Miten soppeotti ajatuksisa ja väettämänsä rohvessorj Ankel Keys?
Jo 1950 luvulla hänen teorijakseem muovostui, että suurin syypee kasvaviin syvän- ja verisuonitaatilukkuihi' olj tyyvyttynyt elläenrasva ja sev veren kolesterolija lissäävä vaekutus. Tämä linjaas onnii kulukenut 1960-luvusta lähtiin tähäm päevään suakka syvän- ja verisuonitaatii' ehkäesym punnaesena lankana. Länsimaenen ja myös suomalaenen terveys- ja ravihemusvalistus om perustunut tähä' ajatukseen.
Tätä puoltavaa tutkimustiettoo sanotaa' olevan"suunnattomasti " . Tuski' uskonsotija on kääty yhtä suurella vakkaamuksella ku' Ankel Keysin teorijjaa om puollettu. Mittavija uusija tutkimusaloja ol luotu, niistä yhtenä ravihemustutkimus. Sen koolutettu maesterikunta pittää ruokakurija. Ravihemustutkimuksen käättämät menetelmät ovat ihteenj arveluttaneet. Kaekkeen kokeneempiin tutkijoehen sanomaa ee kuunnella. Aekasemmin maenitsin jo Harvartiv Valter Villetin. Ristiriitaesuus hämmentää .
Ensimmäenen tasavallar ruununjalokivi,Pohjoes- Karjala Rojekti.
Eppäelemätä 1960-luvul loppupuolella meellä olj" tillaas" kysseeselle rojektille. Muistah hyvin 60-luvun sisätaatiim miesosastoella tärkeet tijaknoosit. Niitä olivat joko raskaan tupakoennin seoraaksena kehkosyöpä tahi kohtaaksestaan toepuva( jos jäe henkiin toepumaan) syväninhvarkti. Vastoovasti naesosastoella huivipäeset, enne' aekojaav vanhettunneet naeset kohtaaksesta henkiij jiätyään toepuivat aevohalavaaksistaan.
Sillo' olj suurija vaekeoksija erottoo verenvuovosta tahi tukkeomasta johtuva aevohalavaas. Tämä heejastui myöhemmij jopa kuolemansyite' epävarmuuteem miestem muovostammaa tutkimusjookkoo analyssoetaessa myös aevohalavaaste' osalta.
Tätä taastaa vastaan oh heleppo ymmärtee se aktiivissuus, jota silloenel liänim muaharra( Timonen,Mualaesliitto/ Kepu) ja kansalaesaktivistit atresseenee' osottivat muah hallitukselle. Vae' aekakaatta eläneet tietäävät kokemuksesta, mikä vaekutus muaseotuvväestöllä olj valtapuoluveisa kaatta valtakunna' asijoeheh hoetoon. Oliham pitkäaekaener resitentti Kekkonen samantaastaenen.
Kun kultalaatasella toemijoehen kässii' ojennettiiv vähä' aekasemmin Suurel Lännev vakkuuttanut tieteellinem perusta. Tämäl luomisee' olj sitä paetsi rohvessorj Martti J . Karvosej joholla osallistunut puolen tusinaa suomalaesta tutkijaa. Karvonen ja Keys olivat keskenääh hyvijä ystävijä. Oh heleppo nähä suotuisat mahollissuuvet hyvir resurssoetun tutkimushankkeen syntymiselle.
Rohvessorj Karvonen toemi myös vaehtelevija aekoja Mualiman Terveysjärjestön( HO) Keneven toemistossa syvä' asijantuntijana. Käättääksenj nykylymaasta" loppaas" ee liene ollu yljvoemaesta taevuttoo kansaenvälistäki' yhteesöö pienen kansan" syvänsurruin"tuakse .
Voejaan kuvata Tuntemattoman sotilaan sannoen tieteellisesti erj mieltä olevii' asema : " Ne jyrree meetit...". Yljopistollisten tutkijoehej jookosta sellaesija ee juurj löötynytkään( ee uskaltanut ilimottaatuva). Teollissuuvesta yksinäenen susj, Valijon tutkimusjohtaja Karj Salaminen, pyrki huvastammaah hiukam myöhemmin 80-luvulla yljopistomaaelman. Turpiin tulj 6-0.
Näellä resursseella olj hyvä perustoo Pohjoes-Karjala hanke(II ) .
