kun luulin susta oikeesti olevan oikeaan rakkauteen. Mä odotin sua. Luotin, uskoin ja rakastin. Rakastan vieläkin kait turhaan.
Enää en jaksa. Antaa olla.
En jaksa enää itkeä. En jaksa unelmoida turhia unelmia. Ei enää.
Enää en jaksa. Antaa olla.
En jaksa enää itkeä. En jaksa unelmoida turhia unelmia. Ei enää.
Vastaukset 24
Vanhimmat
ole ainut : (
vaikka vuosia menikin. Silti en vaihtaisi mitään niistä pois. Vaikka meistä ei sitten tullutkaan mitään suurta.
...ja aikaa kuluu lisää...........
välissä itselleni. Tipun kuitenkin joka kerta aina takaisin samaan kuoppaan.
kuoppa jonka pohjalla
Juuri noin mullekin taas todennäkösesti käy.
En mä pääse yli enkä ympäri siitä, että rakastan häntä järjettömän paljon.
elämästä ja kaikki meni hukkaan. Vaik luotin, uskoin ja kaikkeni annoin....
Jotain kuitenkin opin, Luonne tulee esille jo ensimmäisten kuukausien aikana ja jos omat kellot alkaa kilkattaa niin kannattaa luottaa omaan vaistoon.
Kuukausia ikavöin, kunnes tuli lämmin ja läheinen, hellä mies joka nosti minut jaloilleen. Terve ihminen joka rakastaa ja välittää oikeasti. Jälleen elämä hymyilee ja vastoin käymiset tuntuvat yhdessä pieniltä.
Tsemppiä kaikille
Kauniita unia :)
nimettömiä viestejä, niinkö ? Jos noin olet toiminut, silloin olet itse tuhonnut kaiken. Mikään ei koskaan mene noin vaan aina pitää myös itse tehdä jotakin, ei kukaan tule pölähtämällä ovesi taakse. Se on niin
iso askel että siihen mennessä on pitänyt puhua, jutella, tutustua, monen monta kertaa. Vasta sitten tulee
kaikki muu, jos on tullakseen.
Ei pidä luulla mitään ja luulot voi torjua puhumalla, silloin tietää täsmälleen missä mennään.
Ei voi tietää asian oikeaa laitaa mutta tuollainen käsitys tuli minulle kun luin viestisi, että kaikki mitä olet tehnyt,on tuossa.
Syytät toista siitä että tuhlasit aikaa ? Mitä sä teit asian eteen muutako luulit kaikenlaista ?
Puhuitko, kerroitko, juttelitko, kyselitkö, tapasitko, tuotitko hyvää mieltä, kerroitko välittäväsi ?
Kuinka moneen kohtaan myöntävä vastaus ?
teet aivan oikein.
ei elämässä mee niin että kököttää kotona ja oottaa milloin se rakkauspakkaus pölähtää rimpahuttaan
ovikelloo. Jos et mitään tee itsekin, et myöskään mitään saa. Tunneasioissa on aina kaksi puolta ja kaksi
jotka vaikuttavat asioihin. Sinä ja se toinen ja jos sinä et tee mitään niin ... mitään ei tapahukkaan.
Elämän realiteetteja vain.
Jos on vuosia vain oootellut ja ootellut ja luulotellut omia luulojaan niin silloin on kyllä turha syyttää
ketään toista vuosien tuhlaamisesta. Ainoa mitä voi tehdä on katsoa peiliin ja syy kaikkeen löytyy sieltä.
Kahden ihmisen väliset tunteet on aina yhteispeliä, aina tarvitaan molempia kaiken luomiseen ja rakentamiseen eikä niin että toinen toimii ja toinen oottelee kotosalla.
Vaikuttaa vahvasti siltä että on tullut tehtyä aika iso tyrä.
teit asian eteen mitä ? Et kai sä nyt voi tarkoittaa että sananmukaisesti odotit vuosia tekemättä mitään ?
Jos, niin silloin voi vain todeta että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Huh huh.
Oletko sitten tehnyt jotain peruuttamatonta? Minä en ole...
varmaan keho, kroppa? Ruumis ei kärsi enää.
Hei, se on sanonta joka menee juuri noin, et oo sattunut koskaan kuuleen ?
kaikki perustuu puhumiseen, kommunikointiin ja jos niitä ei ole, ei ole mitään. Vain siten voi rakentaa suhdetta.
haaveiltua hänestä, ja realiteetti nyt vain on, että koskaan en häntä kaiketi tule saamaan, mutta tästä haaveilun oravanpyörästä en vain pääse millään poiskaan.. Aina palaan lähtöruutuun, jossa näen hänet niin täydellisenä ja oikeana.
Eikä siinä, ettenkö olisi yrittänyt.. en vain kaiketi riittänyt.. tai kun en ollut sitten viimein edes vastauksen arvoinen, vaikka ihan kaveruutta yritin, ja sekös se laittoi miehen aika maihin.. Tilanne ja tunteeni ovat hänelle kuitenkin aika selvät.. mutta minulle mikään ei ole selvää, jotain niiden katseiden takana täytyy olla
(
perkele jos toinen sanoo ettei kiinnosta niin väkisin henkisesti ahdistetaa toista vuosikausia rakastaen etkö ymmärrä että se on ahdistavaa tai voi olla mistäs mä tiedän onko sulle sanottu.puhukaa toisillenne.kompromissi on kaveruus tai ystävyys mut se edellyttää rakastumisen loppumista...ihan teidän molempien hyvinvoinnin kannalta.
Minua rakastaa varmasti kymmenen ihmistä.. tai enemmän..
Onko se ahdistavaa??
Hmmm..
mikä sä olet sanomaan, ettei jostakusta ole oikeesti oikeaan rakkauteen? ei ehkä sun kanssa, et ole se oikea hänelle. ei se riitä, että itse rakastaa.
Vanha viisaus pitää tässäkin asiassa paikkansa...
ÄLÄ VALITSE KUMPPANIKSI SITÄ JONKA KANSSA HALUAT ELÄÄ
VAAN SE JOTA ILMAN ET VOI ELÄÄ!!!
Ikävä ei haihdu mutta järki voittaa,
kumpi on parempi???
Unia kauniita kaikille!
Kyllä se meni silleen et pyörin vaan pohjalla, taistellen uudelleen nousuun mut aina se pohja vie takas, alkaa oleen loppu :(