Olen avopuolisoni kanssa muuttamassa kaksioon kesän alussa ja ajattelimme hankkia muuton jälkeen koiran, mutta emme vain ole varmoja mikä rotu olisi se meille sopiva.
Muutamia pikkujuttuja on tietysti joita tulisi ottaa huomioon;
- Itselläni lievä allergia, ei kuitenkaan ole esiintynyt kaikkien koirien kanssa, mikä hieman ihmetyttää minua. Meillä oli hoidossa kleinspitzuros kolmen viikon ajan, oireilin jonkun verran, en kuitenkaan aivan sietämättömästi. Samaa ongelmaa ei ole ollut norjanharmaan kanssa, olen asunut lapsuuteni kodissa jossa ollut jatkuvasti norjanharmaa, en ole allergisoinut yhtään. Mistäköhän johtuu että allergisointi eroaa näin?
- Koiran tulisi olla sellainen ettei sitä tarvitsisi koko aikaa olla kampaamassa, mieluusti myös sellainen joka ei karvoittaisi ihan joka paikkaa.
- Meillä on jyrsijöitä ja tulee olemaankin, onkohan koira kiinnostunut niistä? En haluaisi että joku kaunis päivä hauveli on pistänyt hiiruset nassuun...
- Mieheni haluaisi ehkä tulevaisuudessa harrastaa metsästystä, todennäköisesti kanalintuja, onkohan kanalinnuista kiinnostunut koira myös halukas kiusaamaan jyrsijöitä?
- Olen jonkinverran kiinnostunut viemää koiraa näyttelyihin ja tulevaisuudessa ehkä teettämään muutamat pennut, jos koira on menestynyt.
- Runsashaukkuinen ei oikein saisi olla, kerrostalonaapurit huomioonottaen... Onkohan ristiriidassa metsästysvietin kanssa?
- Liikuntaa saisi kaivata tietysti vähän, mutta ei mikään superliikkuja, ehkä yksi pidempi lenkki päivässä, pisuttelut erikseen?
- Koolla ei oikeastaan kauheasti väliä, kunhan ei ihan hirmuisa rohjo.
- Hinta ei saisi ylittää 1500.
Onko teillä kommentteja / mielipiteitä / vastauksia? Kiitän jo etukäteen!
ps. asiallista, kiitos...
Muutamia pikkujuttuja on tietysti joita tulisi ottaa huomioon;
- Itselläni lievä allergia, ei kuitenkaan ole esiintynyt kaikkien koirien kanssa, mikä hieman ihmetyttää minua. Meillä oli hoidossa kleinspitzuros kolmen viikon ajan, oireilin jonkun verran, en kuitenkaan aivan sietämättömästi. Samaa ongelmaa ei ole ollut norjanharmaan kanssa, olen asunut lapsuuteni kodissa jossa ollut jatkuvasti norjanharmaa, en ole allergisoinut yhtään. Mistäköhän johtuu että allergisointi eroaa näin?
- Koiran tulisi olla sellainen ettei sitä tarvitsisi koko aikaa olla kampaamassa, mieluusti myös sellainen joka ei karvoittaisi ihan joka paikkaa.
- Meillä on jyrsijöitä ja tulee olemaankin, onkohan koira kiinnostunut niistä? En haluaisi että joku kaunis päivä hauveli on pistänyt hiiruset nassuun...
- Mieheni haluaisi ehkä tulevaisuudessa harrastaa metsästystä, todennäköisesti kanalintuja, onkohan kanalinnuista kiinnostunut koira myös halukas kiusaamaan jyrsijöitä?
- Olen jonkinverran kiinnostunut viemää koiraa näyttelyihin ja tulevaisuudessa ehkä teettämään muutamat pennut, jos koira on menestynyt.
- Runsashaukkuinen ei oikein saisi olla, kerrostalonaapurit huomioonottaen... Onkohan ristiriidassa metsästysvietin kanssa?
