Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja Anita Kärki tarkastelee asioita ja ilmiöitä, hieman erilaisista näkökulmista.
Keskisouomalainen 16.1.2011. Asiakas vai kansalainen?
Jyväskylän hallinnon uudismiskaaviossa kuntalainen nähdään eilaisina asiakuuksina: potilaana, ostajan kansalaisvelvollisuuksien käyttäjänä, kuluttajana ja hep- hep kansalaisena.
Aikaisempi kirjoituksia mm. Apua ennen huostaanottoa. Huostaanotto on häpeä yhteiskunnalle.
Myös eräs anonyyminä julkaistu kirjoitus, Huostaanotto on aina tappio.
Raiskaus lastenkodissa, johonka Aila Paloniemi kirjoitti vastineen.
Ehkä olisi pohdittava, ovatko sosiaalityöntekijät saaneet asikaspalvelukoulutusta?
tietävätkö he mitä asiaksapalvelu on?
Ovatko asenteet ja suhtautumistavat asikaspalvelun kriteerit täyttävää toimintaa?
Mitä palvelu ja asiakkuus ovat?
Palvelu on aineeton, abstrakti tapahtuma, jokka tuotetaan samanaikaisesti loppuun.
Palvelua, on vaikea määritellä, palvelua ei voida varastoida. Se mitä on tapahtunut on tapahtunut peruuttamattomasti.
Lähteitä:
Scandinavian Service Shool kasva palvelemaan.
Mitä asenteet ovat. Asenteet ovat suhtautumistapoja, joko positiivisa, tai negatiivisiä
.Eric Berne Transaktioanalyysi, vuorovaikutuskäyttäytyminen. Minätilat.
Lapsiminätila. Kiukuttelva lapsi minätila.
Aikuinen minätila. Kypsä taspainoinen aikuinen.
Vanhempi minätila- aina oikeassa, ei koskaan väärässä.
Linkki artikkeliin. Lue myös Anita Kärjen muita kirjoituksia.
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/asiakas-vai-kansalainen/636855
---
Keskisouomalainen 16.1.2011. Asiakas vai kansalainen?
Jyväskylän hallinnon uudismiskaaviossa kuntalainen nähdään eilaisina asiakuuksina: potilaana, ostajan kansalaisvelvollisuuksien käyttäjänä, kuluttajana ja hep- hep kansalaisena.
Aikaisempi kirjoituksia mm. Apua ennen huostaanottoa. Huostaanotto on häpeä yhteiskunnalle.
Myös eräs anonyyminä julkaistu kirjoitus, Huostaanotto on aina tappio.
Raiskaus lastenkodissa, johonka Aila Paloniemi kirjoitti vastineen.
Ehkä olisi pohdittava, ovatko sosiaalityöntekijät saaneet asikaspalvelukoulutusta?
tietävätkö he mitä asiaksapalvelu on?
Ovatko asenteet ja suhtautumistavat asikaspalvelun kriteerit täyttävää toimintaa?
Mitä palvelu ja asiakkuus ovat?
Palvelu on aineeton, abstrakti tapahtuma, jokka tuotetaan samanaikaisesti loppuun.
Palvelua, on vaikea määritellä, palvelua ei voida varastoida. Se mitä on tapahtunut on tapahtunut peruuttamattomasti.
Lähteitä:
Scandinavian Service Shool kasva palvelemaan.
Mitä asenteet ovat. Asenteet ovat suhtautumistapoja, joko positiivisa, tai negatiivisiä
.Eric Berne Transaktioanalyysi, vuorovaikutuskäyttäytyminen. Minätilat.
Lapsiminätila. Kiukuttelva lapsi minätila.
Aikuinen minätila. Kypsä taspainoinen aikuinen.
Vanhempi minätila- aina oikeassa, ei koskaan väärässä.
Linkki artikkeliin. Lue myös Anita Kärjen muita kirjoituksia.
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/asiakas-vai-kansalainen/636855
---
Vastaukset 7
Vanhimmat
Keskisuomalainen 17.9.2010.
Perusteellisesti voidaan sanoa huostaanotto on aina tappio yhtesikunnalle.
