Minun paras muisto on kuin luin uunin päällä pakinoita sanomalehdistä.
Paras lapsuusmuisto
Wäinö
4324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Parhain muistoni isästä lapsuudestani on
kun sain viettää monta onnellista hetkeä hänen kanssaan.
Hyviä ja parhaitakin muistoja on useita yleisestä ankeudesta huolimatta.
Tulee erityisesti kaksi mieleen. Ensimmäinen oli se, kun saatiin sähköt. Muistan aina kun tulin joulukuun iltapäivän hämärissä koulusta kotiin. Jo ikkunassa näin muutamat onnelliset lapsenkasvot, nuorempien sisarusten, säteilemässä iloa. Meilläkin oli nyt sähkö! Olimme viimeisiä perheitä sillä kylällä, joilla ei sitä ennen ollut sähköä.
Toinen tapaus oli se, kun saimme radion. Se tosin oli käytetty, yli 10 vuotta vanha, mutta toimi hyvin, ja mikä erikoista, sieltä kuului vaikka ulkomaisia asemia eri puolilta maapalloa.
muistoni oli se, kun isäni toi minulle aapisen kirkonkylältä.
Sähköä ei lapsuudenkodissani ollut, eikä ole vieläkään. Lähimmälle sähkötolpalle on matkaa noin 7 km. Veljeni teki kyllä remontin taloon ja asensi kaasulla toimivan hellan ja jääkaapin, laittoi vesijohdot yms. Hän on sitä mieltä, että sähkökaapelien vetämiseen pitäisi osallistua useamman mökkiläisen.
Minä ostin lapsuudenmaisemista kaksihuoneisen hirsimökin. Siellä on puilla lämmitettävät uunit ja ainoa nykyajan mukavuus on pieni kaasukeitin, ellei ulko-ovessa olevaa lukkoa lasketa sellaiseksi. Lapsuuteni aikoihin ei meillä - enkä muista yhdelläkään naapurillakaan olleen lukkoja ovissaan.
Palaan vielä tuohon kirja-asiaan. Aapisesta se alkoi. Kun olin koko ikäni tuntenut itseni jotenkin erilaiseksi kuin muut, kirjoista tuli ystäviäni. Näin minulla oli mahdollisuus kokea samalla aaltopituudella olemista muiden ihmisten kanssa.
Muistan, kun isä oli ostanut armeijan huutokaupasta sotasukset, joista luhentämällä ja siteitä siirtämällä tehtiin minulle sukset.
Samasta huutokaupasta oli huutanut saksalaisen laskuvarjon, josta riitti paitakangasta vielä sukulaistenkin lapsille.