Meillä on kaksi paimenkoiramix-pentua. Ikää vajaat 3kk.
- istuu jos on makupala tiedossa
- maahan jos on makupala tiedossa
- oottaa sekä makupalalla että ilman
^ viisaampi kappale.
"tyhmempi" tapaus:
- istuu jos makupala
- oottaa hetken jos makupala
Mutta katsekontaktia eivät kumpikaan riittävästi harrasta. Ollaan palkittu namilla aina kun vilkaseekin, mutta ei ole mennyt jakeluun. Muutenkin ovat ihan kuuro-sokeita. Ei kaiu käsky korville eikä tule luokse yms.
Onko siiis koulutus mennyt harakoille, vaikak kyse on näinkin pienestä pennusta? (Ei olla tosiaan koulutettu muuten kuin istumaan ja oottamaan ruokakuppia. Maahan-käskyn toinen oppi "vahingossa".) Minkäikäisenä "kunnon koulutus" kuuluisi aloittaa? Olen kuullut että näin pienen pennun täytyy antaa olla vauva vielä... Itse olen kuitenkin ajatellut että selvät sävelet alusta alkaen tietyissä asioissa... Jotenkin tuntuu vain toivottomalta kun pentu (kumpikaan) ei ota minkäänlaista katsekontaktia ellei ole namupalaa kädessä. Eli ei minkäänlaista kunnioitusta niin sanotusti. ;) Onko ohimenevää, oppivatko kuuntelemaan? Vai onko tosiaan vika omistajissa..? Osaatteko neuvoa kahden pennun omistajalle niksejä käytöstapojen opetukseen? Kiitos paljon.
- istuu jos on makupala tiedossa
- maahan jos on makupala tiedossa
- oottaa sekä makupalalla että ilman
^ viisaampi kappale.
"tyhmempi" tapaus:
- istuu jos makupala
- oottaa hetken jos makupala
Mutta katsekontaktia eivät kumpikaan riittävästi harrasta. Ollaan palkittu namilla aina kun vilkaseekin, mutta ei ole mennyt jakeluun. Muutenkin ovat ihan kuuro-sokeita. Ei kaiu käsky korville eikä tule luokse yms.
Onko siiis koulutus mennyt harakoille, vaikak kyse on näinkin pienestä pennusta? (Ei olla tosiaan koulutettu muuten kuin istumaan ja oottamaan ruokakuppia. Maahan-käskyn toinen oppi "vahingossa".) Minkäikäisenä "kunnon koulutus" kuuluisi aloittaa? Olen kuullut että näin pienen pennun täytyy antaa olla vauva vielä... Itse olen kuitenkin ajatellut että selvät sävelet alusta alkaen tietyissä asioissa... Jotenkin tuntuu vain toivottomalta kun pentu (kumpikaan) ei ota minkäänlaista katsekontaktia ellei ole namupalaa kädessä. Eli ei minkäänlaista kunnioitusta niin sanotusti. ;) Onko ohimenevää, oppivatko kuuntelemaan? Vai onko tosiaan vika omistajissa..? Osaatteko neuvoa kahden pennun omistajalle niksejä käytöstapojen opetukseen? Kiitos paljon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pieni pentu ei tarvitse mitään vauva-aikaa! Heti kun pentu tulee kotiin, aloitetaan johtajuuskoulutus. Pentu/pennuthan ei tiedä keitä olette, joten johtajuuskoulutuksella "kerrotte" ja osoitatte niille, että olette kiistattomia johtajia ja arvoasteikon ylimpinä ja teitä pitää totella. Koulutuskin on sitten paljon helpompaa. Ja pennut kannattaa kouluttaa erikseen, koska kahdestaan ne muodostavat pienen lauman ja kilpailevat jatkuvasti keskenään ja silloin huomio on ihan muussa, kuin teissä!
Pennun koulutus tulisi aloittaa samana päivänä, kun pentu saapuu kotiin. Heti aletaan opettaa kuka on pomo ja mitkä ovat kodin säännöt (esim. mitä saa ja mitä ei saa purra, rappukäytävässä liikkuville ei saa haukkua ym). Pennun täytyykin "antaa olla vauva", mutta se tarkoittaa sitä, että siltä ei saa vaatia liikaa liian varhaisessa vaiheessa. Koulutus tapahtuu todella lyhyissä jaksoissa pitkin päivää ja koulutuksen lisäksi pennun tulee saada leikkiä ja telmiä niin kuin pentujen kuuluukin. Pennulta ei saa vaatia kohtuuttomia, muuten se alkaa pitää koulutusta tylsänä ja käskyt kaikuvat kuuroille korville. Pidä siis harjoitteluhetket lyhyinä ja tee niistä hauskoja pennulle. Älä kuvittele, että pennun pitäisi heti oppia kaikki, sillä koulutus jatkuu läpi koiran elämän. Kannattaa lukea Tuire Kaimion Pennun kasvatus-kirja, siitä saa hyviä vinkkejä.
Katsekontakti on vaikeaa myös aikuiselle koiralle (esim. ohitustilanteissa), saati sitten pienelle pennulle. Jos et aina saa katsekontaktia, älä sotke sitä kunnioituksen puutteeseen. Ilman makupalaa on myös aika kohtuutonta vaatia kontaktia, jos tarkoitit sitä ettet palkitse koiraa kontaktista. Lisäksi: jos pidät makupalaa kädessäsi, koira oppii katsomaan herkkua, eikä sinua. Jotkut tosin haluavatkin opettaa koiran katsomaan makupalaa. Itse olen opettanut pennulleni (7kk), että kuullessaan sanan "katso" se katsoo minua silmiin ja sanon samalla hetkellä "hyvä". Sen jälkeen otan taskusta makupalan ja annan sen pennulle. Se tietää, että saa makupalan kuullessaan sanan "hyvä", eikä minun tarvitse pitää makupalaa koko ajan näkyvillä.
Kolme kuukautta on vielä todella nuori pentu, joten älä lannistu. Harjoittelulla ja ajan kanssa koulutus alkaa sujua, kunhan varmistat, että teet asiat oikein etkä vaadi kohtuuttomia. Pentukurssista olisi teille varmasti paljon apua.