LÖYLY ALENTAA LÄMPÖTILAA

Miksi saunaan tarvitaan moninkertainen ilmavaihto verrattuna tavalliseen huoneeseen ?

Tulioli kirjoitti:

Miksi saunaan tarvitaan moninkertainen ilmavaihto verrattuna tavalliseen huoneeseen ?

Tavallisessa huoneessa on yleensä tulo ja poisto samassa suhteessa mutta saunassa ei silloin kun heitetään löylyä. Vesi höyrystyessään laajenee oliko peräti 1700 kertaiseksi (?) joka muodostaa saunatilaan aika huomattavan ylipaineen koska kiuas ei yksin riitä poistamaan ns. "käytettyä" ilmaa. Ilman lisäpoistoa saunassa jo käytetty löyly jää helposti kiertämään uudestaan. Korvausilmalle ei ole tavallaan tilaa sekoittua löylyn sekaan vaan korvausilma menee isolta osin vain palamiseen. Löylyissä väsyy ja tilanteesta käytetään termiä pää palaa ja jalat jäätyy. Tunnistaa helposti siitä että löylyistä poistuessa ja aukaisemalla saunan ovi ylipaine purkaantuu saunatilasta ulos valtavana höyrypilvenä.

Omassa pihasaunassa teoria on tullut kokeiltua useasti. Toimii siten että tulo lauteiden alla ja poisto saunanoven alta pukuhuoneen poistoon (plus lauteiden yläosassa poisto jälkikuivaamiseen). Tuloilma menee paloimun voimasta kiukaalle ja menee osittain palamiseen ja osittain kiertoon eli löylynnosteen mukana ylös, alas ja seuraavaksi saunanoven alta ph:n katossa olevasta poistikanavasta ulos (tasaisena virtana).
Aika kova energiahukkaaja omalla tavallaan mutta ero löylyihin on niin suuri että on jokaisen halon arvoinen. Energianhukkaaja siinä mielessä että kylmää raitisilmaa sekoittuu saunaan ja kuuma ilma poistuu. Kuluttaa hiukan normaalia enemmän puita mutta on sen arvoista.

Pari päivää sitten tuli kylässä saunottua ja siellä tulo ei sekoittunut löylyyn kuin osittain koska saunatilan ilmankierto ja sen suunnat oli päin peetä. Saunanoven alta tuli tulo kiukaalle (kiuas vastapäätä ovea)mutta meni aika lailla palamiseen koska poistona ei ollut kuin lauteiden yllä oleva räppänä ja lauteet oli tavallaan poikittain itse ilmankiertoon nähden. Räppänää oli pakko aukoa kun poistoa ei tavallaan ollut. Kylmä tulo "törmäsi" tuhkaluukkuun tehden lähes seisovan ilmapatjan luukun eteen joka hiljalleen meni vain palamiseen, ei löylynnosteeseen. Hyvä sauna joka tapauksessa mutta oma huom. parempi. Kyläsaunassa lauteiden sijoitus suhteessa kiukaaseen, tuloon ja poistoon oli päin honkia ja siksi ilma ei kiertänyt ihan niin hyvin kuin olisi mahdollista.

nopea ilmanvaihto ? kirjoitti:

Tavallisessa huoneessa on yleensä tulo ja poisto samassa suhteessa mutta saunassa ei silloin kun heitetään löylyä. Vesi höyrystyessään laajenee oliko peräti 1700 kertaiseksi (?) joka muodostaa saunatilaan aika huomattavan ylipaineen koska kiuas ei yksin riitä poistamaan ns. "käytettyä" ilmaa. Ilman lisäpoistoa saunassa jo käytetty löyly jää helposti kiertämään uudestaan. Korvausilmalle ei ole tavallaan tilaa sekoittua löylyn sekaan vaan korvausilma menee isolta osin vain palamiseen. Löylyissä väsyy ja tilanteesta käytetään termiä pää palaa ja jalat jäätyy. Tunnistaa helposti siitä että löylyistä poistuessa ja aukaisemalla saunan ovi ylipaine purkaantuu saunatilasta ulos valtavana höyrypilvenä.

Omassa pihasaunassa teoria on tullut kokeiltua useasti. Toimii siten että tulo lauteiden alla ja poisto saunanoven alta pukuhuoneen poistoon (plus lauteiden yläosassa poisto jälkikuivaamiseen). Tuloilma menee paloimun voimasta kiukaalle ja menee osittain palamiseen ja osittain kiertoon eli löylynnosteen mukana ylös, alas ja seuraavaksi saunanoven alta ph:n katossa olevasta poistikanavasta ulos (tasaisena virtana).
Aika kova energiahukkaaja omalla tavallaan mutta ero löylyihin on niin suuri että on jokaisen halon arvoinen. Energianhukkaaja siinä mielessä että kylmää raitisilmaa sekoittuu saunaan ja kuuma ilma poistuu. Kuluttaa hiukan normaalia enemmän puita mutta on sen arvoista.

Pari päivää sitten tuli kylässä saunottua ja siellä tulo ei sekoittunut löylyyn kuin osittain koska saunatilan ilmankierto ja sen suunnat oli päin peetä. Saunanoven alta tuli tulo kiukaalle (kiuas vastapäätä ovea)mutta meni aika lailla palamiseen koska poistona ei ollut kuin lauteiden yllä oleva räppänä ja lauteet oli tavallaan poikittain itse ilmankiertoon nähden. Räppänää oli pakko aukoa kun poistoa ei tavallaan ollut. Kylmä tulo "törmäsi" tuhkaluukkuun tehden lähes seisovan ilmapatjan luukun eteen joka hiljalleen meni vain palamiseen, ei löylynnosteeseen. Hyvä sauna joka tapauksessa mutta oma huom. parempi. Kyläsaunassa lauteiden sijoitus suhteessa kiukaaseen, tuloon ja poistoon oli päin honkia ja siksi ilma ei kiertänyt ihan niin hyvin kuin olisi mahdollista.

omassa saunassa tulo sekoittuu löylyn sekaan riippuen siitä, kuinka suurella tulo on. Liian suurella löylyistä katoaa jo "terä" koska löylynnosteeseen sekoittuu liikaa kylmää korvausilmaa (tavallisella peltilaatikolla!).
Toisena lisäyksenä pukuhuoneen poisto on hiukan liian pieni mutta en korjaa koska puolivahingossa toimii hiukan ilmankierron vauhdin "kuristajana" koska muutoin poiston nopeus olisi jo liian kova. Nyt ainoa miinus on se, että pukuhuoneessa "seisoo" hiukan käytetty löyly mutta ei ole ongelma koska poistuu joka kerta jäähyille mennessä.

nopea ilmanvaihto ? kirjoitti:

Tavallisessa huoneessa on yleensä tulo ja poisto samassa suhteessa mutta saunassa ei silloin kun heitetään löylyä. Vesi höyrystyessään laajenee oliko peräti 1700 kertaiseksi (?) joka muodostaa saunatilaan aika huomattavan ylipaineen koska kiuas ei yksin riitä poistamaan ns. "käytettyä" ilmaa. Ilman lisäpoistoa saunassa jo käytetty löyly jää helposti kiertämään uudestaan. Korvausilmalle ei ole tavallaan tilaa sekoittua löylyn sekaan vaan korvausilma menee isolta osin vain palamiseen. Löylyissä väsyy ja tilanteesta käytetään termiä pää palaa ja jalat jäätyy. Tunnistaa helposti siitä että löylyistä poistuessa ja aukaisemalla saunan ovi ylipaine purkaantuu saunatilasta ulos valtavana höyrypilvenä.

