Narsistit ovat

Olen lukenut että narsistit yleensä älyltään normaaleina ihmisinä oppivat hämäävän taitaviksi tunnetilojen näyttelijoiksi mutta toimivat ikään kuin robotit yleensä tarkoituksenaan päästä omiin tavoitteisiinsa. Narsisteille tyypillistä on tietääkseni kuitenkin se, että nämä hänen tunnetilansa ja mielipiteensä muuttuvat hyvinkin nopeasti jopa täysin päinvastaisiksi riippuen esim. keskustelukumppanista tai seurasta.

henna... kirjoitti:

Olen lukenut että narsistit yleensä älyltään normaaleina ihmisinä oppivat hämäävän taitaviksi tunnetilojen näyttelijoiksi mutta toimivat ikään kuin robotit yleensä tarkoituksenaan päästä omiin tavoitteisiinsa. Narsisteille tyypillistä on tietääkseni kuitenkin se, että nämä hänen tunnetilansa ja mielipiteensä muuttuvat hyvinkin nopeasti jopa täysin päinvastaisiksi riippuen esim. keskustelukumppanista tai seurasta.

Totta. Kun ulkona kuljettiin tuttuja tapaamassa, tapasin minäkin erittäin monta versiota kumppanistani. Joskus se ärsytti, joskus koetin vain sulkea silmäni. Koin myös että ne tunnetilat saattoivat muuttua päinvastaiseksi ihan ilman syytäkin... varsinkin minun suhteeni. Torstaina naurettiin mahat kipeänä mutta perjantaina olin jo maailman vastenmielisin ihminen jota ei halua nähdä enää ikinä !
Ennen seuraavaa kertaa ;)

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Totta. Kun ulkona kuljettiin tuttuja tapaamassa, tapasin minäkin erittäin monta versiota kumppanistani. Joskus se ärsytti, joskus koetin vain sulkea silmäni. Koin myös että ne tunnetilat saattoivat muuttua päinvastaiseksi ihan ilman syytäkin... varsinkin minun suhteeni. Torstaina naurettiin mahat kipeänä mutta perjantaina olin jo maailman vastenmielisin ihminen jota ei halua nähdä enää ikinä !
Ennen seuraavaa kertaa ;)

Sitä kuuluisaa narsistin tarjoamaa vuoristorataa.

henna... kirjoitti:

Olen lukenut että narsistit yleensä älyltään normaaleina ihmisinä oppivat hämäävän taitaviksi tunnetilojen näyttelijoiksi mutta toimivat ikään kuin robotit yleensä tarkoituksenaan päästä omiin tavoitteisiinsa. Narsisteille tyypillistä on tietääkseni kuitenkin se, että nämä hänen tunnetilansa ja mielipiteensä muuttuvat hyvinkin nopeasti jopa täysin päinvastaisiksi riippuen esim. keskustelukumppanista tai seurasta.

"Olen lukenut että narsistit yleensä älyltään normaaleina ihmisinä oppivat hämäävän taitaviksi tunnetilojen näyttelijoiksi mutta toimivat ikään kuin robotit yleensä tarkoituksenaan päästä omiin tavoitteisiinsa"

Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on!

old_profile_59029 kirjoitti:

"Olen lukenut että narsistit yleensä älyltään normaaleina ihmisinä oppivat hämäävän taitaviksi tunnetilojen näyttelijoiksi mutta toimivat ikään kuin robotit yleensä tarkoituksenaan päästä omiin tavoitteisiinsa"

Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on!

"Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on!"

Sinä olet kokenut vain oman kokemuksesi - ilman mitään muita näkökulmia.

BTW. Menisitkö kaihileikkaukseen vain kaihia potevalle lääkärille? :D

Ilkikurimus kirjoitti:

"Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on!"

Sinä olet kokenut vain oman kokemuksesi - ilman mitään muita näkökulmia.

BTW. Menisitkö kaihileikkaukseen vain kaihia potevalle lääkärille? :D

Taitavaa vääntämistä! :-D
Okei, en menisi leikkaukseen ennen kuin lääkäri olisi saanut omat silmänsä kuntoon.

Mutta kahdesta lääkäristä, toinen lukenut kaihileikkauksista, toinen tehnyt niitä käytännössä...valitsisin jälkimmäisen ;-P

old_profile_59029 kirjoitti:

Taitavaa vääntämistä! :-D
Okei, en menisi leikkaukseen ennen kuin lääkäri olisi saanut omat silmänsä kuntoon.

Mutta kahdesta lääkäristä, toinen lukenut kaihileikkauksista, toinen tehnyt niitä käytännössä...valitsisin jälkimmäisen ;-P

Suomessa kun on sellainen laki, joka määrää, että lääkärin ammattia ei saa harjoittaa kuin luvan siihen saaneet. Ei riitä, että on pelkästään tehnyt, pitää myös olla lukenut...

Mutta sinähän haluatkin vain olla oikeassa ja teet sen eteen luultavasti vaikka mitä.
- Ei se minun maailmaani kumoa, ei edes heilauta.

Ilkikurimus kirjoitti:

Suomessa kun on sellainen laki, joka määrää, että lääkärin ammattia ei saa harjoittaa kuin luvan siihen saaneet. Ei riitä, että on pelkästään tehnyt, pitää myös olla lukenut...

Mutta sinähän haluatkin vain olla oikeassa ja teet sen eteen luultavasti vaikka mitä.
- Ei se minun maailmaani kumoa, ei edes heilauta.

Hmm...
Puolustan kyllä omia näkemyksiäni...mutta että haluaisin olla vain oikeassa...ei, kyllä olen siinä mielessä joustava että olen valmis oppimaan...ja olen oppinut sinultakin...

Sua, tai ketään muutakaan, en pysty heilauttamaan. Jos jostain ajatuksistani saat jotain, siitä tietysti olen iloinen, mutta sä käsittelet kaiken itse, ja koet niinkuin parhaaksi näet.

old_profile_59029 kirjoitti:

Hmm...
Puolustan kyllä omia näkemyksiäni...mutta että haluaisin olla vain oikeassa...ei, kyllä olen siinä mielessä joustava että olen valmis oppimaan...ja olen oppinut sinultakin...

Sua, tai ketään muutakaan, en pysty heilauttamaan. Jos jostain ajatuksistani saat jotain, siitä tietysti olen iloinen, mutta sä käsittelet kaiken itse, ja koet niinkuin parhaaksi näet.

Vertaus lääkäristä ei nyt ehkä sopinut tähän, en tiedä. Toista narsistin uhria ymmärtää vain toinen samanlainen. Sama alkoholistien, addiktien, peliriippuvaisten tai läheisriippuvaisten kera. Siksi vertaistuki onkin niissä todistetusti paras hoitomuoto.

On huomattu mm. aa:ssa, että ammattijohtoinen kokoontuminen EI johda samoihin lopputuloksiin vaan heikentää hoitovastetta.

Sepä se, sepä se, tuo omavoimaisuus. Saat sen mistä luovut, eli lopeta jatkuva tappeleminen vastaan ja hyväksy se, että olet vain ihminen. Pienuus ja heikkous on inhimillisyyttä mitä esim. alkoholisti ei halua nähdä itsessään.

Onhan alkoholismikin tunne-ja sielunelämän sairaus. Tai oire. Tai lääke.

Vertaistuki toimii tällaisessa todellakin parhaiten. SIinä säästyy myös häpeältä ja tuomitsemisen pelosta - normaali ihminenhän tuomitsee alkoholistin heikoksi reppanaksi jolla ei ole selkärankaa tai narsistin vastuulliseksi teoistaan. Miten narsisti voisi olla vastuullinen teoistaan koska ei täysin edes ymmärrä tekojensa vääryyttä ja on samalla tavalla kuin uhri tullut kasvunsa aikana kaltoinkohdelluksi. Siksipä narsistin syyttelemisen sijaan parhaat tulokset tulevat kun opettelee heidät tunnistamaan ja pysymään loitolla. Kyllä he löytävät aina uusia haavottuneita uhreja eivätkä tule jäämään yksin.

Samalla oman itsensä tutkiskelu on tarpeen, jotta tietää mihin "vaivaan" narsisti on antanut vastauksen. Sen myötä saa myös itseluottamusta, arvoja ja oppii pitämään itsestään parempaa huolta.

Toisaalla olen miettinyt aa:n hoitomuodon itsesuggestiivista puolta. Jatkuva ja tarpeeksi usein toistuva tieto siitä mitä juominen aiheuttaa/aiheutti, itsetutkiskelu ja niiden julkituominen ei voi olla vaikuttamatta pitkän päälle. Jotkut kokevat sen manipulatiiviseksi.. useimmiten ne, jotka eivät ole valmiita samaan työhön kuin raitistuneet/raitistuvat. Miksei sama pätisi myös narsistin uhrien hoidossa ?

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Sepä se, sepä se, tuo omavoimaisuus. Saat sen mistä luovut, eli lopeta jatkuva tappeleminen vastaan ja hyväksy se, että olet vain ihminen. Pienuus ja heikkous on inhimillisyyttä mitä esim. alkoholisti ei halua nähdä itsessään.

Onhan alkoholismikin tunne-ja sielunelämän sairaus. Tai oire. Tai lääke.

Vertaistuki toimii tällaisessa todellakin parhaiten. SIinä säästyy myös häpeältä ja tuomitsemisen pelosta - normaali ihminenhän tuomitsee alkoholistin heikoksi reppanaksi jolla ei ole selkärankaa tai narsistin vastuulliseksi teoistaan. Miten narsisti voisi olla vastuullinen teoistaan koska ei täysin edes ymmärrä tekojensa vääryyttä ja on samalla tavalla kuin uhri tullut kasvunsa aikana kaltoinkohdelluksi. Siksipä narsistin syyttelemisen sijaan parhaat tulokset tulevat kun opettelee heidät tunnistamaan ja pysymään loitolla. Kyllä he löytävät aina uusia haavottuneita uhreja eivätkä tule jäämään yksin.

Samalla oman itsensä tutkiskelu on tarpeen, jotta tietää mihin "vaivaan" narsisti on antanut vastauksen. Sen myötä saa myös itseluottamusta, arvoja ja oppii pitämään itsestään parempaa huolta.

Toisaalla olen miettinyt aa:n hoitomuodon itsesuggestiivista puolta. Jatkuva ja tarpeeksi usein toistuva tieto siitä mitä juominen aiheuttaa/aiheutti, itsetutkiskelu ja niiden julkituominen ei voi olla vaikuttamatta pitkän päälle. Jotkut kokevat sen manipulatiiviseksi.. useimmiten ne, jotka eivät ole valmiita samaan työhön kuin raitistuneet/raitistuvat. Miksei sama pätisi myös narsistin uhrien hoidossa ?

Uhrien yleisin omavoimaisuuden ilmaus on, että narsisti voisi ottaa kenet tahansa uhriksi.

Sikäli väite on tosi, että ketä tahansa voidaan huijata kerran, mutta että jää parisuhteeseen, tai kaverisuhteeseen uskoen, että jokin ajan kanssa muuttuisi, on hyvin lähellä läheisriippuvuutta -- uhri on narsistisen toiminnan mahdollistaja (läheisriippuvainen) niin kauan, kuin ei tiedosta sitä koukkua, missä roikkuu. En sinänsä kiellä uhriajattelua, se on omalla tavallaan eteenpäinvievä varsinkin vihavaiheessa, sillä narsismiyhteydessä kaltoinkohtelijakin(nph) on uhri, joten ei oikeastaan ole ketään, ketä syyttää tai syyllistää.

Mitkä eri asiat sitten vaikuttavat omiin valintoihin niin, että uskoo ihmisen perimmäiseen hyvyyteen tai parisuhteeseen arvoina?

old_profile_59029 kirjoitti:

"Olen lukenut että narsistit yleensä älyltään normaaleina ihmisinä oppivat hämäävän taitaviksi tunnetilojen näyttelijoiksi mutta toimivat ikään kuin robotit yleensä tarkoituksenaan päästä omiin tavoitteisiinsa"

Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on!

"Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on! "

Miksiköhän yxex kommentoit kirjoitustani taas noin? Tiedät varsin hyvin, että olen moneen kertaan kirjoittanut täällä että minä olen kokenut omakohtaisesti mitä parisuhdenarsismi on. Ehkä tarkoituksesi oli provosoida vain minut reagoimaan, jälleen kerran "puolustelemaan" että olen myös kokenut tuon, minkä siis itseasiassa ihan varmasti kirjoitusteni perusteella tiesitkin.

Olen kyllä antanut itseni kirjoituksistasi ymmärtää, että minä en ole sinun luomasi oikean toimintamallin mukaan toimiva uhri kun en millään tahdo päästä tässä "toipumisessani" "eteenpäin" eli siirry toteamaan, että itsekin olen narsisti (olet useaan otteeseen tuonut tätä julki mielipiteenäsi että kaikki ovat narsisteja, myös uhrit) enkä ole "valaistunut" vieläkään hehkuttamaan narsistien ylivertaisuutta ja "kamuttamaan" heitä, niin mitäpäs minä voisin sun mielestäsi tietää kunhan vaan lueskelen jotain :))))))))))))))))))))))))))))))))))))
Ei muuten haittaa pätkääkään, mitä mieltä minusta olet...vieläkin jaksan uskoa, että täällä on myös lukijoita, jotka tasan tarkkaan ymmärtävät, mistä kirjoitan ja jopa uskovat minun TIETÄVÄN jotain lukemani ja omakohtaisten kokemusteni perusteella...

henna... kirjoitti:

"Sä olet lukenut. Mutta minä olen omakohtaisesti kokenut mitä parisuhdenarsismi on! "

Miksiköhän yxex kommentoit kirjoitustani taas noin? Tiedät varsin hyvin, että olen moneen kertaan kirjoittanut täällä että minä olen kokenut omakohtaisesti mitä parisuhdenarsismi on. Ehkä tarkoituksesi oli provosoida vain minut reagoimaan, jälleen kerran "puolustelemaan" että olen myös kokenut tuon, minkä siis itseasiassa ihan varmasti kirjoitusteni perusteella tiesitkin.

