60 watin hehkulamppuja ei saa myydä, koska niiden kuluttamasta energiasta vain pieni osa (n. 5%) muuttuu valoksi, loput lämmöksi.
Samaan aikaan markkinoilla on kuitenkin lämmityslaitteita, jotka kuluttavat jopa tuhansia watteja eivätkä tuota valoa ollenkaan! Näiden myynnin kieltämistä ei liene edes harkittu.
Mikä on siis logiikka? Onko niin, että tuotteen ominaisuuksilla ei ole väliä, vaan ratkaisevaa on, että millä nimellä sitä myydään?
Jos täsmälleen samoja hehkulamppuja myytäisiin kattoon asennettavina lämmittiminä, joiden hyötysuhde olisi tällöin 95%, niin silloinko niiden myynti olisi ok? Vai onko EU asettanut jonkinlaiset erityismääräykset sille, minkälaisia lämmityslaitteita kuluttajille saa myydä?
Samaan aikaan markkinoilla on kuitenkin lämmityslaitteita, jotka kuluttavat jopa tuhansia watteja eivätkä tuota valoa ollenkaan! Näiden myynnin kieltämistä ei liene edes harkittu.
Mikä on siis logiikka? Onko niin, että tuotteen ominaisuuksilla ei ole väliä, vaan ratkaisevaa on, että millä nimellä sitä myydään?
Jos täsmälleen samoja hehkulamppuja myytäisiin kattoon asennettavina lämmittiminä, joiden hyötysuhde olisi tällöin 95%, niin silloinko niiden myynti olisi ok? Vai onko EU asettanut jonkinlaiset erityismääräykset sille, minkälaisia lämmityslaitteita kuluttajille saa myydä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
ei ole millään tavalla pakollista tai edes suotavaa sille porukalle joka näitä älyvapaita päätöksiä tekee. Joten ei kannata liikaa miettiä logiikkaa niiden takana.
Voit vapaasti käyttää hehkulamppuja, jos asennutat valokatkaisijoiden tilalle termostaatit.
Sinun ja meidän kaikkien onneksemme päätökset tekee asiantunteva ryhmä, joka ottaa huomioon monia asioita ja pyrkii päätöksessään kokonaisuuden kannalta parhaimpaan tulokseen.
Pari pähkinää purtavaksi:
Mieti uusi hyvin eristetty 200 neliön omakotitalo, jossa 5 ihmistä käyttää kodintekniikkaa. Kylmälaitteet ja em. kodintekniikka ja mm. nämä hehkulamput lämmittävät ilmaa. Tämän jälkeen voit miettiä, nouseeko kodin sisäilman lämpötila tuosta esim. 5 kilowatin lämpökuormasta ja mitä tällöin tapahtuu. Voit myös miettiä, kuinka hyödyllinen on tässä tapauksessa esimerkiksi kotiin hankittu ilmalämpöpumppu tai vaikkapa tulisija.
Toinen miettimisen aihe voisi olla vaikkapa isompi kerrostaloasunto, joka valaistaan ja lämmitetään hehkulampuilla ja muilla kodinkoneilla. Onko tämä järkevää, kun saatavana on kaukolämpöä?
> Mieti uusi hyvin eristetty 200 neliön omakotitalo, jossa 5 ihmistä käyttää kodintekniikkaa. Kylmälaitteet ja em. kodintekniikka ja mm. nämä hehkulamput lämmittävät ilmaa.
Ei tarvi olla edes uusi talo, että hehkulämmittimistä tulee liikaan lämpöä. Toki sitten menee paremmin, jos tyytyy siihen perinteiseen systeemiin eli yksi ainoa 60 W lamppu keskellä kattoa killumassa ja valaistusvoimakkuus sitten jotain 40 luksia eli vähän katuvalaistusta parempi.
80-luvun lopun paritalossa nousi helposti MH lämpötila 21 ->25 ja sitten olikin jo pakko avata ikkuna & tuulettaa "ilmaislämpö" pihalle, kun istuin jotain opiskeluajan harjoitustehtäviä väsäämässä puoleen yöhön. Eipä siinä oikein voinut oveakaan auki pitää, kun piti keskittyä ja/tai muu porukka oli jo nukkumassa. Lämmönlähteenä toimi siis 1 hlö, 6x 40 W "lämpöpallot" ja tietokone. Tuo ikkunatuuletus muuten oil vittumaista touhua etenkin pikkupakkasilla, jalat paleli ja pää hikoili.
70-luvun kerrostalokämpässäkin nousi ihan säännöllisesti illan mittaan lämmöt 22->24, jos oli puoli kW valaistustehoa, tietokone yms. käytössä. Siis normaaleista /- nolla keleistä puhuttaessa. Paukkupakkasia kun ei loppujen lopuksi montaa päivää vuodessa ole.
