sairaalassa maattu jo toista viikkoa. Kyllä on ollut pitkiä päiviä, varsinkin nyt kun ollaan jo voiton puolella, eikä enää jaksa koko aikaa nukkuakkaan. Onneksi poika toi tänään tämän läppärin ja kasan leffoja, jaksaa tässä vielä viikonlopun yli.
Jotain hyvääkin, olipahan helppo tupakkalakko. Vaikka vaikeaakin varmasti vielä tulee kun tästä kunnolla tervehtyy ja vaimo kotona tupakoi. Mutta kyllä ne meikäläisen tupakat nyt on poltettu.
Jotain hyvääkin, olipahan helppo tupakkalakko. Vaikka vaikeaakin varmasti vielä tulee kun tästä kunnolla tervehtyy ja vaimo kotona tupakoi. Mutta kyllä ne meikäläisen tupakat nyt on poltettu.
Vastaukset 36
Vanhimmat
sitä vielä neljällä kuukaudella, niin tiedät, miltä meikältä kesempänä tuntui.
Aina voisi olla pahemminkin.
olla pahemminkin, on se täälläkin nähty. Mutta riippuu kai se paljon siitäkin, miksi sairaalassa makaa. Mitä sidotumpi sänkyyn, sitä tylsempää, luulisi. Meikäläinen tässä sentään pääsee liikkumaankin.
sairaalassa se, kun ne aina laittaa tippaan, olisiko se aina ihan tarpeellista
siitä tipan tarpeellisuudesta aina mutta kyllähän tuota tippaa tuli ihan riittämiin. Pariin päivään ei onneksi enää ole tarvinnut olla letkuilla kahlehdittuna.
jos, siis tipassa mene lääkitystä tai kipulääkitystä...Elimistö kuivuu helposti kun on kipeä ja sairas. Kuume ja pieni lämpöilykin vaikuttavat ja nämä lääkkeet siis muita joita laitetaan kuivattavat siis kehoasi...Siksi tuo tippa... Kun alat terveyhtyä niin nesteytään sitten suun kautta enää...on tärkeää että elimistö saa riittävän määrän nestettä vuorokaudessa...
Tsau:Friidu
Joka ei sairaanhoitaja mutta, paljon tämän asian kanssa joutunut tekemisiin....joten sitä kautta minullekin tullut tutuksi tämä asia...
tarkoitan että, yleensä sitten nämä lääketipukset myös menevät samaan aikaan nestéenä mutta eivät välttämättä yhtä aikaa...Mutta, poikeuksetta aina kuitenkin laitetaan nämä niin sanottu nestetippa tulemaan...
Tsau:Friidu
vaan. Kyllä siitä selviää, kun olet hyvässä hoidossa. Ja Onnea tupakkalakosta! Nettiyhteys mokkulalla? Olen miettinyt uskallanko laittaa läppäriä ja pelaako mokkulat, kun kuullut paljon huonoja kokemuksia. Miten on ja millainen yhteysnopeus ym?
ja hyvässä hoidossa tässä on oltukin, kiitos kaikkien mukavien, positiivisten, ammattitaitoisten hoitajien. Lääkärit jää vähän etäisemmiksi mutta kiitos kuuluu tietysti heillekkin.
Tänään vaan kävi niin, että nyt ollaan vaimon kanssa saman katon alla, täälläkin. Sikainfluenssaa epäilivät hällä.
Itellä tämä hitain mokkula ollut koekäytössä lankaliittymän rinnalla. Joskus on tökkinytkin mutta pääsääntöisesti sen verran hyvin toiminut, että olen ajatellut lankaliittymästä luopua, on maaseudulla vähän turhan kallis.
sillä tiesin, että hyvä hoito yleensä on. Sen verran sitä hommaa tullut tehtyä ( vuosikymmeniä) ja töitä riittää kipusiskona...
Vaimokin sitten yhtä aikaa kipee, mutta sama hyvä hoito tepsii. Jotain positiivista, että pääsitte saman katon alle, eikä toisen tarvii olla kotosalla. Paranemisia molemmille:))
on yksin, reppana ei ymmärrä, miksi olemme sen jättäneet. No, ei sillä mitään hätää ole, kyllä siitä käydään huolta pitämässä.
ihmeellistä. Läppärit ja muut. Toisin oli 60-luvulla ei mitään. Olin sairaalassa 8 kuukautta ilman läppäriä.
Vettä keuhkoissa. Kauhia pöpö. Kwerronko lisää?????
eri syy, mutta surin piirtein yhtä kauan.
