Kyselisin köytyykös täältä oman koiran omaavia meikäläisiä.. Itse ensimmäistä oma koiraa tyttöystävän kanssa hankkimassa ja olis kiva kuulla esim. mitä rotuja muilla on ja miten koiran hankinta sujui jne. Itseä mietityttää miten kasvattajat suhtautuu kahden naisen "perheeseen".. Emme muutenkaan ole ihanneperhe koska asumme kaupungissa kerrostalossa, ja sitten vielä tämä.. Ehkä mietin liikaa, mutta silti mietityttää!
Kertomuksia koirista olis muutenkin kiva kuulla. Ja jos joku sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla, niin missä harrastatte koiranne kanssa ja mitä? :)
Kertomuksia koirista olis muutenkin kiva kuulla. Ja jos joku sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla, niin missä harrastatte koiranne kanssa ja mitä? :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ja heti kirjotusvirheitä.. Älkää niistä välittäkö!
Minulla on koira ja useampi kissa. Koirani; pian 2 vuotta täyttävä käyttölinjainen saksanpaimenkoira on kaveri, joka kulkee mukana niin töihin kuin vaelluksillekin. Kissat ovat sitten niitä "karvaisia lapsia", jotka ovat kietoneet minut tassunsa ympäri.. Hyvällä ystävättärelläni ja hänen naisellaan taas on kaksivuotias pumi.
Minun koirani kasvattaja ei ole suuremmin ihmetellyt minun elämääni kuultuaan suuntauksestani, kuten ei ystäväparinikaan koiran kasvattaja; tärkeintähän on, että koira saa hyvän kodin. Tunnen myös muita koirankasvattajia, jotka ovat aivan samaa mieltä kanssani.
Mitään varsinaista "lesboille tarkoitettua rotua" ei olekaan; rotu valitaan omien mieltymysten ja kykyjen mukaan; onko kokemusta koirista ja niiden kasvatuksesta, miten "kovapäistä" koiraa pystyt käsittelemään, mitä tahtoisit harrastaa koiran kanssa, miten kiinnostunut olet turkinhoidosta.... Pieneen kaupunkiasuntoon ei ehkä kannata ottaa kovin isoa koiraa, mutta pienikin koira tarvitsee paljon liikuntaa; kaupungissa koiran kanssa täytyy jaksaa lähteä lenkille joka päivä. Kerrostalossa haukkuherkkä rotu (esim. pystykorvat) pitää kouluttaa hyvin, ettei sitten yksin kotona ollessaan istu oven takana haukkumassa jokaista rappukäytävän ääntä. Mutta siinäkin on liikunnalla suuri merkitys; turhautunut koira haukkuu herkemmin, kuin tyytyväisenä uinuva.
Kaikki koirankasvattajat eivät mielellään myy pentujaan kaupunkiin asumaan, mutta vaikkei halukasta kasvattajaa heti löytyisikään, ei kannata luovuttaa; sitkeys palkitaan. Kunhan ostatte koiranne rekisteripapereineen hyvämaineiselta kasvattajalta, joka kutsuu teidät kotiinsa tutustumaan pentuihin. Paperittomina myytävät, halvemmat pennut ovat todennäköisesti ns. pentutehtailijoiden tulosta; sellaiseen älkää sortuko, vaikka hinta olisikin houkuttelevampi. Sekarotuisia koiriakin hannattaa harkita pitkään; vahinkoja sattuu ja vastuuntuntoinen koiranomistaja huolehtii pennuille hyvät kodit, mutta sekarotuisen koiran taustoista ei ole niin paljoa tietoja, kuin rotukoirien, eikä ole varmaa tietoa, minkälaiset luonteen taipumukset ja ulkomuodon koira on perinyt.
Onnea koiranetsintään!
pitäisi kertoa seksuaalinen suuntautuminen?
Asia ei mitenkään liity koiran hankintaan, sen enmpää kuin leivän ostamiseen kaupasta. Et kai ihan tosissasi kirjoittanut
"lesboille tarkoitettua rotua" ei olekaan
Apua, myötähävettää,
...
Aivan samaa mieltä. Mitä ihmettä se kuuluu koirankasvattajalle ?
Lesbon lemmikit eivät koskaan opi luottamaan miehiin, koska näkevät heitä aniharvoin, Kun sitten kotiin tulee miespuolinen putkimies, lemmikit hyppivät pitkin seiniä kauhuissansa.
Joo aletaan nyt tästäkin vääntämään ettei homopareille saa antaa koiria, kun ne kasvaa muuten ihan kieroon.
Tuota.. Kyllä se heteroperheessäkin voi olla noin, että koira ei luota miespuoliseen, jos esim. aikaisempi omistaja/omistajat ovat kohdelleet huonosti ja pahaa tekevä on ollut mies.
