko paskan Ruotsia kiertävälle radalle.

Jos tyytyy aina siihen mitä saa ja mitä tarjoillaan, on oltava aika vähään tyytyväinen.

Lue lisää

158m2 lämmintä tilaa. 4 hengen perhe. kesäisin käyttö sähkön kulutus noin 600 kw/h se kertaa 12 on 7200kw/h vuodessa ja 3vuotta on ollu kokonais vuosi kulutus n.12000 kw/h siis lämmitys vie n 4200kw/h per vuosi.sähkön hinta siirtomaksuineen 0.1e/ kw/h tekee lämmityksen hinnaksi vuodessa 420e siis vähän reilu euro per päivä. niin ja asunnossa on noin puolet korkeaa tilaa "vinosisä katto" "turhaa lämmitettävää tilaa" . Sauna lämpeää puilla ja asunnossa on varaava takka puita menee noin 5 mottii vuodessa. huoneissa säädetty lämpötila 22 asteeseen. Viellä esimerkki joulukuu koko ajan pakkasta liki 20 astetta koko perhe kotona 3 viikkoa"lomalla" sähköä meni 1700kw/h... siis onko se paljon pitäsköhän ampua 1000e villaa viellä väli katolle....

18+16 kirjoitti:

Kahden älvärin lämpökuvausraportit nähneenä pidän pienenä ihmeenä että omasta talosta löytyi sisätiloista pakkasta vain kolmesta eri kohdasta. Parvekkeen ovien tiivisteet (-9 ast.) ja keittiössä lattian/seinän raja, lattialistan takaa pakastimen vierestä seinältä (-1). Meilläkin on sohvia, poistoilmapuhallus ykkösellä ja paikoitellen kylmät lattiat. Vuosikulutus oli 12.389 kWh. Sis lämpimän ( 5) autotallin ja tavaravaraston ( 3) neljän kuukauden ajalta, sekä autojen (2) lämmitykset koko vuodelta. Puuta poltettu vuodessa arviolta 3-4 m3. Kokemus kahdesta älväristä, ensimmäisestä ja viimeisestä. Viiden vuoden ajalta. Lukemieni raporttien nojalla talotehtaalta on vaadittu ja saatu mittavat korvaukset lämpövuodoista. Naisten vedenkulutusta ei voi vähentää mitenkään. Pyykkiä on pestävä joka päivä ja astiat kahdesti päivässä. Järkipuhe ei muuta tilannetta. Talon vintti tullaan lisäeristämään ja ryömintätilaan tehdään eristysremontti. Sähkökytkentöjä tullaan muuttamaan tehovahdin osalta. Kattilavastuksen teho tiputetaan 6 kilowattiin, jotta kiuas ja kattivastus voivat olla päällä yhtä aikaa. Kun Nibeen tulee remontin tarvetta, heivaan koko paskan Ruotsia kiertävälle radalle.

Jos tyytyy aina siihen mitä saa ja mitä tarjoillaan, on oltava aika vähään tyytyväinen.

Lue lisää

Ihan mukavan pienellä sähkönkulutuksella olette selvinneet, meillä kuluu saman verran älvärissä eikä ole tallia tai autolämpöjä.

Mun mielestä sulla lisäeristämisen takaisinmaksuaika olisi kymmeniä vuosia nousevillakin energianhinnoilla mutta saahan sitä jokainen tehdä mitä lystää, itse laittaisin noi rahat vaikkapa ulkoporeammeeseen.

Sen sijaan että alkaa virittelemään talon sähköjä niin kannattaisi suosiolla ottaa isommat pääsulakkeet jos haluaa hehkuttaa kiuasta ja nibeä samaanaikaan. Meillä ei kyllä koskaan ole lämminvesi loppunut, yrittämälläkään.

ä-positiivinen kirjoitti:

Ihan mukavan pienellä sähkönkulutuksella olette selvinneet, meillä kuluu saman verran älvärissä eikä ole tallia tai autolämpöjä.

Mun mielestä sulla lisäeristämisen takaisinmaksuaika olisi kymmeniä vuosia nousevillakin energianhinnoilla mutta saahan sitä jokainen tehdä mitä lystää, itse laittaisin noi rahat vaikkapa ulkoporeammeeseen.

Sen sijaan että alkaa virittelemään talon sähköjä niin kannattaisi suosiolla ottaa isommat pääsulakkeet jos haluaa hehkuttaa kiuasta ja nibeä samaanaikaan. Meillä ei kyllä koskaan ole lämminvesi loppunut, yrittämälläkään.