Opinpa omin päin lukemaan, ja luinkin melkein kaikki osaston kirjat.
jotain erityisen ihmeellistä, jotta voi tänne ajan kulukseen kirjoittaa. Paljon tänne kirjoitetaan vähintään yhtä tyhjänpäiväistä paskaa.
Liekö sinulla lupa kirjoittaa lisää, joillain muilla kun on ollut asiat vieläkin pahemmin.
päivä päivältä:)))) Jaksamisia taisteluun, tupakkia vastaan:)))
tupakkilakosta ei ole, kohta 40 vuotta pössytelty. Alku tämän taudin ansiosta ollut helppo kun ei joulun jälkeen edes kyennyt polttamaan vaikka yrittikin. Taistelu ehkä ei ole vielä alkanutkaan mutta olen päättänyt sen voittaa.
Tämä sairaus viimeistään herättänyt halun säilyttää keuhkoista sen, mitä vielä säilytettävää on.
sinulle voimia. Etpä onneksi taida periksi antaa, mikä on parasta mitä sinusta huomaan.
Hienoa ja hurjasti energiaa sinulle toivon!!!
tykö sinulle pössyttelyn lopettamisessa! Kyllä sinä siinä onnistut. Varsinni jos saat vaimosi mukaan taistoon.
Voipi mennä nurkan taa savuille, harjata hampaansa ja panna tupakit y.m. attiraljit hyvään piiloon...sullon hankala polttaa jos ei ole mitä polttaa. ;)
Itse pääsin tupakasta eroon puolitoista vuotta sitten. Onneksi ilman tautia.
sinulle lykkyä tykö tupakoinnin lopetuksessa, mutta viestini poistettiin jostakin syystä.
Mutta toivotan sinulle sitä samaa uudestaan.
Itse onnistuin puolitoista vuotta sitten. Onneksi ilman sairastumista.
Itsellä kyllä on vähän semmonen kutina, että hyvin siitä selvitään. Tällä hetkellä on mielessä vain ruoka, ei nämä sairaalan eväät kovin runsaat ole. Miten näillä oikein isot miehet edes hengissä pysyvät kun näin pienemmällä ja hoikemmallakin näin koville ottaa.
ruokahalu on merkki tervehtymisestä. :) Vaadi saada välipala jokisesn polttamattoman tupakin tilalle. Kukaan hellä hoitaja ei voi olla toteuttamatta toivettasi.
...näytti muuten tuo ent.lupinistiviestinikin päässeen mukaan leikkiin...
Pitääkin panna hoitajien hyväsydämisyys testiin. Jos toimii, niin pääsee tästä nälästä.
on muutaman kilon arvoinen. Mullakin nousi lopetuksen jälkeen 4 kiloa. Valitettavasti olen niistä menettänyt kilon mutta savuttomuus on tärkeintä...luulen ma, kun tilastojen mukaan on vielä melko monta elinvuotta jäljellä.
Oma mieheni myös tuolla kuumeisena vetelee unia. Kävi onneksi aamulla Medi-metrossa kun aamulla paleli nyt antibiootiikuuri jälleen menossa. Arvot korkeella...Tässä seuraillaan mikäli kipulääkitys auta ....niin sairaalaan hänkin. Aamulla ei vielä lääkärin mielestä ollut syytä lähteä...
No, tummanpunaisia ruusua armalleni sekä paljon hedelmiä ja limpparia kävimme kundin hakemassa;)) Saa nähdä miten meilläkin tämä yö nyt menee...toivottavasti hyvin...
Tsau:Friidu
ei saisi arvot olla liian korkeat...
Tsau:Friidu
minä jollekin toivon hyvää onnea ja jaksamista, niin se olet sinä Toverini. Heikkoudessasikin olet vahva ja vastuu lepää harteillasi. Ole emo ja turva porukallesi. Jes.
Samoin.
mieheni syöpäsairaus kun toi myös mukanaan tämän ongelman. Munuaiset joutuvat hänelläkin tavallista ns. kovemmille nyt tuo ison leikkauksen jälkeen...Aina vähän varpaillaan milloin lähtö sairaalaan. Aina nämä suunkautta annettavat antiobiotiit ei hänellään lähde puremaan...joudutaan sitten sairaalaan jossa tipuksen kautta voidaan antaa vahvempi lääkitys...Vähän tässä jännittää tuleva yö..jos, tuo kuume kovasti nousee...enkä minäkään tätä kuumelääkitystä voi hänelle antaa liikaa..niin lähdetään. Onneksi päästään heti...tutulle osastolle...Hänellä kun tuo sydäninfarkti riski tämän lisäksi..eivät turhaan pyörittele enää osatolta toiselle häntäkään. Vaan suoraan syöpäosastolle....toivovasti emme joudu lähtemään...
