Eilinen HS:
"Unirytmit yhdistävät äidin ja vauvan
Suvi Vihavainen HS
Nelikuukautinen Niilo Korkeaoja tuhahtelee vihreäraitaisessa potkuvussaan, kun Jenni Korkeaoja, 24, tuudittaa häntä makuuhuoneen sängyllä.
Niilo nukkuu toisinaan huonosti, mutta kehnot unet eivät ole verrattavissa unihäiriöihin, joista perheen nyt nelivuotias esikoinen Olavi kärsi vauva-aikansa. Ne ajat ovat Jenni Korkeaojalla vielä tuoreessa muistissa.
"Se oli ihan painajaista. Koko perhe-elämä pyöri vauvan ja minun nukkumiseni ympärillä. On ikivanha kidutuskeino herättää ihmistä 40 minuutin välein. Siihen murtuvat viidakon vahvimmatkin sissit."
Suomen Akatemian tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen unihäiriö vaikuttaa sekä vauvan että äidin vointiin. Perheen rytmi sekoittuu, kun äidille kehittyy univaje. Vastasyntyneen yöheräily lisää äidin alavireisyyttä ja masennusoireilua. Väsynyt vanhempi ei jaksa välttämättä auttaa lastaan oikean unirytmin löytämisessä.
"Jos vanhempi väsyy, se vaikuttaa parisuhteeseen, mielialaan, tarkkaavaisuuteen ja päättelykykyyn. Tulee pitkittyvä kierre, jota on hankala katkaista", erikoistutkija Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Paavosen mukaan vauvan unihäiriöitä ja vanhempien univajetta ei huomioida tarpeeksi neuvolassa.
Unihäiriöt ovt kuitenkin yleisiä: lähes joka toinen äideistä sanoo, että nkkuminen on perheessä ongelma. Vauvan unirytmin kehitykseen voivat vaikuttaa jo äidin raskausajan univaikeudet.
Helsinkiläisten Korkeaojien perheessä Olavin koliikki loppui kolmen kuukauden iässä. Sitten hän alkoi heräillä äisin 45 minuutin välein ja äiti sai nukkua viiden kuukauden aikana vain kaksi kertaa yhtäjaksoisesti yli viisi tuntia.
Jenni Korkeaoja nukkui huonoosti myös raskausajalla, sillä pohjalla olivat työsstressi ja asunnon etsiminen.
Univaje aiheutti ärtyisyyttä ja alavireisyyttä. Vauvan unihäiriöt heijastuivat myös parisuhteeseen, sillä öäidin kiukku purkautui lähinnä olevaan aikuiseen.
"Perheet tekevät kaikki suuret muutokset samalla, kun vauva on tulossa. Tätä pitäisi ajatella, jos raaskauden ajan unihäiriöt vaikuttavat vauvan unirytmiin". Esikoisen unihäiriöt eivät vaikuttaneet äidin ja lapsen suhteeseen, mutta jättivät äitiin pysyvän jäljen. Aiemmin hyvä nukkuja herää nyt monta kertaa yössä pelkästään rapsahduksiin.
Lapsen unihäiriöille ei löytynyt syytä, ja niihin auttoi lopulta aika. Nyt Olavi Korkeaoja on säpäkkä nelivuotias, joka käy kolmena päivänä viikossa päiväkodissa. Yövastuut on jaettu niin, että yleensä isä huolehtii Olavan heräilystä ja äiti Niilon. Toisinaan isä ja Olavi nukkuvat talon alakerrassa.
Jenni Korkeaojan mielestä päivähoitopaikasta on perheen tilanteessa hyötyä.
"Nyt tiedämme, etteivät uniongelmat ole ikuisia. Voimme tehdä järjestelyjä sen mukaan, miten mahdollisimman moni saa perheessä unta. Enkä vastusta hampaat irvessä, jos lapsi pitäisi viedä sairaalan unikouluun." "
"Unirytmit yhdistävät äidin ja vauvan
Suvi Vihavainen HS
Nelikuukautinen Niilo Korkeaoja tuhahtelee vihreäraitaisessa potkuvussaan, kun Jenni Korkeaoja, 24, tuudittaa häntä makuuhuoneen sängyllä.
