Entistä harvempi yliopisto-opiskelija arvioi tarvitsevansa ruotsin kieltä työelämässä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta selviää myös, että entistä pienempi osa opiskelijoita olisi valinnut ruotsin opintoja, jos se olisi ollut vapaaehtoista.
Opiskelijoiden asenteet ovat muuttuneet kolmessa vuodessa. Vielä vuonna 2006–2007 lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista yliopisto-opiskelijoista koki, että ruotsin taitoa tarvitaan töissä. Sama luku oli kolme vuotta myöhemmin vain 45 prosenttia.
Ylipäätään ruotsia olisi opiskellut enää alle 60 prosenttia vastanneista, kun aiemmin kielen olisi valinnut vielä 70 prosenttia. Dosentti Åsa Palviainen arvelee, että ruotsin muuttuminen valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa on voinut vaikuttaa asenteisiin.
Tutkimuksessa selvitettiin 1 600 yliopisto-opiskelijan asenteita vuosina 2006–2007 ja 2009–2010.
__________________________________________________________________________________________
Huvittavan kuuloista, kuinka "ruotsinkielellä" kommunikoivat, puhuvat sitä entistä äänekkäämmin Kokkolan turuilla ja toreilla, baareissa ja kaupoissa. Ovat saaneet ohjausta ja voimia kova ääniseen puhumiseensa ilmeisesti viime aikoina velloneista keskusteluista ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja K-P suuntautumis päätöksestä. Onko tämä kovaan ääneen puhuminen ruotsinkielen pelastus Suomessa ja luo nostetta nääntyvälle kielelle?
Opiskelijoiden asenteet ovat muuttuneet kolmessa vuodessa. Vielä vuonna 2006–2007 lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista yliopisto-opiskelijoista koki, että ruotsin taitoa tarvitaan töissä. Sama luku oli kolme vuotta myöhemmin vain 45 prosenttia.
Ylipäätään ruotsia olisi opiskellut enää alle 60 prosenttia vastanneista, kun aiemmin kielen olisi valinnut vielä 70 prosenttia. Dosentti Åsa Palviainen arvelee, että ruotsin muuttuminen valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa on voinut vaikuttaa asenteisiin.
Tutkimuksessa selvitettiin 1 600 yliopisto-opiskelijan asenteita vuosina 2006–2007 ja 2009–2010.
__________________________________________________________________________________________
Huvittavan kuuloista, kuinka "ruotsinkielellä" kommunikoivat, puhuvat sitä entistä äänekkäämmin Kokkolan turuilla ja toreilla, baareissa ja kaupoissa. Ovat saaneet ohjausta ja voimia kova ääniseen puhumiseensa ilmeisesti viime aikoina velloneista keskusteluista ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja K-P suuntautumis päätöksestä. Onko tämä kovaan ääneen puhuminen ruotsinkielen pelastus Suomessa ja luo nostetta nääntyvälle kielelle?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Saman huomannu ja varsinkin vanhemmat ihmiset mölyää tätä -ja haa kööp virveli-mongerrusta
o samma po venska
Terve,
Kuin kopioit tekstiä muualta tänne sinun pitää mainita lähde ja laittaa linkki sivuille josta
teksti on kopioitu. Hyvä provo taas muuten, tule jo kaapista ulos !
keskustelupalstalla. Tehty tutkimus ei ole provo,että opettele sinä edes suomenkielen perusteet. Ilmoita halukkuudestasi alkaa palstan sheriffiksi, niin ei tarvitse olla "leikkisheriffi":))))
Kokkolan suomenruotsalaiset ovat aivan oma heimonsa.
Meni nekin 13 opintovuotta täysin hukkaan niiltä osin, kun oli pakko tenttiä
ruotsin kieltä. Eikä siitä turhuudesta ole koskaan ollut mitään hyötyä.
Ei edes valtion virassa, valtion virkamiehenä.
Joten opiskelijat. Älkää missään tapauksessa ryhtykö opiskelemaan ruotsin kieltä.