Omassa pihasaunassa teoria on tullut kokeiltua useasti. Toimii siten että tulo lauteiden alla ja poisto saunanoven alta pukuhuoneen poistoon (plus lauteiden yläosassa poisto jälkikuivaamiseen). Tuloilma menee paloimun voimasta kiukaalle ja menee osittain palamiseen ja osittain kiertoon eli löylynnosteen mukana ylös, alas ja seuraavaksi saunanoven alta ph:n katossa olevasta poistikanavasta ulos (tasaisena virtana).
Aika kova energiahukkaaja omalla tavallaan mutta ero löylyihin on niin suuri että on jokaisen halon arvoinen. Energianhukkaaja siinä mielessä että kylmää raitisilmaa sekoittuu saunaan ja kuuma ilma poistuu. Kuluttaa hiukan normaalia enemmän puita mutta on sen arvoista.

Pari päivää sitten tuli kylässä saunottua ja siellä tulo ei sekoittunut löylyyn kuin osittain koska saunatilan ilmankierto ja sen suunnat oli päin peetä. Saunanoven alta tuli tulo kiukaalle (kiuas vastapäätä ovea)mutta meni aika lailla palamiseen koska poistona ei ollut kuin lauteiden yllä oleva räppänä ja lauteet oli tavallaan poikittain itse ilmankiertoon nähden. Räppänää oli pakko aukoa kun poistoa ei tavallaan ollut. Kylmä tulo "törmäsi" tuhkaluukkuun tehden lähes seisovan ilmapatjan luukun eteen joka hiljalleen meni vain palamiseen, ei löylynnosteeseen. Hyvä sauna joka tapauksessa mutta oma huom. parempi. Kyläsaunassa lauteiden sijoitus suhteessa kiukaaseen, tuloon ja poistoon oli päin honkia ja siksi ilma ei kiertänyt ihan niin hyvin kuin olisi mahdollista.

Kun heität kiukaalla 2 dl , niin tuo 1700 kertaisena alkaa heti jäähty' ja hetkessä saunaan tuleekin alipainetta .
Harvoin sauna on niin tiivis.
Meillä kaupungin saunassa kun heitän 4-5 dl niin pesuhuoneeseen ovi aukee .

EiHuolta kirjoitti:

Kun heität kiukaalla 2 dl , niin tuo 1700 kertaisena alkaa heti jäähty' ja hetkessä saunaan tuleekin alipainetta .
Harvoin sauna on niin tiivis.
Meillä kaupungin saunassa kun heitän 4-5 dl niin pesuhuoneeseen ovi aukee .

Mistä sinne alipainetta nyt tulee? Ainakin omassa saunassa pihkat valuu vielä jalkatasolla itse seinissä joten ihan nopeasta jäähtymisestä ei liene kyse?
Itsellä kirveellä veistetty sauna ja on niin tiivis että jos pukuhuoneen poisto on auki ja saunan tulo kiinni, pukuhuoneen poisto muuttuu tuloksi. Koemielessä on tullut testattua sitäkin että keskenkaiken laitan tulon kiinni ja mene ulos. Poistoputken päästä tuleva höyry hiipuu ja lopulta katoaa. Mennessä takaisin sisälle pukuhuoneen poiston virtaussuunta kääntyy yllättävän nopeasti päinvastaiseksi eli tuloksi. "Vika" poistuu kun käy hiukan raottamassa tuloa saunan puolella. Poisto muuttuu nopeasti jälleen kerran poistoksi ja höyry ilmestyy uudestaan putkenpäähän (vaikka löylyä ei löisinkään huom.).
Kaupungin saunassasi taitaa olla niitä kuutioita hiukan vähemmän kuin pihasaunoissa yleensä?

Muutoin tuossa mainitussa kyläsaunassa raskas puuovi aukeaa kanssa jos katonrajassa oleva poisto on ihan kiinni. Samaa "ongelmaa" omassa saunassakin jos poisto pukuhuoneessa on kiinni vaikka ovena on raskas puuovi. Tietenkin "tissuttelemalla" ongelmaa ei esiinny. Saa sen oven varmaan aukeamaan vaikka poisto olisi auki jos kaataa saavillisen kerralla kiville?

Ei ole. Enää kirjoitti:

Mistä sinne alipainetta nyt tulee? Ainakin omassa saunassa pihkat valuu vielä jalkatasolla itse seinissä joten ihan nopeasta jäähtymisestä ei liene kyse?
Itsellä kirveellä veistetty sauna ja on niin tiivis että jos pukuhuoneen poisto on auki ja saunan tulo kiinni, pukuhuoneen poisto muuttuu tuloksi. Koemielessä on tullut testattua sitäkin että keskenkaiken laitan tulon kiinni ja mene ulos. Poistoputken päästä tuleva höyry hiipuu ja lopulta katoaa. Mennessä takaisin sisälle pukuhuoneen poiston virtaussuunta kääntyy yllättävän nopeasti päinvastaiseksi eli tuloksi. "Vika" poistuu kun käy hiukan raottamassa tuloa saunan puolella. Poisto muuttuu nopeasti jälleen kerran poistoksi ja höyry ilmestyy uudestaan putkenpäähän (vaikka löylyä ei löisinkään huom.).
Kaupungin saunassasi taitaa olla niitä kuutioita hiukan vähemmän kuin pihasaunoissa yleensä?

Muutoin tuossa mainitussa kyläsaunassa raskas puuovi aukeaa kanssa jos katonrajassa oleva poisto on ihan kiinni. Samaa "ongelmaa" omassa saunassakin jos poisto pukuhuoneessa on kiinni vaikka ovena on raskas puuovi. Tietenkin "tissuttelemalla" ongelmaa ei esiinny. Saa sen oven varmaan aukeamaan vaikka poisto olisi auki jos kaataa saavillisen kerralla kiville?