Jo 1950 luvulla hänen teorijakseem muovostui, että suurin syypee kasvaviin syvän- ja verisuonitaatilukkuihi' olj tyyvyttynyt elläenrasva ja sev veren kolesterolija lissäävä vaekutus. Tämä linjaas onnii kulukenut 1960-luvusta lähtiin tähäm päevään suakka syvän- ja verisuonitaatii' ehkäesym punnaesena lankana. Länsimaenen ja myös suomalaenen terveys- ja ravihemusvalistus om perustunut tähä' ajatukseen.
Tätä puoltavaa tutkimustiettoo sanotaa' olevan"suunnattomasti " . Tuski' uskonsotija on kääty yhtä suurella vakkaamuksella ku' Ankel Keysin teorijjaa om puollettu. Mittavija uusija tutkimusaloja ol luotu, niistä yhtenä ravihemustutkimus. Sen koolutettu maesterikunta pittää ruokakurija. Ravihemustutkimuksen käättämät menetelmät ovat ihteenj arveluttaneet. Kaekkeen kokeneempiin tutkijoehen sanomaa ee kuunnella. Aekasemmin maenitsin jo Harvartiv Valter Villetin. Ristiriitaesuus hämmentää .
Ensimmäenen tasavallar ruununjalokivi,Pohjoes- Karjala Rojekti.
Eppäelemätä 1960-luvul loppupuolella meellä olj" tillaas" kysseeselle rojektille. Muistah hyvin 60-luvun sisätaatiim miesosastoella tärkeet tijaknoosit. Niitä olivat joko raskaan tupakoennin seoraaksena kehkosyöpä tahi kohtaaksestaan toepuva( jos jäe henkiin toepumaan) syväninhvarkti. Vastoovasti naesosastoella huivipäeset, enne' aekojaav vanhettunneet naeset kohtaaksesta henkiij jiätyään toepuivat aevohalavaaksistaan.
Sillo' olj suurija vaekeoksija erottoo verenvuovosta tahi tukkeomasta johtuva aevohalavaas. Tämä heejastui myöhemmij jopa kuolemansyite' epävarmuuteem miestem muovostammaa tutkimusjookkoo analyssoetaessa myös aevohalavaaste' osalta.
Tätä taastaa vastaan oh heleppo ymmärtee se aktiivissuus, jota silloenel liänim muaharra( Timonen,Mualaesliitto/ Kepu) ja kansalaesaktivistit atresseenee' osottivat muah hallitukselle. Vae' aekakaatta eläneet tietäävät kokemuksesta, mikä vaekutus muaseotuvväestöllä olj valtapuoluveisa kaatta valtakunna' asijoeheh hoetoon. Oliham pitkäaekaener resitentti Kekkonen samantaastaenen.
Kun kultalaatasella toemijoehen kässii' ojennettiiv vähä' aekasemmin Suurel Lännev vakkuuttanut tieteellinem perusta. Tämäl luomisee' olj sitä paetsi rohvessorj Martti J . Karvosej joholla osallistunut puolen tusinaa suomalaesta tutkijaa. Karvonen ja Keys olivat keskenääh hyvijä ystävijä. Oh heleppo nähä suotuisat mahollissuuvet hyvir resurssoetun tutkimushankkeen syntymiselle.
Rohvessorj Karvonen toemi myös vaehtelevija aekoja Mualiman Terveysjärjestön( HO) Keneven toemistossa syvä' asijantuntijana. Käättääksenj nykylymaasta" loppaas" ee liene ollu yljvoemaesta taevuttoo kansaenvälistäki' yhteesöö pienen kansan" syvänsurruin"tuakse .
Voejaan kuvata Tuntemattoman sotilaan sannoen tieteellisesti erj mieltä olevii' asema : " Ne jyrree meetit...". Yljopistollisten tutkijoehej jookosta sellaesija ee juurj löötynytkään( ee uskaltanut ilimottaatuva). Teollissuuvesta yksinäenen susj, Valijon tutkimusjohtaja Karj Salaminen, pyrki huvastammaah hiukam myöhemmin 80-luvulla yljopistomaaelman. Turpiin tulj 6-0.
Näellä resursseella olj hyvä perustoo Pohjoes-Karjala hanke(II ) .
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.