Vm. 2008 kerrostalossa on noita em. paremmat eristeet, mutta lämpenemisongelmaa on vähemmän, kun hehkulamput löytyy vain saunasta ja vaatehuoneesta. Lämmön nousu on nyt luokkaa 1 °C eli pysytään siedettävällä alueella, vaikka valaistusvoimakkuus on tuplat noihin edellisiin asuntoihin verrattuna.
Ps. pikkuisen on kyllä naurattanut nuo A-messuilla nähdyt matalaenergiatalot, joissa on osassa tiloja yleisvalaistuksena halogeenit. Toivottavasti on tosiaan termostaatit katkaisijoiden tilalla, ettei tule kuuma... Hehkulämmittimillä kun tarvitaan OH tyydyttävään valaistukseen 500 W, makuuhuoneeseen (etenkin, jos sitä käytetään myös työ/opiskelutilana) joku 300 W jne.
..mikä on logiikka, vastaukseen tarvitsee hiukan ajattelua ja taas tämä ajattelu ei liene sinulla vahva ala :)
..kun vielä viilaat lähestymistapaasi, saatan jopa itse erehtyä luulemaan kirjotuksiasi omikseni.
..sinä feikki ihan oikea ja oma nimimerkki.
Näiden hehkulamppujen uusi nimihän on lämpöpallo. Silloin niitä saa myydä edelleen lämmitystarkoitukseen. Samalla saa myös lisätoimintana valoa.
Hirveen hyödyllistä lämmittää lämpöpalloilla kesäkuukausina asuntoa :D
sijaitsevat lämmityksen kannalta niin hyvissä paikoissa kun varsinaiset lämmittimet
esim. ikkunoiden alla.
Toisaalta, mikäänhän ei estä asiassa oman järjen ja omien ratkaisujen käyttöä.
Esim. minä olen laittanut kattovalaisimiin ja ulkovalaisimiin energiasäästölamput
koska sieltä lämpö menee melkolailla hukkaan.
Mutta pöytävalaisimet olen pitänyt hehkulampuilla koska tässä vanhassa talorötiskössä
se lämpö tulee melko hyvin hyötykäyttöön.
Rakennuksen sisäisiä lämpökuormia ovat valaistuksen, kojeiden, laitteiden ja mm. ihmisten luovuttama lämpö. Laitteista vapautuva lämpö lämmittää huonetiloja ja vähentää siten lämmitysenergian kulutusta edellyttäen, että lämmityslaitteet vähentävät omaa lämmöntuotantoaan samanaikaisesti. Esimerkiksi lämpöpattereiden tulee olla termostaateilla varustettuja. Talteen saatavan lämmön osuus vaihtelee riippuen ilmanvaihdon suuruudesta, rakennusten eristystasosta, talotyypistä ja sisälämpötilan asetusarvosta.
Pientaloissa talteen saatavan lämmön osuus vaihtelee noin 60...80% (Ruuskanen ym. 1993). Toimistorakennuksissa lämpökuormien hyödynnettävyys on 0...50% (Lund, 1991). Taloudellinen hyöty ei kuitenkaan välttämättä ole näin suuri, koska lämpöenergiaa voidaan yleensä ostaa sähköenergiaa halvemmalla. Toimistorakennuksessa saattaa olla myös liikaa lämpökuormia, jolloin osa lämmöstä poistetaan jäähdytyksellä. Jäähdytystarve on noin 20...22% vuotuisesta toimistorakennuksen sähkökuormasta (Laine, 1996).
Valaisintuotteet ovat sähkö- ja elektroniikkaromua ja ne tulee toimittaa keräyspisteeseen. Poikkeuksena ovat hehkulamput, jotka ovat kaatopaikkajätettä. Euroopan unionin RoHS-direktiivi rajoittaa mm. elohopean käyttöä. Elohopeamäärien arvioinnissa on huomioitava myös lampun tarvitseman sähkön tuotannon vaikutukset. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuu ympäristöön myös elohopeaa. Esimerkiksi kivihiilessä on sitoutuneena elohopeaa 0,01...1 mg/kg. Hiilivoimalaitoksen poltossa tästä emittoituu ilmakehään laitoksesta riippuen 10...90% keskiarvon ollessa 60%. Näin ollen voidaan todeta, että vaikka hehkulamput eivät sisällä elohopeaa niin ne ovat loistelamppuihin verrattuna enemmän elohopeapäästöjä aiheuttavia. Tämä johtuu siitä, että hehkulamput tarvitsevat toimiakseen paljon enemmän energiaa (Westerlund, 2008).