Watt. ( muistaakseen keksi ) höyrykoneen joka perustui juuri höyryn jäähtyessään sen tilavuuden supistukseen ( Vacum )

Tulioli kirjoitti:

Miksi saunaan tarvitaan moninkertainen ilmavaihto verrattuna tavalliseen huoneeseen ?

miksi?

Lisääntyvän löylynheiton lämpövaikutuksesta saa suuntaa antavan arvion seuraavasta yksinkertaistetusta laskelmasta, jossa laskelmien pohjana on 6 neliömetrin suuruinen sauna. Kylpijöihin vaikuttaa lämmittävästi lauteiden yläpuolella oleva ilma. Pelkän ilman lämmittäminen 20 asteesta 60 asteeseen kuluttaa 300 kJ energiaa ja 90 asteeseen 540 kJ energiaa. Lisäys on suorassa suhteessa lämpötilan nousuun eli 75 % ((90-20)/(60-20)*100).

Saunassa suurin osa lämmitysenergiasta kuluu seinien, katon ja lauteiden lämmittämiseen. Tolkuton ilmastointi voi tuhlata jopa enemmän energiaa kuin rakenteiden lämmittäminen. Saunomisen kannalta pääosa tästä energiasta on hukattua energiaa, koska osa on paneelien sisällä ja takana ja osa on tuulen viemää. Saunomisen aikaiseen lämmöntuntemukseen vaikuttaa tästä energiasta ainoastaan pinnoista lähtevä säteilylämpö ja istumisesta ja nojaamisesta syntyvä lämmönjohtuminen. Tämän energian lämpövaikutusta on vaikea arvioida. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että tämä lämpövaikutus olisi yhtä suuri kuin kuivan ilman lämpövaikutus eli kuivassa 60 asteisessa saunassa olisi 600 kJ lämpövaikutus ja 90 asteisessa saunassa lämpövaikutus olisi 1.080 kJ.

Löylynheiton lämpövaikutus on parhaiten arvioitavissa löylyveden höyrystymiseen kuluvan energian perusteella. Yhden 20-asteisen vesilitran höyrystämiseen kuluu noin 2.600 kJ energiaa ja yhdestä litrasta tulee 1.700 litraa höyryä.

Saunomisen aikainen ilman suhteellinen kosteus on lämpötilasta ja löylyistä riippuen kymmenestä kolmeenkymmeneen astetta ja absoluuttisena arvona 30-40 g per ilmakuutio. 60 asteen lämpötilassa vaatii esimerkkisaunamme höyrystämään 195 g vettä, jotta löylyjen suhteellinen kosteus olisi 25 % (6*0,25*130=195). Tämän vesimäärän höyrystäminen vaatii reilut 500 kJ energiaa. Löylynheitto lisää saunomisen laskennallisen lämpövaikutuksen 1.100 kJ:een, mikä vastaa 90 asteen kuivaa lämpövaikutusta. Vastaava 25 % suhteellinen kosteus 90 asteessa vaatii 630 vesigramman höyrystymistä, mikä puolestaan vaatii yli 1640 kJ energiaa. Täten 90-asteinen sauna, jossa on 25% suhteellinen kosteus, sisältää yhteensä 2.720 kJ lämpövaikutuksen, mikä vastaa jo 195-asteisen kuivan saunan lämpövaikutusta.

Käytännössä löylynheiton lämpövaikutus ei ole aivan lasketun suuruinen, koska osa höyrystä kondensoituu ennen kuin kaikki vesi on ennättänyt höyrystyä. Myös seinistä ja lauteista tulevan lämpösäteilyn vaikutusta on vaikea arvioida ja se on mielestäni suurempi kuin laskelma antaa ymmärtää.

Jonkinlaisena johtopäätöksenä edellisestä voitaneen päätellä, että lämpötilan noustessa, löylynheiton määrä vähenee tai korkeintaan pysyy ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että lämpötilan noustessa löylyjen kosteus vähenee. Lämpötila-alueella 60-90 astetta se merkitsee sitä, että saunan lämpötilan noustessa 60 asteesta 90 asteeseen vähenee löylyjen kosteus neljäsosaan. Todellisessa saunomistilanteessa ei löylyä heitetä kerralla litrakaupalla vaan löylynheitto on enemmänkin "ripsauttelua", jonka tahti hidastuu lämpötilan noustessa.

Ylläoleva tarkastelu osoittaa saunalämpötilan vaikutuksen saunan löylyominaisuuksiin. Se osoittaa myös, että mitä alhaisempi on saunan lämpötila sitä suuremmat mahdollisuudet kylpijällä on vaikuttaa löylyihin. Se osoittaa, että saunan löylyominaisuudet muuttuvat hyvin radikaalisti 60-90 asteen lämpötila-alueella, jolta alueelta suurin osa saunojista löytää mieleisensä löylyn. Se osoittaa myös sen, että suomalaisen saunaperinteen mukainen ison kivimäärän kiuas antaa laajimman valinnanvaran hyvien löylyjen etsijöille. Ikävä kyllä se osoittaa myös sen, että nykymuotoiset kerrostalojen tulikuumat talosaunat ovat hyvän saunan irvikuvia.
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Hyvä sauna ei haise. Hyvä sauna on puhdas kaikista vieraista, sinne kuulumattomista hajuista, johtui ne sitten lämpökäsitellystä puusta tai keinotekoisista hajusteista.
Hyvässä saunassa vastavasti "saa" tuoksua esim. koivunvasta ja vaikka hienokseltaan terva joka luo mielikuvan vanhasta kunnon saunasta. Savusaunojat voi harrastella löylyjen "maustamisesta" esim. polttamalla loppuvaiheessa eri puulajeja mieltymyksien mukaan. Paras "haju" saunassa on raikas ilma joka sekoittuu löylyn sekaan. Seisova ilma pilaa saunan ilman ja on merkki huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Raudan "haju" ei kuulu hyvään saunomiseen. "Puhtaat" löylyt saa kivistä, ei hehkuvista rautapinnoista.

MA ? kirjoitti:

Lisääntyvän löylynheiton lämpövaikutuksesta saa suuntaa antavan arvion seuraavasta yksinkertaistetusta laskelmasta, jossa laskelmien pohjana on 6 neliömetrin suuruinen sauna. Kylpijöihin vaikuttaa lämmittävästi lauteiden yläpuolella oleva ilma. Pelkän ilman lämmittäminen 20 asteesta 60 asteeseen kuluttaa 300 kJ energiaa ja 90 asteeseen 540 kJ energiaa. Lisäys on suorassa suhteessa lämpötilan nousuun eli 75 % ((90-20)/(60-20)*100).

