Jos oisi mahollista, tekisitkö mitään toisin teidän jutussa ja häntä kohtaan ?
Ite oisin hälle paljon kiltinpi, pahoitin hänen mielen monta kertaa ja aina turhaan, ei hän oisi ansainnut sitä. Pitäisi pyytää anteeksi kaikkee mitä teki.
Ite oisin hälle paljon kiltinpi, pahoitin hänen mielen monta kertaa ja aina turhaan, ei hän oisi ansainnut sitä. Pitäisi pyytää anteeksi kaikkee mitä teki.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En tekisi...
http://www.youtube.com/watch?v=aagGWZ7tbig
jollain syytä anteeksipyyntöön.
Kyllä tekisin monta asiaa toisin. Minä kyllä olin hänelle kiltti, ja hän pahoitti minun mieleni monta kertaa, mutta sitten suhteen loputtua minä käyttäydyin tosi huonosti, koska kaikki paha olo oli kasaantunut ja purkautui sitten... Harmittaa, kun olin todella tyhmä ja paskamainen ja loukkasin häntä varmasti. Tekisin toisin jos pystyisin. En siksi, että saisin hänet takaisin elämääni, sillä ei hänen ole pakko olla tekemisissä kanssani kun ei kerta halua. Kuitenkaan en olisi halunnut loukata häntä missään tilanteessa, mutta tulin tehneeksi niin, ja siitä olen pahoillani ihan vilpittömästi. Anteeksi olen yrittänyt pyytää monta kertaa, mutta ei hän taida leppyä enää.
koska en tehnyt hänelle mitään väärää, päinvastoin...rakastuin, rakastin ja huolehdin, että jos se on väärin, niin sitten tekisin toisin eli en olisi edes halunnut olla tekemisissä.
Itse nielin monta kertaa hänen yhtäkkisen himmaamisen ja etäisyyden ym. ja ehkä odotan edelleenkin jonkinlaista anteeksipyyntöä..herkän ja kiltin ihmisen mieltä ja sydäntä on niin helppo vahingoittaa, mutta vaikeaa eheyttää..vahvuudesta huolimatta se satuttaa ihan mielettömästi.
Tähän tulee vielä mieleen se vanha sanonta, että "tee toiselle se, minkä itsellesi toivoisit tehtävän".
Silti, rakastuminen on aina riski, joka tietoisesti valitaan.
Turha ees miettiä tollasia.ei oo tapana olla moneen kertaan saman kanssa.
voisi olla myös minun kirjoittama
Anteeksi pyynnöt voi puolestani unohtaa -aivan turhia sanoja. Mutta ei tuo tarkoita sitä että olisin tuomarin asemassa jakamassa armopaloja.
En tekisi mitään toisin. Aivan samalla tavalla olisin laittanut hänelle postia kuten silloin tein. Ihan samalla tavalla olisin hiljaa.
Jos oikeasti on kiinnostusta niin silloin ei käytös ole koskaan sellaista mitä se silloin oli. Olin hänelle koko ajan vapaata riistaa kaikkialla. Julkista vielä. Hymyilyttävä tapaus muiden silmissä. Ei niinkään häiritse se, että miten ne muut minuun suhtautuvat -sama tuo mitä ajattelevat mutta sitä ihmettelen, eikö hän koskaan ajatellut millaista se käytös joskus oli? Ja miksi on niin helvetin vaikea sanoa hänelle ylipäätään mitään?
Olen todella ajatellut omaa käytöstäni ja taidan viimeinkin oivaltaa että on aika koota itsensä ja viheltää peli poikki ettei tee itseään vielä enemmän naurunalaiseksi,mutta olihan se unelmissa eläminen kieltämättä ihanaa
Tekisin pys..pus..pis
Aha, ja tavoitinko oikean ihmisen?
myös,tulisi joissain asioissa vastaa,mutta en usko siihen,kun oppii elämään omien mieltymysten ja kaavojen mukaan,niin aika harva pystyy muuttumaan.