Taännän oli Taloussanomissa kirjoitus että joka neljäs pientalo on homeessa tai kosteusvaurio. Olin pari päivää sitten kirjastossa ja siellä oli naapurin mies nahkatakki päällä. Voi vietävä miten kirjasto haisi homeelta hänen vaatteiden takia. Ilmeisesti sitä hajua ei itse tiedosta ja lapsetkaan ei huomaa kun käyvät harvakseltaan kotona. Taloa korjattiin joku aika sitten vesivahingon takia mutta edelleen haju tulee. Kaupassa tuli eräs toinen juttusille asuu 60-luvun ok talossa ja tuli sitten niin voimakas haju vaatteista. Itselle tulee kiusaantunut olo mutta ei ole pokkaa sanoa et hei onks teillä kosteusvaurioita. Nenälleni en voi mitään kun on niin tarkka hajuaisti. Taitaa paikkansa pitää tuo kosteusvaurioiden määrä. Remontissa täytyisi viedä kaikki täytteet pois ja vaihtaa levyt muuten haju jää
Homeen haju
Se naapuri sieltä
151167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oikea luku on, että vähintään 3 asunnosta neljästä on korjattavia kosteus- ja homevaurioita, myös kerrostaloasunnoissa. Silloin, kun asunnossa aletaan sairastelemaan tyypillisesti homevaurioille on aika teettää hometutkimus (mikrobitutkimus) ammattilaisella. Tarkoitus on silloin paikallistaa vauriot, laatia korjaussuunnitelmat ja korjata vauriot.
on täysin korjauskelvoton. Se olisi myös mielenkiintoinen luku.
Ani harva homevaurioista on niin paha, ettei taloa kannata lähteä korjaamaan. Jos lonkalta heitä, niin näitä toivottomia tapauksia on korkeintaan muutama tuhannesta homevauriokohteesta eli korkeintaan muutama promille.
lähdet kadun alkupäästä laskemaa joka neljäs jos osuu oman torpan kohdalle huh huh.
Lapseni käy leikkimässä kaverinsa luona. Kotiin tullessa vaatteihin on tarttunut kova homeen haju ja kun poika tulee meille niin sama haju tulee mukana. Olen pohtinut että sanoako vai ei lapset sairastelevat siellä perheessä liimakorvat ja muuta. Mutta sanoa en ole uskaltanut tulisivat pian silmille. Asia ei tietysti kuulu mutta kun poikani käy siellä leikkimässä niin tekisi mieli kieltää, olen kyllä pojalle sanonut että leikkikää ulkona siellä ettei menisi sisälle.
Tilannehan on tietysti se, että kun karun päästä alethan laskemmaan, niin jos se joka neljääs osuu kohralle niin on syytä ostaa kuohkari ja skoolata. Siis joka neljääs talo on puhras.
Taloussanomille tai Piriselle on käynyt vahinko. Vain joka neljäs talo on kunnossa. Ei niin, jotta joka neljääs on homehessa. Kolome neljästä on homehessa !
Homekoirien mielestä homeessa on jokainen talo ja jokaisen talon jokainen nurkka.
Kun näin insinöörinä katselee noita talojen rakenteita ja kuinka yleisiä on erilaiset riskirakenteet, niin sanoisin, että Suomessa suurin osa taloista tosiaan on jollain tavalla kosteusvaurioituneita. Samaan lopputulokseen on päässeet alan arvostetuimmat asiantuntijat. Riskirakenteita on oikeasti olemassa valtavasti ja lähes jokaisessa talossa on ainakin yksi tai useampi "ongelma". Kerrostaloissa on putkivuotoja, huonosti tehtyjä kylppäreitä (ei vesieristyksiä), surkea ilmastointi,... Pientaloissa on alapohjaongelmia, katto-ongelmia, seinäongelmia, kylppäriongelmia. Myös keittiöihin syntyy todella helposti pieni vesivuoto, joka sitten valuu jonnekin lastulevyyn ja aiheuttaa sinne hometta.
