Jollakin unkarinvinttikoirasta kokemuksia ?

on nyt 10-kuinen uros, eli 8 kk kokemuksella kerron. Ystävällinen vieraille ja toisille koirille. Olemme aikuisperhe, ja lapsia kohdatessa saa pidellä huolella ettei hypi päälle innoissaan. Vahtii kotia topakasti, haukkuu tulijat ja on reviiritietoinen. Perustottelevaisuus hyvä, meillä on kissakin, joka saa rauhassa elää. Tosin kovasti sai alussa käskyttää, kissa kun ei koskaan pitänyt puoliaan. Vaikeaa on ollut kouluttaminen suhteessa toisiin koiriin: riehuisi hillittömästi ja puree paljon päähän ja repii korvia. (Hänen mielestään leikkiä.) Siinä suhteessa oikea kiusankappale. Harkitsen kuonokoppaa koirapuistokäyttöön, mikäli pureminen ei lopu. Ihmisiä ei yritäkään purra. Rakastaa vettä ja riekkuu ihan intona joka lätäkössä. Rakastaa lämpöä niinkuin vinttikoirat yleensä, mutta reippaalla lenkillä värjöttely unohtuu. Kyllä talvivaatteet pitää kuitenkin olla. Hommasin lenkkikaverikseni: n. 1,5 tunnin maastoretki vapaana kerran päivässä ja illalla 1/2 tunnin hihnakävely. Maastossa pysyy hyvin lähettyvillä, mutta jos jotain liikkuvaa ilmaantuu näköpiiriin, silloin mentiin! Tulee takaisin hetken ajettuaan, mutta ei kannata pitää irti alueella, jossa on esim. kissoja tai muita lenkkeilijöitä. Syksyllä alustavasti harjoiteltiin myös pyörälenkkejä. Hyvin sujuivat, koirahan on syntynyt juoksemaan. Muun ajan kotona täysin levollinen sohvaperuna ja sylivauva, rauhallinen, hellyyttä rakastava perhekoira. Viihtyy sisällä eikä hauku. Syö hyvin, kaikki kelpaa ja vatsa on kunnossa. Radoilla emme vielä ole käyneet, koirani on paperiton, eikä kilpailut kiinnosta. Ostin Unkarista, jossa vielä vinttikoiralla metsästetään. Joskus aion kyllä ratajuoksua kokeilla, kun on mahdollisuus. Olen ollut tyytyväinen koiravalintaani, isoja ongelmia ei ole.

Ja lasten kanssa tulevat erittäin hyvin toimeen!