Saunassa suurin osa lämmitysenergiasta kuluu seinien, katon ja lauteiden lämmittämiseen. Tolkuton ilmastointi voi tuhlata jopa enemmän energiaa kuin rakenteiden lämmittäminen. Saunomisen kannalta pääosa tästä energiasta on hukattua energiaa, koska osa on paneelien sisällä ja takana ja osa on tuulen viemää. Saunomisen aikaiseen lämmöntuntemukseen vaikuttaa tästä energiasta ainoastaan pinnoista lähtevä säteilylämpö ja istumisesta ja nojaamisesta syntyvä lämmönjohtuminen. Tämän energian lämpövaikutusta on vaikea arvioida. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että tämä lämpövaikutus olisi yhtä suuri kuin kuivan ilman lämpövaikutus eli kuivassa 60 asteisessa saunassa olisi 600 kJ lämpövaikutus ja 90 asteisessa saunassa lämpövaikutus olisi 1.080 kJ.

Löylynheiton lämpövaikutus on parhaiten arvioitavissa löylyveden höyrystymiseen kuluvan energian perusteella. Yhden 20-asteisen vesilitran höyrystämiseen kuluu noin 2.600 kJ energiaa ja yhdestä litrasta tulee 1.700 litraa höyryä.

Saunomisen aikainen ilman suhteellinen kosteus on lämpötilasta ja löylyistä riippuen kymmenestä kolmeenkymmeneen astetta ja absoluuttisena arvona 30-40 g per ilmakuutio. 60 asteen lämpötilassa vaatii esimerkkisaunamme höyrystämään 195 g vettä, jotta löylyjen suhteellinen kosteus olisi 25 % (6*0,25*130=195). Tämän vesimäärän höyrystäminen vaatii reilut 500 kJ energiaa. Löylynheitto lisää saunomisen laskennallisen lämpövaikutuksen 1.100 kJ:een, mikä vastaa 90 asteen kuivaa lämpövaikutusta. Vastaava 25 % suhteellinen kosteus 90 asteessa vaatii 630 vesigramman höyrystymistä, mikä puolestaan vaatii yli 1640 kJ energiaa. Täten 90-asteinen sauna, jossa on 25% suhteellinen kosteus, sisältää yhteensä 2.720 kJ lämpövaikutuksen, mikä vastaa jo 195-asteisen kuivan saunan lämpövaikutusta.

Käytännössä löylynheiton lämpövaikutus ei ole aivan lasketun suuruinen, koska osa höyrystä kondensoituu ennen kuin kaikki vesi on ennättänyt höyrystyä. Myös seinistä ja lauteista tulevan lämpösäteilyn vaikutusta on vaikea arvioida ja se on mielestäni suurempi kuin laskelma antaa ymmärtää.

Jonkinlaisena johtopäätöksenä edellisestä voitaneen päätellä, että lämpötilan noustessa, löylynheiton määrä vähenee tai korkeintaan pysyy ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että lämpötilan noustessa löylyjen kosteus vähenee. Lämpötila-alueella 60-90 astetta se merkitsee sitä, että saunan lämpötilan noustessa 60 asteesta 90 asteeseen vähenee löylyjen kosteus neljäsosaan. Todellisessa saunomistilanteessa ei löylyä heitetä kerralla litrakaupalla vaan löylynheitto on enemmänkin "ripsauttelua", jonka tahti hidastuu lämpötilan noustessa.

Ylläoleva tarkastelu osoittaa saunalämpötilan vaikutuksen saunan löylyominaisuuksiin. Se osoittaa myös, että mitä alhaisempi on saunan lämpötila sitä suuremmat mahdollisuudet kylpijällä on vaikuttaa löylyihin. Se osoittaa, että saunan löylyominaisuudet muuttuvat hyvin radikaalisti 60-90 asteen lämpötila-alueella, jolta alueelta suurin osa saunojista löytää mieleisensä löylyn. Se osoittaa myös sen, että suomalaisen saunaperinteen mukainen ison kivimäärän kiuas antaa laajimman valinnanvaran hyvien löylyjen etsijöille. Ikävä kyllä se osoittaa myös sen, että nykymuotoiset kerrostalojen tulikuumat talosaunat ovat hyvän saunan irvikuvia.
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Hyvä sauna ei haise. Hyvä sauna on puhdas kaikista vieraista, sinne kuulumattomista hajuista, johtui ne sitten lämpökäsitellystä puusta tai keinotekoisista hajusteista.
Hyvässä saunassa vastavasti "saa" tuoksua esim. koivunvasta ja vaikka hienokseltaan terva joka luo mielikuvan vanhasta kunnon saunasta. Savusaunojat voi harrastella löylyjen "maustamisesta" esim. polttamalla loppuvaiheessa eri puulajeja mieltymyksien mukaan. Paras "haju" saunassa on raikas ilma joka sekoittuu löylyn sekaan. Seisova ilma pilaa saunan ilman ja on merkki huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Raudan "haju" ei kuulu hyvään saunomiseen. "Puhtaat" löylyt saa kivistä, ei hehkuvista rautapinnoista.

– Runsas kivimäärä on näyttävä, siitä saa pehmeän kosteat löylyt ja lämpö varautuu suureen kivimassaan pitkäksi aikaa. Kiuas antaa löylyjä jo matalimmissakin lämpötiloissa. Saunojat arvostavat yhä enemmän lempeitä ja kosteita löylyjä, kun aiemmin sauna lämmitettiin hyvinkin kuumaksiI. Saunasta haetaan rentoutumista – sekä vartalolle että sielulle, sanoo Harvia Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia.

(nyk. kopiotehtailij kirjoitti:

– Runsas kivimäärä on näyttävä, siitä saa pehmeän kosteat löylyt ja lämpö varautuu suureen kivimassaan pitkäksi aikaa. Kiuas antaa löylyjä jo matalimmissakin lämpötiloissa. Saunojat arvostavat yhä enemmän lempeitä ja kosteita löylyjä, kun aiemmin sauna lämmitettiin hyvinkin kuumaksiI. Saunasta haetaan rentoutumista – sekä vartalolle että sielulle, sanoo Harvia Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia.

Hyvä sauna ei haise. Hyvä sauna on puhdas kaikista vieraista, sinne kuulumattomista hajuista, johtui ne sitten lämpökäsitellystä puusta tai keinotekoisista hajusteista.
Hyvässä saunassa vastavasti "saa" tuoksua esim. koivunvasta ja vaikka hienokseltaan terva joka luo mielikuvan vanhasta kunnon saunasta. Savusaunojat voi harrastella löylyjen "maustamista" esim. polttamalla loppuvaiheessa eri puulajeja mieltymyksien mukaan. Paras "haju" saunassa on raikas ilma joka sekoittuu löylyn sekaan. Seisova ilma pilaa saunan ilman ja on merkki huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Raudan "haju" ei kuulu hyvään saunomiseen. "Puhtaat" löylyt saa kivistä, ei hehkuvista rautapinnoista.