Koira kiintyy kyllä ihmiseen kun ihmiseen ja sen jälkeen onkin vaikeampaa kun koiralla on yksi henkilö ylitse muiden, olkoot se sitten mies tai nainen.
Koira saattaa vierastaa yhtä hyvin naistakin, riippumatta siitä onko omistaja lesbo, bi, hetsku vai mikä.
Noo kyllä se oikeastaan on kerrottava kasvattajalle.. Tai ei kerrottava, mutta kyllä se tulee ilmi. Kasvattajat haluavat tietää millaiseen perheeseen koira tulee ja he kyselevät perhesuhteista yms. Ja viimeistään asia tulee siinä vaiheessa ilmi, kun pentuja menee katsomaan. Harvoin kasvattajat myyvät pentuja näkemättä koko perhettä..
Meillä on jo rotu tiedossa, halusin vain kysellä mitä muita koiria muilla on jne... :)
Niin joo ja kengän numero, rinnanympärys, erityisruokavalio (jos on), kummin kaiman serkun puhnro, seurustelukumppaneiden määrä, sukuselvitys 10 sukupolvea taaksepäin, koulu -, opiskelu ja työtodistukset etc. etc etc. Onhan näitä kaikkea mitä pitää kasvattajalle ehdottomasti selvittää kirjallisesti ja neljänä kappaleena.
Joo unohtakaa, se on ihan sama mitä täällä kysyy/kommentoi ni saa vaan paskaa niskaan..
Jaa no meillä ainakin koiraneidit on aivan ihastuksissaan kun kylään tulee miespuolinen henkilö. Ei asiaa voi tolla tavalla yleistää! Tämä on nyt vähän sama kuin jos väitetään, ettei lesboparin lapsi saa miehenmallia mistään... :D eli tuulesta temmattu väite! Meillä toisen koiran kasvattaja oli/on mies, joten koiramme on heti pentuna tottunut miehiin. Siinä talossa ei ees naista ollukaan :D
tietysti lesbojen tykönä ei koskaan voi käydä miespuolisia ihmisiä?. huono provo :)
itsellä on löytökoira, nyt n. 8-vuotias (ell:n arvio), ihana pystykorva.
Entäs yksin asuvat naiset ? Tiedän kyllä paljon yksin asuvia naisia, joilla on koira.
Kasvattajat on kyllä suurin osa tottuneet nais- ja miespareihin, koska jostain syystä meikäläisillä ihmisillä on usein paljon lemmikkejä. Me vaimon kanssa olemme molempien koirien kohdalla saaneet hyvää ja asiallista palvelua. Ja ainakin meidän kohdalla on ne kasvattajat itsekin olleet varsinaisia persoonia :D Meillä on kaksi cockerspanielia
Meidän koirien kasvattaja(t) ovat homoseksuaalipariskunta. Emme tienneet sitä etukäteen ja eivätkä he tienneet suuntautumistani. Ensimmäistä koiraani etsin siis ollessani sinkku. Toisen koiran olemme hankkineet pari vuotta sitten samalta kasvattajalta.
Seksuaalisella suuntautumisella ei ole näissä(kään) asioissa mitään merkitystä. Ihan turhaan teette elämänne vaikeaksi jos ajattelette sillä olevan jotain merkitys. Ei elämää tarvii tekemällä tehdä vaikeaksi. ; )
18 20 ehkä olet oikeassa... Välillä tuntuu, että ite miettii liikaa mitä muut ajattelee tai suhtautuu tai toimii, vaikkei asialla oikeasti ole niille mitään väliä. Toisaalta on myös kokemusta siitä, että sillä todella on väliä ja se on ihan kamalaa. Mutta toivotaan, että tulevan koiran kasvattaja suhtautuu niin kuin teillä muilla :)
Minä hankin koiran noin reilu 2 vuotta sitten ja rotu on tiibetinspanieli. Minulta ainakin kysyttiin olenko parisuhteessa ja asunko kerrostalossa yms. Kerroin ihan rehellisesti seurustelevani naisen kanssa ja asuvamme kolmiossa. Kasvattaja ei ollut moksiskaan suuntautumisesta, kysyi kyllä kuinka kauan olemme seurustelleet. Meidän koira ainakin on kahden vuoden jälkeen aivan normaali eikä vierasta tai pelkää miehiä vaikkei miehiä ole ympärillä juuri ollutkaan :) Se on ihan kasvattajasta kiinni miten koira käyttäytyy ihmsten kanssa. Eikä sillä ole kyllä mitään merkitystä onko omistaja lesbo vai hetero. Kaikki mitä kasvattaja kysyy niin niihin sitten vastaa, näin pääsee helpoimmalla :)