Valitkaa sen tilalle venäjän kieli. Tulette huomaamaan, että se kannatti.
Onneksi ruotsin murteet ovat Suomessa katoavaa "luonnonvaraa" ja
häipyvät yllättävän nopeasti "luonnollisen poistuman" kautta.
Annappas tulla hiukkasen laajempi perustelu tästä Venäjän kieliopin tarpeellisuudesta.
kun piti ihan 13 vuotta opiskella että sai ruotsin kielen tentittyä. Normaaliälyisenä minulla meni kiitettävän kielitaidon hankkimiseen ko. kielen osalta vain 3 vuotta.
Katsos joiltakin nyt vaan puuttuu ruotsalaisuus geeni kuten itseltäni. Ei se kuitenkaan tee minusta
muita huonompaa Suomalaista vaikka olen tässä päälle 50 vuoden aikana oppinut lähinnä god dag
ja adjöön merkityksen.
korkeakoulua käynyt, jos oikeasti uskot, että kielellinen lahjakkuus olisi geeneistä kiinni. Itse olen syntynyt ja kasvanut muutaman sadan kilometrin päässä ruotsinkielisestä asutuksesta, ettei tuota kielenoppimista voi millään ruotsalaisuusgeenillä selittää.
Et kai nyt tosissaan kuvitellut, että olisin alkanut itseäni mollaamaan muuten kuin
pilke silmäkulmassa ja koiranleuka mutkalla, halooo.
Oli pakko istua oppitunneilla.
Tietysti opin itsekin ruotsin kielen 3:ssa vuodessa.
Joten huomannet miten turhauttavaa se oli, kuluttaa
housunpersuksia aivan turhaan 13 lukukautta...
Eihän tuota rantaruotsia tarvita enään muualla kuin larsmossa.
Kokemuksesta voin kertoa,
että kaikki osaavat suomen kielen,
myös Larsmossa.
Ruotsin kieltä käytetään ns virastokielenä perustuslakiin ja kielilakiin vedoten.
Vanhentuneet ja tarpeettomat lait ovat turhia ylläpidettäviä,
sillä kaikki suomalaiset osaavat suomen kielen.
Joten perustuslakia tulee korjata välittömästi ja kielilaki kumota.
Tämä Suomen valtiolle vuosittain miljoonia euroja maksava turhuus.
Onneksi sain opiskella venäjää. Mutta jos olisin saanut opiskella sitä
13 vuotta kuten olin pakotettu ruotsin kielen osalta, olisin paljon
rikkaampi niin henkisesti kuin taloudellisesti.
Tunnen useita "virkaveljiäni", joilla oli mahdollisuus "pitkän"
venäjän opiskeluun ja jotka ovat tälläkin hetkellä hyvin palkattuja
venäjän kielen tulkkeja, myyntipäällikköjä, "kauppamatkustajia" jne.
Ruotsin kielestä en ole hyötynyt pennin
enkä sentin vertaa.
Että siinä yksi esimerkki sinulle nimimerkki "Mitäkäköhän vielä"..
Totta toitotat veliseni.
On se niin naurettavan kuuloista tuo Kokkolan ruotsin murre.
VesiVeijarissa vanhat äijät kailottavat niin etteivät muut saa suunvuoroa.
Onneksi luontainen poistuma hävittää tuon murteen melko pian.
(Ymmärtäisivät olla hiljaa tai kuiskutella keskenään niin etteivät muut kuule).
Ja aivan totta (och det är sant).
On se niin kamalaa tämä "Alaveteli-Gamlakarleby"-murre.
(Det är så falsk Nedervetil-Gamlakarleby-grundspråket).
Voi vitsi. Milloin siitä mongerruksesta päästään eroon - SUOMESSA.
Ehkä noin vuonna 2030 Kokkolassa ei ole ainuttakaan
ruotsin murretta "taalaavaa" SUOMEN kansalaista -hyvä, hyvä: bra, bra.
Hyvä niin ja niin tulee ollakin,
Bra och "mycky" bra - javist och hällsan säger jag...
minkä takia ranta-börjet puhuu yleisillä paikoilla niin saatanan kovalla äänellä sitä siansaksaa?