(nyk. kopiotehtailij kirjoitti:

– Runsas kivimäärä on näyttävä, siitä saa pehmeän kosteat löylyt ja lämpö varautuu suureen kivimassaan pitkäksi aikaa. Kiuas antaa löylyjä jo matalimmissakin lämpötiloissa. Saunojat arvostavat yhä enemmän lempeitä ja kosteita löylyjä, kun aiemmin sauna lämmitettiin hyvinkin kuumaksiI. Saunasta haetaan rentoutumista – sekä vartalolle että sielulle, sanoo Harvia Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia.

Lähden tästä saunan lämmitykseen? Sydänkiuas-sauna23.1.2011 09:29 Meillä lämmitetään saunaa ja kiuakiviä, ennen saunaan menoa.
Joku lämmittää kiviä saunan sijaan.

(Kaiken kertova kommentti mille vuosituhannelle tämä tehtailija on jäänyt)

(nyk. kopiotehtailij kirjoitti:

– Runsas kivimäärä on näyttävä, siitä saa pehmeän kosteat löylyt ja lämpö varautuu suureen kivimassaan pitkäksi aikaa. Kiuas antaa löylyjä jo matalimmissakin lämpötiloissa. Saunojat arvostavat yhä enemmän lempeitä ja kosteita löylyjä, kun aiemmin sauna lämmitettiin hyvinkin kuumaksiI. Saunasta haetaan rentoutumista – sekä vartalolle että sielulle, sanoo Harvia Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia.

IKI tahdit saneli ja pellet Muuramesta käyttävät heidän sanojaan.. voi voi voi.. kun keksisivät jotain itse joskus.. voi raukkoja

raukkooojaa kirjoitti:

IKI tahdit saneli ja pellet Muuramesta käyttävät heidän sanojaan.. voi voi voi.. kun keksisivät jotain itse joskus.. voi raukkoja

Riittää kun kopioi ikin ja tekee saman halvemmalla niin kassakone kilisee. Ikin liikevaihto tuli jo alas koska kopiot rynni markkinoille laajalla rintamalla.

Hauskaksi asian tekee se, että sanavalinnat ilmestyi vasta nyt kun kopiot ilmestyi jo aikoja sitten. Siis isotkaan ei tienneet mitä kopioivat vaan viiveellä mainoslauseetkin kopioitiin ikiltä. Vielä kun kopsaavat ikin lämmitysnopeuden ja kivien lämmityskyvyn. Nyt on kopiotu vasta ulkonäkö ja mainoslauseet. Naurattaa vaan kun esim. tuo Harvia teki 50-60 vuotta vain ja ainoastaan kaminakiukaita joten ymmärrys ei edes riittänyt hahmottamaan iki-kiukaan ominaisuuksia. Vielä enemmän huvittaa kun kopiot toimii edelleen kaminakiukaalle tyypillisesti eli kuuma sauna ja "kylmät" kivet vaikka alkuperäinen tavoite on ihan toisaalla jota nyt sama harvia tuossa mainostaakin. Kaminat ei edelleenkään lämmitä kiviä yhtä kuumaksi kuin iki vaan se sauna kuumuu edelleen mikä pitäisi olla tavoitteen vastakohta. Mainoslauseet ei siis vieläkään vastaa sitä mitä luvataan. Kaminakiuas ei ole tarkoitettu kivien vaan saunan lämmittämiseen. Isot kivimäärät ei lämpeä kaminakiukaassa koska se on suunnoteltu saunan, ei kivien lämmittämiseen. Lämmitysajat ihan järettömiä jatkuvalämmitteiselle jne. Mutta, halpa myy.

Jotain hyvääkin. Ikin "herätysliikkeen" ansiosta voi olla että tulevaisuudessa saadaan oikeaa tuotekehittelyä aikaiseksi kopioidenkin puolelta. Muuten ei kukaan edelleenkään edes tietäisi mitä tarkoittaa saunomisolosuhteiden puolesta matala peruslämpö ja suuri kivimäärä joka mahdollistaa ihan toisenlaisen tavan hallita saunomisominaisuuksia. On ihan hauskaa seurata miten yksi pieni yrittäjä sekoitti koko saunomiskulttuurin Suomessa. Yksi! Mitään uutta kun ei kiuasrintamalla oltu nähty n.70:neen vuoteen mikä on lähes järkyttävää huomata jos jälkiviisastelua saa harrastaa.

MA ? kirjoitti:

Lisääntyvän löylynheiton lämpövaikutuksesta saa suuntaa antavan arvion seuraavasta yksinkertaistetusta laskelmasta, jossa laskelmien pohjana on 6 neliömetrin suuruinen sauna. Kylpijöihin vaikuttaa lämmittävästi lauteiden yläpuolella oleva ilma. Pelkän ilman lämmittäminen 20 asteesta 60 asteeseen kuluttaa 300 kJ energiaa ja 90 asteeseen 540 kJ energiaa. Lisäys on suorassa suhteessa lämpötilan nousuun eli 75 % ((90-20)/(60-20)*100).

Saunassa suurin osa lämmitysenergiasta kuluu seinien, katon ja lauteiden lämmittämiseen. Tolkuton ilmastointi voi tuhlata jopa enemmän energiaa kuin rakenteiden lämmittäminen. Saunomisen kannalta pääosa tästä energiasta on hukattua energiaa, koska osa on paneelien sisällä ja takana ja osa on tuulen viemää. Saunomisen aikaiseen lämmöntuntemukseen vaikuttaa tästä energiasta ainoastaan pinnoista lähtevä säteilylämpö ja istumisesta ja nojaamisesta syntyvä lämmönjohtuminen. Tämän energian lämpövaikutusta on vaikea arvioida. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että tämä lämpövaikutus olisi yhtä suuri kuin kuivan ilman lämpövaikutus eli kuivassa 60 asteisessa saunassa olisi 600 kJ lämpövaikutus ja 90 asteisessa saunassa lämpövaikutus olisi 1.080 kJ.

Löylynheiton lämpövaikutus on parhaiten arvioitavissa löylyveden höyrystymiseen kuluvan energian perusteella. Yhden 20-asteisen vesilitran höyrystämiseen kuluu noin 2.600 kJ energiaa ja yhdestä litrasta tulee 1.700 litraa höyryä.