Olen kyllä antanut itseni kirjoituksistasi ymmärtää, että minä en ole sinun luomasi oikean toimintamallin mukaan toimiva uhri kun en millään tahdo päästä tässä "toipumisessani" "eteenpäin" eli siirry toteamaan, että itsekin olen narsisti (olet useaan otteeseen tuonut tätä julki mielipiteenäsi että kaikki ovat narsisteja, myös uhrit) enkä ole "valaistunut" vieläkään hehkuttamaan narsistien ylivertaisuutta ja "kamuttamaan" heitä, niin mitäpäs minä voisin sun mielestäsi tietää kunhan vaan lueskelen jotain :))))))))))))))))))))))))))))))))))))
Ei muuten haittaa pätkääkään, mitä mieltä minusta olet...vieläkin jaksan uskoa, että täällä on myös lukijoita, jotka tasan tarkkaan ymmärtävät, mistä kirjoitan ja jopa uskovat minun TIETÄVÄN jotain lukemani ja omakohtaisten kokemusteni perusteella...

Kirjoitin kommentin persoonallisuushäiriöni vallassa :)

Sulla on tietoa ja taitoa käsitellä narsismi asiaa, sitä en kiellä. Hyviä ajatuksia. Mutta koetko tämän palstan pohtimiset kilpajuoksuksi, vai yhteisen hyvän eteen toimimiseksi, se on minulle epäselvää.

Kun täällä ystävystyneet ihmiset ovat saaneet aikaiseksi toimivan dialogin, olet hyökännyt sitä dialogia vastaan ja samalla sen osallistujia vastaan, syyttämällä huuhaasta, haluamalla meidät pois pimentoon keskustelemaan ja viemästä palstatilaa.

Ihan esimerkkinä: jos alkaisin pommittaa sua kamuttelusta metall-leidin kanssa, miten pidätte kimppakivaa, kehutte toisianne, ja että menisitte vaikka naamakirjaan seurustelemaan. Ei taitaisi susta tuntua kivalta.

Onko yhteiset pelisäännöt liikaa vaadittu? Toistemme erilaisuuden ymmärtäminen, keskinäinen kunnioitus, arvostus ja suvaitseminen. Niinkuin IRL.kin pitäisi olla, ja jonka puutteesta olemme kärsineet suhteissamme narsisteihin.

Negatiivisuus on häiriötila, jos tunnet sitä minua kohtaan, se on silti edelleen sun tunne, mikä sun täytyy itse käsitellä, siirtämättä sitä minuun.

Lähimmäisenrakkaudella! yxex

"...itsepäisyyden lohikäärmeitä vastaan taistelen peräänantamattomasti."

Itsepäisyys on joskus ihan paikallaan :))
Useinkin täällä on tullut sellainen kuva että pidät itsepäisyyttä kovin negatiivisena ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei sinun kanssasi saisi olla eri mieltä.

old_profile_59029 kirjoitti:

Kirjoitin kommentin persoonallisuushäiriöni vallassa :)

Sulla on tietoa ja taitoa käsitellä narsismi asiaa, sitä en kiellä. Hyviä ajatuksia. Mutta koetko tämän palstan pohtimiset kilpajuoksuksi, vai yhteisen hyvän eteen toimimiseksi, se on minulle epäselvää.

Kun täällä ystävystyneet ihmiset ovat saaneet aikaiseksi toimivan dialogin, olet hyökännyt sitä dialogia vastaan ja samalla sen osallistujia vastaan, syyttämällä huuhaasta, haluamalla meidät pois pimentoon keskustelemaan ja viemästä palstatilaa.

Ihan esimerkkinä: jos alkaisin pommittaa sua kamuttelusta metall-leidin kanssa, miten pidätte kimppakivaa, kehutte toisianne, ja että menisitte vaikka naamakirjaan seurustelemaan. Ei taitaisi susta tuntua kivalta.

Onko yhteiset pelisäännöt liikaa vaadittu? Toistemme erilaisuuden ymmärtäminen, keskinäinen kunnioitus, arvostus ja suvaitseminen. Niinkuin IRL.kin pitäisi olla, ja jonka puutteesta olemme kärsineet suhteissamme narsisteihin.

Negatiivisuus on häiriötila, jos tunnet sitä minua kohtaan, se on silti edelleen sun tunne, mikä sun täytyy itse käsitellä, siirtämättä sitä minuun.

Lähimmäisenrakkaudella! yxex

Uhrasin kallista luentoaikaa tänään, enkä kunnellutkaan kaikkia ihan niin kovin tarkasti - syynä lähinnä aimmat alan opintoni - ja mietin tätä nettimaailmaa ja miksi se joillekin on sama kuin real life ja toiset taas ymmärtävät, että näin ei ole.

"Kun täällä ystävystyneet ihmiset ovat saaneet aikaiseksi toimivan dialogin..."
- Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty? Tarkoitatko nyt näitä sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja?
Sanohan miksi ihmeessä meidän tulisi täällä mielistellä tai vihata toisiamme? Eikö olisi kaikkein parasta vain keskustella aiheesta ja jättää kaikki muu sivuun? Vain se olisi nettiketin mukaista....

UPDATE_9155111 kirjoitti:

Uhrien yleisin omavoimaisuuden ilmaus on, että narsisti voisi ottaa kenet tahansa uhriksi.

Sikäli väite on tosi, että ketä tahansa voidaan huijata kerran, mutta että jää parisuhteeseen, tai kaverisuhteeseen uskoen, että jokin ajan kanssa muuttuisi, on hyvin lähellä läheisriippuvuutta -- uhri on narsistisen toiminnan mahdollistaja (läheisriippuvainen) niin kauan, kuin ei tiedosta sitä koukkua, missä roikkuu. En sinänsä kiellä uhriajattelua, se on omalla tavallaan eteenpäinvievä varsinkin vihavaiheessa, sillä narsismiyhteydessä kaltoinkohtelijakin(nph) on uhri, joten ei oikeastaan ole ketään, ketä syyttää tai syyllistää.

Mitkä eri asiat sitten vaikuttavat omiin valintoihin niin, että uskoo ihmisen perimmäiseen hyvyyteen tai parisuhteeseen arvoina?

Mistä tiedät milloin huijaus on ns. nielty?

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Vertaus lääkäristä ei nyt ehkä sopinut tähän, en tiedä. Toista narsistin uhria ymmärtää vain toinen samanlainen. Sama alkoholistien, addiktien, peliriippuvaisten tai läheisriippuvaisten kera. Siksi vertaistuki onkin niissä todistetusti paras hoitomuoto.

On huomattu mm. aa:ssa, että ammattijohtoinen kokoontuminen EI johda samoihin lopputuloksiin vaan heikentää hoitovastetta.

Mutta mikä addiktio on narsistinen persoonallisuushäiriö?

Toisaalta maamme tapaa hoitaa mielenterveyspotilaita on arvosteltu liian säilöönottomaiseksi.....Mutta nyt ymmärrän, mitä se tarkoittaa; sehän onkin vertaistukea! Kymmenen bipoa samaan huoneeseen - lääkkeet ja lääkärit nurkkaan - antamaan toinen toiselleen mitään muuta hoitoa parempaa vertaistukea....Hei CAMOON!

Ilkikurimus kirjoitti:

Uhrasin kallista luentoaikaa tänään, enkä kunnellutkaan kaikkia ihan niin kovin tarkasti - syynä lähinnä aimmat alan opintoni - ja mietin tätä nettimaailmaa ja miksi se joillekin on sama kuin real life ja toiset taas ymmärtävät, että näin ei ole.

"Kun täällä ystävystyneet ihmiset ovat saaneet aikaiseksi toimivan dialogin..."
- Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty? Tarkoitatko nyt näitä sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja?
Sanohan miksi ihmeessä meidän tulisi täällä mielistellä tai vihata toisiamme? Eikö olisi kaikkein parasta vain keskustella aiheesta ja jättää kaikki muu sivuun? Vain se olisi nettiketin mukaista....

" "Kun täällä ystävystyneet ihmiset ovat saaneet aikaiseksi toimivan dialogin..."
- Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty? Tarkoitatko nyt näitä sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja?
Sanohan miksi ihmeessä meidän tulisi täällä mielistellä tai vihata toisiamme? Eikö olisi kaikkein parasta vain keskustella aiheesta ja jättää kaikki muu sivuun? Vain se olisi nettiketin mukaista.... "

ASIAA !! :)

Ilkikurimus kirjoitti:

Uhrasin kallista luentoaikaa tänään, enkä kunnellutkaan kaikkia ihan niin kovin tarkasti - syynä lähinnä aimmat alan opintoni - ja mietin tätä nettimaailmaa ja miksi se joillekin on sama kuin real life ja toiset taas ymmärtävät, että näin ei ole.

"Kun täällä ystävystyneet ihmiset ovat saaneet aikaiseksi toimivan dialogin..."
- Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty? Tarkoitatko nyt näitä sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja?
Sanohan miksi ihmeessä meidän tulisi täällä mielistellä tai vihata toisiamme? Eikö olisi kaikkein parasta vain keskustella aiheesta ja jättää kaikki muu sivuun? Vain se olisi nettiketin mukaista....

"Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty?"

Jos sinä et ole siihen tunnemaailmaan päässyt, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa muille. :)

Mun pää on about jalkapallon kokoinen, voiko niin pienestä objektista löytyä koko maailman ymmärtäminen. Ei. Tunnustan olevani hyvin pieni osa kaikkea, ja katsantokantani on pikkuruisen pieni ja suppea. Silti minulla on maailmankuva ja käsitys elämästä. Käsitys itsestäni käsin.

Siteeraan tähän väliin erästä suomalaista filosofia: 'kun keskinkertaisella kaverilla on keskinkertainen kaveri, se mitä he yhdessä pystyvät tekemään, om enemmän kuin heidän ominaisuuksiensa summa. Tulos voi olla huippua, vaikkei kumpikaan kaverus yksinään ole huippu.' -ollila-

Kun kahteen kaverukseen lisätään kolmas, neljäs...syntyy kollektiivinen kokonaisuus, mihin kukaan kaveruksista ei yksinään pääsisi.

Ystävyys, ja positiivisuus pönkittää näitä kaveruksia eteenpäin oivalluksissa, siinä missä toisella on tiedoissa aukko, sen toinen/toiset yrittää paikata. Se on yhteen hiileen puhaltamista.

Täällä palstalla se on herättänyt närää. Miksi(?) Kai vastavoima on kaikelle oltava, että polariteettiteoria toteutuisi tässäkin.

Ilkikurimus kirjoitti:

Mutta mikä addiktio on narsistinen persoonallisuushäiriö?

Toisaalta maamme tapaa hoitaa mielenterveyspotilaita on arvosteltu liian säilöönottomaiseksi.....Mutta nyt ymmärrän, mitä se tarkoittaa; sehän onkin vertaistukea! Kymmenen bipoa samaan huoneeseen - lääkkeet ja lääkärit nurkkaan - antamaan toinen toiselleen mitään muuta hoitoa parempaa vertaistukea....Hei CAMOON!

Jaaa... ajattelin lähinnä kyllä narsistin uhreja enkä narsisteja tuon vertaistuen osilta. Puhumattakaan biboista, skitsoista tai vastaavista. Taidan pomppia liian nopeasti aiheesta toiseen. Koetan rauhoittua=)

Nyt eivät piuhojen päät yhdistyneet. Sinulla. Tai sitten yhdistyivät, mutta luontosi ei riittänyt tunnustamaan....häpeän mitätöintiä/siirtoa?

old_profile_59029 kirjoitti:

"Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty?"

Jos sinä et ole siihen tunnemaailmaan päässyt, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa muille. :)

Mun pää on about jalkapallon kokoinen, voiko niin pienestä objektista löytyä koko maailman ymmärtäminen. Ei. Tunnustan olevani hyvin pieni osa kaikkea, ja katsantokantani on pikkuruisen pieni ja suppea. Silti minulla on maailmankuva ja käsitys elämästä. Käsitys itsestäni käsin.

Siteeraan tähän väliin erästä suomalaista filosofia: 'kun keskinkertaisella kaverilla on keskinkertainen kaveri, se mitä he yhdessä pystyvät tekemään, om enemmän kuin heidän ominaisuuksiensa summa. Tulos voi olla huippua, vaikkei kumpikaan kaverus yksinään ole huippu.' -ollila-

Kun kahteen kaverukseen lisätään kolmas, neljäs...syntyy kollektiivinen kokonaisuus, mihin kukaan kaveruksista ei yksinään pääsisi.

Ystävyys, ja positiivisuus pönkittää näitä kaveruksia eteenpäin oivalluksissa, siinä missä toisella on tiedoissa aukko, sen toinen/toiset yrittää paikata. Se on yhteen hiileen puhaltamista.

Täällä palstalla se on herättänyt närää. Miksi(?) Kai vastavoima on kaikelle oltava, että polariteettiteoria toteutuisi tässäkin.

"Jos sinä et ole siihen tunnemaailmaan päässyt, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa muille."
- Tilani loukkaamista. Mihin tunnemaailmaan minä en ole päässyt? Olenko pyrkinyt/halunnut? Mistä tiedät?


Totuus sisältyy näihin sanoihin: "sosiaalinen kuolemantuomio".

Jatkan, kunhan käyn tuossa naapurikaupungissa viemässä rahaa lainaksi ystävälle, joka on sen tarpeessa...Mutta sitä ennen voi esittää heränneitä ajatuksia kirjoittamastani totuudesta tähän ongelmaan.

sitä, että sinä sekoat kohta.

Ilkikurimus kirjoitti:

Nyt eivät piuhojen päät yhdistyneet. Sinulla. Tai sitten yhdistyivät, mutta luontosi ei riittänyt tunnustamaan....häpeän mitätöintiä/siirtoa?

?

