Ilmalämpöpumppujen mainostajat mainostavat kuinka pumppu puhdistaa ja myös kuivattaa huoneilmaa.. Joopa joo, kyllä kuivattaa. Kun kosteusprosentti huoneessa pyörii pakkasella - ja yleensäkin talvella - 20-22 % paikkeilla niin en myyjänä viitsisi mainostaa sitä ominaisuutta hyvänä mikä itseasiassa on negatiivinen ominaisuus. Jokainen tietää että terveellinen huoneilman kosteus on n 40-60 välillä. Siis jos hankit ilmalämpöpumpun niin hanki samalla ilmankostutin. "enginöörit" voisivat kehittä pumppuun myös ilmankostuttajan, nii a vot. että revi siitä.
Ilmankosteus ja ilmalämpöpumppu.
Hessu. xxre
3425270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei kannata käyttää kuivaustoimintoa pakkasella
Kuka pöhkö nyt kuivaustoimintoa käyttäisi, ellei jossain kosteassa kellarissa asu. Käyttämässäni (Mitsubichi) pumpussa ei edes voi käyttää lämmitys ja kuivaustoimintoa yhtáikaa. Tyhmänkin järki sanoo että kun ilma lämmitetään niin se kuivuu - että revi siitä.
Eroaako ilman kuivuminen jos sen lämmittää pönttöuunilla, sähköpatterilla, lattialämmityksellä tai sitten ilmalämpöpumpulla? Siinä sinulle miettimistä senkin urpo.
Kun ulkona on 20 astetta lämmintä ja kosteusprosentti lähempänä sataa, niin kyllä minä ainakin kuivaustoiminnon päälle pistän. Saa sisälle mukavan viileän ja kuivan ilman.
Talvellahan se ei päälle mene.
Toki lämpimässä ilmassa kosteusprosentti laskee saman vesimäärän sisältävään kylmään verrattuna, mutta siinä tuskin on väliä onko lämmitys tehty ilpillä vai lämpökynttilöillä.
Harvemmin se 20asteessa ilmankosteus on lähellekkään sataa
Kuivatus toimii vain kun käytät sitä konetta viilennyksessä, silloin koneeseen kondesoituu vettä joka johdetaan putkea pitkin pois. Jos taas käytetään lämmitystä niin kuin yleensä talvella tehdään ei kuivatusta tapahdu vaan lämmön lisäksi ilma voi puhdistua erilaisissa suodattimissa.
Ilmalämpöpumppu poistaa tehokkaasti kosteutta poistuvasta huoneilmasta. Mitä enemmän kosteutta on poistoilmassa sitä tehokkaammin lämpöilmapumppu saa otettua talteen lämmön poistoilmasta.
Kerro mihin se kosteus häipyisi huoneilmasta lämmittämisen aikana. Huoneiden viilennyskäyttö on eri asia.
Lämpöpumppuhan kierrättää huoneilmaa eli se ei poista ilmaa huoneistoista.
sinulle. On puurot ja vellit niin sekaisin että. Minne ilmalämpöpumppu oikein poistaa sen sisäilman? Siinäpä vasta kysymys suuri.
Ilmastoinnissa,- jossa lämpö siirretään/otetaan talteen kompressorin avulla, niin tapahtuu kuvaamallasi tavalla. Mutta, se kompressorin avulla kuivatettu kuiva ilma menee ulos ,- ei sisään.
Ilmalämpöpumppu toimii eri tavalla eli lämmityksen aikana sen toiminnalla ei ole mitään tekemistä huoneiston/ilman kosteuden kanssa.
muuten tyhmä? Perehdy edes perusasioihin, ennen kuin alat päästelemään moisia aivopieruja. REVI SIITÄ
Muista ottaa nyt se aamulääkityksesi!!!! Reagoimisesi on jo huolestuttavaa tasoa.
Kyllä se saattaa vähän kuivattaa huoneilmaa sulatuksen aikana. Silloin kone siirtää lämpöä sisältä ulos jotta ulkoyksikön saa sulamaan. Tällöin sisäyksikkö jäähtyy ja saattaa tiivistää kosteutta. Eli saattaa ehkä vähän kuivattaa. En usko vaikuttavan huoneilman kosteusprosenttiin enemmän kuin märkä pieru.