- Liikuntaa saisi kaivata tietysti vähän, mutta ei mikään superliikkuja, ehkä yksi pidempi lenkki päivässä, pisuttelut erikseen?
- Koolla ei oikeastaan kauheasti väliä, kunhan ei ihan hirmuisa rohjo.
- Hinta ei saisi ylittää 1500.
Onko teillä kommentteja / mielipiteitä / vastauksia? Kiitän jo etukäteen!
ps. asiallista, kiitos...
Vastaukset 17
Vanhimmat
" Itselläni lievä allergia, ei kuitenkaan ole esiintynyt kaikkien koirien kanssa, mikä hieman ihmetyttää minua."
Entä, jos alat oirehtia? Luovutteko koirasta? Laitatte sen kiertoon?
Hanki mieluummin eläin, jolle et ole allerginen. Ei koira ole lelu, joka otetaan kokeeksi.
Olen aikuinen ja eläimiä onnistuneesti pitänyt ihminen, joka todellakin tietää ettei eläimellä leikitä. Siitä minulle ei todellakaan tarvitse huomauttaa.
Mitä oirehtimiseen tulee, valitsemme eläimen jonka kohdalla riskiä ei ole. Sellaisia löytyy kyllä.
Jos oireet ovat lieviä, eikä niitä synny kaikista koirista, niin kannattaa vain jatkaa siedättelyä. Kyllä ajan kanssa koiriin totut lopullisesti. Minä tiedän sen, koska olen itse koira- ja kissa-allergikko, ja molempiin eläimiin totuin pitkän kärsimyksen kautta. Astmaakaan minulle ei syntynyt, mutta sinä taidat olla koirille lievemmin allerginen, eli astman riski on sinulla vieläkin pienempi kuin minulla oli :-)
Tuo edellinen vastaaja taitaa olla jokin ADHD:inen teini, joka ei ole viellä edes oppinut sosiaalisia taitoja, ajattelemaan muita tai mitään allergioista, vaan tulee tännekin kiukuttelemaan aina kun on paha päivä.
" valitsemme eläimen jonka kohdalla riskiä ei ole"
No hyvä, teeppä niin. Silloin et ota koiraa.
Mutta mielenkiinnosta kuulis, mitä aiot tehdä koiran kansa, jos alat oireilemaan?
Koiran suhtautuminen perheen pienempiin lemmikkeihin riippuu sen tottumisesta niihin. Jos koira kasvaa pennusta saakka samassa taloudessa lemmikkijyrsijöiden kanssa, se kyllä tottuu pitämään niitä laumansa jäseninä, eikä saaliinaan, vaikka sen kanssa harrastettaisiinkin metsästystä. Koira on kumminkin aina laumaeläin. Eivätkä metsästysrotuiset koirat ole yleensä haukkuherkkiä, varsinkaan kanakoirat. Ja koiran lenkit remmissä eivät ole liikuntaa, vaan ympäristön seurantaa ja merkitsemistä. Liikunnan koira hoitaa vapaana juoksentelemalla, jonka lisäksi se tarvitsee aktivointeja.
Kuka tahansa voin alkaa oireilemaan, joten miksi et kysy tuota samaa jokaiselta koiran hankkijalta ? Varmasti on paljon henkilöitä, jotka salaavat allergioitaan, jotta heille koiria myytäisiin, mutta tämän ketjun aloittaja on rehellinen. Aloittaja kumminkin kertoi olevansa vain lievästi allerginen koirille. Ei niihin eläimiin totu, jos ei niiden seurassa ole.
Kyllä allergiavapaita koiriakin löytyy, sillä kuten jo alussa mainitsin, olen elänyt yli kymmenen vuotta taloudessa jossa on ollut harmaa hirvikoira enkä ole oireillut ollenkaan. Toisella tavalla kuitenkin reagoin toiseen rotuun. Jotkut voivat saada tietysti oireita kaikista koirista, mutta niin ei kohdallani ole. Tietysti näiden kahden koiran (harmaa & kleinspitz) turkkien pituudessa ja kerrostumissa on eroja, mahtaakohan se olla syy?