Pelkurilla ei ole kanttia seisoa sanojensa takana, pelkuri poistelee viestejään.
Huomaatko itsekin että puhut niin ristiinkin eri ketjuissa, siksikö myös poistelet noita? Vai siksi, että alat olla MIELESTÄSI häviöllä, jos et saakaan täällä "täyttä kannatusta" "hienoille" teorioillesi, et kestä sitä että kaikki ei ihailekaan sinua. Tosin luulen (en tiedä) että suurin osa lukijoista ei mitenkään erityisesti ihaile, ainakaan en huomaa mitään hurraa-huutoja "oivalluksistasi"viestiesi jälkeen paitsi tietysti ne vakiot.
Mutta toki mun puolesta voit poistaa viestisi, minä ainakaan en jää kaipaamaan, mutta uskon kyllä että lisää satelee, joskus pienen tauon jälkeen.

Ilkikurimus kirjoitti:

sitä, että sinä sekoat kohta.

Mitä mieltä olet, eikö tuollainen ole aika asiatonta, näin ystävien kesken?

Ilkikurimus kirjoitti:

"Jos sinä et ole siihen tunnemaailmaan päässyt, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa muille."
- Tilani loukkaamista. Mihin tunnemaailmaan minä en ole päässyt? Olenko pyrkinyt/halunnut? Mistä tiedät?


Totuus sisältyy näihin sanoihin: "sosiaalinen kuolemantuomio".

Jatkan, kunhan käyn tuossa naapurikaupungissa viemässä rahaa lainaksi ystävälle, joka on sen tarpeessa...Mutta sitä ennen voi esittää heränneitä ajatuksia kirjoittamastani totuudesta tähän ongelmaan.

(mielikuvani sinusta pyörremyrskynä säilyy) ;)

"Tilani loukkaamista. Mihin tunnemaailmaan minä en ole päässyt?

Vastaus: Kirjoittamalla; "Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty? Tarkoitatko nyt näitä sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja?" osoitit 1. ettei sulle ole syntynyt yhteistä tunnemaailmaa ns sisäpiirin kanssa. 2. kaytät voimakasta mitätöintiä ja loukkaavaa kieltä, sekä arvostuksen puutetta muihin kirjoittajiin.

"Olenko pyrkinyt/halunnut? "

Vastaus: ei aavistustakaan halustasi, mutta negatiivisuudella olet kyllä ilmaissut pyrkimishaluttomuutesi. Olen sen huomioinut. Kanssakäyminen perustuu molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen.

"Mistä tiedät?"

Vastaus: Sun tapauksen suhteen en voi tietää mitään.

"Totuus sisältyy näihin sanoihin: "sosiaalinen kuolemantuomio". "

Vastaus: tässä menin ulalle. Mikä se voisi olla täällä palstalla? Jokin estäminen tulla 'sisäpiiriin'? Sitähän en/ei muutkaan ole tehnyt. (uusille lukijoille; kyse on kuvitteellisesta sisäpiiristä)

Vastasin kommenttiisi ilman negatiivisia tunteita. Mutta jos saisin sut käsiini antaisin remmiä, ja piiskatessa itkisin varmaan enemmän kuin sinä. :'-)

UPDATE_9155111 kirjoitti:

Mitä mieltä olet, eikö tuollainen ole aika asiatonta, näin ystävien kesken?

Mitä ystäviä ne ovat, jotka ovat vain perseennuolentalinjalla - tuskin ystäviä laisinkaan! Mutta näin MEIDÄN kesken: minä en ole sinulle vapaaehtoisesti yhtään mitään ja sä tiedät sen kyllä.

old_profile_59029 kirjoitti:

(mielikuvani sinusta pyörremyrskynä säilyy) ;)

"Tilani loukkaamista. Mihin tunnemaailmaan minä en ole päässyt?

Vastaus: Kirjoittamalla; "Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty? Tarkoitatko nyt näitä sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja?" osoitit 1. ettei sulle ole syntynyt yhteistä tunnemaailmaa ns sisäpiirin kanssa. 2. kaytät voimakasta mitätöintiä ja loukkaavaa kieltä, sekä arvostuksen puutetta muihin kirjoittajiin.

"Olenko pyrkinyt/halunnut? "

Vastaus: ei aavistustakaan halustasi, mutta negatiivisuudella olet kyllä ilmaissut pyrkimishaluttomuutesi. Olen sen huomioinut. Kanssakäyminen perustuu molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen.

"Mistä tiedät?"

Vastaus: Sun tapauksen suhteen en voi tietää mitään.

"Totuus sisältyy näihin sanoihin: "sosiaalinen kuolemantuomio". "

Vastaus: tässä menin ulalle. Mikä se voisi olla täällä palstalla? Jokin estäminen tulla 'sisäpiiriin'? Sitähän en/ei muutkaan ole tehnyt. (uusille lukijoille; kyse on kuvitteellisesta sisäpiiristä)

Vastasin kommenttiisi ilman negatiivisia tunteita. Mutta jos saisin sut käsiini antaisin remmiä, ja piiskatessa itkisin varmaan enemmän kuin sinä. :'-)

Älä ny vielä remmiin tartu! Enhän mä ole vielä edes lämmin....!

Minun mielestäni täällä ei ole mitään "sisäpiiriä"! On kyllä sellainen taho, joka haluaa olla sisäpiiri, mutta sehän ei vielä todista asian olevan niin....sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja täällä kyllä on, mutta ne ovat NIIIIIIIN ala-arvoista roinaa, että kaikki kaunis haihtuu päästä sillä siunaamalla sekunnilla, kun niihin törmää...ja tämä wannabe-sisäpiiri on juuri se, jolla pyritään loukkaamaan ja mitätöimään muita siihen omasta halustaan kuulumattomia, riittävän omavoimaisia kirjoittajia, joista itse olen yksi esimerkki. Kirjoitan vain omia mielipiteitäni, en kenenkään muun mielistelyä - ja näin tulee olemaan jatkossakin. Arvostus ansaitaan.

Siihen nähden, ettet voi tapauksessani tietää mitään esität paljon kaikenlaista....jokin syy sillekin on oltava - mikä?

Sosiaalinen kuolemantuomio liittyy kiusaamiseen. Se on tapa amputoida toisen henkilön vaikutusvalta.

Perustelet kovin huonosti näitä lausumiasi. Minkä takia? Eikö sulla olekaan äkkiä mitään sanottavaa, kun pitäisi puhua asiasta ja totuudesta?

henna... kirjoitti:

Pelkurilla ei ole kanttia seisoa sanojensa takana, pelkuri poistelee viestejään.
Huomaatko itsekin että puhut niin ristiinkin eri ketjuissa, siksikö myös poistelet noita? Vai siksi, että alat olla MIELESTÄSI häviöllä, jos et saakaan täällä "täyttä kannatusta" "hienoille" teorioillesi, et kestä sitä että kaikki ei ihailekaan sinua. Tosin luulen (en tiedä) että suurin osa lukijoista ei mitenkään erityisesti ihaile, ainakaan en huomaa mitään hurraa-huutoja "oivalluksistasi"viestiesi jälkeen paitsi tietysti ne vakiot.
Mutta toki mun puolesta voit poistaa viestisi, minä ainakaan en jää kaipaamaan, mutta uskon kyllä että lisää satelee, joskus pienen tauon jälkeen.

Pelkuri kehittää ympärilleen "sisäpiirin"....

Ilkikurimus kirjoitti:

Pelkuri kehittää ympärilleen "sisäpiirin"....

Kiteytettynä: pelkuri kuvittelee itsensä kuvitteellisen sisäpiirin ulkopuolelle.

Siis haloo... täällä suorastaan huudetaan loogista älykkyyttä, mutta MISSÄ ON SE PERKELEEN TUNNEÄLY?

Kumpaa aliarvioit, minua vai itseäsi? En kysy sinulta perusteluita OMIIN lausumiini vaan ihan näihin ikiomiisi, joihin et milloinkaan vastaa. On kiva huomata, että mikään ei ole muuttunut vuodessakaan....vai onko se kivaa?

Mikä on absurdi ajatus?

UPDATE_9155111 kirjoitti:

Kiteytettynä: pelkuri kuvittelee itsensä kuvitteellisen sisäpiirin ulkopuolelle.

Siis haloo... täällä suorastaan huudetaan loogista älykkyyttä, mutta MISSÄ ON SE PERKELEEN TUNNEÄLY?

Ei vaan nimenomaan sen sisäpuolelle! Koko sairas sisäpiirikohellus on syntynyt pelkuruudesta kohdata omaa pienuuttaan - "meitä" on "monta", "me" ollaan vahvoja.
Ikään kuin käärmettä aseeseen ajaisit...Jos ei suostu "kamuksesi" ja nuoltavaksesi on ulkopuolella....reppana, tässä teoriassasi on yksi paha aukko: kaikki eivät HALUA olla "kamujasi"....heille sisäpiiri on naurettava leikki, jonka läpi näkee....minä näen sen läpi...."suuri ja mahtava sisäpiiri" on yksinäinen pelkuri, joka ei halua nähdä totuutta vaan pakenee sitä kaikin voimin....

Käytkö jälleen minuuteni rajojen sisäpuolella, jonne sinulla ei ole mitään asiaa? Sinä et tunnista sieltä mitään - sinulle täysin vieras paikka. Sinä luulet sitä, mikä on sinulle eduksi.

"Mitä ystäviä ne ovat, jotka ovat vain perseennuolentalinjalla - tuskin ystäviä laisinkaan! Mutta näin MEIDÄN kesken: minä en ole sinulle vapaaehtoisesti yhtään mitään ja sä tiedät sen kyllä."

Siis kumpi lauseista on absurdi ajatus ja miksi? Katsotaanpa montako kertaa joudun vielä kysymään....

Miksi minun pitäisi esittää kohteliasta ihmiselle, joka ei pidä minusta ja josta minä en pidä?

Ilkikurimus kirjoitti:

Älä ny vielä remmiin tartu! Enhän mä ole vielä edes lämmin....!

Minun mielestäni täällä ei ole mitään "sisäpiiriä"! On kyllä sellainen taho, joka haluaa olla sisäpiiri, mutta sehän ei vielä todista asian olevan niin....sisäpiiriperseennuolentasienikamujuttuja täällä kyllä on, mutta ne ovat NIIIIIIIN ala-arvoista roinaa, että kaikki kaunis haihtuu päästä sillä siunaamalla sekunnilla, kun niihin törmää...ja tämä wannabe-sisäpiiri on juuri se, jolla pyritään loukkaamaan ja mitätöimään muita siihen omasta halustaan kuulumattomia, riittävän omavoimaisia kirjoittajia, joista itse olen yksi esimerkki. Kirjoitan vain omia mielipiteitäni, en kenenkään muun mielistelyä - ja näin tulee olemaan jatkossakin. Arvostus ansaitaan.

Siihen nähden, ettet voi tapauksessani tietää mitään esität paljon kaikenlaista....jokin syy sillekin on oltava - mikä?

Sosiaalinen kuolemantuomio liittyy kiusaamiseen. Se on tapa amputoida toisen henkilön vaikutusvalta.

"Siihen nähden, ettet voi tapauksessani tietää mitään esität paljon kaikenlaista....jokin syy sillekin on oltava - mikä?"

Jokin sinussa, mitä en osaa itsellenikään selittää, kiehtoo minua. Jos olisit minulle merkityksetön, vain sivuuttaisin sinut. En osaa paremmin selittää.

Kiusaaminen...vaikutusvallan riistäminen. Olenko sokeudessani syyllistynyt siihen..hmm

UPDATE_9155111 kirjoitti:

Kiteytettynä: pelkuri kuvittelee itsensä kuvitteellisen sisäpiirin ulkopuolelle.

Siis haloo... täällä suorastaan huudetaan loogista älykkyyttä, mutta MISSÄ ON SE PERKELEEN TUNNEÄLY?

Looginen älyni herättää kysymyksen, että onko tunneälyä se, että kenties ihan kuvitteelliselle kaverille joka päivä hehkutetaan miten ylivoimaisen älykäs ja hyvä tyyppi tämä on tarjoten samalla kuvitteellista olutta ja kuvitteellisia sieniä?

Ilkikurimus kirjoitti:

Käytkö jälleen minuuteni rajojen sisäpuolella, jonne sinulla ei ole mitään asiaa? Sinä et tunnista sieltä mitään - sinulle täysin vieras paikka. Sinä luulet sitä, mikä on sinulle eduksi.

"Mitä ystäviä ne ovat, jotka ovat vain perseennuolentalinjalla - tuskin ystäviä laisinkaan! Mutta näin MEIDÄN kesken: minä en ole sinulle vapaaehtoisesti yhtään mitään ja sä tiedät sen kyllä."

Siis kumpi lauseista on absurdi ajatus ja miksi? Katsotaanpa montako kertaa joudun vielä kysymään....

Ystävyys on lämmin tunnetila kahden tai useamman henkilön välillä, ja sen tunnusmerkki on ettei siihen liity vallankäyttöä, nöyristelyä. Se on tasavertaista harmoniaa. ;)

Kuuluuko se jotenkin sinulle, kenen viestejä täällä kukakin kommentoi? Eiköhän se ole jokaisen ihan HENKILÖKOHTAINEN ASIA ja jokainen ihan itse siitä päätä mihin viestiin kommentoi, se ei ole mitenkään sinun kontrollissasi oleva asia.

hrnna... kirjoitti:

Looginen älyni herättää kysymyksen, että onko tunneälyä se, että kenties ihan kuvitteelliselle kaverille joka päivä hehkutetaan miten ylivoimaisen älykäs ja hyvä tyyppi tämä on tarjoten samalla kuvitteellista olutta ja kuvitteellisia sieniä?

*'Kuvitteelinen kaveri' tarjoo bissen*

;-DDD

Loogista, naiset haluaa valtaa, sitä minkä kuvittelevat meidän heiltä vieneen ;-P

Ei ookaan ja jos joku tätä sattuu lukemaan niin yhtä ikävää on tämäkin heidän kannaltaan. Se ero yleensä oleviin palstanvierityksiin on että tässä tapauksessa SINÄ ITSE olet onnistunut provosoimaan ainakin minut muutamaan vastaukseen (mitä en yleensä edes viitsi tehdä mutta jostain syystä olet saanut nyt provosoitua) mutta tämä ei ole tyypillistä "tarjoon sienen", "

:-D
Voin vain kuvitella mahdollista miittiä; Ai sä oot se ja se, ja kettuilit siitä ja siitä. Ootkin IHMINEN! hih hih

old_profile_59029 kirjoitti:

"Siihen nähden, ettet voi tapauksessani tietää mitään esität paljon kaikenlaista....jokin syy sillekin on oltava - mikä?"