Lue lisää

Sulaketta ei saa vaihtaa isommaksi, ellei samalla vaihda myös ns. nousujohdinta, joka on upotettu seinän rakenteisiin. Älspyytalon laatuajattelua edustaa mm talomyyjän vastaus kysymykseen mitä tarkoitaa lisähinnastossa mainittu paksumpi nousujohto. Myyjä tarjoili vastauksen kysymyksen muodossa "Hitsaatko sinä?" En hitsaa. "No et sinä sitten sitä tarvitse" ja asia oli sillä kuitattu. Jos olisin tiennyt tehokytkimen olemassaolosta ja vaikutuksesta, olisin ilman muuta investoinut sen 60 euroa paksumpaan nousujohtoon. Sähkömaksu kenties olisi noussut muutaman euron suuremman pääsulakkeen vuoksi.

Tällaista tämä Ä-luokan asuminen on. Joka paikkaa pitää korjata ja rakentaa uudestaan, tai vähintäänkin tuunata. Vintin eristys voi jopa maksaa itsensä takaisin ja uskoakseni vähentää lämpövuotoja seinän ja katon välistä. Normitalossa on jo pitkään ollut yläpohjassa 50 cm villaa. Vuoden 2005 älvärissä 20 cm. Kyllä siinä mielestäni ihan selvä upgreidauksen paikka on. Lämpö kun nousee ylöspäin. Puhallusvilla maksaa itse puhallellen noin 21 e/m3. Tarve suuruusluokkaa 45 m3. Reilun tontsan keissi. Lisäksi tarvitaan lankkuja kävelysillaksi ja tuulensuojapahveja.

Alapohjaan on tarkoitus laittaa Suomessa harvinaisempi eristys. Routamatto maan päälle, jonka päälle muovi. Alapohjassa päätarkoitus on saada ryömintätilan ilmatila tiiviiksi ja ilma kuivaksi. Alkuperäinen kosteudenpoistaja toimii uunin perustan lähellä. Kun ryömintätilan saa eristettyä, saattaa olla että korvaan Woodsin puhaltimen sorptio-toimisella mallilla, joka toimii jäätymättä. Tuunauksia on suunnitteilla paljon muitakin.

18+16 kirjoitti:

Sulaketta ei saa vaihtaa isommaksi, ellei samalla vaihda myös ns. nousujohdinta, joka on upotettu seinän rakenteisiin. Älspyytalon laatuajattelua edustaa mm talomyyjän vastaus kysymykseen mitä tarkoitaa lisähinnastossa mainittu paksumpi nousujohto. Myyjä tarjoili vastauksen kysymyksen muodossa "Hitsaatko sinä?" En hitsaa. "No et sinä sitten sitä tarvitse" ja asia oli sillä kuitattu. Jos olisin tiennyt tehokytkimen olemassaolosta ja vaikutuksesta, olisin ilman muuta investoinut sen 60 euroa paksumpaan nousujohtoon. Sähkömaksu kenties olisi noussut muutaman euron suuremman pääsulakkeen vuoksi.

Tällaista tämä Ä-luokan asuminen on. Joka paikkaa pitää korjata ja rakentaa uudestaan, tai vähintäänkin tuunata. Vintin eristys voi jopa maksaa itsensä takaisin ja uskoakseni vähentää lämpövuotoja seinän ja katon välistä. Normitalossa on jo pitkään ollut yläpohjassa 50 cm villaa. Vuoden 2005 älvärissä 20 cm. Kyllä siinä mielestäni ihan selvä upgreidauksen paikka on. Lämpö kun nousee ylöspäin. Puhallusvilla maksaa itse puhallellen noin 21 e/m3. Tarve suuruusluokkaa 45 m3. Reilun tontsan keissi. Lisäksi tarvitaan lankkuja kävelysillaksi ja tuulensuojapahveja.

Alapohjaan on tarkoitus laittaa Suomessa harvinaisempi eristys. Routamatto maan päälle, jonka päälle muovi. Alapohjassa päätarkoitus on saada ryömintätilan ilmatila tiiviiksi ja ilma kuivaksi. Alkuperäinen kosteudenpoistaja toimii uunin perustan lähellä. Kun ryömintätilan saa eristettyä, saattaa olla että korvaan Woodsin puhaltimen sorptio-toimisella mallilla, joka toimii jäätymättä. Tuunauksia on suunnitteilla paljon muitakin.

Lue lisää

Tarviiko siis ryömintätilaan maata vasten laittaa muovi? Minulla on vastaavanlainen tuulettuva alapohja, mutta siellä on pohjalla vaan sora. Tarviiko ryömintätila eristää maasta? Eikös maasta tule talvelle lämmintä joka on sinänsä hyvä jos vain pysyy suht kuivana?

10+11 kirjoitti:

Tarviiko siis ryömintätilaan maata vasten laittaa muovi? Minulla on vastaavanlainen tuulettuva alapohja, mutta siellä on pohjalla vaan sora. Tarviiko ryömintätila eristää maasta? Eikös maasta tule talvelle lämmintä joka on sinänsä hyvä jos vain pysyy suht kuivana?

