Narsismi
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa.[3]
[muokkaa] DSM-IV:n kriteerit
DSM-IV:n mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]
1. Suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan
2. Keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3. uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot
4. vaatii korostunutta ihailua
5. oikeus erityiskohteluun
6. muiden hyväksikäyttö
7. empatian puute
8. kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä) ja
9. ylimielisyys ja röyhkeys
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa.[3]
[muokkaa] DSM-IV:n kriteerit
DSM-IV:n mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]
1. Suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan
2. Keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3. uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot
4. vaatii korostunutta ihailua
5. oikeus erityiskohteluun
6. muiden hyväksikäyttö
7. empatian puute
8. kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä) ja
9. ylimielisyys ja röyhkeys
Vastaukset 1
Vanhimmat
1. Sormen heristelyllään sai vakuuttuneeksi omat toverit, että älkäähän nyt pienistä, unohdetaan ne palkankorotukset. Olen ainut oikea henkilö tähän tehtävään.
2. Kohta kaikki mahdolliset tärkeimmät puheenjohtajuudet ja asiantuntijoita ei tarvita neuvomaan.
3. Ei halua jakaa tärkeitä puheenjohtajuuksien paikkoja vaan ehdottomasti haluaa ne itsellee. Kukaan muu ei pysty niitä tehtäviä hoitamaan.
4. Silloin sitä saa kun on valtaa monessa paikassa. Eikä aio erota pikku mokien takia.
5. Toverit yritti erottaa samoin lähes koko kaupunki haluaa hänen eroavan tehtävästään, mutta on niin tärkeä, että ei suvaitse sitä, koska ego romahtaa muuten täysin ja kuka sitten kumartelisi.
6. Käyttää heikompia jäseniä hyväkseen ja äänestyttää heillä mielensämukaisesti kaikki mitä haluaa. Niin matkat, palkankorotukset, omat ostopalvelut tärkeämpiä kuin muiden. Hyväksikäyttö niin rajua, että moni yrittää paeta lautakunnista tai muista kaupungin tärkeistä tehtävistä.
7. Jos olisi empatiaa niin kykenisi ottamaan muiden mielipiteet ja arvostelut huomioon. Vain pakon ja painostuksen alla, muuttaa jyrkästi tuulimyllyn suuntaa. Eli esittää tehneensä pieniä mokia, joita toverit kyllä ymmärtävät ja antavat anteeksi.
8. Ei tulisi mieleenkään, että kahden kaupungin yhteiseen hankkeeseen tulisi häntä pätevämpiä asiantuntijoita. Tai mihinkään muuhunkaan hankkeeseen.
9. Vain röyhkeydellä saadaan valtaa ja mitä röyhkeämpi on sitä enemmän voi muita pitää alempiarvoisena ja saada vielä enemmän valtaa.