Pistetään pientä galluppia pystyyn: Kuinka monella teistä yksinäisistä on mielenterveysongelmia? Saatko niihin hoitoa, oletko edes hakenut? Onko yksinäisyytesi syynä mielenterveyden järkkymiseen, mielenterveysongelmasi syy yksinäisyyteen vai onko niillä mitään yhteyttä toistensa kanssa?
Omat vastaukseni: Mielenterveysongelmia löytyy ja yksinäisyys on arviolta 80% seurausta niistä. Lääkitys on kunnossa, mutta terapiaan pääsen liian harvoin. Siinäpä se. Rohkeimmat voi vielä kertoa tarkemmin, millaisia ongelmat päänupin kanssa on. Itse avaudun ehkä myöhemmin kertomaan enemmän, jos aiheesta on kiinnostunut joku muukin.
Omat vastaukseni: Mielenterveysongelmia löytyy ja yksinäisyys on arviolta 80% seurausta niistä. Lääkitys on kunnossa, mutta terapiaan pääsen liian harvoin. Siinäpä se. Rohkeimmat voi vielä kertoa tarkemmin, millaisia ongelmat päänupin kanssa on. Itse avaudun ehkä myöhemmin kertomaan enemmän, jos aiheesta on kiinnostunut joku muukin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on kanssa mt-ongelmia ja siitä syystä suurimmaksi osaksi olen yksinäinen.
Kun olen mt-syistä eläkkeelläkin niin ei ole edes työkavereita ja sukulaisetkin välttelee
Vaikea masennus, joka on varmasti pääsyy yksinäisyyteeni. Jostain syystä masennukseni manifestoituu ihmisten välttelemiseen, joka taas johtaa (yllätys yllätys) yksinäisyyteen. Apua olen toki tähän etsinyt (ja saanutkin...jollain tasolla), mutta ei se kauheasti tunnu auttavan. Olen lääkkeitä kokeillut, mutta juuri nyt en voi sanoa, että niillä minkäänlaista positiivista vaikutusta olisi ollut. Ehkä hieman ironisesti ainut tapa, jolla pystyn tuntemaan itseni "normaaliksi", on alkoholin vaikutuksen alaisena olo (jossa juuri nyt olen), mutta sitäkään lystiä ei kauan kestä -- valitettavasti. Ehkä ainoa toivo onkin siinä, että satun joskus löytämään lääkkeen joka oikeasti toimii, muuten ei toivoa ole oikeastaan enää jäljellä. Terapiaakin voisi periaatteessa kokeilla, mutta siihen pääsy onkin sitten astetta hankalampi prosessi.
Kyllä, vaikea masennus. Minullekin pääsyy yksinäisyyteen. Syrjäyttänyt ulos piireistä.
Paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus. Noidankehä, jossa mt-ongelmat pahentaa yksinäisyyttä ja toisin päin. Koitin joskus käydä mielenterveysyhdistyksessä, mutta se masensi vaan kun huomasin kuinka muilla on kavereita, vaikka niillä on paljon pahempia ongelmia kuin mulla. Tai tuli sinne joku toinenkin yksinäinen, mutta se sai sieltä nopeasti uusia kavereita... Multa sekään ei onnistunut.
Masennukset sun mut ahdistukset oon mielestäni saanu selätettyä. Niiden takia kävin aikoinaan terapiassa, mutta ei siitä ollu mitään apua. Aika institutioitunutta hommaa. Psykiatri vaan selaili papereitaan, yritti heitellä jotain osuvia diagnooseja ja tietysti tyrkytti pillereitä. Lopetin terapian ja aloin ite selvittelemään aivosolmujani.
Kaikenlaiset riippuvuudet häiritsee edelleen elämän tärkeisiin asioihin keskittymistä. Pahin on netti. En tiiä meneekö mt-ongelmien joukkoon, mutta ongelma se on silti. Täysikästyttyä alkoholiakin on alkanu menemään. Vaikka aina oon vannonu etten ala itteäni vahingoittamaan millään päihteillä, mutta nytkin istun jo kolmatta iltaa koneella pullo kädessä.
Yksinäisyydestä en kyllä voi syyttää muuta ku omaa saamattomuuttani, vaikka kuinka tekis mieli etsiä syitä muualta.
Yksinäisyys on melko varmasti osasyy masentumiseen muttei suurin. Olen saanut masennukseeni hoitoa ja päättänytkin sen, mutta en ole saanut pidettyä sitä kurissa joten ei mene varmaan kauan kun tarvitsen jälleen hoitoa.