Saunomisen aikainen ilman suhteellinen kosteus on lämpötilasta ja löylyistä riippuen kymmenestä kolmeenkymmeneen astetta ja absoluuttisena arvona 30-40 g per ilmakuutio. 60 asteen lämpötilassa vaatii esimerkkisaunamme höyrystämään 195 g vettä, jotta löylyjen suhteellinen kosteus olisi 25 % (6*0,25*130=195). Tämän vesimäärän höyrystäminen vaatii reilut 500 kJ energiaa. Löylynheitto lisää saunomisen laskennallisen lämpövaikutuksen 1.100 kJ:een, mikä vastaa 90 asteen kuivaa lämpövaikutusta. Vastaava 25 % suhteellinen kosteus 90 asteessa vaatii 630 vesigramman höyrystymistä, mikä puolestaan vaatii yli 1640 kJ energiaa. Täten 90-asteinen sauna, jossa on 25% suhteellinen kosteus, sisältää yhteensä 2.720 kJ lämpövaikutuksen, mikä vastaa jo 195-asteisen kuivan saunan lämpövaikutusta.

Käytännössä löylynheiton lämpövaikutus ei ole aivan lasketun suuruinen, koska osa höyrystä kondensoituu ennen kuin kaikki vesi on ennättänyt höyrystyä. Myös seinistä ja lauteista tulevan lämpösäteilyn vaikutusta on vaikea arvioida ja se on mielestäni suurempi kuin laskelma antaa ymmärtää.

Jonkinlaisena johtopäätöksenä edellisestä voitaneen päätellä, että lämpötilan noustessa, löylynheiton määrä vähenee tai korkeintaan pysyy ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että lämpötilan noustessa löylyjen kosteus vähenee. Lämpötila-alueella 60-90 astetta se merkitsee sitä, että saunan lämpötilan noustessa 60 asteesta 90 asteeseen vähenee löylyjen kosteus neljäsosaan. Todellisessa saunomistilanteessa ei löylyä heitetä kerralla litrakaupalla vaan löylynheitto on enemmänkin "ripsauttelua", jonka tahti hidastuu lämpötilan noustessa.

Ylläoleva tarkastelu osoittaa saunalämpötilan vaikutuksen saunan löylyominaisuuksiin. Se osoittaa myös, että mitä alhaisempi on saunan lämpötila sitä suuremmat mahdollisuudet kylpijällä on vaikuttaa löylyihin. Se osoittaa, että saunan löylyominaisuudet muuttuvat hyvin radikaalisti 60-90 asteen lämpötila-alueella, jolta alueelta suurin osa saunojista löytää mieleisensä löylyn. Se osoittaa myös sen, että suomalaisen saunaperinteen mukainen ison kivimäärän kiuas antaa laajimman valinnanvaran hyvien löylyjen etsijöille. Ikävä kyllä se osoittaa myös sen, että nykymuotoiset kerrostalojen tulikuumat talosaunat ovat hyvän saunan irvikuvia.
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Hyvä sauna ei haise. Hyvä sauna on puhdas kaikista vieraista, sinne kuulumattomista hajuista, johtui ne sitten lämpökäsitellystä puusta tai keinotekoisista hajusteista.
Hyvässä saunassa vastavasti "saa" tuoksua esim. koivunvasta ja vaikka hienokseltaan terva joka luo mielikuvan vanhasta kunnon saunasta. Savusaunojat voi harrastella löylyjen "maustamisesta" esim. polttamalla loppuvaiheessa eri puulajeja mieltymyksien mukaan. Paras "haju" saunassa on raikas ilma joka sekoittuu löylyn sekaan. Seisova ilma pilaa saunan ilman ja on merkki huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. Raudan "haju" ei kuulu hyvään saunomiseen. "Puhtaat" löylyt saa kivistä, ei hehkuvista rautapinnoista.

LOPPUPELISSÄ SE ON AIVAN SAMA MILLÄ VEMPAIMELLA HYVÄ LÖYLY TEHDÄÄN .

Rasti ruutuun tehtäviä kuvaillessa löylyjä kahdella eri kiuastyypillä:

1. Polttaa, hengittäminen on vaikeaa ja irvistelet kyyryssä tuskissasi peitellen korviasi hetkeä ennen pakottavaa tarvetta juosta saunasta ulos helpotuksen toivossa.
2. Rento asento nojaten seinään yhdistettynä leveään hymyyn saunomisen jatkuessa ja jatkuessa. Ulkona odottaa nestetasapainon ylläpitämiseksi kylmä olut joka on ainoa tarve poistua löylyistä hetkeksi.

1. Istutko lauteilla pää polvien välissä kasvot tuskan vääristäminä?
2. Nautitko löylyistä rennossa asennossa silmät kiinni nauttien kasvoillasi hymyksi luokiteltava ilme?

1. Perustele syyt miksi esimerkkikiukaan nro:1 löylyt on mainitun kaltaiset?
2. Perustele syyt miksi esimerkkikiukaan nro:2 löylyt on mainitun kaltaiset?

1. Perustele miksi olet valinnut kiuastyypin nro:1 jos vastauksesi olivat kohdassa nro:1?
2. Perustele miksi olet valinnut kiuastyypin nro2 jos vastauksesi olivat kohdassa nro:1?

ps. Ei kiuasvalmistajien tuotenimeä viesteihin! (Onnistuuko?)

aseman vakiintumisen kirjoitti:

Riittää kun kopioi ikin ja tekee saman halvemmalla niin kassakone kilisee. Ikin liikevaihto tuli jo alas koska kopiot rynni markkinoille laajalla rintamalla.

Hauskaksi asian tekee se, että sanavalinnat ilmestyi vasta nyt kun kopiot ilmestyi jo aikoja sitten. Siis isotkaan ei tienneet mitä kopioivat vaan viiveellä mainoslauseetkin kopioitiin ikiltä. Vielä kun kopsaavat ikin lämmitysnopeuden ja kivien lämmityskyvyn. Nyt on kopiotu vasta ulkonäkö ja mainoslauseet. Naurattaa vaan kun esim. tuo Harvia teki 50-60 vuotta vain ja ainoastaan kaminakiukaita joten ymmärrys ei edes riittänyt hahmottamaan iki-kiukaan ominaisuuksia. Vielä enemmän huvittaa kun kopiot toimii edelleen kaminakiukaalle tyypillisesti eli kuuma sauna ja "kylmät" kivet vaikka alkuperäinen tavoite on ihan toisaalla jota nyt sama harvia tuossa mainostaakin. Kaminat ei edelleenkään lämmitä kiviä yhtä kuumaksi kuin iki vaan se sauna kuumuu edelleen mikä pitäisi olla tavoitteen vastakohta. Mainoslauseet ei siis vieläkään vastaa sitä mitä luvataan. Kaminakiuas ei ole tarkoitettu kivien vaan saunan lämmittämiseen. Isot kivimäärät ei lämpeä kaminakiukaassa koska se on suunnoteltu saunan, ei kivien lämmittämiseen. Lämmitysajat ihan järettömiä jatkuvalämmitteiselle jne. Mutta, halpa myy.

