pelkään tuttuja ihmisiä, sellaisia joista välitän ja jotka ovat minulle tärkeitä. pelkään että en miellytäkkään heitä ja tulen hylätyksi tai torjutuksi. pelkään myös kertoa läheisille omista tunteista ja ajatuksista, pelkään että he voivat kiusata tai loukata minua näillä asioilla. en pelkää vieraita ihmisiä, koska minun ei tarvitse miellyttää heitä, eivätkä he voi loukata minua, koska eivät tiedä minusta mitään.
pelkään tilanteita, jossa minun pitää luottaa toiseen ihmiseen. mikä ei oikeastaan ole ihme, kun mietin elämääni taaksepäin. miten voi oppia luottamaan taas ihmisiin, miten voin puolustautua toisten arvostelulta ja loukkauksilta?
pelkään tilanteita, jossa minun pitää luottaa toiseen ihmiseen. mikä ei oikeastaan ole ihme, kun mietin elämääni taaksepäin. miten voi oppia luottamaan taas ihmisiin, miten voin puolustautua toisten arvostelulta ja loukkauksilta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tilaa aika terkkarista ja pyydä lähete mielenterveystoimistoon, sieltä saat apuja. Terapia olisi hyvä asia.
Vähennä kahvin juontia, sillä se lisää pelkoja, jännitystä ja ahdistusta, sekä älä ole liian pitkiä aikoja syömättä jotain, koska tehokkaat verensokerin vaihtelut lisäävät myös pelkoja, ahdistusta j.n.e
Kuuntele paljon musiikkia, sillä on parantava voima, mutta ehdottomasti vähint. 10 min ennen nukahtamista. Se auttaa ahdistukseen, masennukseen, sosiaalisuuteen, muistiin ja keskustelutaitoon.
Mulla ainakin on nimenomaan tuo ihmisten lähentyminen ja ihmissuuhteiden luominen todella vaikeaa. Suunnitelmissa on että lähtisin vertaistuki-ryhmään opettelemaan ajatuksistani avautumista... Terapia auttaa alkuun, muttei mulla enää.
Olen huono puhumaan ihmisille, harvoin keksin mitään järkevää sanottavaa. Vieraiden ihmisten kanssa se ei tuota ongelmia kun siihen on jo tottunut, että pitävät vähän omituisena kuitenkin, omissa oloissaan viihtyvänä.
Pelkäänkin vanhojen tuttujen ottavan yhteyttä tai tulevan kadulla vastaan, pelkään että olen heille jollain tavalla pettymys, koska en aina ole ollut tällainen. Pidän myös kaikki omat asiani itselläni, ei tulisi mieleenikään jakaa tuntojaan edes läheisimpien ihmisten kanssa.
Et sinä mitään pelkää jos vaan tunnet itsesi, pelko on sun luoma illuusio mille on ollut tarpeensa. Ei kaikkea tarvitse itsellään kantaa, kun samaan multaan me joka tapauksessa mennään. Ihmiset eivät ole ihania aina, mutta ole sinä esimerkkinä. Saat olla ihan mitä haluat ja sitä keräät puoleesi. ihana maailma
mitekä sitä voisi oppia tuntemaan itsensä? miten pelko on illuusio, jos jatkuvasti saa negatiivista palautetta muilta ihmisiltä, etten ole tarpeeksi hyvä?