Arvon raati - monta keskustelua olen lukenut, mutta josko vielä jotain selvennystä aiheesta irtoaisi.
Alan kyllästyä painovoimaisen ilmanvaihdon väärän suuntaiseen virtaukseen. Olen yrittänyt säätää poistoventtiilit minimiin, jotta muualta tuleva korvausilma riittäisi, mutta vessan venttiili tuuppaa aina vaan vetämään väärään suuntaan.
Toinen parametri on höyrynsulkumuovin vuodot. Remontin yhteydessä silloin tällöin ruuvi meni huti rungosta ja teki reiän höyrynsulkuun levyn taakse. Muovilla on muutenkin ikää reilu 30v., joten teippaukset vetää paikoin varmasti.
Asian ytimessä lienee kastepisteen muodostuminen. Painovoimainen ilmanvaihto pitää kaiketi pientä alipainetta talossa, jolloin ulkoa tuleva kylmä ilma virtaa lämpimään päin. Onko niin, että se estää kastepisteen muodostumisen höyrysulun vuotopaikoissa? Toisinpäin virratessa kastepiste tulee kai väkisin vastaan, kun ilma jäähtyy kylmää kohti mennessä. Ongelmaa ei kuitenkaan ole tullut vastaan poistoputkissa, joita ei ole eristetty mitenkään. Ilmeisesti ulosvirtaus pitää ne riittävän lämpiminä. Toinen asia on sitten sisänurkkien ja muiden kylmempien paikkojen pitäminen kastepistettä lämpimäpänä, jos niissä ei ole vuotovirtauksia sisään päin.
Jos kastepisteen suhteen asia on noin, niin päättelen, että talossa pitäisi pitää aina pieni alipaine. Se tarkoittaa lievää vetoisuutta, mutta ikkunoiden alla olevat patterit lievittävät sitä tehokkaasti. Yksinkertaisin ratkaisu siihen kai olisi pienitehoinen huippuimuri, joka pakottaa poistovirtaukset oikeaan suuntaan. Virtauksen määrää voisi tarvittaessa kasvattaa tekemällä ikkunoiden yläreunohin tiivisteisiin aukkoja suuremman korvausilmamäärän saamiseksi. Onko muita vaihtoehtoja - saako tulo poisto talteenottolaitteilla pidettyä helposti alipaineen?
Alan kyllästyä painovoimaisen ilmanvaihdon väärän suuntaiseen virtaukseen. Olen yrittänyt säätää poistoventtiilit minimiin, jotta muualta tuleva korvausilma riittäisi, mutta vessan venttiili tuuppaa aina vaan vetämään väärään suuntaan.
Toinen parametri on höyrynsulkumuovin vuodot. Remontin yhteydessä silloin tällöin ruuvi meni huti rungosta ja teki reiän höyrynsulkuun levyn taakse. Muovilla on muutenkin ikää reilu 30v., joten teippaukset vetää paikoin varmasti.
Asian ytimessä lienee kastepisteen muodostuminen. Painovoimainen ilmanvaihto pitää kaiketi pientä alipainetta talossa, jolloin ulkoa tuleva kylmä ilma virtaa lämpimään päin. Onko niin, että se estää kastepisteen muodostumisen höyrysulun vuotopaikoissa? Toisinpäin virratessa kastepiste tulee kai väkisin vastaan, kun ilma jäähtyy kylmää kohti mennessä. Ongelmaa ei kuitenkaan ole tullut vastaan poistoputkissa, joita ei ole eristetty mitenkään. Ilmeisesti ulosvirtaus pitää ne riittävän lämpiminä. Toinen asia on sitten sisänurkkien ja muiden kylmempien paikkojen pitäminen kastepistettä lämpimäpänä, jos niissä ei ole vuotovirtauksia sisään päin.
Jos kastepisteen suhteen asia on noin, niin päättelen, että talossa pitäisi pitää aina pieni alipaine. Se tarkoittaa lievää vetoisuutta, mutta ikkunoiden alla olevat patterit lievittävät sitä tehokkaasti. Yksinkertaisin ratkaisu siihen kai olisi pienitehoinen huippuimuri, joka pakottaa poistovirtaukset oikeaan suuntaan. Virtauksen määrää voisi tarvittaessa kasvattaa tekemällä ikkunoiden yläreunohin tiivisteisiin aukkoja suuremman korvausilmamäärän saamiseksi. Onko muita vaihtoehtoja - saako tulo poisto talteenottolaitteilla pidettyä helposti alipaineen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tulo-poisto-lto koneen asennusohjeissa kerrotaan miten putkisto asennetaan ja venttiilit säädetään, jotta olisi rakennusmääräysten määrämä alipaine. Monessa nappia painamalla saa hetkellisen ylipaineen, jotta takan saa sytytettyä.