Tietysti 70-80-luvun kämpät on täynnä riskejä ja sitä ennen rakennetut on joko peruskorjattuja tai purettuja. Itse en koskaan enää osta 70-luvun taloa. Meinasin nimittäin ostaa, mutta kuntotarkastaja onneksi löysi suuret alapohjaongelmat ajoissa.
Jos näistä ja homejutuista vetäisi johtopäätökset, niin puoli Suomea olis vähintään vakavasti sairaita ja luvut olis vähintään samaa luokkaa muuallakin maailmassa. Sanoisin että ehdottomasti pitää olla tarkkana. Esimerkiksi asuntokaupoilla jäitä hattuun ja haistelkaa herkästi. Mutta toisaalta liiallinen hysteria ja kaiken repiminen aina auki on turhaa. Todennäköisesti esim. tupakointi on pahempi riski kuin pienehköt homevauriot.
Suomalaiset on todennäköisesti asuneet koko historiansa ajan pahasti homehtuneissa ja lahoissa kämpissä. Ennen vanhaan pohjanakin oli monesti maa, eikä hienoja rakenteita puhumattakaan moderneista rakennusmateriaaleista ollut. Siltikin sieltä sikisi ihan perustervettä sakkia.
Taisi noissa maapohjaisissa kämpissä ilmanvaihto olla aika tehokasta kun lämmitys oli puun polttamista, eikä tainnut olla vesiputkistojakaan, joiden vesivahingosta sitä kosteutta olisi johonkin rakenteeseen päässyt, mikrobikasvuston vaarallisen kasvun muodostamiseksi...
Sitä hometta on joka paikassa, oireita aiheuttavana olosuhteen on aivan toiset kuin
maapohjaisessa kuvailemassasi asunnossa. Niitä hienoja rakenteita puhumattakaan moderneista rakennusmateriaaleista, ei ollut.
Vanhat maapohjaiset talotkin rakennettiin kuiville alustoille, ei sellaiseen missä vesi lillui lattioilla. Jos maapohjaisissa torpissa olisi ollut tiiviit seinät, ikkunoineen, muoveineen kaikkineen, olisi siellä ollut ihan muuta kuin perustervettä sakkia.
ja taas paniikki .
Joo tuohan on se vakiovastaus. Ennen ei ollu homekämppiä. Anteeksi vaan mutta salli mun nauraa.
Jos katsot suomalaista maaseutua, niin peltojen kyljessähän niitä vanhoja ja uusiakin taloja oli. Mitä eroa maaperässä muka tällöin oli peltoon, jossa ilmeisesti on kosteutta jos viljat kerran kasvaa. Tosiasiassa niitä kämppiä rakennettiin sinne tänne. Osa oli kuivalla paikalla ja osa ei. Itse olen nähnyt lukuisia tapauksia, joissa noita 50-luvun rintamamiestalon kellareita pumpattiin kuivaksi, kun keväällä vedet tuli sisään. Ei varmaan ole niissäkään mitään ongelmaa.
Jos kämpässä on maapohja, niin se tarkottaa että se multa on siinä ympäri vuoden lämmin. Siitä taas seuraa aivan varmasti bakteeritoimintaa. Ulkona se ei ole ongelma, koska ilmaa on rajattomasti ja siellä tuulee, mutta ei niissä maapohjakämpissäkään tuuli käynyt läpi. Lisäksi vielä hirret tiivistettiin sahanpuruilla ja sammaleilla. Nehän olis jo itsessään terveysriski. Sitten oli vielä maata vasten makaavat lahoavat puurakenteet. Ennen pidettiin myös yleisesti pienissä torpissa lehmiä sisällä. Siellä ne kuseksivat sitten litratolkulla lattioille. Ihme jos ei mitään vesivahinkoja ollu.
Ja entä ne vanhan ajan katot. No erilaisia sammalvirityksiä oli olemassa. Paanukattoihin oli varaa vaan harvoilla, eikä puu nyt katossa mikään superhyvä ratkaisu muutenkaan ole. Vois kuvitella että monessakin kämpässä katot vuoti vesisateella.
Sanonpahan nyt vaan sen, että jos tänä päivänä rakennettais semmonen perinteinen torpparinmökki ja sitä myytäis allergiaystävällisenä talona, niin kyllä olis monella naurussa pitelemistä.
