Unettomuus

Viime yönä kolmeen asti valvoa sain.
Sitä ennen mua unettomuus vaivas vain.

Kahviakaan illalla juonut en
muut tekivät minun puolestani sen.

En tiedä oonko mikään kuuhullu,
mutta sellaisiin ajatuksiin oon välillä tullu.

Ja oliko viime yönä täysikuuta
ei ole mulla täyttä varmuutta.

Koskaan sitä tietämään tuu en
miksi unettomuus on välillä mun seuralainen.

Aamulla kuitenkin piti ajoissa herätä
ja unen rippeet silmistä kerätä.

Lapsi piti aamulla kouluun laittaa
ja unelta silloin siivet taittaa.

Vaikka sillä hetkellä olisi uni maittanut
ei siinä tilanteessa muukaan auttanut.

Nyt ollaan jo päivässä ja väsymystä tunne en,
mutta ehkä illalla on tunne aivan toisenlainen.

No ehkä ensi yönä nukun paremmin
ja nukahdan kenties varemmin.