Lue lisää

Älväristit on pakotettu käyttämään maassa muovia. Ellei käytä, kymmenen vuoden rakennevastuulle voi heittää hyvästit. Routamatto muovin alla pehmentää ryömintätilan alustaa. Mukavampi ryömiä. Päätarkoitus routamatolla on kuitenkin eristää. Ryömintätilaan johtuu lämpöä hatarasta 20 cm alapohjasta ja takan perustuksista. Kuivan ryömintätilan voi saada aikaan monella eri tavalla.

18+16 kirjoitti:

Älväristit on pakotettu käyttämään maassa muovia. Ellei käytä, kymmenen vuoden rakennevastuulle voi heittää hyvästit. Routamatto muovin alla pehmentää ryömintätilan alustaa. Mukavampi ryömiä. Päätarkoitus routamatolla on kuitenkin eristää. Ryömintätilaan johtuu lämpöä hatarasta 20 cm alapohjasta ja takan perustuksista. Kuivan ryömintätilan voi saada aikaan monella eri tavalla.

Lue lisää

Meillä älvärin alapohjassa päälimmäisenä muovi, sitten pari senttiä hienoa hiekkaa, sen alla 100 mm:n styrox jonka alla hiekka ja kapilaarikatko jne. En tiedä onko tuolla vaikutusta mihinkään mutta rakennusvalvonta vaati, ilmeisesti toimii tilanteissa "kosteat kesäyöt".

Miksi sinne tuulettuvaan alapohjaan pitäisi kuivaimia asennella? Ennemmin parantaa ilmanvaihtumista.

ä-positiivinen kirjoitti:

Meillä älvärin alapohjassa päälimmäisenä muovi, sitten pari senttiä hienoa hiekkaa, sen alla 100 mm:n styrox jonka alla hiekka ja kapilaarikatko jne. En tiedä onko tuolla vaikutusta mihinkään mutta rakennusvalvonta vaati, ilmeisesti toimii tilanteissa "kosteat kesäyöt".

Miksi sinne tuulettuvaan alapohjaan pitäisi kuivaimia asennella? Ennemmin parantaa ilmanvaihtumista.

Lue lisää

Ja edellytti käyttämään sitä. Jos jättäisin käyttämättä, niin rakennevastuun voisi morottaa samantien. Vaikka ei rakennevastuuta ihan kevyin perustein sovelleta. Ompahan tuo kuitenkin jonkilaisena selkänojana jos koko paska palaa sähkövian vuoksi tai lahoaa käsiin. Lisäksi on olemassa pienei mahdollisuus että kuluttajavirastossa vaihtuisi rakennusalan riistiriitoja käsittelevä virkamies ja tilalle tulisi joku joka saisi jotakin aikaiseksi. Viitaten siihen että kuivurin käytöstä lienee luovuttu, en ole saanut tehtaalta uusia ohjeita kuivurin käytöstä. Meillä perustusurakoitsija pyysi tilaamaan soraa talon alle ja minä tilasin. Meillä on talon alla soraa 0-60 mm. Soran päällä muovi. Muovi tuli asennettua hieman huolimattomasti joten maan kosteus pääsee nousemaan aukkokohdista. Asia korjaantuu ensi kesän remontissa. Alapohjassa on eristettä vain 20 cm joten pakkasen päästäminen talon alle ei houkuta. Kesäksi kuivain otetaan pois käytöstä ja luukut avataan. Kosteus nousee mutta eipä sielle mitään voi. Styroksien tai vettymättömän Finnfoamin tai vastaavan asentaminen jälkikäteen edellyttäisi kaivuutöitä ja vyörysuojan avaamista. Routamatto-rulla taittuu huoltoluukusta. Älväritehtaalla on monenlaista ns. asiantuntijaa jotka antavat keskenään ristiriitaisia neuvoja ja ohjeita mm ryömintäilan eristyksistä. Eräs tavallinen älväritehtaan toimintatapa on vastuuttaa asiakas tehtaan tekemistä virheistä ja ratkaisuista. On meinaan mustaa valkoisella.