Otan osaa. Ei ole hänelläkään helppoa kun terveyden kanssa saa olla varuillaan....´ja tähän sitten pitäisi tottua hänenkin...muuta mahdollisuutta kun ei ole...Hääpäiväkin mikä meillä tulee tänä vuonna vasta kolmas..Hän on sisällä...joten ei mieli kovin korkealla minullakaan...Onneksi olen urhea ja rohkea ja ennenkaikkia kaunis;)) tämä viimeinen lause oli hullua huumoriani...älä ota tosissasi...Mieheni tässä se sankari on...
Tsau:Friidu
nuo munuaisvaivat. Sairaalassa olin kauan tipassa, pissaa mitattiin, tuleeko tarpeeksi.
Ainainen jännitys asiasta.
Antibiootteja sain 9 kuuria, eli aivan valtavasti.
Niiiden sivuvaikutukset taas olivat tosi vaikea juttu sinänsä.
Teille toivon kaikkea hyvää, paljon olet sinäkin saanut kokea.
juuri tämän takia minäkin jaksan kun saan osaksi myös lämpimiä sanoja...en anna helposti periksi..Perhe ja ystävät minullekin ne tärkeimmät. No, on helppoa nyt minulla kun vierelläni aivan itse kaltainen mies...hänkin tekisi kaikkensa meidän puolestamme...ei jättäisi yksin...selviintymään jos osat olisi toisin päin....Elämästäkö siitä ei koskaan tiedä... Ehkä minäkin olen jo tähän ikään oppinut edes jotain...sitä kun joskus oikeesti elämässä on ollut ajanjakso jolloin todella joutui olemaan olosuhteiden pakosta yh-huoltaja...ei ollut ketään joka olisi auttanut...Oli selviydyttävä silloinkin....lähes yksin jotenkin sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla...siksi tuo höhlä Kiitollisuus minullakin...;)) nyt...
Tsau:Friidu
Meillä on ollut onneksi tuolla Meilahdessa mieheni kohdalla niin hyvä ihana hoito...joten syytä aina muistaa sinne Kiitokset antaa..sekä nyt kun miehellänkin hyvä oma yksityíslääkäri...sanoi hänelle että, näissä ei tingitä...maksaa mitä maksaa..mutta, lähetteen saat heti jos tarve. Eikä tarvitse mennä kipeenä tuonne terveysasemalle jonottomaan...hyvät lääkärit sielläkin mutta se jonotilanne täälläkin...
Joskus sitä miettii minäkin mihin ihmeeseen tätä kaikkea kokemustani oikein tarvitsen...Vähempikin olisi riittänyt....mutta kun olen luonteeltani sitten oikeesti kuitenkin niin lapsenomaisen positíviinen ajattelen tämänkin jotenkin hassusti jos ei muuta niin elämä opettaa minulle myös huumorintajua jolla selviytyä;))) taas eteenpäin...ja näihän se menee itsekullakin elämä antaa meille paljon kaikkea hyvää ja ihanaa mutta vaatii myös takaisin osansa...kun on maksun aika...ja lopulta olemme vapaita...Enköhän minä sitten siinäkin vaiheessa sitten vielä jotenkin onnistu elämääni sählämään..siis pieleen;))) Olen siitä aivan varma;)))
Tsau:Friidu
aina sydämessäni Pirren, Viivatiinan ja kaikkien muiden palstan naisten kanssa.
muutama ihminen jotka nyt sydämessäni mukana kulkee...yksi varsinainen Pöhkö itsekin...ja ehkä minä olen Dorkansa. Yksikin sellainen nainen joka vartavasten rekkaantui...kun minullakin galleria..Harvemmin täällä kirjoittelee..mutta, pidämme muuten yhteyttä...tuntuu todella hyvältä sellainen...