Jokin sinussa, mitä en osaa itsellenikään selittää, kiehtoo minua. Jos olisit minulle merkityksetön, vain sivuuttaisin sinut. En osaa paremmin selittää.

Kiusaaminen...vaikutusvallan riistäminen. Olenko sokeudessani syyllistynyt siihen..hmm

Ei, ei se ole minussa, se on vain sinussa.

Äsken kun tulin ystäväni luota radiosta soi "Minä suolejen sinua kaikelta"...se on hieno biisi ja niin minäkin haluan ajatella omien läheisteni ja hyvien ystävien kanssa. Mutta että täällä - tuntemattomien kesken? Se vaikuttaa hyvin irvokkaalle. Ehkä pinnallinen wannebe-kerho onkin sitten se parempi vaihtoehto, kun mitään aidompaa ei voi syntyä-----mutta kun mietin, miksi niin pitäisi tehdä?

Tuossa edellä kun oli puhetta pelkuruudesta niin siihen ehkä parhaiten sopii toteamus: pahinta pelkuruutta on tietää, mikä on oikein, eikä silti tee niin....

old_profile_59029 kirjoitti:

Loogista, naiset haluaa valtaa, sitä minkä kuvittelevat meidän heiltä vieneen ;-P

Mitä valtaa kuvittelet minun olevan vailla?

old_profile_59029 kirjoitti:

Ystävyys on lämmin tunnetila kahden tai useamman henkilön välillä, ja sen tunnusmerkki on ettei siihen liity vallankäyttöä, nöyristelyä. Se on tasavertaista harmoniaa. ;)

Ystävyyttä ei voi synnyttää siellä, missä itse niin haluaa.

Ilkikurimus kirjoitti:

Mitä valtaa kuvittelet minun olevan vailla?

En kuvittele mitään. Olen meistä kahdesta diplomaattisempi. Sinä yrität dominoida, ja olet hyökkäävä, minä etsin lähestymistietä, ja olen pehmeämpien arvojen kannattaja. ts. tykkään susta kaikesta huolimatta, tykkäät siitä tai et. :)

old_profile_59029 kirjoitti:

En kuvittele mitään. Olen meistä kahdesta diplomaattisempi. Sinä yrität dominoida, ja olet hyökkäävä, minä etsin lähestymistietä, ja olen pehmeämpien arvojen kannattaja. ts. tykkään susta kaikesta huolimatta, tykkäät siitä tai et. :)

miksi minä en saa olla minä? Kai saan puolustaa rajojani kun päälle käydään? Lopeta se, niin ehdin tehdä muutakin kuin suojautua...

Ilkikurimus kirjoitti:

Ei, ei se ole minussa, se on vain sinussa.

Äsken kun tulin ystäväni luota radiosta soi "Minä suolejen sinua kaikelta"...se on hieno biisi ja niin minäkin haluan ajatella omien läheisteni ja hyvien ystävien kanssa. Mutta että täällä - tuntemattomien kesken? Se vaikuttaa hyvin irvokkaalle. Ehkä pinnallinen wannebe-kerho onkin sitten se parempi vaihtoehto, kun mitään aidompaa ei voi syntyä-----mutta kun mietin, miksi niin pitäisi tehdä?

Tuossa edellä kun oli puhetta pelkuruudesta niin siihen ehkä parhaiten sopii toteamus: pahinta pelkuruutta on tietää, mikä on oikein, eikä silti tee niin....

Täällä..tuntemattomien kesken..

Tavoitin ajatuksesi hetkeksi. Mutta antipatiasi nakemättömiäsi ihmisiä kohtaan saat käsitellä itse. Sinä olet olemassa, sen tiedän kun kommenttejasi luen. Ja olen iloinen että olet olemassa. Tavoitteeni: ei tavoitteita :)

Ilkikurimus kirjoitti:

miksi minä en saa olla minä? Kai saan puolustaa rajojani kun päälle käydään? Lopeta se, niin ehdin tehdä muutakin kuin suojautua...

En ole ennen tavannut sun kaltaista herkkistä! Usko nyt, en halua, enkä vaadi sulta mitään!! en tajua enää mitään, mä sekoan.

old_profile_59029 kirjoitti:

Täällä..tuntemattomien kesken..

Tavoitin ajatuksesi hetkeksi. Mutta antipatiasi nakemättömiäsi ihmisiä kohtaan saat käsitellä itse. Sinä olet olemassa, sen tiedän kun kommenttejasi luen. Ja olen iloinen että olet olemassa. Tavoitteeni: ei tavoitteita :)

TAAS! Mikä antipatia?
Miten kukaan voi tuntea antipatiaa sellaista kohtaan jota ei tiedä olevankaan? Miksi sinua kanssasi pitää olla koko ajan puolustuskannalla? Miksi muokkaat minua väkivalloin haluamaksesi ja kuvittelet päälle, että minä sen HYVÄKSYISIN!??

Ei se käy. Tunne itseni ja se on tässä nyt sinun heikkoutesi.

old_profile_59029 kirjoitti:

En ole ennen tavannut sun kaltaista herkkistä! Usko nyt, en halua, enkä vaadi sulta mitään!! en tajua enää mitään, mä sekoan.

Määritteitä riittää.
Välillä herkkis ja taas seuraavana dominoiva kovis....juu...semmosta se on. Me tässä keskustellaan taas minusta sellaisena, jona sinä haluat minut nähdä. Sellaisena, joka sopii sulle.

Totuus on muuta.

Ilkikurimus kirjoitti:

Ystävyyttä ei voi synnyttää siellä, missä itse niin haluaa.

Samaa mieltä. Voimme olla ystäviä ainoastaan yhteisen tunnetilan kautta.

Ilkikurimus kirjoitti:

Määritteitä riittää.
Välillä herkkis ja taas seuraavana dominoiva kovis....juu...semmosta se on. Me tässä keskustellaan taas minusta sellaisena, jona sinä haluat minut nähdä. Sellaisena, joka sopii sulle.

Totuus on muuta.

Tulkitsen kuvaa minkä annat. Sinulla taas saattaa olla virheelinen kuva minusta ja haluistani. En oikeasti halua muuta kuin kahden ihmisen ystävyyttä, jos se sinulle sopii.

old_profile_59029 kirjoitti:

Samaa mieltä. Voimme olla ystäviä ainoastaan yhteisen tunnetilan kautta.

Ne pelisäännöt...Ensin pieni mielenkiinnon liekki....sen jälkeen paljon tutustumista.....ja jos riittävästi samoja päämääriä niin ystävyys.

Minua ei kukaan oikeasti minut tunteva koe hyökkääväksi, eikä dominoivaksi - päinvastoin. Sen vuoksi, jollain tavalla sinä teet minusta sen, mitä minusta näet. Ehkä osittain olet joskus tavoittanut maailmastani pieniä rippeitä, mutta ei se riitä tuntemiseen - ei ystävyyteen - ei minun kohdallani eikä kenenkään muunkaan.

Minulle tärkeän henkilön nimipäivä on tänään....onnea hänelle, vaikka hän ei tätä koskaan näekään. Rakastan häntä enemmän kuin omaa elämääni - vaikka en ole varma onko se mahdollistakaan....

Ilkikurimus kirjoitti:

TAAS! Mikä antipatia?
Miten kukaan voi tuntea antipatiaa sellaista kohtaan jota ei tiedä olevankaan? Miksi sinua kanssasi pitää olla koko ajan puolustuskannalla? Miksi muokkaat minua väkivalloin haluamaksesi ja kuvittelet päälle, että minä sen HYVÄKSYISIN!??

Ei se käy. Tunne itseni ja se on tässä nyt sinun heikkoutesi.

En jaksa vääntää kättä enempää..tänään..senkin jääräpää =)

Hyvää yötä! Näe levollisia unia!

old_profile_59029 kirjoitti:

Tulkitsen kuvaa minkä annat. Sinulla taas saattaa olla virheelinen kuva minusta ja haluistani. En oikeasti halua muuta kuin kahden ihmisen ystävyyttä, jos se sinulle sopii.

Kirjoitin tästä jo tuonne alas.

Koko ongelma on siinä, etten anna mitään "kuvaa"...sinä luot sen väkisin---vaikka miten vastustan. Ilman kunnioitusta ei voi syntyä minkäänlaista yhteyttä. Ja sinä ET kunnioita rajojani....siinä ongelman ydin.
Ihmissuhteiden kanssa minulla ei ole oikeastaan mitään muuta yhtä ehdotonta sääntöä.

old_profile_59029 kirjoitti:

En jaksa vääntää kättä enempää..tänään..senkin jääräpää =)

Hyvää yötä! Näe levollisia unia!

ole tapana nähdä unia - siinä merkityksessä kuin sinä asian ymmärrät.
Enkä muutenkaan mene vielä sänkyyni. Koirakin nukkuun jaloissani.

Ilkikurimus kirjoitti:

ole tapana nähdä unia - siinä merkityksessä kuin sinä asian ymmärrät.
Enkä muutenkaan mene vielä sänkyyni. Koirakin nukkuun jaloissani.

Mikset näe unia? Mikä fiilis sulla on?

UPDATE_9155111 kirjoitti:

?

Sammakkokin tahtoo kurnuttaa vaikka Jumala on luonut satakielen....

Harmi, että "terve mieli" ei enää kirjoittele täällä, olin hänen fani ja sinun myös. Teillä on niin terveet ajatukset :D

http://www.youtube.com/watch?v=Q79EW7oS0wc

old_profile_59029 kirjoitti:

"Missä tällaisia ihmeitä ollaan nähty?"

Jos sinä et ole siihen tunnemaailmaan päässyt, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa muille. :)

Mun pää on about jalkapallon kokoinen, voiko niin pienestä objektista löytyä koko maailman ymmärtäminen. Ei. Tunnustan olevani hyvin pieni osa kaikkea, ja katsantokantani on pikkuruisen pieni ja suppea. Silti minulla on maailmankuva ja käsitys elämästä. Käsitys itsestäni käsin.

Siteeraan tähän väliin erästä suomalaista filosofia: 'kun keskinkertaisella kaverilla on keskinkertainen kaveri, se mitä he yhdessä pystyvät tekemään, om enemmän kuin heidän ominaisuuksiensa summa. Tulos voi olla huippua, vaikkei kumpikaan kaverus yksinään ole huippu.' -ollila-

Kun kahteen kaverukseen lisätään kolmas, neljäs...syntyy kollektiivinen kokonaisuus, mihin kukaan kaveruksista ei yksinään pääsisi.

Ystävyys, ja positiivisuus pönkittää näitä kaveruksia eteenpäin oivalluksissa, siinä missä toisella on tiedoissa aukko, sen toinen/toiset yrittää paikata. Se on yhteen hiileen puhaltamista.

Täällä palstalla se on herättänyt närää. Miksi(?) Kai vastavoima on kaikelle oltava, että polariteettiteoria toteutuisi tässäkin.

> Kun kahteen kaverukseen lisätään kolmas, neljäs...syntyy kollektiivinen kokonaisuus, mihin kukaan kaveruksista ei yksinään pääsisi.

Tuo on yleistys. Joissakin tapauksissa se saattaa pitää paikkansakin. Samanlainen paikkansapitämätön yleistys on se, että joukossa tyhmyys tiivistyy.

New York Times kirjoitti hiljattain etusivullaan naisesta, joka joutui puukottajan uhriksi keskellä katua, onnistui pakenemaan, mutta muutaman minuutin päästä puukottaja tavoitti hänet uudelleen ja viimeisteli surmatyön. Läsnäolijoita ja silminnäkijöitä oli valtava määrä - eikä kukaan tehnyt mitään.

Ryhmässä ihmisen altruistisuus tutkitusti vähenee. Apua saat todennäköisimmin silloin, kun paikalla on lisäksesi vain yksi ihminen.

Kannattaa kuunnella: http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1624945&language=fi
http://yle.fi/radio1/asia/kirsi_virtanen

Terve mieli/lottamari/ym ????????????? eiks ne oo ihan sama?

Itsellänikin oli narsistin kanssa koko ajan tunne, että jospa minä vain ylireagoin, ja siihenhän he tietysti pyrkivätkin, saamaan tuollaisen tunteen aikaan.

henna... kirjoitti:

Itsellänikin oli narsistin kanssa koko ajan tunne, että jospa minä vain ylireagoin, ja siihenhän he tietysti pyrkivätkin, saamaan tuollaisen tunteen aikaan.

Naiset ne on kuitenki pahimpia narsisteja ja aina ollaan haukkumassa miehiä narsisteiksi jos suuttuu ihan aiheesta ylimieliselle naiselle. Vois välillä kattoo peiliinki ja miettiä et itsessäki voi olla jotain vikaa.

#Mies# kirjoitti:

Naiset ne on kuitenki pahimpia narsisteja ja aina ollaan haukkumassa miehiä narsisteiksi jos suuttuu ihan aiheesta ylimieliselle naiselle. Vois välillä kattoo peiliinki ja miettiä et itsessäki voi olla jotain vikaa.

No joo en halunnut yleistää mutta tarkotan että on niitä narsisteja paljon naisissakin ja taisin sellaseen törmätäkin. Vastasin takasin samanlaisella käytöksellä vaikka en varmaan narsisti olekkaan. Ei siitä sen enempää.

#Mies# kirjoitti:

No joo en halunnut yleistää mutta tarkotan että on niitä narsisteja paljon naisissakin ja taisin sellaseen törmätäkin. Vastasin takasin samanlaisella käytöksellä vaikka en varmaan narsisti olekkaan. Ei siitä sen enempää.