Ja jos nyt joku välttämättä haluaa tietää mitä tapahtuisi jos allergia tulee niin pahaksi ettei koiraa voi pitää, todennäköisesti koiran annan vanhemmilleni jotka ovat jo ilmoittaneet että uusi koira on ihan tervetullut. Kuitenkin pyrin minimoimaan riskin niin, ettei tähän tarvitse päätyä.
Mutta jos vain teillä on ehdotuksia, haluaisin kuulla rotuvinkkejä!
ei se kuule kulta pieni tarkoita, ettei siitä tulisi oireita muille.
Kasvattajat jotka tekevät työtään sydämellä, eivät myy sinulle koiraa, jos kerrot todenmukaisesti taustasi ja ajatuksesi.
Jos saan oireita, niin koira menee vanhemmilleni..... Ohohohohoh. Heittosäkiksi vaan?
Minäkin teen lapsen, mutta jos en jaksa sen kitinää, niin annan sen vanhemmilleni.
Aloittajahan vastasi juuri asiallisesti, eli siihen kysymykseen, mihin häntä painostettiin täällä vastaamaan. Eli mitä hän tekisi, jos hänelle tulisi oireita.
Eikä mistään >>turhasta lievästä>> allergiasta koiran kasvattajalle edes mitään hyödytä mainita, jos tulevaa koiraansa kestää tai siihen viimeistään tottuu.
Vastaa sinä nyt vuorostasi, että mitä tekisit, jos sinulle tulisi koirastasi oireita. Vastaa, kun aloittajakin pakotettiin vastaamaan. Sitten muut voivat kertoa mielipiteensä sinun teostasi siinä tapauksessa.
Allergiset oireetkin loppuvat tottumisen myötä, ja koiriin kyllä tottuu melko helposti. Jos sietää jyrsijöitä, niin tottuu kyllä koiriinkin.
teiniangstinen vastata?
Koska ei tekisi koiralleen edes niin lempeästi kuin kyselyn aloittaja, vaan vähintään hylkäisi sen jollekin tuntemattomalle !
mistä roduista on tullut oireita? Omaan koira voi tosiaan aluksi aiheuttaa allergian tyyppisiä oireita ja sitten oireet loppuvat vähän ajan päästä. Varsinkin pennut voivat olla allergisoivia. Ehdottaisin villakoiraa, Espanjan vesikoiraa tai jotain muuta vesikoiraa esim. portugalin vesikoiraa. Ehkä kannattaisi kyläillä sellaisen rodun edustajan kotona mihin päädytte tai ottaa hoitoon ennenkuin koiran hankitte.
Aikuinen sijoituskoira voisi olla hyvä idea. Näkisi reagoitko vai et.
ja parhaimpia vaihtoehtoja trimmattavat rodut. esim villakoirat barbetkin ehkä
Noita kaikkia toiveita on kyllä vaikea täyttää yhdellä koiralla ;-)
Haukkumisella ja metsästysvietillä ei sinänsä ole yhteyttä, Eivät esim. hyvin riistaintoiset kanakoirat juurikaan hauku. Sen sijaan voi kyllä olla vaikeaa löytää miehesi toiveen mukaista metsästyskoiraa joka ei kaipaisi suhteellisen paljon liikuntaa.
Metsästyskoiralla olisi myös hyvä käydä kokeissa näyttämässä koiran toimivuus ennen kuin sillä tekee pentuja.
Ehdotan, että karsit ensin vähän toiveita. Yksi tärkeimmistä on juuri tuo pitääkö sen toimia myös metsällä miehesi kanssa. Jos ei niin vaihtoehtoja on paljon enemmän.
Metsästys on paljon helpompaa koiran kanssa, joten jos metsästystä harrastaa, niin koira kannattaa olla apuna :-)
yksi hyvä tuli mieleen, mutta en tykkää metsästyksestä joten unohdetaan.
Minäkään en näe mitään järkeä tappaa luonnon arvokkaita eläimiä vain viihteeksi.