Jeh, konetyyppi ei liene probleemi - pelkän huipparin ja tulo-poisto-koneen vertailua olisi kuitenkin mukava kuulla.
Osaisiko joku vahvistaa tuon kastepistekysymyksen - minkälaisia riskejä ja ratkaisuja siinä pitäisi/kannattaisi huomioida, nykyisessä painovoimaisessa ja koneellisessa ilmanvaihdossa?
"vessan venttiili tuuppaa aina vaan vetämään väärään suuntaan."
Onko kenties talossa muita hormeja jotka poistavat valtaosan ilmasta? Oletko kenties havainnut ilmiön esim. kun takka tai liesituuletin on päällä?
> Painovoimainen ilmanvaihto pitää kaiketi pientä alipainetta talossa, jolloin ulkoa tuleva kylmä ilma virtaa lämpimään päin.
Väärin. Etenkin useampikerroksisissa pientaloissa yläkerta tuppaa olemaan ylipaineinen. Ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä riippumatta. Homma menee näin:
Kuvitellaan, että ensin on 2 krs talo, jossa ei ole lainkaan poistoilmakanavia. Tällöin, sisä- ja ulkoilman tiheyserosta, ns. savupiippuvaikutuksesta, johtuen, alakerta on alipaineinen, mutta koko yläkerta ylipaineinen ja nollataso välipohjan kohdalla.
Kun päätykolmioon tehdään pieni reikä, siitä virtaa ilmaa ulos ja talo muuttuu *keskimäärin* alipaineiseksi = paine-eron nollataso nousee hieman ylemmäksi, mutta harjalla on edelleen ylipainetta (eihän se ilma muutoin sieltä ulos virtaisikaan).
Pitää tehdä ISO reikä, jos koko talo pitää saada alipaineiseksi. Tällöin paine-eron nollataso asettuu reiän kohdalle. Käytännössä tämä onnistuu esim. avaamalla ikkuna selälleen ... paitsi että ikkunan päälle jää vielä ilmatilaa, jossa on muutama pascalin murto-osa ylipainetta.
Tai korkea hormi (onnistuu lähinnä kerrostalojen alimmissa kerroksissa, missä painovoimainen voikin toimia kylmällä säällä liiankin tehokkaasti).
Normaaleissa taloissa on kuitenkin sen verran reilusti vuotoa ja pienet poistoilmavirrat, ettei poistoilmanvaihto jaksa "imeä" koko taloa alipaineiseksi. Kun se savupiippuvaikutus voi kovalla pakkasella tehdä 2 Pa/m, niin alakerran lattian tasossa voi hyvin olla 7 Pa alipainetta, mutta 5 m ylempänä on silti 3 Pa ylipainetta. Tällöin talo on siis keskimäärin 2 Pa alipaineinen ... mikä on aika normaali lukema.
Ja onhan vielä tuulikin, joka voi luoda ulkoseinille 10 Pa paine-eroja... eli pitäisi vetää mökki 20 Pa alipaineiseksi, jos haluaisit varmistaa, ettei ilmaa virtaa väärään suuntaan edes yläpohjassa. Normaalilla ilmatiiviydellä (ilmanvuotoluku 4) tämä vaatisi 360 m³ talossa vaatimattoman 160 l/s poistoilmavirran. Siis koneellista poistoa käytettäessä.
Tulo- ja poistojärjestelmällä ilmavirtojen pitäisi olla tyyliin tulo +60 ja poisto -220 (erotus 160). Ei näillä 10 % säännöillä eli muutaman l/s tuloa suuremmilla poistoilmavirroilla asuintaloissa ole hevonpaskan merkitystä. Toisaalta samoilla, aataminaikuisilla, nyrkkisäännöillä saadaan tuhoa aikaan silloin, kun ilmamäärät ovat suuria. Esim. koululuokassa tuloilma 180 l/s (suunniteltu 200, mutta säädetty perinteisellä tyylillä -10 %) ja poisto 220 (kuten suunniteltukin) = rakenteista/ryömintätilasta kiskotaan vaatimattomat 40 l/s homeitiöillä maustettua ilmaa....