Niilo nukkuu toisinaan huonosti, mutta kehnot unet eivät ole verrattavissa unihäiriöihin, joista perheen nyt nelivuotias esikoinen Olavi kärsi vauva-aikansa. Ne ajat ovat Jenni Korkeaojalla vielä tuoreessa muistissa.
"Se oli ihan painajaista. Koko perhe-elämä pyöri vauvan ja minun nukkumiseni ympärillä. On ikivanha kidutuskeino herättää ihmistä 40 minuutin välein. Siihen murtuvat viidakon vahvimmatkin sissit."
Suomen Akatemian tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen unihäiriö vaikuttaa sekä vauvan että äidin vointiin. Perheen rytmi sekoittuu, kun äidille kehittyy univaje. Vastasyntyneen yöheräily lisää äidin alavireisyyttä ja masennusoireilua. Väsynyt vanhempi ei jaksa välttämättä auttaa lastaan oikean unirytmin löytämisessä.
"Jos vanhempi väsyy, se vaikuttaa parisuhteeseen, mielialaan, tarkkaavaisuuteen ja päättelykykyyn. Tulee pitkittyvä kierre, jota on hankala katkaista", erikoistutkija Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Paavosen mukaan vauvan unihäiriöitä ja vanhempien univajetta ei huomioida tarpeeksi neuvolassa.
Unihäiriöt ovt kuitenkin yleisiä: lähes joka toinen äideistä sanoo, että nkkuminen on perheessä ongelma. Vauvan unirytmin kehitykseen voivat vaikuttaa jo äidin raskausajan univaikeudet.
Helsinkiläisten Korkeaojien perheessä Olavin koliikki loppui kolmen kuukauden iässä. Sitten hän alkoi heräillä äisin 45 minuutin välein ja äiti sai nukkua viiden kuukauden aikana vain kaksi kertaa yhtäjaksoisesti yli viisi tuntia.
Jenni Korkeaoja nukkui huonoosti myös raskausajalla, sillä pohjalla olivat työsstressi ja asunnon etsiminen.
Univaje aiheutti ärtyisyyttä ja alavireisyyttä. Vauvan unihäiriöt heijastuivat myös parisuhteeseen, sillä öäidin kiukku purkautui lähinnä olevaan aikuiseen.
"Perheet tekevät kaikki suuret muutokset samalla, kun vauva on tulossa. Tätä pitäisi ajatella, jos raaskauden ajan unihäiriöt vaikuttavat vauvan unirytmiin". Esikoisen unihäiriöt eivät vaikuttaneet äidin ja lapsen suhteeseen, mutta jättivät äitiin pysyvän jäljen. Aiemmin hyvä nukkuja herää nyt monta kertaa yössä pelkästään rapsahduksiin.
Lapsen unihäiriöille ei löytynyt syytä, ja niihin auttoi lopulta aika. Nyt Olavi Korkeaoja on säpäkkä nelivuotias, joka käy kolmena päivänä viikossa päiväkodissa. Yövastuut on jaettu niin, että yleensä isä huolehtii Olavan heräilystä ja äiti Niilon. Toisinaan isä ja Olavi nukkuvat talon alakerrassa.
Jenni Korkeaojan mielestä päivähoitopaikasta on perheen tilanteessa hyötyä.
"Nyt tiedämme, etteivät uniongelmat ole ikuisia. Voimme tehdä järjestelyjä sen mukaan, miten mahdollisimman moni saa perheessä unta. Enkä vastusta hampaat irvessä, jos lapsi pitäisi viedä sairaalan unikouluun." "
Vastaukset 6
Vanhimmat
Asian tästä puolesta on HS kirjoittanut jo paljon aiemmin, mutta surkein tuloksin, koska hitlermäistä tyyliä harjoittavat oikeistopoliitikot eivät viitsi ajatella omaa nenäänsä pitemmälle päätöksenteossa. Huonoimmassa asemassa ovat tässäkin - totta kai - yksinhuoltajat.