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/huostaanotto-on-aina-tappio/599322
---
että nykykasvatuksessa ilmeisesti kielletään aikuiselta mahdollisuus myöntää lapsen edessä olleensa joskus myös väärässä jopa kasvatustilanteissa ja lapseen suhtautumisessa, se katsotaan huonoksi ja heikoksi vanhemmuudeksi, mikä on täysin järjetöntä ja kasvattaa lapsen pois totuuden kokemisesta. Mutta vääristynyttä maailmankuvaahan lastensuojelu useimmiten muutenkin lapselle tarjoaa.
Eivät sosiaalityöntekijät ymmärrä useinkaan asiakasPALVELUSTA yhtään mitään :D Naurattaa jopa ajatuskin moisesta termistä heidän yhteydessään, jotka on todettu ainakin pohjoismaiden mittakaavan mukaan huonoimmiksi työssään. Mutta mitä isot edellä, sitä pienet perässä eli oikeistoitsekkyys ja -röyhkeys puree ja näkyy kyllä kaikilla vallankäytön portailla.
Kun itsekkyys ja röyhkeys ovat ihannearvoja, se näkyy myös kasvatusasenteissa, jolla tehdään runsaasti lisää uusia koulukiusaajia. Elämme luonnevammaisten arvojen aikakautta ja tuskin missään niitä on toteutettu niin loistavasti kuin lastensuojelussa.
Transaktioanalyysi on on malli ihmisen persoonallisuuden, ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi.
Persoonallisuuden teoriana transaktioanalyysi antta meille yhden mallin siitä, miten ihminen psykologisesti rakentuu.
TA on myös työvälinen vuorovaikutustunteiden analysointiin. Sitä voi käyttää sekä yksilötasolla, että ryhmien ja organisaatioiden tasolla.
TA on kasvun, kehittymisen terapia ja psykoterapeuttinen lähestymistapa.
Todettakoon, että 70 luvulla yritykset kouluttivat työntekijöitä Bernen luoman teorian pohjalta.
90-luvun laman vuoksi koulutus lopetettiin kustannussyistä.
Nyt nämä toeiriat ovat päivitetty ja ovat palaamsaa koulutukseen.
Valitettavasti on päässyt syntymään yhden sukupolven aukko, joka näkyy ihmisten asenteisssa, suhtautumisessa, sekä käyttäytymisessä.
Minätila sai erittäin suuren vallan, jollonka syntyi Minä. Minulle, Nyt ja heti ajattelutapa ja käyttäytyminen.
Koulukiusaaminen, ihmisten mitätöinti ja aliarviointi , huostaanotot saivat ylivallan, joka näkyy myös, perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointina, syrjäytymisenä, jopa itsetuhoisuutena.
70-80 luvilla radiossa oli Pekka Saurin yölinjalla ohjelma, joka auttoi moniia ihmisiä pois ahdingosta, mutta sekin ohjelma loppui jostain syystä.
Mielenterveyden keskusliitto on aloittanut Prinsessa kampanjan, joka on takoitettu tukemaan nuoria koululaisia.
Oli myös useita psykologeja, jotka kirjoittivat ihmissuhteista. Nekin on pantu "jäihin."
Professori Marja Riitta Ollila ja Juha Siltala. Hekin ovat olleet poissa kuvioista muutaman vuoden?
Ovatko inhimillisyys, ihmissuhde ja vuorovaikutustaidot hukassa?
Lisää Finta ry:n sivuilla.
http://finta.net/
---
Transaktioanalyysin peruskäsitteet.
Minätila.
Transaktiot.
Elämän käsikirjoitus.
Elämänasemat.
Huijaustunteet ja pelit.
Autonomia ja kommunikaatio.
http://finta.net/peruskasitteita/
---
Onneksi nyt on aloitettu Prinsessa Koulukampanja, laman uhreiksi joutuneille perheille, lapsille ja nuorille.
Löytyykö taustalta puuttunut aikuiskoulutus Eric Berne vuorovaikutuskäyttäytyminen ja minätilat?
Prinsessa Suomen Mielenterveyden keskusliitto.