18+16 kirjoitti:

Ja edellytti käyttämään sitä. Jos jättäisin käyttämättä, niin rakennevastuun voisi morottaa samantien. Vaikka ei rakennevastuuta ihan kevyin perustein sovelleta. Ompahan tuo kuitenkin jonkilaisena selkänojana jos koko paska palaa sähkövian vuoksi tai lahoaa käsiin. Lisäksi on olemassa pienei mahdollisuus että kuluttajavirastossa vaihtuisi rakennusalan riistiriitoja käsittelevä virkamies ja tilalle tulisi joku joka saisi jotakin aikaiseksi. Viitaten siihen että kuivurin käytöstä lienee luovuttu, en ole saanut tehtaalta uusia ohjeita kuivurin käytöstä. Meillä perustusurakoitsija pyysi tilaamaan soraa talon alle ja minä tilasin. Meillä on talon alla soraa 0-60 mm. Soran päällä muovi. Muovi tuli asennettua hieman huolimattomasti joten maan kosteus pääsee nousemaan aukkokohdista. Asia korjaantuu ensi kesän remontissa. Alapohjassa on eristettä vain 20 cm joten pakkasen päästäminen talon alle ei houkuta. Kesäksi kuivain otetaan pois käytöstä ja luukut avataan. Kosteus nousee mutta eipä sielle mitään voi. Styroksien tai vettymättömän Finnfoamin tai vastaavan asentaminen jälkikäteen edellyttäisi kaivuutöitä ja vyörysuojan avaamista. Routamatto-rulla taittuu huoltoluukusta. Älväritehtaalla on monenlaista ns. asiantuntijaa jotka antavat keskenään ristiriitaisia neuvoja ja ohjeita mm ryömintäilan eristyksistä. Eräs tavallinen älväritehtaan toimintatapa on vastuuttaa asiakas tehtaan tekemistä virheistä ja ratkaisuista. On meinaan mustaa valkoisella.

Lue lisää

Olet kirjoituksesi perusteella tekemässä pahan virheen. Nimenomaan kesällä se rossitilan kuivuri on tarpeellinen. Silloin lämmin ja paljon kosteutta sisältävä kesäilma kohtaa alapohjassa viileän maanpinnan ja viileät rakenteet ja homehduttaa alapohjan, jos kuivuria ei ole. Jos kuivuri jätetään pois, pitää huolehtia että maanpinta on eristetty hyvin, esimerkiksi useammalla kerroksella routamattoa tai vaikkapa n. 20 cm styroxia.

Rossipohjat ovat pommi. 10 vuoden päästä suuri yleisökin alkaa tämän tajut. Vielä mennään ruususen unessa.

dasf34 kirjoitti:

Olet kirjoituksesi perusteella tekemässä pahan virheen. Nimenomaan kesällä se rossitilan kuivuri on tarpeellinen. Silloin lämmin ja paljon kosteutta sisältävä kesäilma kohtaa alapohjassa viileän maanpinnan ja viileät rakenteet ja homehduttaa alapohjan, jos kuivuria ei ole. Jos kuivuri jätetään pois, pitää huolehtia että maanpinta on eristetty hyvin, esimerkiksi useammalla kerroksella routamattoa tai vaikkapa n. 20 cm styroxia.

Rossipohjat ovat pommi. 10 vuoden päästä suuri yleisökin alkaa tämän tajut. Vielä mennään ruususen unessa.

Lue lisää

Kesäisin kuivalla ilmalla ryömintäilan kosteus pysyy joten kuten aisoissa, mutta sateella kosteus nousee tappiin. Kuivurista sen verran että talvella henk. koo. ykkösasia on pyrkiä pitämään lattiat lämpimänä ja se onnistuu vain luukut sulkemalla. Lämmityskauden päätyttyä ydinajatus on säästää kuivurin sähköissä. Ompihan noita 10-vuotiaita älväreitä joissa rossipohja ei ole pahasti homehtunut. Alapohjan villat on mustia, mutta villat tummuu joka tapauksessa. Mikrobeja on kaikkialla. Ei älvärin rossipohja mikään ideaali ole, mutta elämässä on realiteetteja kuten palkka, verotus, laina, menot. Älvärissä asuminen useimmiten voittaa kerrostalokolmiossa asumisen. Talvi on älvärissä ankeinta aikaa. Kesät asuu ihan kohtuudella. Ei kukaan ole älvärin rakenteita kehunut, mutta on älväri jonkinlainen vaihtoehto pilvilinnalle ja autotallin kokoisessa neukkukuutiossa asumiselle.

Kuivureita on erilaisia. Hifi-malli (sorptiotoiminen) puhaltaa kuivaa ilmaa putkiston kautta ja kuivaa kostean ilman ja poistaa kait raadoniakin. Haittapuolena sähkönkulutus ja melu. Toistaiseksi kun ryömintätilan kosteudenmittaus tapahtuu vain yhdestä påisteestä, älvärin toimittama Woods toimii uunin perustan lähellä ainakin joten kuten.