Jotain hyvääkin. Ikin "herätysliikkeen" ansiosta voi olla että tulevaisuudessa saadaan oikeaa tuotekehittelyä aikaiseksi kopioidenkin puolelta. Muuten ei kukaan edelleenkään edes tietäisi mitä tarkoittaa saunomisolosuhteiden puolesta matala peruslämpö ja suuri kivimäärä joka mahdollistaa ihan toisenlaisen tavan hallita saunomisominaisuuksia. On ihan hauskaa seurata miten yksi pieni yrittäjä sekoitti koko saunomiskulttuurin Suomessa. Yksi! Mitään uutta kun ei kiuasrintamalla oltu nähty n.70:neen vuoteen mikä on lähes järkyttävää huomata jos jälkiviisastelua saa harrastaa.

http://www.kajokiuas.fi/tuotteet.htm

IKI_kiuas Oy.n kanssa tehty siis, voi jopa toimia!!

KAJJOOO kirjoitti:

http://www.kajokiuas.fi/tuotteet.htm

IKI_kiuas Oy.n kanssa tehty siis, voi jopa toimia!!

Ikin kanssa yhteistyössä? MIksi? Kopiointihan on oikeuden päätöksellä jopa suositeltavaa?

Jotenkin tuntuu että tuon näköinen kiuas on jo tullut nähtyä missä verkon korvaa tuollainen rengas?

ja jatkaa.. kirjoitti:

Ikin kanssa yhteistyössä? MIksi? Kopiointihan on oikeuden päätöksellä jopa suositeltavaa?

Jotenkin tuntuu että tuon näköinen kiuas on jo tullut nähtyä missä verkon korvaa tuollainen rengas?

Iki teki sitten ikikopion...............?

HeH HeH kirjoitti:

Iki teki sitten ikikopion...............?

miksköhhän--- mielenkiintoinen tapaus-- oisko vastaisku kopiolle kopion-kpion - kopio ;)

hkkk kirjoitti:

miksköhhän--- mielenkiintoinen tapaus-- oisko vastaisku kopiolle kopion-kpion - kopio ;)

Mitä vittua kirjoittaa Savon sanomat ja jatkaa..
23.1.2011 20:03 Ikin kanssa yhteistyössä? MIksi? Kopiointihan on oikeuden päätöksellä jopa suositeltavaa?

Jotenkin tuntuu että tuon näköinen kiuas on jo tullut nähtyä missä verkon korvaa tuollainen rengas?

http://kauppa.taloon.com/kuvat/k/p/helo_ring.jpg

Olisiko se tuo?

Vai oliko se sssssss kirjoitti:

Mitä vittua kirjoittaa Savon sanomat ja jatkaa..
23.1.2011 20:03 Ikin kanssa yhteistyössä? MIksi? Kopiointihan on oikeuden päätöksellä jopa suositeltavaa?

Jotenkin tuntuu että tuon näköinen kiuas on jo tullut nähtyä missä verkon korvaa tuollainen rengas?

http://kauppa.taloon.com/kuvat/k/p/helo_ring.jpg

Olisiko se tuo?

kukatekiketämitähähmkkukakopsassketämitähät...huikeaa seuraava oikeudenkäynti odotettavissa IKI vastaan Helo--- tjaahas.. eihäin noissa mitään samaa näköä ole. EIEIP vain että rinkulaa rinkulaa

Vai oliko se sssssss kirjoitti:

Mitä vittua kirjoittaa Savon sanomat ja jatkaa..
23.1.2011 20:03 Ikin kanssa yhteistyössä? MIksi? Kopiointihan on oikeuden päätöksellä jopa suositeltavaa?

Jotenkin tuntuu että tuon näköinen kiuas on jo tullut nähtyä missä verkon korvaa tuollainen rengas?

http://kauppa.taloon.com/kuvat/k/p/helo_ring.jpg

Olisiko se tuo?

Helokopio! Olisivat tehneet Harviakopion hehhehehheheh!
Onko tuo nyt vitsi vai vittuilua? On jätkillä pokkaa tai erikoinen huumorintaju?
Perustuuko tuo ikin komponentteihin vai mikä toi juttu oikein on?

ringerrssoon kirjoitti:

kukatekiketämitähähmkkukakopsassketämitähät...huikeaa seuraava oikeudenkäynti odotettavissa IKI vastaan Helo--- tjaahas.. eihäin noissa mitään samaa näköä ole. EIEIP vain että rinkulaa rinkulaa

Rinkuloita käytti jo muinaiset foinikkialaiset. Helo käräjille maineen pilaamisesta jos alkaa urputtamaan!!

Ei v*ttu tuohan on lähes 100%:sti yks yhteen !?

Toivottavasti tekevät vielä puuikikopion. Vaikka sellainen pelti ympärille mikä on rei'itetty kuten muutamassa kopiossa jo on? Paras kopio oli sellainen missä peltiä ei oltu vaivauduttu vaihtamaan vaan se oli rei'itetty..!!

Helolla repee kun näkevät ton maanantaiaamuna duunissa ??

HaH HaH kirjoitti:

Helokopio! Olisivat tehneet Harviakopion hehhehehheheh!
Onko tuo nyt vitsi vai vittuilua? On jätkillä pokkaa tai erikoinen huumorintaju?
Perustuuko tuo ikin komponentteihin vai mikä toi juttu oikein on?

vaiko olisiko kuitenkin helo alunperin kopioinut ikiä?? heh-- heillä oli pokkaa..
Empä usko että kukaan sitä rumaa harviaa haluaisi kopioida.

Tämä nyt on aika hauskaa kaikkineen -- mikäs tämäkin on ?

http://www.hyvasauna.fi/tunnelma_sahko.html

rinkuloita sinkilöitä rautaarautaa

aseman vakiintumisen kirjoitti:

Riittää kun kopioi ikin ja tekee saman halvemmalla niin kassakone kilisee. Ikin liikevaihto tuli jo alas koska kopiot rynni markkinoille laajalla rintamalla.

