Paras apu tulee ihmisestä itsestään: hyväksyy itsensä ja vanhenemisensa täydellisesti ja omaa lujan, positiivisen tahdon. Ei vaihtarit ole sairaus.
Näillä mennään.
Näillä mennään.
Paras apu vaihdevuosiin
hyvillä mielin :)
211794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sehän olisikin hienoa jos pelkästään tahdon voimalla selviäisi vaikeista oireista.
Niinpä! jollain sattuu olemaan vaihteeksi hyvä päivä:)
Vv-oireiden kohdalla niin kyllä on. Jos et itse ole tätä havainnut, et omaa tarpeeksi vahvaa luonnetta.
Onnekas se ihminen, jolla on tahdon voimaa noin paljon. Minulta poistettiin kohtu ja munasarjat 54 vuotiaana. Myoomat olivat niin isoja, että menkat kesti pari viikkoa ja vuoto kävi kovasti jo hemoglopiinin kimppuun. Sitä ennen en tiennyt vaihdevuosista mitään, mutta heti kyllä tiesin sen jälkeen. Olen joutunut käyttämään estrogeenia siitä asti laastarin muodossa(nyt 60v.) ja vagifem puikoja lisäksi, koska limakalvojen kuivuus on aivan sietämätöntä Kutinaa on jatkuvasti emättimessä (hiivaa ei ole, eikä muitakaan tulehduksia) ja siihen lisäksi pissavaivoja, seksi on ollut katkolla vuoden päivät, tauko on päätetty yhteisymmärryksessä mieheni kanssa, koska se teki vaan kipeää, ei auttaneet liukasteetkaan. Joten on siinä pitänyt tahdon voimaa olla meilläkin, vielä ei ole oltu tukkanuottasilla, mutta hartaasti toivoisin, että jos elinpäiviä vielä on, saisi asiat kuntoon. Gynegologit eivät osaa auttaa, vaikka sielläkin olen lampannut useamman luona. Olisiko täällä sellaista henkilöä, joka osaisi kertoa vinkin mitä tehdä.
Jos päätä särkee ja huimaa, lihaksia jomottaa, sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja heittää kuperkeikkaa välillä, hikoiluttaa, hetken päästä kylmä, ei saa nukutuksi hyvin, masentaa, pinna katkee just ym, ym,. Jos ei tällainen kipulitania tee sairaaksi ihmistä, niin mikä sitten?
Kaililla ei ole vv-oireita, tai sitten niiden kanssa vaan pärjää. Pahimmillaan ne ovat varsin debilitoivia, mutta onneksi nykyään on aika paljon mahdollisuuksia parantaa oloa. Miksi kärsisi (vv-oireisen ympäristö myös yleensä kärsii), jos apua asiaan loytyy?
Mistä hankit Puerariasi? Pidätkö taukoa käytössä ja jos pidät esim. kk paussin, niin miten pärjäät sen aikana? Mulle alkoi viimeksi paussin aikana vaivat palata jo muutaman päivän aikana. Viimeksi käytin puoli vuotta 1kps/pv ja välillä 1kk tauko. Aiheuttako Pueraria sulle vuotoja? Itselläni tulee pitkittynyttä tiputtelua, joka on harmillista sivuvaikutusta..
hyväksyä tyynesti, että olen huonomassa kunnossa kuin 85 vuotias äitini, joka on terve kuin pukki. Vaihtareiden alkamiseen asti juoksin, hiihdin ja liikuin muutenkin todella paljon. Kun estrogeeni loppui, tulehtuivat molemmat polvet, sitten lonkat ja ristiselkä. En ole vuosikausiin enää päässyt kunnolla liikkeelle kuin muutamana päivänä kuukaudesta. Olen lihonut järkyttävästi, enkä mahdu enää mihinkään vaatteisiin. Olin 52 vuotta hoikka, nyt olen 58 vuotias ja satakiloinen tankki. Ei, en todellakaan jaksa olla tähän olotilaan tyytyväinen. Viis vanhuudesta - pääsisi vielä joskus kävelemään edes kilometrin matkan.
Sitten voisi gynet sun muut laittaa lapun luukulle. Miksi pitää vastaanottoa naisille? Eiväthän kuukautiset tai synnytyksetkään ole sairaus, mutta silti tarvitaan tarkastuksia, hoitoa, leikkauksia yms.
Jos viesti on se, että pelkkä itsensä hyväksyminen naisena sekä luja tahto auttavat vaivaan kuin vaivaan - niin mitään vaivoja ei enää ole! Aika armoton asenne, ihminen ei toimi kuin kone. Kestohymy ei tee ihmisestä tervettä eikä moisen asenteen tuputtaminen ole kovin empaattisen tuntuista.