Mietis Harald Hirmuista. Kotiovesta sisään astuminen aiheutti ainaisia paineita. Epävakaista 75% on naisia. Siksi miehen reviiri alkaa puutarhasta ja jatkuu 3000km päähän. Maailman valloittaminen on kevyttä kauraa sen rinnalla kun astuu keittiön ovesta sisään.. Huldaaa..auts, aih, voih..miksi kaulimesta... (kumpa pääsis sotaan lepäämään) ;-D

old_profile_59029 kirjoitti:

Mietis Harald Hirmuista. Kotiovesta sisään astuminen aiheutti ainaisia paineita. Epävakaista 75% on naisia. Siksi miehen reviiri alkaa puutarhasta ja jatkuu 3000km päähän. Maailman valloittaminen on kevyttä kauraa sen rinnalla kun astuu keittiön ovesta sisään.. Huldaaa..auts, aih, voih..miksi kaulimesta... (kumpa pääsis sotaan lepäämään) ;-D

Narsisti voi aiheuttaa uhrilleen hirvittävän ahdistavan olon, jopa sanomatta sanaakaan. Narsistin taktiikkaan kuuluu vaikeneminen ja se, että jos narsistilta kysyy jotain ei saa mitään vastausta. Asiat ei välttämättä selviä koskaan. Narsisti haluaa tällätavoin henkisesti kiduttaa toista. Koska narsku tietää, että vaikeneminen on tehokas tapa pitää ohjakset itsellään ja määräillä. Eli siihen kuuluu myös syyllistäminen.

Ja narskuille viha kohtaukset ovat hyvin tyypillisiä. Jouduin kokemaan sen pelottavan katseen, joka oli täynnä vihaa. Miten ne saavat sen vihan kumpuamaan niin helposti. Ja kun se viha tulee niin se kestää ennen kuin poistuu.

Kuten hennna tuossa aiemmin sanoikin, narsistit ovat hyviä tunnetilojen näyttelijöitä. Narsistit ovat jotenkin outoja. Jonkinlainen salaperäisyys verhoaa narsistia. Ei oikeastaan tiedä mitä ne aina ajattelevat, koska narskut juonii koko ajan uutta. Just kun luulee tietävänsä missä mennään, kelkka kääntyy. Ihan kuin narsisti yrittäisi piilotella taustansa, kerrotaan jotain ja samalla yritetään harhauttaa. Ei sanota aina asioita suoraan, vaan yritetään kiemurrella ja valehdella. Jos sanotaan jotain suoraan se huudetaan päin naamaa. Kuitenkin pidetään yllä olematonta kulissia hyvistä käytöstavoista ja mukamas näennäis empatialla, jota todellisuudessa narsisteilla ei ole lainkaan.
Se on vain sellainen onki, jolla yritetään saada uutta kalaa koukkuun ja jo tuttuja kaloja luulemaan, että jotain herkkua on tarjolla.

the end kirjoitti:

Narsisti voi aiheuttaa uhrilleen hirvittävän ahdistavan olon, jopa sanomatta sanaakaan. Narsistin taktiikkaan kuuluu vaikeneminen ja se, että jos narsistilta kysyy jotain ei saa mitään vastausta. Asiat ei välttämättä selviä koskaan. Narsisti haluaa tällätavoin henkisesti kiduttaa toista. Koska narsku tietää, että vaikeneminen on tehokas tapa pitää ohjakset itsellään ja määräillä. Eli siihen kuuluu myös syyllistäminen.

Ja narskuille viha kohtaukset ovat hyvin tyypillisiä. Jouduin kokemaan sen pelottavan katseen, joka oli täynnä vihaa. Miten ne saavat sen vihan kumpuamaan niin helposti. Ja kun se viha tulee niin se kestää ennen kuin poistuu.

Kuten hennna tuossa aiemmin sanoikin, narsistit ovat hyviä tunnetilojen näyttelijöitä. Narsistit ovat jotenkin outoja. Jonkinlainen salaperäisyys verhoaa narsistia. Ei oikeastaan tiedä mitä ne aina ajattelevat, koska narskut juonii koko ajan uutta. Just kun luulee tietävänsä missä mennään, kelkka kääntyy. Ihan kuin narsisti yrittäisi piilotella taustansa, kerrotaan jotain ja samalla yritetään harhauttaa. Ei sanota aina asioita suoraan, vaan yritetään kiemurrella ja valehdella. Jos sanotaan jotain suoraan se huudetaan päin naamaa. Kuitenkin pidetään yllä olematonta kulissia hyvistä käytöstavoista ja mukamas näennäis empatialla, jota todellisuudessa narsisteilla ei ole lainkaan.
Se on vain sellainen onki, jolla yritetään saada uutta kalaa koukkuun ja jo tuttuja kaloja luulemaan, että jotain herkkua on tarjolla.

Oikeassa olet! Mykkäkoulu on eräs henkisen väkivallan ase ja samalla vallankäytön väline.

Mutta aina on mahdollisuus valita, lähtemällä pois vallankäyttäjän luota, lopettaa sen vallan kertaheitolla.

the end kirjoitti:

Narsisti voi aiheuttaa uhrilleen hirvittävän ahdistavan olon, jopa sanomatta sanaakaan. Narsistin taktiikkaan kuuluu vaikeneminen ja se, että jos narsistilta kysyy jotain ei saa mitään vastausta. Asiat ei välttämättä selviä koskaan. Narsisti haluaa tällätavoin henkisesti kiduttaa toista. Koska narsku tietää, että vaikeneminen on tehokas tapa pitää ohjakset itsellään ja määräillä. Eli siihen kuuluu myös syyllistäminen.

Ja narskuille viha kohtaukset ovat hyvin tyypillisiä. Jouduin kokemaan sen pelottavan katseen, joka oli täynnä vihaa. Miten ne saavat sen vihan kumpuamaan niin helposti. Ja kun se viha tulee niin se kestää ennen kuin poistuu.

Kuten hennna tuossa aiemmin sanoikin, narsistit ovat hyviä tunnetilojen näyttelijöitä. Narsistit ovat jotenkin outoja. Jonkinlainen salaperäisyys verhoaa narsistia. Ei oikeastaan tiedä mitä ne aina ajattelevat, koska narskut juonii koko ajan uutta. Just kun luulee tietävänsä missä mennään, kelkka kääntyy. Ihan kuin narsisti yrittäisi piilotella taustansa, kerrotaan jotain ja samalla yritetään harhauttaa. Ei sanota aina asioita suoraan, vaan yritetään kiemurrella ja valehdella. Jos sanotaan jotain suoraan se huudetaan päin naamaa. Kuitenkin pidetään yllä olematonta kulissia hyvistä käytöstavoista ja mukamas näennäis empatialla, jota todellisuudessa narsisteilla ei ole lainkaan.
Se on vain sellainen onki, jolla yritetään saada uutta kalaa koukkuun ja jo tuttuja kaloja luulemaan, että jotain herkkua on tarjolla.

Tuli vain mieleen, että ehkä näiden uhrien ei pitäisi odottaa jotain toista täyttämään tarpeitaan...
Jos pelkkä vaikeneminen riittää aiheuttamaan mielipahaa, kertoo se minusta vain siitä, että henkilö itse on kykenemätön säilyttämään omaa omanarvontunnettaan ilman sitä toista.
Jatkuvasti vaaditaan sitä narsistia täyttämään jotain, mitä on mahdotonta täyttää...Vielä vähiten se onnistuu narsistilta. Mutta aina vain yritetään saada siitä narsistista jotain oman heikon itsetunnon jatketta, kun se narsisti on alussa niin "ihana ja mahtava".
Kuulostaa narsistiselta, mutta jokainen toimii joskus narsistisesti. Jopa ne uhrit...Jos he eivät tekisi näin, menisi kyllä todella huonosti. Narsismia kun tarvitaan kuitenkin aina jossain määrin...

Sanottakoon nyt vielä, että samaa tekee suhteessa myös se narsisti...Ainoana erona lienee taipumus alistaa se toinen täydelliseksi lähteeksi.
Toinen kerää lähdettä, toinen riutuu sen puutteessa, kuihtuu...Antaa, mutta ei saa mitään vastavuoroisesti takaisin, mistä loukkaantuu. Mutta miksi ihmeessä pitää roikkua siinä toisessa, en voi ymmärtää!

Ajattelin tässä muutenkin, että tämä narsismista keskustelu alkaa tulla minulla tiensä päähän...Moni asia on sellaista, mikä ei liity elämääni enää millään tavalla. Menneisyyteen ehkä, mutta menneisyyden olen jo mielessäni läpikäynyt.
Mieheni, vaikka narsistinen onkin, on enemmän epäsosiaalinen...Molemmat olemme aika epäsosiaalisia, joten en tunne saavani näistä keskusteluista oikein mitään irti.
Narsismi kun on vai yksi osa persoonallisuutta, ei kokonaisuus.

Mutta...Meillä menee oikein hyvin, kumpikaan ei odota toiselta mitään. Nykyään ei edes riidellä, koska se on nähty jo ajat sitten, ettei se riiteleminen vain toimi meillä.
Onneksi molemmilla on sen verran itsetuntemusta, että tiedostetaan vikamme, ja nekin osat mitä ei tiedosteta opitaan kyllä toisiltamme. ( muutosta on silti turha odottaa. )
Tilaa on molemmilla riittävästi, ei tarvitse roikkua toisessa. Ei odottaa toista täyttämään mitään tyhjiötä, tai elämää. Toisen vittumainen puoli on vain tiedostettu fakta, joten on turha ottaa itseensä, jos jompikumpi alkaa päätään aukomaan. Se on vain tosiasia, jonka kanssa täytyy oppia elämään, sen sijaan että sitä vastaan alkaisi käymään loputonta taistelua...
Mustasukkaisuutta on jonkin verran puolin ja toisin, ja veikkaanpa että molemmilla on myös se omakin elämä, josta toinen ei ehkä kaikkea tiedä, ja miksi pitäisikään...
Tämä suhde on kieltämättä aika omalaatuinen, mutta kuka tässä tavallista elämää edes kaipaa.

Saa nähdä kauan tämä kestää, mutta tulevaisuutta tuskin kannattaa etukäteen murehtia...Ei se ero olisi mulle kuitenkaan maailmanloppu, vaan pikemminkin uusi alku. :)

j.o.k.u. kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että ehkä näiden uhrien ei pitäisi odottaa jotain toista täyttämään tarpeitaan...
Jos pelkkä vaikeneminen riittää aiheuttamaan mielipahaa, kertoo se minusta vain siitä, että henkilö itse on kykenemätön säilyttämään omaa omanarvontunnettaan ilman sitä toista.
Jatkuvasti vaaditaan sitä narsistia täyttämään jotain, mitä on mahdotonta täyttää...Vielä vähiten se onnistuu narsistilta. Mutta aina vain yritetään saada siitä narsistista jotain oman heikon itsetunnon jatketta, kun se narsisti on alussa niin "ihana ja mahtava".
Kuulostaa narsistiselta, mutta jokainen toimii joskus narsistisesti. Jopa ne uhrit...Jos he eivät tekisi näin, menisi kyllä todella huonosti. Narsismia kun tarvitaan kuitenkin aina jossain määrin...

Sanottakoon nyt vielä, että samaa tekee suhteessa myös se narsisti...Ainoana erona lienee taipumus alistaa se toinen täydelliseksi lähteeksi.
Toinen kerää lähdettä, toinen riutuu sen puutteessa, kuihtuu...Antaa, mutta ei saa mitään vastavuoroisesti takaisin, mistä loukkaantuu. Mutta miksi ihmeessä pitää roikkua siinä toisessa, en voi ymmärtää!

Ajattelin tässä muutenkin, että tämä narsismista keskustelu alkaa tulla minulla tiensä päähän...Moni asia on sellaista, mikä ei liity elämääni enää millään tavalla. Menneisyyteen ehkä, mutta menneisyyden olen jo mielessäni läpikäynyt.
Mieheni, vaikka narsistinen onkin, on enemmän epäsosiaalinen...Molemmat olemme aika epäsosiaalisia, joten en tunne saavani näistä keskusteluista oikein mitään irti.
Narsismi kun on vai yksi osa persoonallisuutta, ei kokonaisuus.

Mutta...Meillä menee oikein hyvin, kumpikaan ei odota toiselta mitään. Nykyään ei edes riidellä, koska se on nähty jo ajat sitten, ettei se riiteleminen vain toimi meillä.
Onneksi molemmilla on sen verran itsetuntemusta, että tiedostetaan vikamme, ja nekin osat mitä ei tiedosteta opitaan kyllä toisiltamme. ( muutosta on silti turha odottaa. )
Tilaa on molemmilla riittävästi, ei tarvitse roikkua toisessa. Ei odottaa toista täyttämään mitään tyhjiötä, tai elämää. Toisen vittumainen puoli on vain tiedostettu fakta, joten on turha ottaa itseensä, jos jompikumpi alkaa päätään aukomaan. Se on vain tosiasia, jonka kanssa täytyy oppia elämään, sen sijaan että sitä vastaan alkaisi käymään loputonta taistelua...
Mustasukkaisuutta on jonkin verran puolin ja toisin, ja veikkaanpa että molemmilla on myös se omakin elämä, josta toinen ei ehkä kaikkea tiedä, ja miksi pitäisikään...
Tämä suhde on kieltämättä aika omalaatuinen, mutta kuka tässä tavallista elämää edes kaipaa.

Saa nähdä kauan tämä kestää, mutta tulevaisuutta tuskin kannattaa etukäteen murehtia...Ei se ero olisi mulle kuitenkaan maailmanloppu, vaan pikemminkin uusi alku. :)

Matka eteenpäin voi jatkua kun sydän sanoo että matka voi jatkua.

Asiaa j.o.k.u!

Toivottavasti itsekkin pääsee mahdollisimman pian siihen tilanteeseen että tämä kaikki alkuu valumaan kattilasta ylitse. Vielä on tarve jankata vaikka tuntuu ettei se mihinkään johda. Muutokset ovat niin pieniä ettei niitä tunnista heti. Joskus on kiva nauraa tälle kaikelle.
Sitä ototellessa...

http://www.youtube.com/watch?v=PsEvTg-B-bM

old_profile_59029 kirjoitti:

Oikeassa olet! Mykkäkoulu on eräs henkisen väkivallan ase ja samalla vallankäytön väline.

Mutta aina on mahdollisuus valita, lähtemällä pois vallankäyttäjän luota, lopettaa sen vallan kertaheitolla.

