KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDELLE
Asia
Valitus Kouvolan hovioikeuden 5.1.2011 antamasta päätöksestä diaarinumero H 10/979 nro 4, joka koskee hovioikeuden määräämää laskua 2.11.2019 nro 10089075 viitenumero PTS 1059/10.
Valittaja ja prosessiosoite
Sinivaara Jukka Tapani (s. 4.7.1952)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puhelin: 041 728 0626
sähköposti: [email protected]
Vaatimukset
Vaadin, että valituksen alainen hovioikeuden päätös poistetaan ja minulle myönnetään oikeusapua Kotkan oikeusaputoimistolle 20.7.2010 toimittamassani ratkaisupyynnössä pyytämälläni tavalla.
Perusteet muutokselle
Oikeusapulain (5.4.2002/257) 1 § 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (26.7.1993/701) 3 §:n mukaan, jos asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta muulla kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla perusteella, asiassa ei peritä 1 momentissa säädettyä maksua. Jos käräjäoikeudessa käsitel¬tävä muutoksenhakuasia tai asia muussa tuomioistuimessa jää sillensä tai raukeaa taikka jää tutkimatta, oikeudenkäyntimaksua ei asianomaisessa tuomioistuimessa peritä.
Kymenlaakson käräjäoikeus on 17.8.2010 kansliassa antamassaan päätöksessä asianumero R 10/1013 nro 10/1691 jättänyt oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 5 § 1 momentin nojalla haastetta antamatta heti kyseessä olevaan asiaan liittyvän pääasian tutkimatta.
Hovioikeus katsoo kyseessä olevaan asiaan liittyvässä pääasiassa 2.11.2010 antamassaan päätöksessä Diaarinumero R 10/858 nro 1059 olevan selvää, ettei käräjäoikeuden ratkaisut tai siellä noudatettu menettely ole virheellinen, ja ettei valittajan oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista.
Edellä olevasta huolimatta hovioikeus on määrännyt 89 euron laskun 2.11.2019 nro 10089075 viitenumero PTS 1059/10.
Valituksenalainen hovioikeuden päätös on näin ollen selvästi lainvastainen, joten se tuli joka tapauksessa ylimääräisessä muutoksenhaussa purkaa.
Perustelut
Suomen perustuslain 14 § 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Kirkkojärjestyksen (8.11.1991/1055 v. 1993) 4 luvun 3 §: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristil-liseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä.
Kirkon maaseutustrategia kehottaa kirkon johtoa nostamaan ihmisten eriarvoisuuden keskusteluun vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Se suosittelee hiippakuntia verkostoitumaan elinkeinoelämän, yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Seurakunnat voivat kehittää jumalanpalveluselämäänsä, toimittaa kylä- ja maakirkkoja ja luoda omaa maaseututeologiaa. Kirkko voi olla kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mukana.
Hiippakunnissa ja seurakunnissa on toteutettu erilaisia maaseudun kehittämishankkeita. Esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa toteutettiin vuosina 1999-2000 LÄHI-hanke, johon liittyi maaseudun yrittäjien TYKO-projekti. Se järjesti hyvinvointipäiviä, koulutti maaseudun tukihenkilöitä ja kehitti maaseutuyrittäjien työkykyä ylläpitävää toimintaa. Vuoden 1999 Yhteisvastuukeräys tuotti useita hankkeita maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Myös maaseutupolitiikan toimijat kohdistavat odotuksia kirkolle. Esimerkiksi neljännessä maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa Elinvoimainen maaseutu esitetään seurakuntien sitoutumista maaseudun kehittämiseen. Kirkon edustaja on kutsuttu mukaan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan.
Kirkkohallituksen asettama Kirkon maaseututoimikunta on selvittänyt maaseudun kehitystä, siellä asuvien hyvinvointia ja arvioinut sitä kris-tillisen sosiaalietiikan näkökulmasta.
Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt kyseessä olevassa asiassa päätöksen 13.10.2009 nro 642 / § 669, minkä allekirjoittajina ovat piispa Seppo Häkkinen ja notaari Leena Silvonen-Jokinen. Tässä päätöksessään tuomiokapituli muun muassa ohjaa minua tiedustelemaan Kotka-Kymin seurakuntayhtymältä ja sen seurakunnilta niiden osallistumisesta 22.9.2009 pidettyyn neuvottelukokoukseen. Samassa päätöksessä tuomiokapituli ohjaa minua osoittamaan Langinkosken seurakunnan toimintatietoja koskevan tietoluovutuspyynnön Langinkosken seurakunnalle.
Asia
Valitus Kouvolan hovioikeuden 5.1.2011 antamasta päätöksestä diaarinumero H 10/979 nro 4, joka koskee hovioikeuden määräämää laskua 2.11.2019 nro 10089075 viitenumero PTS 1059/10.
Valittaja ja prosessiosoite
Sinivaara Jukka Tapani (s. 4.7.1952)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puhelin: 041 728 0626
sähköposti: [email protected]
Vaatimukset
Vaadin, että valituksen alainen hovioikeuden päätös poistetaan ja minulle myönnetään oikeusapua Kotkan oikeusaputoimistolle 20.7.2010 toimittamassani ratkaisupyynnössä pyytämälläni tavalla.
Perusteet muutokselle
Oikeusapulain (5.4.2002/257) 1 § 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (26.7.1993/701) 3 §:n mukaan, jos asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta muulla kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla perusteella, asiassa ei peritä 1 momentissa säädettyä maksua. Jos käräjäoikeudessa käsitel¬tävä muutoksenhakuasia tai asia muussa tuomioistuimessa jää sillensä tai raukeaa taikka jää tutkimatta, oikeudenkäyntimaksua ei asianomaisessa tuomioistuimessa peritä.
Kymenlaakson käräjäoikeus on 17.8.2010 kansliassa antamassaan päätöksessä asianumero R 10/1013 nro 10/1691 jättänyt oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 5 § 1 momentin nojalla haastetta antamatta heti kyseessä olevaan asiaan liittyvän pääasian tutkimatta.
Hovioikeus katsoo kyseessä olevaan asiaan liittyvässä pääasiassa 2.11.2010 antamassaan päätöksessä Diaarinumero R 10/858 nro 1059 olevan selvää, ettei käräjäoikeuden ratkaisut tai siellä noudatettu menettely ole virheellinen, ja ettei valittajan oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista.
Edellä olevasta huolimatta hovioikeus on määrännyt 89 euron laskun 2.11.2019 nro 10089075 viitenumero PTS 1059/10.
Valituksenalainen hovioikeuden päätös on näin ollen selvästi lainvastainen, joten se tuli joka tapauksessa ylimääräisessä muutoksenhaussa purkaa.
Perustelut
Suomen perustuslain 14 § 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Kirkkojärjestyksen (8.11.1991/1055 v. 1993) 4 luvun 3 §: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristil-liseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä.
Kirkon maaseutustrategia kehottaa kirkon johtoa nostamaan ihmisten eriarvoisuuden keskusteluun vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Se suosittelee hiippakuntia verkostoitumaan elinkeinoelämän, yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Seurakunnat voivat kehittää jumalanpalveluselämäänsä, toimittaa kylä- ja maakirkkoja ja luoda omaa maaseututeologiaa. Kirkko voi olla kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mukana.
Hiippakunnissa ja seurakunnissa on toteutettu erilaisia maaseudun kehittämishankkeita. Esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa toteutettiin vuosina 1999-2000 LÄHI-hanke, johon liittyi maaseudun yrittäjien TYKO-projekti. Se järjesti hyvinvointipäiviä, koulutti maaseudun tukihenkilöitä ja kehitti maaseutuyrittäjien työkykyä ylläpitävää toimintaa. Vuoden 1999 Yhteisvastuukeräys tuotti useita hankkeita maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Myös maaseutupolitiikan toimijat kohdistavat odotuksia kirkolle. Esimerkiksi neljännessä maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa Elinvoimainen maaseutu esitetään seurakuntien sitoutumista maaseudun kehittämiseen. Kirkon edustaja on kutsuttu mukaan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan.