Ei kuivata edes ulkoyksikön sulatuksen aikana, nimittäin sisäkenno kyllä menee huurteeseen sisäilman kosteudesta, mutta ulkoyksikön sulatuksen päätyttyä sisäkennossa oleva kosteus puhalletaan takaisin huoneilmaan eli tulos on plus miinus nolla.
Silloin tapahtuisi kuivatusta jos sisäyksikön kondenssivesi poistoputken kautta poistuisi vettä.
Kesällä helteellä ilma on liian kosteaa, silloin on ilmalämpöpumpun jäähdytys toiminto oikein hyvä keino vähentää liikaa ilmankosteutta.
Talvella ilma on taas liian kuivaa, silloin on pyöriväkennoinen ilmanvaihtokone oikein hyvä pitämään riittävää kosteutta huoneilmassa ja jos tämä ei riitä niin ilmankostutin lisänä.
"Silloin tapahtuisi kuivatusta jos sisäyksikön kondenssivesi poistoputken kautta poistuisi vettä".
------
Kun pohditaan huoneilman kostuttamisesta tai kuivuttamisesta, niin todella vettä tulee lisätä tai poistaa huoneilmasta.Esim. todellisuudessa huoneilman lämmittäminen lämmittimillä ei muuta huoneilman kosteutta puoleen eikä toiseen.
Lämmittäminen muuttaa ainoastaan suhteellista kosteutta. Ei absoluuttista. Eikä tämä johdu lämmitystavasta.
Saahan sitä lisäkosteutta sisäilmaan hieman, kuivattamalla" pikkupyykkiä"sisäyksikön alla(on muuten kätevä kuivatuspaikka)
Meillä on aivan kodinhoitohuone pyykkejä varten. En kyllä itse viitsisi katsella perheen kalsareita olohuoneessa levällään. Mutta tapansa kullakin.
Ikävää on lukea asiallisten avausten kommentteina oman pahan olon ilmaisuja - olemmeko me suomalaiset todellakin näin huonossa henkisessä jamassa?
Etsin itse vastausta kysymykseen ilmankosteuden laskusta ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen, ja ilmeisesti pumppu laskee prosenttia ratkaisevasti. Täytynee hankkia uudelleen ilmankostutin, kun se 90-luvulla tuli poistetuksi homehysterian alettua. Orkideat eivät enää tahdo kukkia kun kosteus on todellakin vain n. 24%, mikä on aivan liian vähän.
Ihmisillä on tieto- ja uskonasiat erikseen. Näistä kun keskustellaan, niin usein tapahtuu törmäys. Sinä puhut nyt uskonasioista.
Tässä Sinulle asiallinen vastaus:
Lämmityskäytössä ilmalämpöpumppu ei vaikuta ilmankosteuteen käytännössä mitenkään.
Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumppu alentaa ilmankosteutta (kylmään kennostoon kondensoituu vettä, joka johdetaan poistoputkella ulos asunnosta) tämä ominaisuus onkin kesällä useimiten tarpeen. Ja on todella tervetullut ominaisuus esimerkiksi seisovalla ukkoskelillä ja saunaillan tai pyykinpesun jälkeen .
Ole hyvä.
Olen edellisen kirjoittajan "harmaamassa" kanssa täysin samaa mieltä ! siihen mitään lisäämättä tai pois -otetavaa PISTE !
Minulla on painovoimaisessa omak.talossa öljylämmitys päälämmityslaitteena, mutta suurimmaksi osaksi ILP hoitaa silti lämmityksen - 10-15 ° C ulkolämpötilalaan asti. Sisäilmankosteus on nyt tänään 28.10-12 kun ulkona on - 6°C noin 58 %
Olen kyläillyt sähkölämmitystaloissa ( kaapelit lattiassa tai patterit ikkunoiden alla ) joissa tunnen nenääni kuivan sisäilman.
Näissä tapauksissa ilmankustutin on mielestäni tarpeen.
Kerrankin asiallisen tuntuinen kommentti. ILP toimii hyvällä hyötysuhteella noissa käyttöolosuhteissa missä kerrot. Pumpun teho ei edes riitä kovemmilla pakkasilla puhunmattakaan hyvästä hyötysuhteesta.
Niin, tuo aloitus on provo, koska sillä ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuden lanssa. Mikään lämmitysmuoto ei vaikuta huoneiston ilman kosteuteen lämmityskauden aikana. Ilman kosteuteen vaikuttaa ilmanvaihto ja erikoisesti ulkoilman kosteus. Myös perheen käyttötottumukset.