18+16 kirjoitti:

Kesäisin kuivalla ilmalla ryömintäilan kosteus pysyy joten kuten aisoissa, mutta sateella kosteus nousee tappiin. Kuivurista sen verran että talvella henk. koo. ykkösasia on pyrkiä pitämään lattiat lämpimänä ja se onnistuu vain luukut sulkemalla. Lämmityskauden päätyttyä ydinajatus on säästää kuivurin sähköissä. Ompihan noita 10-vuotiaita älväreitä joissa rossipohja ei ole pahasti homehtunut. Alapohjan villat on mustia, mutta villat tummuu joka tapauksessa. Mikrobeja on kaikkialla. Ei älvärin rossipohja mikään ideaali ole, mutta elämässä on realiteetteja kuten palkka, verotus, laina, menot. Älvärissä asuminen useimmiten voittaa kerrostalokolmiossa asumisen. Talvi on älvärissä ankeinta aikaa. Kesät asuu ihan kohtuudella. Ei kukaan ole älvärin rakenteita kehunut, mutta on älväri jonkinlainen vaihtoehto pilvilinnalle ja autotallin kokoisessa neukkukuutiossa asumiselle.

Kuivureita on erilaisia. Hifi-malli (sorptiotoiminen) puhaltaa kuivaa ilmaa putkiston kautta ja kuivaa kostean ilman ja poistaa kait raadoniakin. Haittapuolena sähkönkulutus ja melu. Toistaiseksi kun ryömintätilan kosteudenmittaus tapahtuu vain yhdestä påisteestä, älvärin toimittama Woods toimii uunin perustan lähellä ainakin joten kuten.

Lue lisää

Pari ekaa talvea pidin tuuletusluukut tukittuna ja kuivaimen valmiusasemissa, kosteus ei paljoa heitellyt ja lämpö alapohjassa liikkui nollan tietämissä. Loput talvet olen tukkinut vain khh päädyn aukot ja lämpötila pyörii samoissa. Ennätyskylmä alapohjassa on mitattu -5.

Eli itse en usko että tukkimalla saa hyötyä lämpötaloudellisesti, kosteuden kanssa keväällä ja leudoilla jaksoilla sen sijaan voi tyriä pahasti.

Jos sinne talon alle joku toope on laittanut 0-60 tavaraa niin onnea vaan! Toisaalta ainakin tietää miksi siellä talon alla on kosteata.

ä-positiivinen kirjoitti:

Pari ekaa talvea pidin tuuletusluukut tukittuna ja kuivaimen valmiusasemissa, kosteus ei paljoa heitellyt ja lämpö alapohjassa liikkui nollan tietämissä. Loput talvet olen tukkinut vain khh päädyn aukot ja lämpötila pyörii samoissa. Ennätyskylmä alapohjassa on mitattu -5.

Eli itse en usko että tukkimalla saa hyötyä lämpötaloudellisesti, kosteuden kanssa keväällä ja leudoilla jaksoilla sen sijaan voi tyriä pahasti.

Jos sinne talon alle joku toope on laittanut 0-60 tavaraa niin onnea vaan! Toisaalta ainakin tietää miksi siellä talon alla on kosteata.

Lue lisää

Perustukset ja pystytys tehtiin talvella, vaikka perustuksen teko oli ostovaiheessa sovittu tehtäväksi kesän aikana. Talvella (kun lomat oli lusittu) oli mahdotonta tulla satojen kilometrien päästä työmailta rakentamaan talon pohjatöitä. Luotin talotehtaan perustusurakoitsijaan, joka ei sitten joko osannut tai ei välittänyt. Meille ei missään vaiheessa edes vihjauteltu minkäänlaisesta eristämisen tarpeesta. Jälkikäteen homma on huomattavan työlästä.

Luukut tukittuna ilman eristyksiä ryömintätila pysyy plussalla jopa kovimmat pakkaset. Kovimmilla pakkasilla lämpötila alenee nollan, mutta kovien pakkasten hellitettyä nousee jonnekin 3 asteeseen. Luukkujen avaamista on kokeiltu, mutta ei ollut meidän juttu. Lattiat kylmenee väistämättä. Ihmettelen heitä ketkä väittävät ettei luukkujen auki/kiinniolemisella ole vaikutusta lattian lämpimyyteen. Talvella kuivainta käytetään vain silloin jos kosteus nousee. Napsutellaan sulakkeesta kuivainta päälle ja pois. Ideana napsuttelussa on paitsi sähkön säästäminen myös kuivaimen sulattelu. Tee-sekin-itse asumista parhaimmillaan.

18+16 kirjoitti:

Perustukset ja pystytys tehtiin talvella, vaikka perustuksen teko oli ostovaiheessa sovittu tehtäväksi kesän aikana. Talvella (kun lomat oli lusittu) oli mahdotonta tulla satojen kilometrien päästä työmailta rakentamaan talon pohjatöitä. Luotin talotehtaan perustusurakoitsijaan, joka ei sitten joko osannut tai ei välittänyt. Meille ei missään vaiheessa edes vihjauteltu minkäänlaisesta eristämisen tarpeesta. Jälkikäteen homma on huomattavan työlästä.