Hauskaksi asian tekee se, että sanavalinnat ilmestyi vasta nyt kun kopiot ilmestyi jo aikoja sitten. Siis isotkaan ei tienneet mitä kopioivat vaan viiveellä mainoslauseetkin kopioitiin ikiltä. Vielä kun kopsaavat ikin lämmitysnopeuden ja kivien lämmityskyvyn. Nyt on kopiotu vasta ulkonäkö ja mainoslauseet. Naurattaa vaan kun esim. tuo Harvia teki 50-60 vuotta vain ja ainoastaan kaminakiukaita joten ymmärrys ei edes riittänyt hahmottamaan iki-kiukaan ominaisuuksia. Vielä enemmän huvittaa kun kopiot toimii edelleen kaminakiukaalle tyypillisesti eli kuuma sauna ja "kylmät" kivet vaikka alkuperäinen tavoite on ihan toisaalla jota nyt sama harvia tuossa mainostaakin. Kaminat ei edelleenkään lämmitä kiviä yhtä kuumaksi kuin iki vaan se sauna kuumuu edelleen mikä pitäisi olla tavoitteen vastakohta. Mainoslauseet ei siis vieläkään vastaa sitä mitä luvataan. Kaminakiuas ei ole tarkoitettu kivien vaan saunan lämmittämiseen. Isot kivimäärät ei lämpeä kaminakiukaassa koska se on suunnoteltu saunan, ei kivien lämmittämiseen. Lämmitysajat ihan järettömiä jatkuvalämmitteiselle jne. Mutta, halpa myy.

Jotain hyvääkin. Ikin "herätysliikkeen" ansiosta voi olla että tulevaisuudessa saadaan oikeaa tuotekehittelyä aikaiseksi kopioidenkin puolelta. Muuten ei kukaan edelleenkään edes tietäisi mitä tarkoittaa saunomisolosuhteiden puolesta matala peruslämpö ja suuri kivimäärä joka mahdollistaa ihan toisenlaisen tavan hallita saunomisominaisuuksia. On ihan hauskaa seurata miten yksi pieni yrittäjä sekoitti koko saunomiskulttuurin Suomessa. Yksi! Mitään uutta kun ei kiuasrintamalla oltu nähty n.70:neen vuoteen mikä on lähes järkyttävää huomata jos jälkiviisastelua saa harrastaa.

(Jotain hyvääkin. Ikin "herätysliikkeen" ansiosta voi olla että tulevaisuudessa saadaan oikeaa tuotekehittelyä aikaiseksi kopioidenkin puolelta. Muuten ei kukaan edelleenkään edes tietäisi mitä tarkoittaa saunomisolosuhteiden puolesta matala peruslämpö ja suuri kivimäärä joka mahdollistaa ihan toisenlaisen tavan hallita saunomisominaisuuksia.)
........................................................................................................................

Ei saada .

Uusissa kiuasmääräyksissä on ehto jonka mukaan j.lämmitteisen kiukaan on tulevaisuudessa pakko lämmittää saunahuone yli sataan asteeseen. Se siitä kiukaiden kehittämisestä. Ainoa j.lämmitteinen kiuas mitä saa jatkossa valmistaa (?) on ns. kaminakiuas (peltilaatikko useilla eri vaippavaihtoehdoilla) jota on valmistettu jo n. 80v. Mitään "uutta" sille sektorille ei siis saada.

Sitä en tiedä kuinka yli 100c astetta minimiarvona parantaa paloturvallisuutta ja vähentää päästöjä (määräysten päätavoitteet)?

Kuten en sitäkään kuinka esim. 60c astetta peruslämpötilana lisää päästöjä ja lisää paloturvallisuusriskejä?

Vastauksia ?

Takaisin maakuoppaan kirjoitti:

(Jotain hyvääkin. Ikin "herätysliikkeen" ansiosta voi olla että tulevaisuudessa saadaan oikeaa tuotekehittelyä aikaiseksi kopioidenkin puolelta. Muuten ei kukaan edelleenkään edes tietäisi mitä tarkoittaa saunomisolosuhteiden puolesta matala peruslämpö ja suuri kivimäärä joka mahdollistaa ihan toisenlaisen tavan hallita saunomisominaisuuksia.)
........................................................................................................................

Ei saada .

Uusissa kiuasmääräyksissä on ehto jonka mukaan j.lämmitteisen kiukaan on tulevaisuudessa pakko lämmittää saunahuone yli sataan asteeseen. Se siitä kiukaiden kehittämisestä. Ainoa j.lämmitteinen kiuas mitä saa jatkossa valmistaa (?) on ns. kaminakiuas (peltilaatikko useilla eri vaippavaihtoehdoilla) jota on valmistettu jo n. 80v. Mitään "uutta" sille sektorille ei siis saada.

Sitä en tiedä kuinka yli 100c astetta minimiarvona parantaa paloturvallisuutta ja vähentää päästöjä (määräysten päätavoitteet)?

Kuten en sitäkään kuinka esim. 60c astetta peruslämpötilana lisää päästöjä ja lisää paloturvallisuusriskejä?

Vastauksia ?

En tiedä mutta ensimmäinen testiraportti kokonaisuudessaan olisi hyvin mielenkiintoinen luettava.

Ei tarvitse liukuhihnaa uusia kun laatii säännöt omien, jo olevassa olevien mallien pohjalta?

Takaisin maakuoppaan kirjoitti:

(Jotain hyvääkin. Ikin "herätysliikkeen" ansiosta voi olla että tulevaisuudessa saadaan oikeaa tuotekehittelyä aikaiseksi kopioidenkin puolelta. Muuten ei kukaan edelleenkään edes tietäisi mitä tarkoittaa saunomisolosuhteiden puolesta matala peruslämpö ja suuri kivimäärä joka mahdollistaa ihan toisenlaisen tavan hallita saunomisominaisuuksia.)
........................................................................................................................

Ei saada .

Uusissa kiuasmääräyksissä on ehto jonka mukaan j.lämmitteisen kiukaan on tulevaisuudessa pakko lämmittää saunahuone yli sataan asteeseen. Se siitä kiukaiden kehittämisestä. Ainoa j.lämmitteinen kiuas mitä saa jatkossa valmistaa (?) on ns. kaminakiuas (peltilaatikko useilla eri vaippavaihtoehdoilla) jota on valmistettu jo n. 80v. Mitään "uutta" sille sektorille ei siis saada.

Sitä en tiedä kuinka yli 100c astetta minimiarvona parantaa paloturvallisuutta ja vähentää päästöjä (määräysten päätavoitteet)?

Kuten en sitäkään kuinka esim. 60c astetta peruslämpötilana lisää päästöjä ja lisää paloturvallisuusriskejä?

Vastauksia ?

Polttoainelisäysten kokonaismäärän on oltava riittävä lämmittämään saunatestihuoneen lämpötilaksi vähintään 90 C.

Saunatestihuoneen lämpötilan on noustava vähintään 110 C:een.

______________________________________________________

??????????????????????????????????????????????????????