Kuuntelin tänään erästä radio-ohjelmaa jossa tuotiin esille muutama mielenkiintoinen näkökohta ihmisten huijaamisesta. Puhujana oli psykiatrisen vankimielisairaalan ylilääkäri, lääkäri vai johtaja, mutta joka tapauksessa.
Hän mm kertoi että ihmiselle tulee elämässään vastaan ajankohtia, jolloin hän on erityisen tai normaalista poikkeavan altis erilaisille huijauksille.
Tätä olen itsekin miettinyt useasti : miten olen yleensä suhteellisen tarkkasilmäisenä ja intuitiivisena ihmisenä mennyt retkuun. Hän kertoi että esim. suuri elämänkriisi saattaa herkistää ihmisen ns. epätoivoisemmaksi ja sitä kautta hlö herkemmin uskoo tai haluaa uskoa katteettomia lupauksia, jostain uudesta tai tilannettaan muuttavasta tapahtumasta.
Hän painotti tällaisten huijareiden ja hanslankareiden olevan kovin hyviä vaistoamaan sen mitä juuri se kyseinen "uhri" nimenomaan tarvitsee ja millä hetkellä. Se tekee heistä niin taitavia ja poistaa myös uhrin tunnetta tyhmyydestä/naiiviudesta (itsesyytökset ja hämmennys tulee usein jälkikäteen eikä tajua miten on voinut lähteä sellaiseen mukaan).
En voi kuin olla samaa mieltä. Normaalissa elämäntilanteessa kaikenmaailman kuspäät ovat saaneet lähdöt saman tien, mutta jotain siinä tilanteessani oli poikkeuksellista. Tämä voisi auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Hän käyttäytyi minua kohtaan nimenomaan ja juuri niin kuin minun kanssa kannatti käyttäytyä. Kaikki muu käytös/esiintyminen olisi johtanut toisenlaiseen lopputulokseen siinä pelottavassa ja kaoottisessa elämäntilanteessani.
Hän mainitsi tällaisten maski-ihmisten olevan ulkoisilta ominaisuuksiltaan kovin tavanomaisen tuntuisia. Eivät siis vastaa mitään stereotypiaa mitä televisiosta yms syötetään. He kuulemma ovat kovin empaattisen oloisia...
Mielenkiintoista, ajatuksia ?
Hän mm kertoi että ihmiselle tulee elämässään vastaan ajankohtia, jolloin hän on erityisen tai normaalista poikkeavan altis erilaisille huijauksille.
Tätä olen itsekin miettinyt useasti : miten olen yleensä suhteellisen tarkkasilmäisenä ja intuitiivisena ihmisenä mennyt retkuun. Hän kertoi että esim. suuri elämänkriisi saattaa herkistää ihmisen ns. epätoivoisemmaksi ja sitä kautta hlö herkemmin uskoo tai haluaa uskoa katteettomia lupauksia, jostain uudesta tai tilannettaan muuttavasta tapahtumasta.
Hän painotti tällaisten huijareiden ja hanslankareiden olevan kovin hyviä vaistoamaan sen mitä juuri se kyseinen "uhri" nimenomaan tarvitsee ja millä hetkellä. Se tekee heistä niin taitavia ja poistaa myös uhrin tunnetta tyhmyydestä/naiiviudesta (itsesyytökset ja hämmennys tulee usein jälkikäteen eikä tajua miten on voinut lähteä sellaiseen mukaan).
En voi kuin olla samaa mieltä. Normaalissa elämäntilanteessa kaikenmaailman kuspäät ovat saaneet lähdöt saman tien, mutta jotain siinä tilanteessani oli poikkeuksellista. Tämä voisi auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Hän käyttäytyi minua kohtaan nimenomaan ja juuri niin kuin minun kanssa kannatti käyttäytyä. Kaikki muu käytös/esiintyminen olisi johtanut toisenlaiseen lopputulokseen siinä pelottavassa ja kaoottisessa elämäntilanteessani.
Hän mainitsi tällaisten maski-ihmisten olevan ulkoisilta ominaisuuksiltaan kovin tavanomaisen tuntuisia. Eivät siis vastaa mitään stereotypiaa mitä televisiosta yms syötetään. He kuulemma ovat kovin empaattisen oloisia...
Mielenkiintoista, ajatuksia ?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.