Prnsessa kampanjassa kerrotaan koululaisille mielenterveysongelmista ja vähennetään niihin liittyviä ennakkoluuloja.
Hyväksyminen.
Inhimillisyys.
Yhteisöllisyys.
Voimavarat.
Koulukino.
Opettaja.
Prinsessa musiikivideo.
http://www.mtkl.fi/liiton_toiminta/yhteistyohankkeet/prinsessa/
--
Helsingin Sanomat 4.1.2011.
Sosiaalityötekijöitäkin ohjaavat asnteet.
Yhteiskuntapolitiikka lehdessä 6/2010 julkaistu artikkeli antaa tukea väitteille, että toimeentulotukea hakevaa asiakasta nöytyytetään tai hänen ahdinkoonsa suhatudutaan kylmäkistkoisesti
Artikkelissa kerrotaan, että suomalaiset sosiaalityöntekijät pitävät huomattavasti muita pohjoismaisia kolegoitaan hakijaa syyllisenä omiin vaikeuksiinsa.
Sosiaalityöntekijät eivät ole muusta väestöstä irrallinen ihmisryhmä, johon kovenevat asenteet eivät vaikuttaisi.
Linkki artikkeliin, jossa 61 kommenttia.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalityötäkin ohjaavat asenteet/1135262804224
---
kun Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa vain muutama prosentti sosiaalityöntekijöistä katsoo yksilölliset syyt merkittäväksi toimeentulovaikeuksien aiheuttajaksi, suomalaisista sosiaalityöntekijöistä jopa lähes viidennes pitää avun hakijoita laiskoina tai moraaliltaan arveluttavina. Vaikeuksiin joutumisen ajatellaan johtuvan suurimmaksi osaksi heistä itsestään.
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ilmestynyt selvitys osoittaa myös sen, että nimenomaan nuoret ja vähemmän koulutetut sosiaalityöntekijät katsovat toimeentulotukea hakevan ahdingon olevan hänen oma vikansa. Mitä pitempi työura sosiaalityöntekijöillä on, sitä useammin he näkevät ongelmien taustalla yhteiskunnalliset syyt.
Pitkä työura vaikuttaisi opettavan työntekijää näkemään toimeentulovaikeuksien monimutkaisuuden ja niiden takana olevat yhteiskunnalliset epäkohdat.
Tanskassa ja Norjassa noin joka kolmas sosiaalityöntekijä pitää sosiaalista kohtaloa suurena syynä ongelmiin. Etenkin Tanskassa kohtalonomaiseen köyhyyteen uskotaan usein eniten.
Kohtaloksi voi koitua huono onni ylipäätään tai kontrolloimattomat yhteiskunnalliset muutokset, kuten taloussuhdanteiden äkilliset vaihtelut. Kohtalolle on ominaista, ettei siihen voi itse vaikuttaa.
Osan pohjoismaisten sosiaalityöntekijöiden vaihtelevasta suhtautumisesta selittää erilainen sosiaaliturvajärjestelmä. Suomalaiset toimeentulotuen asiakkaat ovat jo pudonneet monen turvaverkon läpi, sillä toimeentulotuki on Suomessa tukimuoto, johon turvaudutaan viimeiseksi. Sitä annetaan vain jos muut tukimuodot eivät ole auttaneet tai ne on jo käytetty loppuun.
Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden tylyt asenteet antavat kuitenkin aihetta pohtia sitä, mitä ne kertovat muidenkin suomalaisten suhtautumisesta vähäosaisimpaan kansanosaan. Sosiaalityöntekijöillä on sentään takanaan maisterikoulutus, joka sisältää myös oppia yhteiskunnan toimintamekanismeista.
Eriarvoistuminen on johtanut Suomessa siihen, että hyvin toimeentuleva enemmistö väestöstä ei välttämättä tiedä juuri mitään siitä ahdingosta, jonka toimeentulotuen varassa elävät ihmiset kohtaavat. Jos ihminen ei ole näkyvästi sairas, vammainen tai vanhus, yleinen asenne on, että hän on työkykyinen ja pystyy elättämään itsensä työllään.