Kiitos valaisusta paine-eroissa. Kyse on matalaharjaisesta yksikerroksisesta talosta, jonka poistoilmapiiput on siten melko lyhyitä. Poistoventtiilit on keittiössä (liesituuletin), vessassa, kylppärissä, saunassa, vaatehuoneessa ja teknisessä tilassa. Lisäksi on savupiippu, jossa on reilun kokoiset hormit avotakalle ja saunalle. Alipainetta metrin korkeudella riittää joskus niin, että takan hormikin vetää väärään suuntaan, vaikka pelti on kiinni. Tuota ongelmaa ei ennen remonttia ole talossa koskaan havaittu, joten vaikuttaisi siltä, että remontti olisi kuitenkin tiivistänyt taloa (lastulevyseinien ja -kattojen päälle laitettu 6mm kyproc ja nurkat saumattu akryylillä).
Kannattaako siis tiivistää ikkunat ja ovet mahdollisimman hyvin ja pistää tulo-poisto-ilmanvaihtokone säätäen talo sillä lievästi alipaineiseksi, jotta tuo kastepisteongelma ei pääse vuotokohdissa kasvamaan? Pelkällä huippuimurilla taitaisi tulla sittenkin melko vetoinen talo.
Rakenteiden tiiviys on aina hyvä asia. Tiiviissä talossa vuotaa vähemmän kosteaa sisäilmaa rakenteisiin ilmanvaihto on paremmin hallittavissa. Painovoimaistakin voi säätää (korvausilma- ja poistoilmaventtiilit), mutta rakenteiden vuodot ovat mitä ovat ... ja usein väärässä paikassakin eli korvausilma virtaa jonnekin muualle kuin makuuhuoneisiin, missä tarvittaisiin raitista ilmaa.
Käytännössä kaikissa taloissa on pieniä ilmavuotoja ja ilmaa pääsee virtaamaan sisältä rakenteisiin. Yläpohjassa ylipainetta on lähes jatkuvasti ja seinilläkin ajoittein, tuulesta yms. riippuen. Eikä rakenteet silti homehdu/mätäne "muovipussitaloissakaan". Höyrysulun tehtävänä on nimittäin jarruttaa kosteuden kulkeutumista sisäilmasta rakenteisiin niin paljon, ettei rakenteisiin pääse muodostumaan kastepistettä. Absoluuttista tiiviyttä ei siis tarvita, koska pienistä vuodoista tuleva kosteus kerkiää kyllä tuulettua ulos. Eikä siten tarvita jatkuvaa alipaineistustakaan.
Isot vuodot tai reilu ylipaine ovat sitten eri juttu. Jos höyrysulussa on isoja puutteita (limitykset puuttuu täysin yms. vanhojen talojen normiratkaisuja) tai talo ajetaan reilusti ylipaineiseksi (onnistuu esim. kouluissa, kun poistopuhaltimien hihnat luistavat tai poistosuodattimet ovat tukossa) tai ilma on erittäin kosteaa (uimahallit), jolloin pieniäkään vuotoja ei saisi olla, niin silloin saadaan kyllä ajettua rakenteisiin enemmän kosteutta kuin ne sietävät -> vaurio.
Normaalissa talossa en pidä kovin tarpeellisena tätä alipaineistusta - se on enemmän menneisyyden jäänne. Asiat pitää ratkaista rakenteiden tiiviydellä eikä paikkaamalla tilanne alipaineistamalla talo.
Perustelut:
- asuintalojen ilmamäärät ovat niin pienet, että kunnollinen alipaineistus onnistuu ainoastaan koneellisella poistolla eikä millään tulo 55 poisto -60 l/s virityksellä
- kun rakennus on reilusti (esim. 15 Pa) alipaineinen, tulee riesaksi myös väistämättömät ilmavuodot rakenteista; putkiläpivienneistä, maaperästä yms. mikä luo nipun uusia ongelmia, radonista lähtien
Tämä on mm. vanhojen, koneellisella poistolla varustettujen, koulujen ja päiväkotien ongelma. Rakennukset ovat tyypillisesti 70-luvulla kyhättyjä = ilmatiiviys on heikko ja kon. poisto kiskoo ilmaa maaperästä/ryömintätilasta/seinärakenteista. Viimeeksimainituissa tuppaa etenkin tuuletusraottomissa tiiliseinissä olemaan mikrobikasvu täysin vakiosuoritus .... mutta se ei olisi maailmanloppu ellei korvausilmaa kiskottaisi ao. rakenteen läpi.