Ja oikeasti keskimääräinen elinikä olikin paljon lyhyempi ja ne ihmiset oli sitten talvisin monesti sairaita. Erilaisia keuhkosairauksia oli paljon ja ihmiset räki niitä ysköksiä joka puolelle. Kova homma oli opettaa, ettei lattialle saa syleskellä vaan sylkykuppeihin.
Oli kaikenlaista kolotusta ja luuvaloa. Kevättalvet olivat jo tuskaista aikaa, kun ruuan laatu oli huonoa ja siinä pienessä mökissä joutui isompikin porukka lehmineen asumaan. Sisäilmaa pilasi myös savu. Kyllähän monet sairaudet olivat nimenomaan köyhän ja ahtaasti asuvan väestön ongelma.
Kesä olikin sitten ihanaa aikaa. Monissa pienemmissäkin taloissa oli aitat, joissa päästiin väljemmin olemaan ja nukkumaan kesäaikaan.
=>KVHT-altistuneen oiretesti
Joopa joo. Nämä oiretestit on naurattavia ja täydellisen epätieteellisiä. Noita oireita voi jokaisella esiintyä lukuisista eri syistä.
Jos esimerkiksi pelkää että kotona on hometta, siitä seuraa helposti voimakasta stressiä, joka johtaa unettomuuteen, joka puolestaan johtaa väsymykseen. Sellasella kaverilla on unelias ja sekava olo, kun ei ole nukkunut kunnolla. Väsynyt stressaantunut tyyppi on tietysti erittäin kiukkuinen. Stressiin ja ahdistukseen kuuluu myös vapina ja kiukkuisuus. Stressin ja väsymyksen yhdistelmä aiheuttaa päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä, muistin pätkimistä. Stressi kuivattaa suuta, jolloin on nielemisvakeuksia. Stressi voi laukaista refluksioireita, jotka taas aiheuttavat yskää. Itse asiassa refluksi on yksi yleisimmistä yskän syistä. Vatsahapot siis nousevat ruokatorvessa ylös ärsyttäen henkitorvea jolloin yskittää. Tällöin tulee siis mukaan hengitystieoireet ja astman kaltaiset oireet.
Kannattaa muuten lukea ahdistusoireyhtymän oirelistaa. Muistuttaa kummasti tuota homeoirelistaa. Eli olkaa toki tarkkana kotinne kanssa, mutta järki käteen kaikki. Tietyt ihmiset saavat elantonsa homeongelmilla pelottelemisesta.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=176025&start=0&tstart=0
Joidenkin arvioiden mukaan jonkinasteinen kosteusvaurio löytyy jopa joka toisesta talosta. Toisaalta tämä tulos osoittaa, että mitään syytä homehysteriaan ei ole. Home ei ole niin vaarallista kun radikaaleimmat tyypit täällä väittää. Uskoisin että röökin poltto ja arktinen rutikuiva talvi-ilmastomme on paljon kovempi rasite hengitysjärjestelmällemme kuin esim. keittiöön pesiytynyt paikallinen aiheuttama homevaurio.
Ihminenhän on kehityshistoriansa puolesta kotoisin ehkä jostain tropiikin alueilta. Siellä taas hometta ja lahoa riittää. Onkin ihme jos ihminen ei osaisi lainkaan puolustautua niitä vastaan sairastuen välittömästi syöpään (kuten tuossa ylläkin väitetään). Homepölykeuhkoakin havaitaan vain muutamassa prosentissa niistä henkilöistä, jotka ovat asuneet hometalossa. Esimerkiksi tupakoitsijoilla riskit on paljon suuremmat. Samoin väittäisin että saastuneessa kaupunkiympäristössä asuminen on paha terveysriski.
Suomen kansa kun on maailmanlaajuisesti harvinaisen tervettä ja pitkäikäistä,vaikka meistä ehkä jopa puolet asuu hometalossa. No totta kai isot ongelmat on korjattava, mutta jos mitään terveysongelmia tai selkeää homeen hajua ei esiinny, niin on ihan turha stressata ja repiä koko kämppää palasiksi.