Nimimerkki hyvillä mielin nauttikoon elämästään pelkän hymyn voimin, mutta antaisi nyt meidän muiden käyttää gynen tietotaitoa, jos sitä tarvitsemme. Emme silti ole sairaita tai heikkohermoisia. Ehkä vähän epätäydellisiä vain :)
Minulla on myös kohtu ja munasarjat poistettu. Käytän tällä hetkellä LIvial-merkkistä hormonihoitoa. Livialissa on testosteronia joka lisää vähän halukkuutta ja minulla ainakin limakalvot ovat paremmassa kunnossa kuin Progynovan aikoihin. Lisäksi käytän iltaisin geeliä, koska Livialissa on vähemmän estrogeenia kuin Progynovassa (1 mg). Syön lisäksi kalanmaksaöljykapseleita. Olen itse 50-vuotias mutta en tiedä mikä estäisi Sinua kokeilemasta Livialia. Laastari minulla ei toiminut ollenkaan tai ainakin huonosti.
Kiitos, kun joku vaivautui vastaamaan. Täytyypä kokeilla, olen yleensä aktiivinen hakemaan apua, mutta nyt keinot alkoi olla vähissä.
Kerrohan myöhemmin auttoiko - toivottavasti.
Kerron, niin itse ajattelinkin, kunhan saan tuloksia, joko puoleen tai toiseen.
näitä typeriä vastauksia joita aloittaja on saanut. Lähes kaikki suupielet alaspäin kirjoitettua huttua.
Mitähän tämä aloitus sanoikaan....
Sanotaanko siinä, että ainoa apu?
Entä sanotaanko siinä, että ainoa apu kaikille?
Lukeeko aloituksessa, että ainoa apua kaikille joka vaivaan, myös synnytyksiin ja raskauteen?
Ehkä tuo oikea asenne auttaisi teitä edes ymmärtämään lukemanne....?
se näin on,että kun hyväksyy vanhenemisen,auttaa todella.On minullakin kaikenlaista kremppaa ja välillä tuntuu,että sekoaa ihan just.
Mutta, minun äiti kans on 85v ja kun huomaan,miten hyvin hän voi,tiedän,ettei vaihdevuodet ole koko lopunikää.
Rauhaa elämään,siinä se on,osta olla yksinkin,eikä koko aikaa harrastaa tanssimista sun muuta vauhkona.
Osata olla rauhassa itsensä kanssa.
''näitä typeriä vastauksia joita aloittaja on saanut. Lähes kaikki suupielet alaspäin kirjoitettua huttua.''
niin, taitaa olla alkup. kirjoittaja asialla. heti aloituksesi kertoo mitä mieltä olet muista eli hyvin negatiivinen suhtautumistapa muiden kirjoituksiin ja kokemuksiin. tai no.. ehkä meillä muilla on vain ihan väärä asenne :)
muiden palstalaisten mollaaminen typeriksi ja suupielet alaspäin huttua kirjoittaviksi - sorry, mutta en löydä sitä positiivisuutta tästä, vaikka suurennuslasilla yritin.
Tuosta Puerariasta oli tossa alempana ketju, jossa ohjeta mistä saa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9296341
Kyllä tässä osataan muuten elää, eikä isommin valitetakkaan, mutta olisi se mukava sulostuttaa omaa ukkokultaa vielä neljänkymmenen aviovuodenkin jälkeen, kun vaan pelittäisi. Oli minunkin äiti yli 80 vuotta kuollessaan ja kaiken kaikkiaan hyvin pirteä ja elämän myönteinen. Mutta eikös nämä juttutuokiot täällä ole tarkoitettu että tukisimme toinen toisiamme, kun samassa veneessä olemme, eikä mollata toisiaan, jos todella haluaa vinkkejä vielä parempaan elämään. Totta se sanonta on, että kivessä kipeä, kun se toisessa on.
mutta epämielyttävä olotila. Minä saan hikikohtauksia jatkuvasti ja lorisee kyllä ihan todenteolla, onneksi mieliala on hyvä. Jokaisen hikikohatauksen aikana ajattelen, että se on varmaan viimeinen. Tätä on kestänyt kohta 5 vuotta.
Olotila on kuin jyränalle jäneellä, lihakset kipeänä, yöunet menneet, MUTTA yhtään en ole antanut periksi.
Harrastan lenkkelilyä, karaokea ja tanssia. Tansseissa nämä hikoilupuuskat menee kovan liikunnan piikkiin, siellä hikoilee kaikki, kun on oikein meno päällä. Yöllä kun herään 1-4 kertaa, syön, juon kahvia ja jatkan unia.
Hormooneja en voi syödä, kun on periytyvä geenivirhe ja veritulppavaara moninkertainen. En kyllä söisi muutenkaan, joskus kokeilin ja heti alkoi painonousta ja mieliala oli alamaissa. Paino ei onneksi ole noussut ja yleensä kerron suoraan, että punoituksen ja hikoilun syynä on "mummotauti". Odotan tietysti aikaa, että noista hikoilupuuskista pääsee, mutta sitä odotellessa, elän täysillä.
Näin minäkin olen asiassa edennyt. Näen aina ensin asioissa parhaat puolet.
Jokaisen on pakko kuolla - vaikka kaikki eivät elä.
tilasin tuota Pueraria Mirificaa ja johan jo muutaman viikon aikana oli muuttui radikaalisti! Aion ehdottomasti olla sen puolestapuhuja, josko se sataisiin ihan markkinoille Suomessakin!