Luukut tukittuna ilman eristyksiä ryömintätila pysyy plussalla jopa kovimmat pakkaset. Kovimmilla pakkasilla lämpötila alenee nollan, mutta kovien pakkasten hellitettyä nousee jonnekin 3 asteeseen. Luukkujen avaamista on kokeiltu, mutta ei ollut meidän juttu. Lattiat kylmenee väistämättä. Ihmettelen heitä ketkä väittävät ettei luukkujen auki/kiinniolemisella ole vaikutusta lattian lämpimyyteen. Talvella kuivainta käytetään vain silloin jos kosteus nousee. Napsutellaan sulakkeesta kuivainta päälle ja pois. Ideana napsuttelussa on paitsi sähkön säästäminen myös kuivaimen sulattelu. Tee-sekin-itse asumista parhaimmillaan.

Lue lisää

Itsellä sama ratkaisu. Ei oo Ä, mutta sama se.

Kuulemma luukut aina auki, että ilma kiertää. Eli se tuuletus on SE juttu näissä tapauksissa. Vanha kansa sanoo, että talveksi luukut kiinni. Tämä on tietysti vähän ristiriidassa sen kanssa.

Ei haittaa, vaikka kosteusmittari näyttää, vaikka 99% kunhan tuulettuu.

Aina luukut auki, eikä muuta tartte tehdä. Talon sivuilla 3 luukkua per sivu ja päädyissä vastaavasti 2 luukku per pääty, eikä ihan kiinni siinä alapohjassa, vaan pitää olla rakoa. Talon ulkopuolinen ilmanpaineiden vaihtelu hoitelee loput ja ilma kiertää.



Tilasin muuten RADON-mittari STUK:sta. Nyt on kuulemma oikea aika tehdä mittaus. Mittari maksaa about 43 eur. Isompaan taloon tarvii kaksi.

Maanvaraisten laattojen alle asennetaan muoviputki, joka vedetään katolle. Ei kuulemma tuuleta Radonia pois. Itse en tiedä mutta kuulin näin.

18+16 kirjoitti:

Perustukset ja pystytys tehtiin talvella, vaikka perustuksen teko oli ostovaiheessa sovittu tehtäväksi kesän aikana. Talvella (kun lomat oli lusittu) oli mahdotonta tulla satojen kilometrien päästä työmailta rakentamaan talon pohjatöitä. Luotin talotehtaan perustusurakoitsijaan, joka ei sitten joko osannut tai ei välittänyt. Meille ei missään vaiheessa edes vihjauteltu minkäänlaisesta eristämisen tarpeesta. Jälkikäteen homma on huomattavan työlästä.

Luukut tukittuna ilman eristyksiä ryömintätila pysyy plussalla jopa kovimmat pakkaset. Kovimmilla pakkasilla lämpötila alenee nollan, mutta kovien pakkasten hellitettyä nousee jonnekin 3 asteeseen. Luukkujen avaamista on kokeiltu, mutta ei ollut meidän juttu. Lattiat kylmenee väistämättä. Ihmettelen heitä ketkä väittävät ettei luukkujen auki/kiinniolemisella ole vaikutusta lattian lämpimyyteen. Talvella kuivainta käytetään vain silloin jos kosteus nousee. Napsutellaan sulakkeesta kuivainta päälle ja pois. Ideana napsuttelussa on paitsi sähkön säästäminen myös kuivaimen sulattelu. Tee-sekin-itse asumista parhaimmillaan.

Lue lisää

Vaikka kyseessä olisi kuinka avaimetkäteen toimitus niin vastuu on silti rakentajalla. Jos ei ole palkannut vastuuhenkilöä pelipaikalle niin pitäisi osaaminen ja aika olla omasta takaa. Se nolla siellä "sorassa" nostaa nyt kosteutta kun oikeasti talon alla käytetään kymmenien senttien kapilaarikatkoa karkeasta tavarasta. Meilläpäin rakennusvalvonta edellyttää rossipohjiin eristyksen maatavasten ja koneellisen ilmanvaihdon katolle.

Eristys sokkelissa ja maassa ei auta lämmitykseen mutta vähentää kondenssia aikoina jolloin ulkoilma on lämpimämpää kuin alapohjassa.

Itse en usko erottavani lattian läpi jalkapohjalla onko alapohjan lämpötila -2 vai 2 astetta, siksipä en tuki luukkuja ja annan tuulettuvaksi suunnitellun rakenteen tuulettua. Suosittelen lämpimästi muillekkin.