> Mykkäkoulu on eräs henkisen väkivallan ase ja samalla vallankäytön väline.

On se varmaan sitäkin, mutta tuo on yleistys. Heikkoutta ja voimattomuutta se ainakin on lisäksi.

Mutta mitä mieltä tästä: http://katajary.fi/pariskunnille/blogit/sarin-blogit/ei-riitelylle

#Mies# kirjoitti:

Naiset ne on kuitenki pahimpia narsisteja ja aina ollaan haukkumassa miehiä narsisteiksi jos suuttuu ihan aiheesta ylimieliselle naiselle. Vois välillä kattoo peiliinki ja miettiä et itsessäki voi olla jotain vikaa.

Omalta osaltani koen että asia on juuri näin. Olen toki törmännyt miespuolisiinkin narsistisiin ihmisiin esim. töissä. Mutta mykkäkoulu, asioiden kääntäminen, toisen halujen ja tarpeiden väheksyminen tai suorastaan poispyyhkiminen onnistuu naiselta todella taitavasti. Nainen voi aina vedota naiseuteensa tai hormonitoimintaan, jos ei muuta keksi. Käsittääkseni hormonitoiminta ei estä puhumasta arjenasioista, raha-asioista tai työnjaosta kotona. Tai toisen ihmisen kunnioittamisesta yksilönä ja ihmisenä. Ja saako hormonitoiminta aikaan migreenin aina silloin kun pitäisi ryhtyä tekemään ruokaa tai siivoamaan yhdessä? Tai lähteä ennalta sovittuihin tapaamisiin tai viedä lapset lääkäriin? Tai herättää lapset kouluun? Ainakaan tunnista, päivästä, viikosta tai kuukaudesta toiseen kaikesta laistaminen ja toisella asioiden teettäminen ei voi johtua pelkästään hormoonitoiminnasta. Mutta jos tulee esitettyä asia niin, että pitäisiköhän kysyä lääkäriltä onko jotain vialla, kun naishormonit teettää jatkuvasti tälläistä, seuraa raivoisaa huutoa ja väitettä että syytät hulluksi.. Lopputuloksena saa sitten kuulla olevansa itse sairas ja psykiatrin tarpeessa.
Tai miten helppoa onkaan saada ystävät, viranomaiset, sukulaiset ja aivan kenet tahansa uskomaan miten "paha" tuo mies onkaan. Tunteisiin vetoaminen on suorastaan taidetta, lasten kilpenä käyttäminen myös. Naispuolinen "N" ei välttämättä vastaa yksinkertaisiinkaan kysymyksiinkään ellei joku ole kuulemassa, kuten lapset. Ja silloin tälläinen voi alkaa huutaa ja räyhätä aivan miten karmeasti tahansa. Sitten syyttää, että olet lasten kuullen alkanut riidellä, lietsonut riitaa ja alkanut haukkua lastesi äitiä... Niin tuttua minulle. Yksi hyväksi todettu keino on, että kun tulee vieraita tai sukulaisia, alkaa puida seksielämää tai jotain muuta todella intiimiä tai kahden ihmisen välistä "arkaa" asiaa, ikään kuin kukaan ei olisi kuulemassa. Myös toisen vanhemman lapsuuden aikaiset huonot kokemukset voi julistaa kaikkien kuullen, myös sellaiset joista itse ei ole kyennyt puhumaan tälle puolisolleen. Lapsuuden asiat urkitaan puolison vanhemmilta, sisarilta ja veljiltä. Ja nekin taitavasti siihen vedoten, että kun tuo on tuollainen paha, mitä sille on lapsena oikein tapahtunut tai tehty. Itselläni oli edes jonkinasteista suojeluvaistoa etten kertonut aivan kaikkea lapsuudestani, koska exäni huokui jotai sellaista joka sai minut vaikenemaan asioista. Mutta olipa tuo osannut urkkia ne veljeltäni. Sitten sivalteli niillä sopivissa tilanteissa.
Hän jopa kertoili seksielämäämme milloin kenellekkin, mitätöi senkin. Minulla ei taas ei ollut oikeutta kertoa mitään elämästämme edes luotettavalle kaverilleni, olin juorukello ja valehtelija. Kaikki ne jotka eivät usko hänen juttujaan minusta tai muutenkin suhtautuvat varauksella hänen muihinkin tarinoihinsa, ovat verivihollisia mitättömiä ihmisiä, joilla ei oikeastaan olisi mitään syytä edes elää.
Naisen on helppo käyttää mitä tahansa aseena. Naista uskotaan herkemmin, varsinkin jos nainen on vielä äiti. Vaikka muut näkisivätkin ettei tässä ole nyt kaikki totta, niin silti käännytään uskomaan naista.

kukiku kirjoitti:

Omalta osaltani koen että asia on juuri näin. Olen toki törmännyt miespuolisiinkin narsistisiin ihmisiin esim. töissä. Mutta mykkäkoulu, asioiden kääntäminen, toisen halujen ja tarpeiden väheksyminen tai suorastaan poispyyhkiminen onnistuu naiselta todella taitavasti. Nainen voi aina vedota naiseuteensa tai hormonitoimintaan, jos ei muuta keksi. Käsittääkseni hormonitoiminta ei estä puhumasta arjenasioista, raha-asioista tai työnjaosta kotona. Tai toisen ihmisen kunnioittamisesta yksilönä ja ihmisenä. Ja saako hormonitoiminta aikaan migreenin aina silloin kun pitäisi ryhtyä tekemään ruokaa tai siivoamaan yhdessä? Tai lähteä ennalta sovittuihin tapaamisiin tai viedä lapset lääkäriin? Tai herättää lapset kouluun? Ainakaan tunnista, päivästä, viikosta tai kuukaudesta toiseen kaikesta laistaminen ja toisella asioiden teettäminen ei voi johtua pelkästään hormoonitoiminnasta. Mutta jos tulee esitettyä asia niin, että pitäisiköhän kysyä lääkäriltä onko jotain vialla, kun naishormonit teettää jatkuvasti tälläistä, seuraa raivoisaa huutoa ja väitettä että syytät hulluksi.. Lopputuloksena saa sitten kuulla olevansa itse sairas ja psykiatrin tarpeessa.
Tai miten helppoa onkaan saada ystävät, viranomaiset, sukulaiset ja aivan kenet tahansa uskomaan miten "paha" tuo mies onkaan. Tunteisiin vetoaminen on suorastaan taidetta, lasten kilpenä käyttäminen myös. Naispuolinen "N" ei välttämättä vastaa yksinkertaisiinkaan kysymyksiinkään ellei joku ole kuulemassa, kuten lapset. Ja silloin tälläinen voi alkaa huutaa ja räyhätä aivan miten karmeasti tahansa. Sitten syyttää, että olet lasten kuullen alkanut riidellä, lietsonut riitaa ja alkanut haukkua lastesi äitiä... Niin tuttua minulle. Yksi hyväksi todettu keino on, että kun tulee vieraita tai sukulaisia, alkaa puida seksielämää tai jotain muuta todella intiimiä tai kahden ihmisen välistä "arkaa" asiaa, ikään kuin kukaan ei olisi kuulemassa. Myös toisen vanhemman lapsuuden aikaiset huonot kokemukset voi julistaa kaikkien kuullen, myös sellaiset joista itse ei ole kyennyt puhumaan tälle puolisolleen. Lapsuuden asiat urkitaan puolison vanhemmilta, sisarilta ja veljiltä. Ja nekin taitavasti siihen vedoten, että kun tuo on tuollainen paha, mitä sille on lapsena oikein tapahtunut tai tehty. Itselläni oli edes jonkinasteista suojeluvaistoa etten kertonut aivan kaikkea lapsuudestani, koska exäni huokui jotai sellaista joka sai minut vaikenemaan asioista. Mutta olipa tuo osannut urkkia ne veljeltäni. Sitten sivalteli niillä sopivissa tilanteissa.
Hän jopa kertoili seksielämäämme milloin kenellekkin, mitätöi senkin. Minulla ei taas ei ollut oikeutta kertoa mitään elämästämme edes luotettavalle kaverilleni, olin juorukello ja valehtelija. Kaikki ne jotka eivät usko hänen juttujaan minusta tai muutenkin suhtautuvat varauksella hänen muihinkin tarinoihinsa, ovat verivihollisia mitättömiä ihmisiä, joilla ei oikeastaan olisi mitään syytä edes elää.
Naisen on helppo käyttää mitä tahansa aseena. Naista uskotaan herkemmin, varsinkin jos nainen on vielä äiti. Vaikka muut näkisivätkin ettei tässä ole nyt kaikki totta, niin silti käännytään uskomaan naista.

Oikein hyvä tapauskertomus. Mutta pakko sanoa etten kyllä oikein itse perusta näistä mies- ja naisjutuista. Ne ovat minusta niin usein olleet vain selitysyrityksiä ja yleistyksiä. Minusta kyse voisi olla jokaisen ihmisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välisestä sisäisestä tasapainosta. :)

Ehkä kyseinen nainen on hävennyt omaa naiseuttaan ja tiedostamattaan etsinyt masokistisesti itselleen vuorovaikutussuhteessa mieheen sellaisia kokemuksia millä vahvistaa omaa vajavaista identiteettiään ja rankaista häpeämäänsä feminiinistä puoltaan.

Narsismia voisi muutenkin alkaa tarkastella myös moraalisen masokismin näkökulmasta. Molemmathan ovat samalla kohdehäiriölistallakin.

kukiku kirjoitti:

Omalta osaltani koen että asia on juuri näin. Olen toki törmännyt miespuolisiinkin narsistisiin ihmisiin esim. töissä. Mutta mykkäkoulu, asioiden kääntäminen, toisen halujen ja tarpeiden väheksyminen tai suorastaan poispyyhkiminen onnistuu naiselta todella taitavasti. Nainen voi aina vedota naiseuteensa tai hormonitoimintaan, jos ei muuta keksi. Käsittääkseni hormonitoiminta ei estä puhumasta arjenasioista, raha-asioista tai työnjaosta kotona. Tai toisen ihmisen kunnioittamisesta yksilönä ja ihmisenä. Ja saako hormonitoiminta aikaan migreenin aina silloin kun pitäisi ryhtyä tekemään ruokaa tai siivoamaan yhdessä? Tai lähteä ennalta sovittuihin tapaamisiin tai viedä lapset lääkäriin? Tai herättää lapset kouluun? Ainakaan tunnista, päivästä, viikosta tai kuukaudesta toiseen kaikesta laistaminen ja toisella asioiden teettäminen ei voi johtua pelkästään hormoonitoiminnasta. Mutta jos tulee esitettyä asia niin, että pitäisiköhän kysyä lääkäriltä onko jotain vialla, kun naishormonit teettää jatkuvasti tälläistä, seuraa raivoisaa huutoa ja väitettä että syytät hulluksi.. Lopputuloksena saa sitten kuulla olevansa itse sairas ja psykiatrin tarpeessa.
Tai miten helppoa onkaan saada ystävät, viranomaiset, sukulaiset ja aivan kenet tahansa uskomaan miten "paha" tuo mies onkaan. Tunteisiin vetoaminen on suorastaan taidetta, lasten kilpenä käyttäminen myös. Naispuolinen "N" ei välttämättä vastaa yksinkertaisiinkaan kysymyksiinkään ellei joku ole kuulemassa, kuten lapset. Ja silloin tälläinen voi alkaa huutaa ja räyhätä aivan miten karmeasti tahansa. Sitten syyttää, että olet lasten kuullen alkanut riidellä, lietsonut riitaa ja alkanut haukkua lastesi äitiä... Niin tuttua minulle. Yksi hyväksi todettu keino on, että kun tulee vieraita tai sukulaisia, alkaa puida seksielämää tai jotain muuta todella intiimiä tai kahden ihmisen välistä "arkaa" asiaa, ikään kuin kukaan ei olisi kuulemassa. Myös toisen vanhemman lapsuuden aikaiset huonot kokemukset voi julistaa kaikkien kuullen, myös sellaiset joista itse ei ole kyennyt puhumaan tälle puolisolleen. Lapsuuden asiat urkitaan puolison vanhemmilta, sisarilta ja veljiltä. Ja nekin taitavasti siihen vedoten, että kun tuo on tuollainen paha, mitä sille on lapsena oikein tapahtunut tai tehty. Itselläni oli edes jonkinasteista suojeluvaistoa etten kertonut aivan kaikkea lapsuudestani, koska exäni huokui jotai sellaista joka sai minut vaikenemaan asioista. Mutta olipa tuo osannut urkkia ne veljeltäni. Sitten sivalteli niillä sopivissa tilanteissa.
Hän jopa kertoili seksielämäämme milloin kenellekkin, mitätöi senkin. Minulla ei taas ei ollut oikeutta kertoa mitään elämästämme edes luotettavalle kaverilleni, olin juorukello ja valehtelija. Kaikki ne jotka eivät usko hänen juttujaan minusta tai muutenkin suhtautuvat varauksella hänen muihinkin tarinoihinsa, ovat verivihollisia mitättömiä ihmisiä, joilla ei oikeastaan olisi mitään syytä edes elää.
Naisen on helppo käyttää mitä tahansa aseena. Naista uskotaan herkemmin, varsinkin jos nainen on vielä äiti. Vaikka muut näkisivätkin ettei tässä ole nyt kaikki totta, niin silti käännytään uskomaan naista.

Juurikin noin. Olen tuota naisnarsistin mellestämistä vuosia seurannut ja itsekin naisena häpen suuresti hänen tapaansa käyttää äitiyden ja naiseuden "mysteeriä" lyömäaseena. Tuota tehdessään hän leimaa muutkin naiset samanlaisiksi sekopäiksi. Ihmettelen kyllä aviomiehenkin todellisuudentajua, hän kun näyttää menevän sekoiluun mukaan vaikka siitä on vahinkoa lapsille! Eikö tuo idiootti ymmärrä edes lapsiaan suojella?