Surkeaa toilailua surkeilta poliitikoilta.
""Se oli ihan painajaista. On ikivanha kidutuskeino herättää ihmistä 40 minuutin välein. Siihen murtuvat viidakon vahvimmatkin sissit."
Just noin ajattelin minäkin. Vahvimmat miehetkin saadaan murtumaan riittävällä valvottamisella...
Sitten kun itse on riittävän väsynyt, ei enää saa unta, vaikka vauva joskus vahingossa nukkuisikin jopa KAKSI tuntia kerralla.
univajeessa nukkuu lopulta silmät auki. olen saanut iseni kiinni hengittämästä syvään unen malliin ja tuntenut ihanaa lepoa istuessani silmät auki sängynlaidalla vahtimassa lapsen touhua.
mutta ei se lepoa ole.
eikä neuvolassa kerrottaessa aiheuttanut kuin myötätuntoista voivottelua. ei apua, ei ohjeita, ei huostaanottoa.
Ajankohtaisia artikkeleita.
Unettomat kertovat.
Kysy lääkäriltä.
Unettomuuden hoito.
http://www.tietoaunettomuudesta.fi/?gclid=CMLN5f3suaYCFVc03godpwegIw
---
kun ihminen on niin yliväsynyt, että ei kykene enää nukkumaan.
Sosiaalihuoltolaissa on oikein präntättynä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
....................
Sosiaalipalvelut
17 §
Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:
1) sosiaalityö;
2) kasvatus- ja perheneuvonta;
3) kotipalvelut;
................
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden,
synnytyksen,
vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
...............
______________
Että oikein on olemassa lakipykälä jossa kunnan sosiaalihuollon kuuluu järjestää lapsiperheelle esimerkiksi SYNNYTYKSEN vuoksi konkreettista kotiapua/kodinhoitaja
ja siltikään eikä edelleenkään sellaista järjestetä.
Jokaisella on oikeus laissa mainittujen syiden perusteella saada kuntansa sosiaalihuollosta konkreettista työtä tekevä kodinhoitaja.
Jos sellaista ei kunnan sosiaalihuollosta ole järjestää siitä on kunnan sosiaalihuollon (ei siis lastensuojelun) tehtävä valituskelpoinen päätös. Ja päätöksestä olisi aina kuntalaisen jaksettava valittaa
(tämän maan kuntaviranomaisten tapa hoitaa kuntalaistensa lakisääteisiä palveluita
on järjestää ne vasta sitten kun kielteisestä päätöksestä on olemassa sakko-, valtionapumenetysukaasi tms ....!!!!!).
Se että sosiaalihuollon asiakasperheitä siirretään lastensuojeluun asiakasperheiksi on laitonta eli rikollista.
http://yle.fi/alueet/helsinki/uusimaa/2008/11/lapsiperheiden_kotipalvelua_parannetaan_loviisassa_394738.html
........
Lapsiperheiden kotipalvelut
eivät nykyisellään toteudu kunnassa lain vaatimalla tavalla.
Kodinhoidon resurssit ovat vanhus- ja vammaistalouksien käytössä, kun taas ahtaalle joutuneet perheet on joko
ohjattu lainvastaisesti lastensuojelun asiakkaiksi tai heiltä on evätty palvelu.
................
_______________________
Samoin se ettei sosiaalihuoltolain alaisia palveluita ole kunnassa ollenkaan
on myös laitonta eli rikollista kuntaviranomaisen toimintaa.
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/12/vaite_lapsiperheiden_kotipalvelun_puutteista_ihmetyttaa_jytassa_2214545.html
...................
Lapsiperheiden kotipalvelusta saadut tiedot ovat ristiriitaisia.
..........
Ylitarkastaja Aino Arponen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo,
että jos kotipalvelua ei ole ja siitä valitetaan, kyse on sosiaalihuoltolain rikkomisesta.
..............