Meillä on laminaattia kaikki lattiat, sisälämmöllä 20-22 tuntuu lattia kylmältä mutta 24 ja siitä ylöspäin ei ongelmaa.

Tosta kuivaimesta vielä... Itse koitin pystytyksen jälkeisenä talvena sillä kuivattaa alapohjanilmastoa mutta heikoin tuloksin. Kun laitteen saa jäätymään möykyksi kestää sulaminen huoneenlämmössäkin tovin, saati sitten nollan tienoilla alapohjassa. Takanperustukset kun tehdään usein lecaharkoista niin lämpöäkään ei johdu alaspäin. Ainoa ratkaisu oli laitaa lämppäri puhaltamaan kuivattimeen, lämppärin ajastin hönkimään muistaakseni 15 minuuttia kahden tunnin välein. Tuolla patentilla sai hieman apua pystytyksen jälkeiseen pohjan kuivatteluun, seuraavana talvena ei mitään ongelmia enää ollutkaan.

ä-positiivinen kirjoitti:

Vaikka kyseessä olisi kuinka avaimetkäteen toimitus niin vastuu on silti rakentajalla. Jos ei ole palkannut vastuuhenkilöä pelipaikalle niin pitäisi osaaminen ja aika olla omasta takaa. Se nolla siellä "sorassa" nostaa nyt kosteutta kun oikeasti talon alla käytetään kymmenien senttien kapilaarikatkoa karkeasta tavarasta. Meilläpäin rakennusvalvonta edellyttää rossipohjiin eristyksen maatavasten ja koneellisen ilmanvaihdon katolle.

Eristys sokkelissa ja maassa ei auta lämmitykseen mutta vähentää kondenssia aikoina jolloin ulkoilma on lämpimämpää kuin alapohjassa.

Itse en usko erottavani lattian läpi jalkapohjalla onko alapohjan lämpötila -2 vai 2 astetta, siksipä en tuki luukkuja ja annan tuulettuvaksi suunnitellun rakenteen tuulettua. Suosittelen lämpimästi muillekkin.

Meillä on laminaattia kaikki lattiat, sisälämmöllä 20-22 tuntuu lattia kylmältä mutta 24 ja siitä ylöspäin ei ongelmaa.

Tosta kuivaimesta vielä... Itse koitin pystytyksen jälkeisenä talvena sillä kuivattaa alapohjanilmastoa mutta heikoin tuloksin. Kun laitteen saa jäätymään möykyksi kestää sulaminen huoneenlämmössäkin tovin, saati sitten nollan tienoilla alapohjassa. Takanperustukset kun tehdään usein lecaharkoista niin lämpöäkään ei johdu alaspäin. Ainoa ratkaisu oli laitaa lämppäri puhaltamaan kuivattimeen, lämppärin ajastin hönkimään muistaakseni 15 minuuttia kahden tunnin välein. Tuolla patentilla sai hieman apua pystytyksen jälkeiseen pohjan kuivatteluun, seuraavana talvena ei mitään ongelmia enää ollutkaan.

Lue lisää

Kapillaarikatkon puuttumisesta amaa mieltä, mutta Ä:n vakioratkaisu oli estää kosteuden nouseminen muovilla. Jos muovi on tapeeksi tiiviisti asetettu, niin kyllä muovi kosteuden nousemisen estää.

Sokkelin ja maapohjan eristäminen auttaa pitämään ryömintätilan lämpimänä koska lattian läpi ja huom uunin perustusten läpi johtuu lämpöä. On totta että Woodsin kuivain jäätyy herkästi, mutta jäätymistä voi vähentää sijoittamalla kuivaimen takan perustan viereen. Harkkoperustuksesta johtuu lämpöä alaspäin satavarmasti. Tullut havaittua moneen otteeseen. Kädellä kokeillessa perustus on talvella jonkin verran lämmin. Meillä on ongelmia lattioiden elämisen kanssa niin suuressa määrin että parketin asentamista ei voi ajatellakaan ennen kuin lattian eläminen saadaan kuriin. Kosteuseläminen on ympäri vuoden 3-4 mm luokkaa. Lattiatasoitteet eivät korjaa ongelmaa, koska lattia elää. Yhtenä päivän suora, toisena s-aalloilla.

18+16 kirjoitti:

Kapillaarikatkon puuttumisesta amaa mieltä, mutta Ä:n vakioratkaisu oli estää kosteuden nouseminen muovilla. Jos muovi on tapeeksi tiiviisti asetettu, niin kyllä muovi kosteuden nousemisen estää.