Miksi sitten perheessä kaikki tuntuu menevän päin pe..ttä vaikka rouva on niin ylivertainen? Miksi koti on siivoton, rahat aina loppu ja lapset lähes heitteillä? Miksi mies joutuu luistamaan töistä hoitaakseen perhettä ja kotia? Miksi se on aina mies joka valvoo sairaan lapsen kanssa tai vie tätä harrastuksiin? Siksi kun rouvalla on niin kiire ettei hän ehdi käydä töissä, hoitaa lapsia tai kotia tai tehdä muutakaan mitä tavalliset, alempiarvoiset, naiset tekevät. Hänet on luotu suurempia ja tärkeämpia asioita varten. Koska hän on myös ÄITI, häntä painaa ÄITIYDEN raskas taakka jota mies ei voi mitenkään ymmärtää. Koska hänellä on niin hirveä kiire ja stressi, ja se äitiyskin aiheuttaa käsittämättömiä kärsimyksiä, hänen täytyy myös levätä, rentoutua ja harrastaa kaikkea kivaa vastapainoksi kaikelle tuolle. Miksi hänellä on sitten niin kiire? Jaa-a, se ei kyllä ole vielä selvinnyt....

Tapaus x kirjoitti:

Juurikin noin. Olen tuota naisnarsistin mellestämistä vuosia seurannut ja itsekin naisena häpen suuresti hänen tapaansa käyttää äitiyden ja naiseuden "mysteeriä" lyömäaseena. Tuota tehdessään hän leimaa muutkin naiset samanlaisiksi sekopäiksi. Ihmettelen kyllä aviomiehenkin todellisuudentajua, hän kun näyttää menevän sekoiluun mukaan vaikka siitä on vahinkoa lapsille! Eikö tuo idiootti ymmärrä edes lapsiaan suojella?

Miksi sitten perheessä kaikki tuntuu menevän päin pe..ttä vaikka rouva on niin ylivertainen? Miksi koti on siivoton, rahat aina loppu ja lapset lähes heitteillä? Miksi mies joutuu luistamaan töistä hoitaakseen perhettä ja kotia? Miksi se on aina mies joka valvoo sairaan lapsen kanssa tai vie tätä harrastuksiin? Siksi kun rouvalla on niin kiire ettei hän ehdi käydä töissä, hoitaa lapsia tai kotia tai tehdä muutakaan mitä tavalliset, alempiarvoiset, naiset tekevät. Hänet on luotu suurempia ja tärkeämpia asioita varten. Koska hän on myös ÄITI, häntä painaa ÄITIYDEN raskas taakka jota mies ei voi mitenkään ymmärtää. Koska hänellä on niin hirveä kiire ja stressi, ja se äitiyskin aiheuttaa käsittämättömiä kärsimyksiä, hänen täytyy myös levätä, rentoutua ja harrastaa kaikkea kivaa vastapainoksi kaikelle tuolle. Miksi hänellä on sitten niin kiire? Jaa-a, se ei kyllä ole vielä selvinnyt....

Kuulostaa siltä, että sinulla on mietittävää omassa äidinroolissasi ja naiskuvassasi. ;)

Muiden läheisiksi kokemiensa ihmisten kanssa on hyvä miettiä. :)

Tapaus x kirjoitti:

Juurikin noin. Olen tuota naisnarsistin mellestämistä vuosia seurannut ja itsekin naisena häpen suuresti hänen tapaansa käyttää äitiyden ja naiseuden "mysteeriä" lyömäaseena. Tuota tehdessään hän leimaa muutkin naiset samanlaisiksi sekopäiksi. Ihmettelen kyllä aviomiehenkin todellisuudentajua, hän kun näyttää menevän sekoiluun mukaan vaikka siitä on vahinkoa lapsille! Eikö tuo idiootti ymmärrä edes lapsiaan suojella?

Miksi sitten perheessä kaikki tuntuu menevän päin pe..ttä vaikka rouva on niin ylivertainen? Miksi koti on siivoton, rahat aina loppu ja lapset lähes heitteillä? Miksi mies joutuu luistamaan töistä hoitaakseen perhettä ja kotia? Miksi se on aina mies joka valvoo sairaan lapsen kanssa tai vie tätä harrastuksiin? Siksi kun rouvalla on niin kiire ettei hän ehdi käydä töissä, hoitaa lapsia tai kotia tai tehdä muutakaan mitä tavalliset, alempiarvoiset, naiset tekevät. Hänet on luotu suurempia ja tärkeämpia asioita varten. Koska hän on myös ÄITI, häntä painaa ÄITIYDEN raskas taakka jota mies ei voi mitenkään ymmärtää. Koska hänellä on niin hirveä kiire ja stressi, ja se äitiyskin aiheuttaa käsittämättömiä kärsimyksiä, hänen täytyy myös levätä, rentoutua ja harrastaa kaikkea kivaa vastapainoksi kaikelle tuolle. Miksi hänellä on sitten niin kiire? Jaa-a, se ei kyllä ole vielä selvinnyt....

Hyvin kirjoitettu Tapaus X

Tapaus x kirjoitti:

Juurikin noin. Olen tuota naisnarsistin mellestämistä vuosia seurannut ja itsekin naisena häpen suuresti hänen tapaansa käyttää äitiyden ja naiseuden "mysteeriä" lyömäaseena. Tuota tehdessään hän leimaa muutkin naiset samanlaisiksi sekopäiksi. Ihmettelen kyllä aviomiehenkin todellisuudentajua, hän kun näyttää menevän sekoiluun mukaan vaikka siitä on vahinkoa lapsille! Eikö tuo idiootti ymmärrä edes lapsiaan suojella?

Miksi sitten perheessä kaikki tuntuu menevän päin pe..ttä vaikka rouva on niin ylivertainen? Miksi koti on siivoton, rahat aina loppu ja lapset lähes heitteillä? Miksi mies joutuu luistamaan töistä hoitaakseen perhettä ja kotia? Miksi se on aina mies joka valvoo sairaan lapsen kanssa tai vie tätä harrastuksiin? Siksi kun rouvalla on niin kiire ettei hän ehdi käydä töissä, hoitaa lapsia tai kotia tai tehdä muutakaan mitä tavalliset, alempiarvoiset, naiset tekevät. Hänet on luotu suurempia ja tärkeämpia asioita varten. Koska hän on myös ÄITI, häntä painaa ÄITIYDEN raskas taakka jota mies ei voi mitenkään ymmärtää. Koska hänellä on niin hirveä kiire ja stressi, ja se äitiyskin aiheuttaa käsittämättömiä kärsimyksiä, hänen täytyy myös levätä, rentoutua ja harrastaa kaikkea kivaa vastapainoksi kaikelle tuolle. Miksi hänellä on sitten niin kiire? Jaa-a, se ei kyllä ole vielä selvinnyt....

Olipa sinulla osuvaa tekstiä...naisnarsistista. Exäni osasi todellakin tehdä noin kuten ilmaisit. Äitiys ja naiseus... riittävät syyt kaikkeen mahdolliseen. Myös minä olin se, jonka piti valvoa lasten kanssa kun he olivat kipeitä. Minun piti ottaa sairaslomaa lapsenhoidontakia, vaikka hän oli kotiäiti. Minun piti keskellä työpäivää kiikuttaa hänelle vaikkapa tupakka-askia tai mitä tahansa, koska hän ei voinut lähteä kotoa kiireidensä vuoksi ( lue tietokoneella tsättäily tai pelailu ). Hänellä ei olut aikaa tehdä kotitöitä päiväaikaan, koska hänen päivänsä alkaa suurilla teoilla, kuten netissä pelaamisella. Hänhän hankkii sillä rahaa taloon... Todellisuudessa pelasi vuokrarahat, asumistuet, lapsilisät, kaiken mitä irti sai. Ja jos joskus voitti pelistä, se oli puhdasta voittoa, hänen ihan ikiomaa rahaansa. Ei puhettakaan siitä, että rahat oli otettu talousrahoista tai lainattu jostain. Takaisin häne ei näitä pelaamiaan rahoja maksanut. Ilkesipä vielä hehkutella milloin kenellekkin kuinka hyvä hän on pelaamaan, niin ja niin paljon voitolla pokerista. Toki hänet vuosien takaa tuntevat ihmiset suhtautuivat varauksella näihin pelaamisasioihin. Ja kyselivät minulta, miksi tämä exäni jatkuvasti on lainaamassa rahaa kavereilta, kun kerran on niin ja nin paljon voitolla ja voittaa jatkuvasti ( tarinoidensa mukaan ). Selityksinä hänellä oli ollut jos jonkinlaisia juttuja. Aina jokin itsestään johtumaton taloudellinen ongelma ilmaantui kuin tyhjästä. Tai parhaipina selityksinä oli, että minä tuhlasin rahat heti palkkapäivänäni. Minä kun yritin maksaa hänen pelaamisestaan koituneita taloudellisia vahinkoja ja velkoja. Ja lainailipa hän myös joiltain luvaten minun maksaa, kun saan palkan. Minä sitten ihmettelin kun esim hänen äitinsä kysyi minulta koska maksan velan jonka tyttärensä teki.
Minä myönnän, että menin mukaan hänen sekoiluunsa. Uskoin hänen lopettavan pelaamisen ja totaalisen tuhon tekemisen perheellemme. Uskoin hänen palaavan "maanpinnalle"..
Lopulta kun en enää jaksanut mitään, aloin tehdä kuten joissain Sam Vakninin kirjoituksissa sanotaan: anna narsun maistaa omaa lääkettään.... Olin todella tyhmä. Ei todellakaan olisi pitänyt tehdä niin. Olisi vain pitänyt heti ottaa hatkat. Lapset kainaloon kidnappaussyytteen uhallakin...
Naiseutta ja äitiyttä hän käyttää edelleen hämäämään muita. Ja peliongelmansa on kääntänyt minun ongelmaksi, kun tyhmä annoin maistaa omaa lääkettään. Minulla tämä "peliongelma" ei tosin kestänyt kuin 3 kuukautta. Sitten sain lopullisen pesäeron tuohon Mystiseen Naiseuden Jumalattareen. Huvittavana asiana mainitsen vielä, että hän sanoi sosiaalisen elämänsä kaventuneen vai tietokoneen kautta tapahtuvaan tsättäilyyn... Hän ei itse lähtenyt koneeltaan mihinkään, ei edes syömään muun perheen kanssa samaan pöytään. Tai yleensäkkään minnekkään ellei olisi ollut tiedossa uutta "lähteen" etsintää... Tämäkin selvisi vasta eron viime metreillä.

uikkuu kirjoitti:

Olipa sinulla osuvaa tekstiä...naisnarsistista. Exäni osasi todellakin tehdä noin kuten ilmaisit. Äitiys ja naiseus... riittävät syyt kaikkeen mahdolliseen. Myös minä olin se, jonka piti valvoa lasten kanssa kun he olivat kipeitä. Minun piti ottaa sairaslomaa lapsenhoidontakia, vaikka hän oli kotiäiti. Minun piti keskellä työpäivää kiikuttaa hänelle vaikkapa tupakka-askia tai mitä tahansa, koska hän ei voinut lähteä kotoa kiireidensä vuoksi ( lue tietokoneella tsättäily tai pelailu ). Hänellä ei olut aikaa tehdä kotitöitä päiväaikaan, koska hänen päivänsä alkaa suurilla teoilla, kuten netissä pelaamisella. Hänhän hankkii sillä rahaa taloon... Todellisuudessa pelasi vuokrarahat, asumistuet, lapsilisät, kaiken mitä irti sai. Ja jos joskus voitti pelistä, se oli puhdasta voittoa, hänen ihan ikiomaa rahaansa. Ei puhettakaan siitä, että rahat oli otettu talousrahoista tai lainattu jostain. Takaisin häne ei näitä pelaamiaan rahoja maksanut. Ilkesipä vielä hehkutella milloin kenellekkin kuinka hyvä hän on pelaamaan, niin ja niin paljon voitolla pokerista. Toki hänet vuosien takaa tuntevat ihmiset suhtautuivat varauksella näihin pelaamisasioihin. Ja kyselivät minulta, miksi tämä exäni jatkuvasti on lainaamassa rahaa kavereilta, kun kerran on niin ja nin paljon voitolla ja voittaa jatkuvasti ( tarinoidensa mukaan ). Selityksinä hänellä oli ollut jos jonkinlaisia juttuja. Aina jokin itsestään johtumaton taloudellinen ongelma ilmaantui kuin tyhjästä. Tai parhaipina selityksinä oli, että minä tuhlasin rahat heti palkkapäivänäni. Minä kun yritin maksaa hänen pelaamisestaan koituneita taloudellisia vahinkoja ja velkoja. Ja lainailipa hän myös joiltain luvaten minun maksaa, kun saan palkan. Minä sitten ihmettelin kun esim hänen äitinsä kysyi minulta koska maksan velan jonka tyttärensä teki.
Minä myönnän, että menin mukaan hänen sekoiluunsa. Uskoin hänen lopettavan pelaamisen ja totaalisen tuhon tekemisen perheellemme. Uskoin hänen palaavan "maanpinnalle"..
Lopulta kun en enää jaksanut mitään, aloin tehdä kuten joissain Sam Vakninin kirjoituksissa sanotaan: anna narsun maistaa omaa lääkettään.... Olin todella tyhmä. Ei todellakaan olisi pitänyt tehdä niin. Olisi vain pitänyt heti ottaa hatkat. Lapset kainaloon kidnappaussyytteen uhallakin...
Naiseutta ja äitiyttä hän käyttää edelleen hämäämään muita. Ja peliongelmansa on kääntänyt minun ongelmaksi, kun tyhmä annoin maistaa omaa lääkettään. Minulla tämä "peliongelma" ei tosin kestänyt kuin 3 kuukautta. Sitten sain lopullisen pesäeron tuohon Mystiseen Naiseuden Jumalattareen. Huvittavana asiana mainitsen vielä, että hän sanoi sosiaalisen elämänsä kaventuneen vai tietokoneen kautta tapahtuvaan tsättäilyyn... Hän ei itse lähtenyt koneeltaan mihinkään, ei edes syömään muun perheen kanssa samaan pöytään. Tai yleensäkkään minnekkään ellei olisi ollut tiedossa uutta "lähteen" etsintää... Tämäkin selvisi vasta eron viime metreillä.