Vaikken itse omista ILP, niin kesäisin ,- kosteuden poistajana sillä on hyvä merkitys.Vaikkakin kesäkäyttö on vähäistä.
Ilmalämpöpumppu ei kuivatuksella kuivaa huoneilmaa vaan sulattaa jäätä ja poistaa kosteutta ulkoyksiköstä.
Vie lämpöä sisältä ulos.
Meillä ainakin kuivaa tarvittaessa huone ilmaa, tosin talvella pakkasilla ei ole tarvetta ollut siihen. Huoneilman haluttua kosteutta voidaan tarvittaessa säätää 5% tarkkuudella välillä 40-60%
Sekoitat nyt ulkoyksikön sulatuksen ja kesäisen ilman kuivauksen. Toki teoriassa tuo ulkoyksikön sulatuskin kondensoi sisäyksikön kennoon vettä, mutta vähäistä se taitaa olla.
Kesällä jäähdytys poistaa kosteutta ilmasta melkoisia määriä. Nurmikko on tummanvihreää siinä mihin kondenssivesi lorisee.
Jäähdytys vie niin vähän sähköä, että kuivaustoimintoa en ole käyttänyt.
Sillä ei ole mitään merkitystä että tehdäänkö lämmitys(=kuivaus) talvella pattereilla, takalla, lattialämmityksellä, tai ilpillä. Lopputulos on aina sama.
Tämä oli joko provo tai sitten olet vähän tyhmähkö..........
Pitää olla kyllä tietämyksen taso korkealla, kun kirjoittaa "lämmitys(=kuivaus)".
Niin kun pakkasella lämmitetään ilmaa tapahtuu kuivaus, tosin näyttää siltä että olet pihalla kuin tamppoonin naru.
BUBUBHAAHAHAHHAH
Ilma kuivataan jäähdyttämällä ja sen jälkeen lämmittämällä takaisin haluttuun lämpötilaan.. Ilman pelkkä lämmittäminen ei kosteuteen vaikuta ellet ylitä 100 astetta :)
Riippuu käsitteistä, jos tarkkoja ollaan. Vesimäärä ilmassa pysyy samana sitä lämmitettäessä. Absoluuttinen kosteus siis. Sen sijaan suhteellinen kosteus laskee, koska lämpimämpi ilma pystyy sitomaan enemmän vettä.
Suhteellinen kosteus on se merkitsevä.
Pakkasilman suhteellinen kosteus on lähes samantekevä. Kun se ilma lämmitetään huoneenlämpöön, suhteellinen kosteus on varsin pieni, ja hygrometrin lukema laskee.
Absoluuttinen kosteus merkitsee ei suhteellinen!
Talvella on ilma kuivaa piste..
Täällä taas riehutaan innolla, jota vain asiantuntemattomuus kannustaa.
Ilmeisesti jo kaikille on tullut selväksi, että ulkoilman tullessa sisälle ja lämmitessä sen absoluuttinen kosteus pysyy samana mutta suhteellinen kosteus laskee. Ja tämä tapahtuu lämmitystavasta riippumatta.
Joten siitä ei sen enempää.
Ihmiselle ja kiinteistölle oleellista on suhteelinen kosteus.
Hengityksessä limakalvot kuivuvat, jos haihtuminen on suurta toisin sanoen jos ilman suhteellinen kosteus on pieni. Kuivuneet limakalvot ovat alttiina bakteereiden hyökkäyksille. Asiaa voidaan helpottaa paitsi kostuttamalla sisäilmaa, myös laskemalla sisäilman lämpötilaa, jolla tullaan samansuuntaiseen lopputulokseen eli suhteellinen kosteus nousee.
Rakenteille tilanne on toinen, suhteellinen kosteus nousee usein liian korkeaksi seinien ja lattiapintojen rajassa ja erityisesti keittiökaappien ja vastaavien kalusteiden takana, kun nämä ovat ulkoseinällä. Syntyvä kondenssi aiheuttaa homeelle hyvät elinolot. Siksi on rakenteiden kannalta tärkeää, ettei kostuttamiseen lähdetä rakennuksissa, joiden lämpöeristykset lattianrajassa eivät varmuudella ole kunnossa.
Alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi, että "terveellinen kosteus 40-60%" on siis terveysriski suoraan rakenteille ja epäsuorasti ihmisille.
Terveellinen ilmankosteus 40-60%? Hometta rupee syntymään 50% ni siinä on sun terveellisyys...