Itse sitä miettii myös sitä että, kun nuorena kuuluin minäkin aktiivi kun olin sellaiseen ihanaan Toveriporukkaan...(valitettavasti vaan olin ainoa nainen tässä jengissä) joten ei sitä voinut myöhemmin paljon yhteyksiä pitää...olisivat nämä heidänkin nuoret vaimot suuttuneet ja tulleet mustasukkaiseksi....niin kuitenkin niin paljon lämpöä ja sitä toverillista huolenpitoa minäkin nuorena naisena näiltä ihanilta tovereilta sain....että, nyt vaikka itselläni on ns. vaikeat vuodet elämässäni...tuo kaikki auttaa sekin kummasti jaksamaan....ehkä opettivat minullekin tämä miehet asenteen...Friidu periksi et anna;))) ja kun on tarpeeksi dorka luonne sitähän uskoo...koska Toverit näin sanoivat...Itseasiassa olen aika kuulianen;))) sanoo ehkä itsekin nyt hämmysteenä tästä uudesta havainnosta itsestään....pohjilmmiltaan uskon kyllä lopulta sitten minäkin.....vaikka äkkisiltään ei uskoisi...itsekään;)))
Lämmin Kiitos SINULLE...tuollainen viesti saa minutkin uskomaan ihmiseen....
Tsau:Friidu
sinulle.
Alan tässä jo "kauhulla" odottaa tämän päivän vierailuja, naapurin. Eilen sai liki kolme tuntia kuunnella sitä pulinaa. Se niistä iltapäiväunista. Ymmärrän, jos joku lähiomainen käy päivittäin mutta puoli sukua. Ja kuitenkin se potilas sivuosassa kun vieraat pulisevat keskenään ja lisäksi vielä puhelimessa.
viime yönä onneksi tuon mieheni kuume saatiin laskemaan...ja nyt hän ihan puhki. Nukkuu tuolla edelleen, särkylääkkeillä nyt pärjäilee jo hänkin ja levolla....ja tällä että, juo nestettä ja paljon...Ei aamulla hänelläkään kahvi maisutunut...mutta, rööki;))) Laitoinkin hänen puhelimensa kiinni...että, saa levätä....Kundi onneksi ymmärtää että, isä nyt kipeenä....vähän tässä aamulla mieheni oli liikuttunut...kundi kun osti hänelle pili-trip-mehuja...sitähän kun hänelle aina tuodaan (lapsi kun on)...
Sanot tai vihjaiset hienovaraisesti vaan...että, nyt et jaksa...haluat levätä... Oma Faijani kun oli ja varsin kipeä loppuvaiheessa mutta, vielä tajussaissaan hermostui meihin omiin lapsiinsa ja lastenlastenlapsiinsa ja sukulaisiin kerran totaalisesti sairaalassa ollessaan;))) Hän halusi vihdoin syödä..tulimme pahaan aikaan: Karjasi siin että, ikkunat helisivät siinä huoneessa....ja johan nyt PRKELE eikö teillä yhtään järkeä ole minä opettanut sivistystä ja käytöstapoja ja katsoi todella meitä kun olisimme olleet jälleen hänen snadeja lapsiaan ihan kaikki... MINÄ SYÖN NYT!......ÄLYSIMME kuitenkin lähteä paikalta ja jättää faija omaan rauhaan syömään selittelemättä tai kyselemättä sen kummemmin.......Palauttamamme kaikki oli taas hyvin. Ja Faija mielissään olimme siinä kaikki;))) jälleen...ja loppuun asti...hänen rinnalleen...Ihminen saa olla mielestäni ärtynyt ja väsynyt silloin kun kipeä...Ympärillä olevien hyvää tarkoittavien ihmisten on vaan se tajuttava....Ei jaksa....on kipeä...ja toipelias vielä...Ja niin täytyy saada olla...
Tsau:Friidu
j.k. Mekin lähdemme kundin kanssa tuonne Kotkan suuntaan nyt vähän auto-ajelulle....ja kahville sinne;)) Samalla haemme tuota juotavaa hänelle lisää...Pahin kun ohi...kuume nyt tuskin enää nousee...harvemmin niin käy...kuitenkaan...ja annamme rakkaan húoltajamme;))) levätä kaikessa rauhassa...
tekstini vilisee virheitä...pili-mehua?))))....rinnalleen...tietysti rinnallaan...
Sorry...;))
Tsau:Friidu....nyt täytyy lähteä...nähdään...
kun en enää viitsinyt lähtä kessutelemaan työaikana ulos. Hassua muuten, mutta yskä (kuiva) jatkui lopettamisen jälkeen melkein vuoden verran. Aloin olla jo huolissani jos KOL oli kerkennyt kehkeytyä, onneksi ei.
Työkaverit sanoivat yskän olevan aivan luonnolista kun keuhkot puhdistuvat monivuotisen tupakoinnin jälkeen.
Toipumisia