Hyvä, että olet eroon päässyt moisesta.
Tunnen itsekin yhden naisnarsistin (psykopaatin?) joka tuntuu täysin tuhonneen oman miehensä elämän heidän pitkän suhteen aikana ja sen lisäksi käyttäneen taloudellisesti hyväksi monia miehiä ja tietysti "ystävänäkin" naisille ollut kiero ja petollinen. Lopulta mies menetti hyvän ammattinsakin kun ei enää jaksanut koska kaikki energia meni miettiessä sitä draamaa mitä nainen perheen elämään järjesti. Tällä naisella oli tapana tietyin väliajoin rakastua tulisesti johonkin vieraaseen mieheen mutta piti kuitenkin oman miehensä sen verran "lämpimänä" (vaati ystävyyttä "eron" jälkeen ym) että mies ei päässyt eroonkaan, vaati miestä olemaan hänelle uskollinen vaikka itsellään oli toinen mies, jos mies kävi vaikka kahvilla jonkun naistuttavansa kanssa ja tämä nainen kuuli siitä, kävi sumeilematta tämän naisen kimppuun haukkuen mitä hirvittävimmillä nimityksillä ja samoin raivosi "entiselle" miehelleen. Maksatti rästivelkansa tällä uudella rakastuneella miehellä ja maksatti tällä kalliit ulkomaanmatkansa, mitä halusi tehdä uuden "rakkautensa" kanssa. Kun maa alkoi polttelemaan jalkojen alla tämän uuden "rakkauden" kanssa eli uusi alkoi kyseenalaistamaan tämän naisen touhuja ja hänen silmänsä alkoivat avautua naisen suhteen niin nainen laittoi yht äkkiä uuden suhteen poikki, teki esim. rikosilmoituksia että tämä uusi mies on muka pahoinpidellyt häntä vaikka näytti siltä, että nainen itse oli väkivaltainen ainakin ulkopuolisten havaintojen mukaan ja palasi tämän "vakituisen" miehensä luokse, järjesti julkisesti näyttäviä näytelmiä, miten rakastuneita ovat, kunnes taas...sama kierros alkoi uudelleen..

henna... kirjoitti:

Hyvä, että olet eroon päässyt moisesta.
Tunnen itsekin yhden naisnarsistin (psykopaatin?) joka tuntuu täysin tuhonneen oman miehensä elämän heidän pitkän suhteen aikana ja sen lisäksi käyttäneen taloudellisesti hyväksi monia miehiä ja tietysti "ystävänäkin" naisille ollut kiero ja petollinen. Lopulta mies menetti hyvän ammattinsakin kun ei enää jaksanut koska kaikki energia meni miettiessä sitä draamaa mitä nainen perheen elämään järjesti. Tällä naisella oli tapana tietyin väliajoin rakastua tulisesti johonkin vieraaseen mieheen mutta piti kuitenkin oman miehensä sen verran "lämpimänä" (vaati ystävyyttä "eron" jälkeen ym) että mies ei päässyt eroonkaan, vaati miestä olemaan hänelle uskollinen vaikka itsellään oli toinen mies, jos mies kävi vaikka kahvilla jonkun naistuttavansa kanssa ja tämä nainen kuuli siitä, kävi sumeilematta tämän naisen kimppuun haukkuen mitä hirvittävimmillä nimityksillä ja samoin raivosi "entiselle" miehelleen. Maksatti rästivelkansa tällä uudella rakastuneella miehellä ja maksatti tällä kalliit ulkomaanmatkansa, mitä halusi tehdä uuden "rakkautensa" kanssa. Kun maa alkoi polttelemaan jalkojen alla tämän uuden "rakkauden" kanssa eli uusi alkoi kyseenalaistamaan tämän naisen touhuja ja hänen silmänsä alkoivat avautua naisen suhteen niin nainen laittoi yht äkkiä uuden suhteen poikki, teki esim. rikosilmoituksia että tämä uusi mies on muka pahoinpidellyt häntä vaikka näytti siltä, että nainen itse oli väkivaltainen ainakin ulkopuolisten havaintojen mukaan ja palasi tämän "vakituisen" miehensä luokse, järjesti julkisesti näyttäviä näytelmiä, miten rakastuneita ovat, kunnes taas...sama kierros alkoi uudelleen..

Niin, välimatkaa sain riittävästi. Mutta vain maantieteellisesti. Jokainen yhteydenotto häneen, lasten takia, tekee minut ainakin hieman pahoin voivaksi. Lasten ja omien oikeuksien ajaminen tuntuu yhä syylliseltä, välilä erittäin voimakkaastikin. Exäni sai juurrutettua minuun syyllisyydentunteen, jota yhä käyttää tehokkaana aseena.

Lastenvalvojalla heitti lokaa ja valeita minkä kerkesi. Syyllisti jopa siitä, että muutin toiselle puolelle Suomea, vain ilkeyttäni ja hankaloittaakseni hänen elämäänsä. Olin tehnyt muuttosuunnitelman salaakin kaiken lisäksi. Sekin oli ilkeyttäni. Olin jo jonkin aikaa puhunut, että kotiseudullani olisi minulle työtä. Hän vain tuhahteli tai ei vastaillut näihinkään puheisiin. Silloin tällöin kyllä raivotessaan saattoi sanoa, että painu sinne itään töihin.

Kun vielä elin harhaisessa uskossani, että kaikki muuttuu paremmaksi, koetin puhua perheen muuttamisesta kotiseudulleni. Hän voisi jatkaa juuri aloittamiaan yliopisto-opintojaan myös siellä. Saataisiin talousasiat pikkuhiljaa korjattua, koska saisin todella hyvää palkkaa. Hän voisi keskittyä opiskeluun eikä tarvitsisi jatkaa utopistista rahan voittamista nettipokerista tai muista peleistä. Pelaisi korkeintaan harrastuksenomaisesti. Etsittäisiin vuokralle kunnollinen talo, jossa asuisimme pitkään. Ilman jatkuvia muuttoja ( joita 5-vuotiaalle tyttärellenikin on kertynyt jo 12 ). Pidettäisiin kiinni asioista, luotaisiin se turva lapsille ja perheelle, jotka ovat yksi välttämättömyys sekä lasten kehitykselle että aikuistenkin terveille mielille. Hän tietysti kieltäytyi raivolla paluusta itä-suomeen. "Sinne en koskaan mene, korkeintaa yhdeksi viikoksi kesällä lomailemaan. Ihmiset on siellä sairsmielisiä". Hän oli polttanut kaikki sillat takanaan, ihmiset joiden kanssa oli tekemisissä eivät enää uskoisi hänen valeisiin ja selityksiin. Koko kupla minkä hän loi ympärilleen, puhkeaisi. Ja yksi tärkeä syy, kotiseudullani ihmiset saattoivat sanoa suoraan ja olivat sanoneetkin, vilpittömällä mielellä, mikä tämä ihminen on. Teennäisyys, kieroilu, muiden hyväksikättö on tekijä, jotka saa itä-suomalaisen katsomaan sellaista ihmistä juuri niin kuin pitääkin. Kaveri voi olla, mutta vain varauksella.

Nyt uusimpana vetonaan hän yrittää vesittää lasten ja minun tapaamiset, koska 3-vuotias imee rintaa. Rinnasta vieroittamisesta oli puhetta pitkään. Sopivaa vain odoteltiin, esim lapset mummolaan vähäksi aikaa tms. Vieroittamiseen on hyviä syitä. Ensinnäkin hän tupakoi, ei ole lopettanut edes yhteisiä lapsia odottaessaan. Toinen asia on se, että lääkäri kielsi häneltä imettämisen jo nuorimman ollessa 1-vuotias. Äidin oman terveyden ja vakavan sairauden takia näin. Mutta koska hän osaa lastensuojeluasiat, tapaamisasiat ja kaiken muunkin ulkoa aiempien opiskelujen vuoksi, osaa hän vedota jopa tälläiseen asiaan. Imettämiseen. Netissä hakee myötätuntoa ja selkään taputtelua julkisesti kirjoittaen: kyllä sattuu rintoihin, kun nuorimmainen oli vuorokauden poissa kotoa. Huh huh. Tapaamiset saisi tehdä vain hänen ehdoillaan ja oikkujensa mukaan.

Kuten edellinen kirjoittaja sanoi, yritetään pitää ex siippa ystävänä. Vaikka miten olisi kaltoin kohdellut ja hyväksi käyttänyt. Eli sama alistaminen jatkuisi. Kyllä sellaisesta on mentävä niin kauas, ettei vahingossakaan törmää esim kaupassa häneen. Sillä silloin alkaa taatusti uudet vedätykset tai järjestää kohtauksia, miten milloinkin kokee saavansa hyötyä. Vain ja ainoastaan etukäteen sovitusti tälläistä ihmistä voi nähdä, ja silloinkin vain tärkeimpien eli lastenasioiden puitteissa.
Kuten edellisenkin kirjoittajan kertomassa, tämä "lähteelle" paluu tapahtuu aina ellei katkaise täysin välejään narsistiseen ihmiseen. Vain lasten takia joutuu olemaan tekemisissä. Se saanko yksinhuoltajuuden tai tuleeko minusta lähivanhempi, ei poista häntä elämästäni, valtettavasti

iukuik kirjoitti:

Niin, välimatkaa sain riittävästi. Mutta vain maantieteellisesti. Jokainen yhteydenotto häneen, lasten takia, tekee minut ainakin hieman pahoin voivaksi. Lasten ja omien oikeuksien ajaminen tuntuu yhä syylliseltä, välilä erittäin voimakkaastikin. Exäni sai juurrutettua minuun syyllisyydentunteen, jota yhä käyttää tehokkaana aseena.

Lastenvalvojalla heitti lokaa ja valeita minkä kerkesi. Syyllisti jopa siitä, että muutin toiselle puolelle Suomea, vain ilkeyttäni ja hankaloittaakseni hänen elämäänsä. Olin tehnyt muuttosuunnitelman salaakin kaiken lisäksi. Sekin oli ilkeyttäni. Olin jo jonkin aikaa puhunut, että kotiseudullani olisi minulle työtä. Hän vain tuhahteli tai ei vastaillut näihinkään puheisiin. Silloin tällöin kyllä raivotessaan saattoi sanoa, että painu sinne itään töihin.

Kun vielä elin harhaisessa uskossani, että kaikki muuttuu paremmaksi, koetin puhua perheen muuttamisesta kotiseudulleni. Hän voisi jatkaa juuri aloittamiaan yliopisto-opintojaan myös siellä. Saataisiin talousasiat pikkuhiljaa korjattua, koska saisin todella hyvää palkkaa. Hän voisi keskittyä opiskeluun eikä tarvitsisi jatkaa utopistista rahan voittamista nettipokerista tai muista peleistä. Pelaisi korkeintaan harrastuksenomaisesti. Etsittäisiin vuokralle kunnollinen talo, jossa asuisimme pitkään. Ilman jatkuvia muuttoja ( joita 5-vuotiaalle tyttärellenikin on kertynyt jo 12 ). Pidettäisiin kiinni asioista, luotaisiin se turva lapsille ja perheelle, jotka ovat yksi välttämättömyys sekä lasten kehitykselle että aikuistenkin terveille mielille. Hän tietysti kieltäytyi raivolla paluusta itä-suomeen. "Sinne en koskaan mene, korkeintaa yhdeksi viikoksi kesällä lomailemaan. Ihmiset on siellä sairsmielisiä". Hän oli polttanut kaikki sillat takanaan, ihmiset joiden kanssa oli tekemisissä eivät enää uskoisi hänen valeisiin ja selityksiin. Koko kupla minkä hän loi ympärilleen, puhkeaisi. Ja yksi tärkeä syy, kotiseudullani ihmiset saattoivat sanoa suoraan ja olivat sanoneetkin, vilpittömällä mielellä, mikä tämä ihminen on. Teennäisyys, kieroilu, muiden hyväksikättö on tekijä, jotka saa itä-suomalaisen katsomaan sellaista ihmistä juuri niin kuin pitääkin. Kaveri voi olla, mutta vain varauksella.

Nyt uusimpana vetonaan hän yrittää vesittää lasten ja minun tapaamiset, koska 3-vuotias imee rintaa. Rinnasta vieroittamisesta oli puhetta pitkään. Sopivaa vain odoteltiin, esim lapset mummolaan vähäksi aikaa tms. Vieroittamiseen on hyviä syitä. Ensinnäkin hän tupakoi, ei ole lopettanut edes yhteisiä lapsia odottaessaan. Toinen asia on se, että lääkäri kielsi häneltä imettämisen jo nuorimman ollessa 1-vuotias. Äidin oman terveyden ja vakavan sairauden takia näin. Mutta koska hän osaa lastensuojeluasiat, tapaamisasiat ja kaiken muunkin ulkoa aiempien opiskelujen vuoksi, osaa hän vedota jopa tälläiseen asiaan. Imettämiseen. Netissä hakee myötätuntoa ja selkään taputtelua julkisesti kirjoittaen: kyllä sattuu rintoihin, kun nuorimmainen oli vuorokauden poissa kotoa. Huh huh. Tapaamiset saisi tehdä vain hänen ehdoillaan ja oikkujensa mukaan.

Kuten edellinen kirjoittaja sanoi, yritetään pitää ex siippa ystävänä. Vaikka miten olisi kaltoin kohdellut ja hyväksi käyttänyt. Eli sama alistaminen jatkuisi. Kyllä sellaisesta on mentävä niin kauas, ettei vahingossakaan törmää esim kaupassa häneen. Sillä silloin alkaa taatusti uudet vedätykset tai järjestää kohtauksia, miten milloinkin kokee saavansa hyötyä. Vain ja ainoastaan etukäteen sovitusti tälläistä ihmistä voi nähdä, ja silloinkin vain tärkeimpien eli lastenasioiden puitteissa.
Kuten edellisenkin kirjoittajan kertomassa, tämä "lähteelle" paluu tapahtuu aina ellei katkaise täysin välejään narsistiseen ihmiseen. Vain lasten takia joutuu olemaan tekemisissä. Se saanko yksinhuoltajuuden tai tuleeko minusta lähivanhempi, ei poista häntä elämästäni, valtettavasti

Se katkeruus...

Tsemppiä!