Sokkelin ja maapohjan eristäminen auttaa pitämään ryömintätilan lämpimänä koska lattian läpi ja huom uunin perustusten läpi johtuu lämpöä. On totta että Woodsin kuivain jäätyy herkästi, mutta jäätymistä voi vähentää sijoittamalla kuivaimen takan perustan viereen. Harkkoperustuksesta johtuu lämpöä alaspäin satavarmasti. Tullut havaittua moneen otteeseen. Kädellä kokeillessa perustus on talvella jonkin verran lämmin. Meillä on ongelmia lattioiden elämisen kanssa niin suuressa määrin että parketin asentamista ei voi ajatellakaan ennen kuin lattian eläminen saadaan kuriin. Kosteuseläminen on ympäri vuoden 3-4 mm luokkaa. Lattiatasoitteet eivät korjaa ongelmaa, koska lattia elää. Yhtenä päivän suora, toisena s-aalloilla.

Lue lisää

Mun mielestä se muovikelmu päällimmäisenä estää kosteuden siirtymisen (varastoitumisen) siihen ryömintätilan hiekkaan, ei muuta.

Lecaharkon u-arvo on noin 0,23 eli samaa luokkaa kuin lattiankin. Meillä 1200 kilon varaavatakka tuskin lämpeää lattianrajasta useammalakaan pesällisellä, isommissa tiilitakoissa lienee perustus ja johtuminen isompaa.

Mä asensin laminnatit uutena ja hyvin on istunut, varmaan jotain elämistä kaikissa puurungoissa on joten ei muuta kuin asentamaan. Parketti taitaa sietää epätasaisuutta laminaattia paremmin.

-28 ja kaikki hyvin kirjoitti:

Jopas on ihmeellistä, että että esille ei noussut mitään ihmeellistä ! Taisi olla ennakko-odotus sinulla jotain muuta, että nyt teet jotain ihme paljastuksia. Perustuuko havaintosi kylmän ilman valumisesta lämpökamerakuviin vai kokemuksiin? Oma kokemukseni juuri nyt on, että vaikka ulkona on -28 astetta ja sohva on olohuoneessa ikkunoiden edessä korvausilmaventtiilin kohdalle, niin sohvassa ollessa ei ole yhtään kylmä, eikä vedon tunnetta. Viiden vuoden asuminen Älvsbytalossa on osoittanut, että kaikkea mahdollista negatiivista näistä talloista on koitettu esittää, mutta väittämät ei pidä paikkansa, talo on hyvinkin hintansa arvoinen.
Mikä olikaan sinulla 18 16 energian vuosikulutus? Kannattaako jostain asteen lämpötilaerosta vouhottaa, jostain se ulkoilma on taloon tuotava. Eikö kannattaisi enemmän miettiä mitä talosta menee ulos, kuinka lämmintä ilmaa, kuinka paljon, tai paljonko lämmitettyä vettä valuu viemäreihin, etkä ota sitä lämpöä talteen.

Lue lisää

minulla myös sama juttu. mitään vedon tunnetta en ole kokenut koko talvena.

Olisikohan pitänyt vaan uskoa sitä ammattimiestä. Niitä ilmavuotoja ei saa korjattua eristeen määrää lisäämällä vaan ilmasulku pitää korjata tai muuten katkaista esim. elastisella massalla se ilmavuotoreitti.

lkjslkjkl kirjoitti:

Olisikohan pitänyt vaan uskoa sitä ammattimiestä. Niitä ilmavuotoja ei saa korjattua eristeen määrää lisäämällä vaan ilmasulku pitää korjata tai muuten katkaista esim. elastisella massalla se ilmavuotoreitti.

Lue lisää

Onko tuosta elastisella massalla korjaamisesta mitään dokumenttia miten kyseinen tiivistys kestää pidemällä aikavälillä ? Mihin kosteus nyt pääsee muodostumaan kun kyseinen kylmäilma ei tule enään taloon sisään vaan jää rakenteisiin ja villoihin, kuinka monta vuotta mahtaa kestää että on villat homeessa?

10+11 kirjoitti:

Tarviiko siis ryömintätilaan maata vasten laittaa muovi? Minulla on vastaavanlainen tuulettuva alapohja, mutta siellä on pohjalla vaan sora. Tarviiko ryömintätila eristää maasta? Eikös maasta tule talvelle lämmintä joka on sinänsä hyvä jos vain pysyy suht kuivana?

Lue lisää

Vähänkö repeilyttää nämä vanhojen viestien lukemiset. Toinen laittaa routamaton (ristisilloitettu polyeteeni, käytännössä höyrytiivis) päälle muovia (miksi helvetissä?) ja toinen ihmettelee miksi ihmeessä laittaa mitään. Lukekaa jätkät toistenne pohjatutkimuslausunnot ennen hölmöilyjä ja ajatelkaa, jos osaatte. Jos ette, googlatkaa lisää kosteista rakennuspaikoista, kosteusrasituksen vähentämisestä, vöistä ja henkseleistä.