Kuten aikaisemmin mainittiin,uimahallissa lennarttien pitää oikeen HUUTAA,että heidän "vauras" olemus varmasti huomattaisiin.Uida ei osata viittä metriä pidemmälle,mutta tarinaa riittää.Kahviossa istutaan kymmene paviaanin voimalla yhdessä pöydässä,eikä varmasti väistetä maksavia asiakkaita.
Toivottavasti ranta-hurrit kuolee sukupuuttoon pikaisesti.Kiitos.
1. Rantahurrit ja "Mannet" mesoovat joka paikassa...
"Kok mnää voo saatan - kuulekkos snää - ko mää puukoll pistä
ni son sit männöö sanois tot...ettäs tota...
"Halivei ja haitina liinaa..."
2. Det stoende hit ääär såå myckky väldigt projekten,
att det gör ond i skräpporna
och så viidare...
Nyt tosirealisti kertoo Teille nimimerkki "realistit" totuuden
ja laulaisin, jos se olisi netin välittämänä mahdollista.
Olettehan huomannut että:
Rantahurrimiehet ovat suorastaan ylpeitä
ja naisensa ovat läpeensä tyytyväisiä.
Niinpä nämä mainitsemani "rantabörjet" - harvalukuiset vanhukset,
yrittävät nostattaa omaa egoaan murteensa avulla.
He ovat mennyttä "kalustoa" muutaman vuoden kuluessa.
Ei heidän tarvitse "kuolla sukupuuttoon", vaan siirtää jälkipolvensa
AIDOIKSI SUOMALAISIKSI - JA SUOMEN KIELISIKSI.
"vauraudesta" Pullistellaan sillä viimeisellä viiden euron setelillä viimeiseen asti.Näillä paviaaneilla on paikoin velkaa aivan saatanasti.Sitten muka nauretaan suomalaiselle duunarille jolla (yllätys) ei olekaan velkaa.Ajetaan uusilla autoilla jotka on rahoitus-yhtiön nimissä.Hermot on riekaleina kun palkka ei riitä enään lyhennyksiin.Suomi-duunari ajelee pyörällä huvikseen töihin,ja sekös hurreja vituttaa.
Taidat olla vähään yksinkertainen!
Onhan selkeästi historiassa ja tässä ajassa näyttöä että ruotsinkielisten keskuudessa ei pölvästejä oo. Kannatta pelata korttinsa oikein ja oppia läksynsä ottamalla pakkoruotsin vastaan mukisematta. Ruotsia puhumalla olet yhteiskuntakelpoinen ja erotut pölkkypäistä. Tällaista se sivistys vaan on! Ruotsikieli on rikkautta!
Ruotsinkielen rikkaus on niin kallista ylläpitää, ettei Suomella ole sellaiseen rikkauteen varaa. Miksiköhän muuten Itämeren alueen maista ja pohjoismaista kaikki ovat virallisesti yksikielisiä, paitsi Suomi? Vaikuttaakohan muissa maissa kansan mielipide hallitusten päätöksiin?
En ole koskaan kuullut Suomessa aitoa ja oikeaa ruotsin kieltä
kuin itseni ja koulukaverieni puhumana.
Epämääräisiä murteita toki sitäkin enemmän.
Suomen ruotsinmurteet ovat aivan muuta kuin "riikinruotsi".
Olihan lukiokumppanini -Kokkolan ns ruotsinkielinen- Outokummun tehtaalla
kesätöissä 1970-luvulla jolla oli ehdot ruotsin kielestä.
Jos itselläni olisi ollut ehdot omasta äidinkielestäni - Suomesta,
olisi koulunkäynti varmasti jäänyt siihen.
Siitä huolimatta. Kaikkea hyvää sinulle - "Janne".
Missähän muussa sivistysvaltiossa 7% kannatuksella istutaan aina hallituksessa ja ministerinä käytetään moista valtaa?
Vastaus: Ei missään.