Kirkkohallituksen asettama Kirkon maaseututoimikunta on selvittänyt maaseudun kehitystä, siellä asuvien hyvinvointia ja arvioinut sitä kris-tillisen sosiaalietiikan näkökulmasta.
Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt kyseessä olevassa asiassa päätöksen 13.10.2009 nro 642 / § 669, minkä allekirjoittajina ovat piispa Seppo Häkkinen ja notaari Leena Silvonen-Jokinen. Tässä päätöksessään tuomiokapituli muun muassa ohjaa minua tiedustelemaan Kotka-Kymin seurakuntayhtymältä ja sen seurakunnilta niiden osallistumisesta 22.9.2009 pidettyyn neuvottelukokoukseen. Samassa päätöksessä tuomiokapituli ohjaa minua osoittamaan Langinkosken seurakunnan toimintatietoja koskevan tietoluovutuspyynnön Langinkosken seurakunnalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kymin seurakunnan kirkkoherra Juha Tanska lähetti minulle vastauksena sähköpostiviestiini 30.12.2009 päivätyn kirjeen, jossa hän muun muassa kirjoittaa: "Tulkitsen viestinne niin, että olette pyrkinyt kiinnittämään seurakunnan viranomaisen huomion tärkeänä pitämäänne asiaan. Koska ette ole Kymin seurakunnan jäsen, ei teillä edustamassanne asiassa ole kuitenkaan aloiteoikeutta Kymin seurakunnan toiminnan suhteen. Koska ajamanne hanke sinänsä on tärkeä, merkitsen viestinne sisältämän asian tiedoksi, kun Kymin seurakunnan toimivaltaiset hallintoelimet pohtivat tulevien vuosien toimintalinjauksia, ennen kaikkea diakoniatyössä. Välitän edelleen asianne tiedoksi seurakunnan viranomaiselle omaan seurakuntaanne, Langinkoskelle."
Kymin seurakunnan tiloissa 20.8.2009 pidettiin kyseessä olevassa asiassa neuvottelukokous, josta kaupunginvaltuutettu Juho Eerola laati neuvottelumuistion, jonka päätösosasta ilmenee, että "Jukka Sinivaara aloittaa säännölliset neuvottelut seurakuntien diakoniatyön kanssa".
Edellä olevin perustein Kouvolan hovioikeuden valituksenalainen päätös on selvästi jopa perustuslain vastainen.
Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Presidenttikeskeisissä valtioissa valtion päänä ja korostettuna vallankäyttäjänä on yleensä presidentti. Parlamentarismissa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat yleensä kytkettyjä toisiinsa, sillä tavanomaisesti toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta.
Eläkkeellä oleva hovioikeuden presidentti Erkki Rintala, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon, professori Jukka Kemppinen ja toimittaja Johanna Korhonen ovat maamme valtakunnallisessa päivälehdessä, Helsingin Sanomissa, yksimielisesti todenneet, ettei Suomea voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi? Näin ollen asiantila tulee viipymättä saattaa perustuslain 21 §:n edellyttämälle tasolle myös Kymenlaaksossa. Oikeusviranomaisten jatkuva lainvastainen menettely ei todellakaan voi johtaa mihinkään hyvään!
Päiväys ja allekirjoitus
Kotkassa 13. tammikuuta 2011
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK, Kotka
Liitteet
- valituksenalainen hovioikeuden päätös 5.1.2011
- hovioikeuden päätös 2.11.2010
- hovioikeuden määräämä lasku 2.11.2010
yhteensä 7 sivua
-